KIRJE VARELY/2464/04.00.03.00/2013 25.11.2013 Koulutuksen järjestäjät OHJEET VUOSILLE 2015-2018 TEHTÄVIÄ OPPILAITOSTEN PERUSTAMISHANKE-EHDOTUKSIA JA VUODEN 2014 VALTIONAVUSTUSHAKEMUKSIA VARTEN 1. Valtionapuviranomainen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jäljempänä ELY-keskus, on valtionapuviranomainen yleissivistävien oppilaitosten perustamishankkeita koskevissa tehtävissä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on valtionapuviranomainen niiden hankkeiden osalta, joihin se on myöntänyt valtionavun ennen vuotta 2007 ja joiden rahoitus on vielä kesken. Mikäli eduskunta hyväksyy budjettilakina annettavat tehtävien siirron ELY-keskuksista aluehallintovirastoihin, vuoden 2014 alusta valtionapuviranomaisena oppilaitosten perustamishankkeiden osalta toimivat aluehallintovirastot. Varsinais-Suomen ja Satakunnan perustamishankkeet käsitellään Lounais-Suomen aluehallintovirastossa (Lounais-Suomen AVI). 2. Vuoden 2013 III lisätalousarvion mukaiset rakentamisavustukset LTAIII:n mukaiset avustukset kunnille ja muille ylläpitäjille vuosina 2013 ja 2014 alkaviin sisäilmaongelmia ja kosteusvaurioita sisältävien yleissivistävien oppilaitos- ja päiväkotirakennusten korjaushankkeisiin ja niitä korvaaviin uudisrakennushankkeisiin tulevat haettaviksi avustuksesta annettavan asetuksen mukaisesti. Tästä tiedotetaan koulutuksen järjestäjiä erillisellä ohjeella. 3. Perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2014-2017 VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 022 500 PL 236 www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 20101 Turku
VARELY/2464/04.00.03.00/2013 2/7 Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa myöhemmin rahoitussuunnitelman vuosille 2014-2017. Suunnitelma on pohjana valmisteltaessa rahoitus-suunnitelmaa vuosille 2015-2018 sekä myönnettäessä valtionavustuksia vuonna 2014. Hankekohtaiset myöntöpäätökset Lounais-Suomen AVI tekee erikseen vuonna 2014. Jos tehtävien siirto aluehallintovirastoihin ei toteudu, myöntöpäätökset tekee ELY-keskus. 4. Perustamishankeoppaat ja käytettävät lomakkeet Perustamishankkeita koskevissa asioissa voi käyttää apuna Opetushallituksen laatimaa valtionrahoitusopasta Yleissivistävien oppilaitosten perustamishankkeet. Oppaan tietoja voi käyttää soveltaen, vaikka vuoden 2010 säädösmuutoksia ei oppaassa ole huomioitu. Valtionavustuksen hakemisessa ja muissa rahoitusasioissa käytetään rahoituslomakkeita. Hankesuunnittelun apuna käytetään hankesuunnitelmalomakkeita. Lomakkeet löytyvät ELY-keskusten internet-sivuilta: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/lomakkeet-sivistys Aikaisempina vuosina käyttöönotettuja lomakkeita ei käytetä. 5. Perustamishanke Perustamishanke tarkoittaa toiminnallisen kokonaisuuden muodostavaa toimitilojen rakentamista, hankintaa, peruskorjausta tai niitä vastaavaa toimenpidettä ja mainittuihin toimenpiteisiin liittyvää irtaimen omaisuuden hankintaa. Tästä syystä hankkeen kokonaiskustannusarvioon tulee sisältyä myös hankkeeseen liittyvät kalustamis- ja laitekustannukset. Mikäli hankkeeseen ei liity irtaimen omaisuuden hankintaa, se tulee erikseen mainita. Yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, peruskoulu, lukio ja taiteen perusopetus) perustamishankkeena pidetään edellä mainittua hanketta, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat kalustamis- ja laitekustannukset mukaan lukien vähintään 400 000 euroa. Em. hankeraja tarkoittaa hankkeen arvonlisäverottomia kustannuksia.
