Kankaanpäästä Satakunnan vetovoimaisin yrittäjäkaupunki - elinkeinoseminaari Kehittämis- ja asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka, Satakunnan ELY-keskus Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut, Satakuntaliitto
Mitä kuuluu Satakuntaan?
Satakunta on positiivisen rakennemuutoksen aluetta, Positiivinen rakennemuutos koskettaa teknologiateollisuutta laajasti. Satakunnassa erityisesti automaatio- ja robotiikkaklusteri sekä merkittäviä osia meriklusterista Rauman seudulla ja verkostojen kautta koko lounaisessa Suomessa ovat kovassa kasvussa. Robotiikan suhteen olemme ykkösalueita koko Suomessa ja alan kasvu on ollut huimaa viime vuosina. Satakunta on vahva ruoka- ja biotalousmaakunta. Satakunta on Pohjanmaan ohella maan teollistunein maakunta ja viennin volyymit ovat neljänneksi suurimmat asukasta kohden koko maassa. Meneillään olevat mittavat teollisuuden investoinnit ovat osoitus satakuntalaisen teollisuuden uudistumiskyvystä ja draivista, joka tulee näkymään myös työvoiman tarpeina ja uusina ja uudistuvina työpaikkoina. Investoinnit generoivat voimakkaita ammatillisen ja liiketoiminnallisen osaamisen uudistustarpeita; tämä näkyy jo mm. yhteishankintakoulutuksen kysynnän kasvuna. Vahvan oman maakunnan kasvun ohella on positiivista työvoiman liikkuvuuden lisääntyminen, esim. Valmet Automotiven viime aikoina palkkaamasta työvoimasta merkittävä osa tulee Satakunnasta. Satakunta on teknologiateollisuuden vahvaa aluetta, jossa on runsaasti kasvun kärkiyritysten tarvitsemaa alihankinta- ja verkosto-osaamista. 3
Satakunnan työllisyystilanne pähkinänkuoressa, joulukuu 2017 Työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa 11 470. Vuoden takaiseen verrattuna työttömien määrä on alentunut 3840 henkilöllä (-25,1 %). Työttömien osuus työvoimasta oli joulukuun lopussa 11,3 %. Työttömien määrä on laskenut kaikissa alueen seutukunnissa; Rauman seudulla 26 %, Porin seudulla 25 % ja Pohjois- Satakunnassa 20 % vuoden takaisesta. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli joulukuun lopussa 4860 (1270 vähemmän kuin vuotta aiemmin) ja alle 25-vuotiaita 1490 (-510). Yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli joulukuun lopussa 3360, mikä on 860 vähemmän kuin vuosi sitten. Avoimia työpaikkoja oli joulukuussa 2770 (430 enemmän kuin vuotta aiemmin). Näistä uusia, joulukuussa ilmoitettuja paikkoja oli 1190. Lähde: Työllisyyskatsaus, joulukuu 2017 4
Työvoiman kysynnän ja osaamistarpeiden näkymät Työnantajien kokemat rekrytointiongelmat ovat yleistyneet (48 %, 3. ja 4. neljännes 2017 keskiarvo, v. 2016: 32 %). Syyskuun ammattibarometrin mukaan aiempaa useammassa ammatissa on pulaa työnhakijoista. Työvoimapula-ammatteja on etenkin rakentamisessa sekä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla Rauman seudulla on pulaa myös teollisuuden ammattilaisista. Voimakkaassa kasvussa oleva automaatio- ja robotiikka-ala eivät löydä tarvitsemaansa korkeakoulutettua työvoimaa PORA 5
Satakunnan ELY-keskuksen palvelut pk-yrityksille
Välineitä kehittämiseen ELY:n yritysrahoitus 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020- rakennerahasto-ohjelma (EAKR) ja kansallinen rahoitus Maaseutuohjelma Yrityksen kehittämispalvelut -analyysi, konsultointi (max. 15 pv), koulutus Yhteishankintakoulutus - täsmäkoulutus, rekrykoulutus ja muutoskoulutus Yrityksen kehittämisavustus -investointiin -kehittämiseen; kv, T&K Toimintaympäristön kehittämisavustus Perustamistuki Investoinnin toteutettavuustutkimus Investointituki Pk- yritykset Mikro- ja pienyritykset Annex I pk- yritykset Anne Jortikka 7
Kehittämisavustus, maaseudun yritysrahoitus ja yrityksen kehittämispalvelut
