Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Samankaltaiset tiedostot
Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Vantaan Viihdeorkesteri ja Saara Aalto

Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Taide ja kulttuuri luovat. hyvää elämää ja elämään hyvää

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018

Alustava käyttösuunnitelma 2019 vs. 2018

Sonya Lindfors: Noble Savage. Zodiak Uuden tanssin keskus. Sanna Käsmä

Taiteen merkitys yhteiskunnassa ja Taideneuvoston näkemys ensisijaisista toimenpiteistä

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia. Pori kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA

Luovan talouden kehittämishaasteet

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Edunsaajien asema rahapeliuudistuksessa

Megatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA

Kotimainen yhteistyö

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Hämeenlinna Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Asettamispäätös OKM/42/040/2016

Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset

Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Selvittäjien raportti. Kalevi Kivistö

17 Päijät-Häme Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Festivaalien taloudellisia avainlukuja - Finland Festivalsin jäsenfestivaalien taloustietoja vuodelta 2012

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoituksen uudistaminen

Työllisyys on ykkösasia

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Energiankäytön tehostaminen olemassa olevissa rakennuksissa. Tomi Mäkipelto kauppatieteiden tohtori, DI toimitusjohtaja

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMA. Luovaa osaamista. VALTAKUNNALLINEN ESR- HAKU Haku

Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Kulttuuri sivistyskunnan voimavarana

Vapaa-ajanlautakunta Kulttuuri

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen

paivitetty

KULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana. Joni Kinnunen

Kenelle kulttuuripalveluja tuotetaan?

Kulttuurin aluetietoperustan työpaja

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Mistä kunnan kulttuuritoiminta syntyy?

Festivaalien taloudellisia avainlukuja - Finland Festivalsin jäsenfestivaalien taloustietoja vuodelta 2010

Kohti sivistyskuntaa kunta edistää taiteen perusopetuksen saatavuutta

Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuus

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun kilpailukyvyn kannalta tärkeimmät linjaukset ja toimenpiteet vietäväksi seuraavaan hallitusohjelmaan Matkailun yhteistyöryhmä

Infra-alan kehityskohteita 2011

Kulttuurin rahoitusjärjestelmän uudistaminen ja museopoliittinen ohjelma

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä.

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Ajankohtaiskatsaus. Johtaja Terhi Päivärinta. Kuntamarkkinat 12.9.

kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna

AJANKOHTAISTA KULTTUURI TEA HANKKEESTA. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus 1

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

KESTÄVÄN KASVUN VAUHDITTAJA ISKO LAPPALAINEN

14 Pohjois-Karjala Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Luovat alat. Helsingissä Sami Peltola, Matias Ollila

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä

Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa!

Kuopion kaupunki uuden lain toimeenpanijana

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Luovasti erottautuen maailmalle

KULTTUURIN MATKAILULLINEN TUOTTEISTAMINEN. Opas vuoden 2014 hakuun

Taiteen prosenttiperiaatteen laajentaminen Kuntamarkkinat Ylijohtaja Riitta Kaivosoja/OKM

12 Pirkanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Transkriptio:

Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta

kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille, myös terveyteen ja talouteen. Eteenpäin katsova kulttuuripolitiikka luo tasapuoliset mahdollisuudet saada elämyksiä, oppia ja inspiraatioita kaikkialla Suomessa ja kaikille väestöryhmille. Kulttuuri on kannattava investointi henkisen, terveydellisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja parantamiseen. 1. hyvinvoiva taide ja kulttuuri lisää hyvinvointia Taide- ja kulttuuripalvelut ovat tällä hetkellä helposti saavutettavia suuressa osassa Suomea. Tämä näkyy suurina käyttäjämäärinä. Festivaali-, museo-, orkesteri- ja teatteritoiminta tavoittavat vuosittain yhteensä 12,5 miljoonaa kävijää. Keskeiset uhat saavutettavuudelle ovat taloudellisen kynnyksen nousu sekä alueellisen tarjonnan vähentyminen. Mahdollisuudet entistä parempaan saavutettavuuteen edellyttävät investointeja sekä sisältöihin että kulttuuripalvelujen infraan: henkilöstön osaamiseen ja tilojen toimivuuteen. hyvinvointia tukevaa kulttuuripolitiikkaa on edistettävä seuraavasti: Toimintarahoituksen perusta eli kulttuurin valtionosuudet orkestereille, teattereille ja museoille tulevat valtion budjettivaroista. Festivaalien toimintarahoitus kehittyy alan voimakasta kasvua vastaavasti. Veikkausvoittovarat säilyvät osana kulttuurin hanke- ja kehittämisrahoitusta. Yksityisiä lahjoittajia ja rahoittajia rohkaistaan kulttuuriinvestointeihin ja kulttuurin rahoittamiseen verohelpotuksin.