VARELY/2464/04.00.03.00/2013 3/7 Perustamishankkeeseen ei voida myöntää valtionavustusta, mikäli omaisuus, jota hanke koskee, ei tule toiminnan järjestäjän omistukseen. Vuokratilojen peruskorjaukseen ei voida myöntää valtionavustusta. 6. Arvonlisävero Yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeissa kunnallisen toiminnan järjestäjän kustannusarviot esitetään ilman arvonlisäveroa, mutta yksityisen arvonlisäverollisina. Mikäli yksityinen valtionavustuksen saaja voi vähentää hankkeeseen sisältyvän arvonlisäveron liiketoiminnan arvonlisäveroista, sitä ei sisällytetä valtionavustuksen perusteisiin. Asiakirjoista tulee selkeästi ilmetä, sisältyykö kustannuksiin arvonlisävero vai ei, sekä arvonlisäveron vähennysoikeus. 7. Rahoitussuunnitelmaan 2015-2018 tehtävät ehdotukset Käytettävät lomakkeet, ks. kohta 4. Varsinais-Suomen ja Satakunnan oppilaitosten hankkeista toimitetaan ehdotuslomake kahtena ja liitteet yhtenä kappaleena ELY-keskuksen kirjaamoon viimeistään 31.12.2013 klo 16.15. VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Osaamis- ja sivistyspalvelut, PL 236 (Itsenäisyydenaukio 2), 20101 TURKU Rahoitussuunnitelmaehdotusten ja valtionavustushakemusten tulee olla toiminnan järjestäjän tekemiä ja allekirjoittamia. Ehdotus tehdään myös vahvistettuun rahoitussuunnitelmaan sisältyvistä hankkeista, jotta tiedetään, onko hanke edelleen ajankohtainen, ja onko hankkeen tietoihin tullut muutoksia. Ehdotetun hankkeen tulisi sisältyä toiminnan järjestäjän viralliseen suunnitelmaan, esim. talous- tai investointisuunnitelmaan. Oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaa valmisteltaessa ja valtionavustuksia myönnettäessä painotetaan oppilaitosverkon tarkoituksenmukaista kehittämistä tukevia hankkeita kosteusvaurioituneiden ja sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaushankkeita tai niitä korvaavia uudisrakennushankkeita muita terveellisiä ja turvallisia oppimisympäristöjä tukevia hankkeita
VARELY/2464/04.00.03.00/2013 4/7 pysyvien oppilaitosten tilojen tarkoituksenmukaista kehittämistä yhteishankkeita, joilla saavutetaan investointi- ja käyttökustannusten säästöjä. Rahoitussuunnitelmaehdotukseen tulee liittää alla olevat selvitykset, joissa käytetään hankesuunnitelmalomakkeita (ks. kohta 4): Hankkeen tarpeellisuus on aina perusteltava. Perusteina voivat olla toiminnan muutokset ja/tai nykyisten tilojen riittämättömyys tai huono kunto. Suurimmat puutteet ja ongelmat tulee esittää lomakkeen kohdassa Lisäperustelut. Oppilaitosverkon kehittämissuunnitelma, jossa on tarkasteltu myös valtionosuuskäytöstä poisjääneiden koulurakennusten käyttö-mahdollisuudet. Lisäksi kehittämissuunnitelmaan sisällytetään kunnan kiinteistökannan käyttöä ja kehittämistä koskeva kokonaisselvitys, jossa on arvioitu eri hallintokuntien toimitilojen tarve ja sijoittuminen ottaen huomioon myös toimitilojen yhteiskäytön mahdollisuudet. Ehdotuksesta tulee ilmetä rahoitussuunnitelmaehdotuksen kohteena olevan koulun nykytilojen valmistumis- ja peruskorjausvuodet. Koulutuksen järjestäjän on esitettävä hankkeensa keskinäisessä kiireellisyysjärjestyksessä. Kaksikielisten kuntien on tehtävä suomen- ja ruotsinkielisistä kouluhankkeista yhteinen kiireellisyysjärjestys. Oppilasmääräennusteet, myös esiopetuksen ja erityisopetuksen osalta, ilmoitetaan Oppilasennuste -kunta ja Oppilasennuste -koulu -lomakkeilla Viikkotuntikertymälaskelma 7-9 luokkien ja lukion osalta tehdään Viikkotunnit ja ryhmäkoot -lomakkeella, taiteen perusopetuksesta Viikkotunnit -taiteen perusopetus -lomakkeella. Teoreettinen eli laskennallinen tilantarve sekä kaikki koulun käytössä olevat