Kehittämisavustuksen suuntaaminen laki mahdollistaa kehittämisavustuksen myöntämisen sekä aloittavalle että toimivalle yritykselle aineellisiin ja aineettomiin investointeihin sekä kehittämistoimenpiteisiin edellyttää yrityksen perustoiminnasta erillistä kehittämishanketta, jonka toteuttamisen kustannukset ovat merkittävät suhteessa yrityksen riskinkantokykyyn, esim: Uusien tuotteiden, palveluiden, tuotantoprosessien ja tuotantomenetelmien kehittämistä Liiketoimintaosaamisen kehittämistä Kansainvälistymisvalmiuksien kehittämistä Uuden teknologian käyttöönottoa Tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmistelua 9 30.1.2018
Kehittämisavustus Kehittämistoimenpiteisiin liittyviä palkka-, konsultointi-, matka-, messuosallistumis- ja vastaavia menoja voidaan tukea enintään 50 %:lla avustuksen perusteena olevista menoista. Hankkeeseen sisältyviä investointeja voidaan tukea 10 20 %:lla (Satakunta) avustuksen perusteena olevista menoista. Kehittämisavustusta on haettava ennen hankkeen aloittamista. Avustus maksetaan erillisestä hakemuksesta hankkeen edistymisen mukaan. Maksua haetaan jälkikäteen 1-2 kertaa hankkeen koko ja kesto huomioiden. 10 Etunimi Sukunimi 30.1.2018
Uusi yritystukilaki yleisesti tarkoituksena on edistää taloudellista kasvua, työllisyyttä sekä muita elinkeinopoliittisia tavoitteita myöntämällä avustuksia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten käynnistämistä, kasvua ja kehittämistä edistäviin hankkeisiin avustuksia myönnettäessä tulee ottaa huomioon Euroopan unionin ja kansallisen alue- ja rakennepolitiikan tavoitteet. edistetään erityisesti uuden liiketoiminnan luomista, yritystoiminnan uusiutumista, pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, vähähiilisyyttä sekä yritysten toimintaympäristöä korostetaan enemmän yritystoiminnan uusiutumista ja uuden liiketoiminnan kehittämistä sekä vähähiilistä taloutta koskevia tavoitteita, tavoitteena on myös suunnata avustuksia nykyistä riskipitoisempiin ja vaikuttavampiin hankkeisiin 11
Uusi yritystukilaki yleisesti yrityksen kehittämisavustus Satakunnassa vain pk-yrityksille lähtökohtaisesti kaikki toimialat poissuljettu maa- ja metsätalous ja kalatalous maataloustuotteiden 1. asteen jalostus (tuetaan maaseutuohjelmasta) lisää alueellisia rajauksia lähinnä kilpailunäkökohtiin perustuen ks. myös Länsi-Suomen yritysrahoituslinjaus kohta 4.5 rajoitteet (kilpailulliset syyt esim. kaupan alalla, investointien tukemisen rajoitteet esim. ajoneuvot ja maa-,metsä ja rakennusurakoinnin koneet) http://www.ely-keskus.fi/web/ely/rahoituslinjaukset1 Kehittämisavustuksen myöntämisedellytyksiä: yrityksellä on jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset avustuksella on merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen hanke merkittävä kehitysponnistus suhteessa yrityksen käytettävissä oleviin resursseihin ja taloudellisiin voimavaroihin 12
EAKR yritystukilinjauksia Satakunnassa toteutusalueena koko maakunta Rahoituksen painopiste sellaisissa kehittämishankkeissa, jotka edistävät ohjelman erityistavoitteiden toteutumista: - uuden liiketoiminnan luominen ja kehittäminen - pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen - vähähiilisyyden tavoitteita tukevat hankkeet (tavoite 25 %), esim. energia & materiaalitehokkuus Pelkästään aineellisia investointeja (koneet, laitteet, rakennukset) tuetaan määrärahatilanteen ja rahoituslinjauksen mukaisesti harkiten - yhteensovitus Manner-Suomen maaseutuohjelman yritystukien kanssa ELY-keskuksessa tai ohjaus alueen LEADER-ryhmiin - Alle 50 hengen yritykset voivat maaseutualueilla saada rahoitusta Makeohjelmasta 13
Vähähiilisyys yritystukihankkeissa EAKR-rahoituksesta vähintään 25 % tulee suunnata vähähiilisen talouden tavoitetta toteuttaviin hankkeisiin eli uusiutuvan energian hyödyntämistä tai energiatehokkuutta edistäviin hankkeisiin Yritysrahoituksella tuettavia, vähähiilistä taloutta edistäviä hankkeita voivat olla esim. Hankkeet, joissa pk-yritys kehittää aiempaa energiatehokkaamman tuotteen tai palvelun Hankkeet, joissa pk-yritys ottaa käyttöön uutta, ympäristöä vähemmän kuormittavaa tai materiaalitehokkaampaa teknologiaa Hankkeet, joissa on kyse vähähiilisen tuotteeseen pohjautuvat yritystoiminnan tai uuden liiketoiminnan luominen 14