2. hyvinvoiva taide ja kulttuuri luo työpaikkoja Kulttuuri- ja taide ovat työvoimavaltaisia aloja. Tällä hetkellä festivaali-, museo-, orkesteri- ja teatteritoiminta työllistävät vuosittain suoraan lähes 10 000 työntekijää. Välilliset vaikutukset matkailu-, liikenne- ja ravintola- ja hotellialan työpaikkojen luomiseen ovat tätä vielä huomattavasti suuremmat. Taiteen ja kulttuurin rahoituksen toistuva leikkaaminen edellisen hallituskauden aikana on alkanut vaikuttaa alan toimintavolyymiin ja vähentänyt sekä suoraan että välillisesti alan työllisyyttä ja työllistämismahdollisuuksia. Tämä kehitys on vaarantanut Suomen mahdollisuudet hyödyntää luovan talouden vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä talouden rakenteiden uudistamisessa että korkeasti koulutetun työvoiman hyödyntämisessä. työpaikkoja luovaa kulttuuripolitiikkaa on edistettävä seuraavasti: Verotulot Taksit Hotellit Huoltoasemat Henkinen hyvinvointi Houkuttava imago kaupat Henkilöstön palkkaaminen Kiinteistöjen hoitopalvelut Investointi Mukulttuuriin Linja-auto- ja junaliikenne Luova vire Kahvilat ja ravintolat ut ostot toiminnan ylläpitoon mm. graafiset palvelut Matkailuyritykset Suvaitseva ilmapiiri Negatiivinen rahoituskehitys on pysäytettävä ja riittävä perusrahoitustaso turvattava leikkauksien jälkeen nimenomaisella hallitusohjelman kirjauksella. Luovien alojen työpaikkojen syntymistä tuetaan. Kulttuurivaihtoa ja -vientiä edistetään. Panostusta kulttuurimatkailun kehittämiseksi lisätään. Selvitetään edellytykset kehittää yksityisen tuen ja joukkorahoituksen verokohtelua. Yksityisiä lahjoittajia ja rahoittajia rohkaistaan kulttuuriinvestointeihin ja kulttuurin rahoittamiseen verohelpotuksin.

3. hyvinvoiva taide ja kulttuuri nojaa kansallisen rahapelipolitiikan toimivuuteen Suomen rahapelijärjestelmä on tehokas, vastuullinen ja läpinäkyvä, ja sen tuotoilla tuetaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla edunsaaja-alojen toimintaa. Kulttuurin ja taiteen rahoituksessa nykyisellä rahapelijärjestelmällä on olennaisen tärkeä rooli. Kulttuuria tukevaa rahapelipolitiikkaa on toteutettava seuraavasti: Rahapeliyhtiöiden yksinoikeusjärjestelmä säilytetään. Veikkauksen edunsaajien asema tieteen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön aloilla turvataan. Veikkausvoittovarojen käyttöön liittyvä jakosuhdelaki sekä nykyinen tuloutusjärjestelmä säilytetään. Arpajaisverolain muutoksilla ei hallituskauden aikana ohjata veikkausvoittovaroja edunsaaja-aloilta muihin valtion rahoittamiin kohteisiin. 4. alakohtainen toimintaedellytysten parantaminen Museokäytössä olevat ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset on vapautettava kiinteistöverosta. Esitteen valokuvat Maarit Kytöharju, paitsi kuva yllä Tekniikan museo Kulttuuriperinnön digitalisointia on nopeutettava ja digitaalisten palvelujen kehittämistä helpotettava tekijänoikeuslainsäädännön muutoksilla. Teattereiden ja orkestereiden freelance-työntekijöiden matka- ja majoituskulut on muutettava verottomiksi, jotta ala pystyy tarjoamaan työtilasuuksia alalle kouluttautuneelle tilapäiselle työvoimalle kaikkialla Suomessa. Valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien orkestereiden kiertuetoiminnan edellytykset on turvattava. Festivaalien tukijärjestelmää on selkiytettävä siten, että veikkausvoittovaroista rahoitettavat investoinnit suunnataan paikkansa vakiinnuttaneille, aidosti valtakunnallisille tapahtumille ja poikkeuksellisen luovassa vaiheessa oleville uusille tapahtumille.

Finland Festivals Kalevankatu 30 00100 Helsinki p. 040 5515 752 info@festivals.fi www.festivals.fi Suomen museoliitto Annankatu 16 B 50 00120 Helsinki p. (09) 5841 1700 museoliitto@museoliitto.fi www.museoliitto.fi Suomen Sinfoniaorkesterit ry Kalevankatu 30 00100 Helsinki p. 040 594 3079 info@sinfoniaorkesterit.fi www.sinfoniaorkesterit.fi Suomen Teatterit ry Meritullinkatu 33 G 2 00170 Helsinki p. (09) 2511 2150 info@suomenteatterit.fi www.suomenteatterit.fi