nykyiset tilat, rakennettavat ja/tai korjattavat tilat ilmoitetaan hyötyaloineen Tilaohjelma -lomakkeella tai Tilaohjelma - taiteen perusopetus -lomakkeella. Hankkeen laajuus hyötyneliömetreinä (hym2) ja kustannustiedot tulee esittää erikseen uusista tiloista ja peruskorjauksesta, niin rakentamisen kuin varustamisenkin osalta. Vaiheistetussa hankkeessa tiedot esitetään lisäksi vaiheittain. Rakennuskustannukset tulee arvioida mahdollisimman tarkasti jotain yleisesti hyväksyttyä laskentamenetelmää käyttäen (esim. tavoitehinta-laskelma tai rakennusosa-arvio). Hankkeen valtionavustuksen saaminen voi vaarantua, jos myöhemmin hankesuunnitelmassa esitetty kustannusarvio poikkeaa oleellisesti rahoitussuunnitelman kustannusarviosta. Mikäli suunnittelun edetessä hankkeen kustannusarvio nousee huomattavasti, tästä on heti ilmoitettava valtionapuviranomaiselle. Mikäli osa hankkeesta toteutetaan ilman valtionavustusta, tämän osan pinta-alaa ja kustannuksia ei merkitä ehdotuslomakkeen sarakkeisiin. Ne esitetään esimerkiksi lomakkeen kohdassa Lisäperustelut. Hanke voidaan jakaa eri vaiheisiin. Eri vaiheissa tehtävät työt on suunniteltava siten, että vaiheet voidaan toteuttaa joustavasti ja että ne voidaan tarvittaessa toteuttaa täysin erillisinä hankkeina. Hankkeen
VARELY/2464/04.00.03.00/2013 5/7 vaiheistamisen tulee perustua hankkeen tarkoituksenmukaiseen toteuttamiseen. Hankkeen vaiheistaminen ei tarkoita toiminnan järjestäjän suunnitelmassa eri kalenterivuosille tehtyä määrärahajakoa, eikä vaihe ole sidottu kalenterivuoteen. Vaiheistamistarpeesta voidaan tarvittaessa neuvotella rahoitussuunnitelmaehdotuksen tekemisen jälkeen. Peruskorjaushankkeesta tai hankkeesta, jolla korvataan nykyinen huonokuntoinen koulurakennus, liitetään ehdotukseen kuntoarvio ja/tai kuntotutkimus. Ehdotuksessa on ilmoitettava, hyväksyykö toiminnan järjestäjä valtionavustuksen jälkirahoitteisena. Jälkirahoitteinen valtionavustus maksetaan hankkeen valmistumisen jälkeen seitsemänä vuotena yhtä suurissa erissä. Myös jälkirahoitteisen hankkeen tulee sisältyä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitussuunnitelmaan, ja siitä tulee olla valtionapuviranomaisen valtionavustuksen myöntöpäätös ennen aloitusta. 8. Yhteinen perustamishanke Yhteishanke voi olla esimerkiksi koulu- ja kirjastotoimen tai koulu- ja liikuntatoimen tai kaikkien edellä mainittujen yhteinen rakentamishanke. Jokaisen toimialueen osalta toimitetaan oma ehdotuslomake, jonka ensimmäisellä sivulla ilmoitetaan vain ko. toimialueen osuus hyötyneliöistä sekä rakennus- ja irtaimistokustannuksista. Maininta yhteishankkeesta tulee olla jokaisessa ehdotuksessa, ja lisäksi ehdotuslomakkeen toisella sivulla on ilmoitettava hankkeen muiden toimialueiden kustannukset ja ajoitukset. Useammassa vaiheessa toteutettavan hankkeen osalta on ilmoitettava eri vaiheissa toteutettavat yhteishankkeen osat, jotta samaan vaiheeseen sisältyvät osat voidaan käsitellä samana vuonna. Mikäli yhteishanke sisältää myös esim. päivähoidon, nuorisotoimen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen, ammatillisen aikuis-koulutuksen tai vapaan sivistystyön tiloja, ei niiden kustannuksia oteta huomioon valtionavustusta myönnettäessä. Hankesuunnitelmassa tulee kuitenkin eritellä muiden toimintojen osuus hankkeesta ja selvittää kustannusten jako perusteineen. 9. Vuoden 2014 valtionavustushakemukset Käytettävät lomakkeet, ks. kohta 4. Mikäli eduskunta päättää korottaa oppilaitosrakentamisen valtuutta vuodelle 2014, olisi hyvä, että kunnat toimittaisivat valtionavustus-hakemukset sellaisista hankkeista, joiden aloittamiseen on valmiudet vuonna 2014.