Maaseudun yritysrahoitus Maaseudun yritystukia voit hakea, vaikka et harjoittaisikaan maataloutta yritystoimintasi lisäksi Satakunnassa kaikkialla paitsi Porin ja Rauman kaupunkialueilla Pääsääntöisesti alle 50 henkilöä työllistävien yritysten kehittämishankkeet rahoitetaan MAKe-ohjelmasta (pl. Pori ja Rauma) Haetaan ELY-keskuksesta tai Leader-toimintaryhmältä (pienet yritykset) Perustamistuki (5000-35000 euroa) Investointituki (20-35 %) Investoinnin toteuttavuustutkimus (40-50 %) Yhteistyöhankkeet (kaksi tai useampi toimija yhdessä) 15 30.1.2018
Yritysten kehittämispalvelut: Konsultointi Voit tehdä ensin yrityksesi kehittämiskartoituksen verkossa Nämä lähtötiedot auttavat sopivan palvelun löytämisessä Analyysi 1-2 pv (220 /pv) Kokonaiskuva liiketoiminnan nykytilasta ja kehittämissuunnitelma Konsultointi 2-5 pv (300 /pv): Kehittämisen aihealueet: - Kasvu - Uudistaminen - Tuottavuus ja talous - Markkinointi ja asiakkuudet - Johtaminen ja henkilöstö - Innovaatioiden kaupallistaminen 16
Yritysten kehittämispalvelut: koulutus Koulutus pk-yritysten johdolla ja avainhenkilöille Kasvuun johtaminen (14 koulutuspäivää + 3 konsultointipäivää) Talouden ja tuottavuuden johtaminen (10 pv + 2 pv) Markkinoinnin ja asiakkuuksien johtaminen (10 pv + 2 pv) 70 % tuki (asiakashinnat 2130 + ALV ja 1470 + ALV) Aloitus 1-2 kertaa vuodessa http://yritystenkehittamispalvelut.fi 17 30.1.2018
Case Oras H T T P S : / / D R I V E.GOOGLE.COM/DRIVE/FOLDERS/0BXX7V1OPB 3 A F E T F X QXBJEFHIEUK?USP=SHARING
Kohti uutta maakuntaa uusilla kasvupalveluilla
Miksi uudistus tehdään? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Toimintatapojen muutos Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet Kustannustehokkuus Taloudellisen kasvun edistäminen Hallinto on palvelua, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. Avoimuus. Asiakaslähtöisyys. Vuorovaikutus. Julkisen talouden kestävyysvajeen vähentäminen ja yhdenvertaiset palvelut
Mikä muuttuu? 62 44 Lomitus, kunnallista paikallisyksikköä 56 Julkinen hallinto tänään 295 kuntaa Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta 190 Maaseutuhallintoa Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota 22 Pelastuslaitosta Julkinen hallinto vuodesta 2020 295 kuntaa 18 MAAKUNTAA 18 Maakuntien liittoa 15 ELY-keskusta 15 TE-toimistoa 6 Aluehallintovirastoa Valtio Luova Valtio Hallitusohjelma: Yksinkertaistetaan aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet, kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen selkeille itsehallintoalueille. 21.6.2017
Uudistuksen aikataulu Syksyllä 17 EK:n valiokunnissa 41 lakia Maantielaki- HE eduskuntaan Valinnanvapausla ki-valmistelu Kasvupalvelu- HE-valmistelu 2 3/18 Eduskuntaan hallituksen esitykset: Valinnanvapauslaki-HE, MAKU-II-HE, Kasvupalvelu-HE eduskuntaan 5/18 Lait hyväksytään eduskunnassa 6/18 Lait voimaan 10/18 Maakuntavaalit Uudistus tehtävänsiirtoineen voimaan 2017 2018 2019 2020 ESIVALMISTELU MAAKUNNISSA VÄLIAIKAISHALLINTO MAAKUNNISSA MAAKUNTA- VALTUUSTOT VARSINAINEN TOIMINTA 22
TE- ja yritys-palveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut yhdistetään maakunnallisiksi kasvupalveluiksi. Maakunnallisina kasvupalveluina tulee järjestää rekrytointi- ja osaamispalveluja voidaan järjestää palvelukokonaisuuksia, jotka koskevat yritystoimintaa ja yrittäjyyttä, innovaatioiden kehittämiselle edellytyksiä luovia, kansainvälistymistä voidaan myöntää kasvupalvelujen rahoituslain mukaista rahoitusta Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta 14.1.2018
Kasvupalvelun alustavat palvelukokonaisuudet Rekrytointi- ja osaamispalvelut Työnhaun palvelut henkilöasiakkaille Rekrytointipalvelut yrityksille ja muille työnantajille Työnhakijoiden osaamisen kehittäminen Yritystoiminta ja yrittäjyys Yrittäjyyteen ja yrityksen perustamiseen liittyvät palvelut Yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen ja uudelleen järjestämiseen sekä osaamisen kehittämiseen liittyvät palvelut Työelämän laadun ja tuottavuuden edistäminen Rahoituspalvelut Lainat, rahoitukset, avustukset yrityksille Tuet yritys- ja henkilöasiakkaille Kansainvälistymisen palvelut Yritysten tukeminen kansainvälistymisen edistämiseksi Työvoiman kansainvälisen liikkuvuuden tuki Innovaatioympäristön palvelut Innovaatioiden ja keksintöjen tukemiseen tarvittava tuki Ulkomaisten ja kotimaisten yritysten alueelle sijoittumiseen tarvittavat toimet Innovaatioympäristöjen kehittäminen ja avustukset yritystoimintaa edistäville organisaatiolle Lisäksi yhteisinä (tuki)palveluina Palvelutarvearviointi Neuvonta ja palveluohjaus
Kasvupalvelu-uudistus pähkinänkuoressa Uudistus kytkee kasvupalvelun ja aluekehittämisen tiiviisti yhteen siten, että kasvupalvelu on yksi aluekehittämisen työväline ja sillä vahvistetaan aluekehittämisen resursseja. Kasvupalvelu ei kuitenkaan ole vain aluekehittämisen osa. Uudistus vastaa talouden ja työmarkkinoiden muutosten aiheuttamiin haasteisiin ja yhdistää sirpaleiseksi jääneet julkiset yritys- ja TE-palvelut asiakaslähtöiseksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi Uudistus tarkoittaa laajaa systeemistä muutosta, jossa toimivaltaa siirretään lähemmäs asiakasta, sääntelyä puretaan, hallinto muokkaa rooliaan mahdollistavaksi ja tiedolla johtaminen vahvistuu Markkinamekanismien täysimääräinen hyödyntäminen on elementaarinen osa tavoiteltavaa muutosta. Markkinoiden mahdollistaminen ja ohjaus ovat julkisen toimijan uusi vahvistuva rooli. Uudistuksen valmistelu ja toimeenpano sovitetaan maakuntauudistuksen prosessiin, mutta sen päämäärät ja vaikutukset ovat laajemmat Uudistus käsittää myös valtakunnallisen kasvupalvelun kokonaisuuden (Business Finland), joka yhteensovitetaan maakunnallisen palvelun kanssa saumattomien palveluketjujen varmistamiseksi Uudistuksen keskeinen tavoite on lähentää julkisen palvelun järjestämistasoja (kuntamaakunta-valtio) ja hallinnonaloja toisiinsa synnyttämään vahvempaa lisäarvoa asiakkaille ja talouden kasvulle
Kasvupalvelujen rahoitus osana maakuntien yleiskatteellista rahoitusta Maakunnille siirretään kasvupalvelujen järjestämiseksi ELY-keskusten ja TE-toimistojen tällä hetkellä käytössä olevat kasvupalveluresurssit (momentit 32.30.01, 32.30.51, 32.50.42, 32.50.44) Kasvupalvelurahaa siirtyy noin 700 800 miljoonaa euroa osaksi maakuntien yleiskatteellista valtionosuutta. Kasvupalvelurahoituksen osuutta ei ole korvamerkitty. Kasvupalvelumäärärahat jaetaan maakunnittain osana maakuntien valtionosuutta seuraavien kriteerien ja painoarvojen perusteella: Työttömät työnhakijat 60 % Työttömyysaste 15 % Yritysten toimipaikat 25 % Lisäksi maakuntien käyttöön on tarkoitus osoittaa erillisrahoituksena rakennerahastovaroista noin 300 400 milj. euroa vuosittain Valtiolta siirtyy maakuntiin noin 2855 henkilötyövuotta alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain nojalla. 14.1.2018
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (kasvupalvelulaki) Maakuntalaki Kasvupalvelulaki ml. Laki kasvupalveluiden järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa MAKU II Osaaminen ja rekrytointi ALKE- ja kasvupalvelun rahoituslaki Kotouttamislaki Tiedonhallintalaki (myöhemmin 2018) 14.1.2018
Kasvupalvelulakien* uusi käsittelyaikataulu Lintilä, Lindström, Häkkänen (12.1.) Neuvoston esittämät muutokset (viikko 8) Laintarkastuksen esittämät muutokset (viikko 13, pääsiäisviikko) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Lainsäädännön arviointineuvosto ja käännös Laintarkastus (viikot 9-12) Eduskunnalle 5.4. * Kolme erillistä HE:tä: 1. ALKE- ja kasvupalvelulaki 2. rekry-/osaamispalvelulaki ja rahoituslaki 3. kotouttamislaki Kasvupalveluiden tietojärjestelmiä koskevan lain tavoiteaikatauluna syksy 2018. 14.1.2018
Kiitos! 29 Anne Jortikka