VARELY/2464/04.00.03.00/2013 6/7 Hakemus toimitetaan omana asiakirjanaan liitteineen ELY-keskuksen kirjaamoon viimeistään 31.12.2013 klo 16.15. Valtionavustushakemusten tulee olla toiminnan järjestäjän tekemiä ja allekirjoittamia. Hakemukset tehdään hankkeista, jotka ovat opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitussuunnitelmassa vuodella 2014, ja jotka on tarkoitus aloittaa vuonna 2014, sekä muista mahdollisista kiireellisistä hankkeista. Hakemuksessa on ilmoitettava rakennustöiden arvioidut aloitus- ja valmistumisajankohdat vähintään kuukauden tarkkuudella, sekä hyväksyykö hakija valtionavustuksen myöntämisen jälkirahoitteisena. Yksityisen yhteisön valtionavustushakemukseen tulee liittää laitoksen ylläpitäjän tilinpäätöstiedot ja tilintarkastajien lausunto viimeksi vahvistetulta tilikaudelta. 10. Hankesuunnitelmat Hankesuunnitelmaa laadittaessa käytetään apuna valtionrahoitusopasta ja lomakkeita, ks. kohta 4. Katso myös kohta 7 ja sieltä kohta Rahoitussuunnitelmaehdotukseen tulee liittää alla olevat selvitykset. Rahoitussuunnitelmassa vuodella 2015 olevan oppilaitoshankkeen hankesuunnitelma, jonka ylläpitäjä on hyväksynyt, tulee toimittaa valtionapuviranomaiselle viimeistään helmikuun 2014 loppuun mennessä lomakkeella Hankesuunnitelma hakemus valtionavustuksen enimmäismäärän vahvistamiseksi, ellei valtionapuviranomaisen kanssa ole muuta sovittu. Jos kustannukset ovat hankesuunnitelmassa oleellisesti suuremmat kuin rahoitussuunnitelmassa, se voi vaikuttaa valtionrahoituksen saanti-mahdollisuuksiin. Hankesuunnitelmassa esitetään vaihtoehtoisena tutkitut tilanhankintatavat kuten mahdollisuus käyttää olemassa olevia tiloja korvaamaan hanke. Kustannusvertailujen tulisi perustua elinkaarikustannuksiin. Perusopetuksen ja lukion hankkeissa tulee esittää selvitys oppilaitosverkon kehittämisestä mukaan lukien lakkautetut koulut. Erityisesti pienten kuntien hankkeiden vaihtoehtona tulee tutkia myös yhteistyö naapurikuntien kanssa. Kunnat, joihin on suunnitteilla kuntaliitoksia, esittävät kouluverkkoselvityksen uuden yhdistetyn kunnan tulevan tilanteen mukaisena. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon tilojen turvallisuus ja terveellisyys, energiatehokkuuden vaatimukset, liikkumis- ja toimimisesteisten pääsy rakennukseen sekä esteetön liikkuminen ja toimiminen rakennuksessa.
VARELY/2464/04.00.03.00/2013 7/7 Jotta hankkeen toteutuminen aiotussa aikataulussa ei vaarannu, hakijan on syytä ajoissa selvittää kiinteistön kaavoitustilanne ja mahdollinen poikkeamisluvan tai rakennussuojelun tarve. Edellä mainitut aikataulut tulee ottaa huomioon suunnittelurahan budjetoinnissa niin aikaisin, että hankesuunnitelmaan liitettävät kuntoarviot ja kuntotutkimukset, luonnossuunnitelmat ja rakennusselostukset sekä pääpiirteittäiset LVISA -selostukset (ei LVISA -luonnoksia) ehditään laatia asianmukaisesti. 11. Rakennusajan ja rakennuksen valmistumisen jälkeiset toimenpiteet Valtionrahoitusoppaat ja käytettävät lomakkeet, ks. kohta 4. Aloitusilmoitus toimitetaan valtionapuviranomaiselle, kun rakentaminen on aloitettu. Valmistumisilmoitus toimitetaan valtionapuviranomaiselle hankkeen valmistuttua. Hankeselvitys toimitetaan valtionapuviranomaiselle 6 kuukauden kuluessa hankkeen valmistumisesta. Jos hankeselvitystä ei tehdä määräajassa, valtion-avustuksesta maksettava loppuerä voidaan jättää maksamatta osittain tai kokonaan. 12. Toiminnan lakkaaminen/valtionavun palautus Valtionrahoitusoppaat ja lomakkeet, ks. kohta 4. Jos koulurakennushankkeelle on saatu valtionrahoitusta, toiminnan järjestäjän tulee ilmoittaa valtionapuviranomaiselle valtionaputoiminnan lakkaamisesta kuuden kuukauden kuluessa em. olosuhteiden muuttumisesta perustamis-hankelomakkeella Ilmoitus lakkauttamisesta. Mikäli ilmoitusta ei ole määräajassa tehty, on hankkeeseen saatua valtionapua vastaava suhteellinen osa omaisuuden käyvästä arvosta palautettava valtiolle korkoineen. Palautusta ei määrätä suoritettavaksi, jos valtionosuuden tai -avustuksen myöntämisestä on kulunut yli 15 vuotta. Tilastokeskukselle toimitettu ilmoitus koulun toiminnan lakkaamisesta ei ole riittävä ilmoitus, vaan lakkautusilmoitus tulee toimittaa myös valtionapu-viranomaiselle. 13. Lisätietojen antajat Ylitarkastaja Mikko Helasvuo Puh. 0295 022 562 mikko.helasvuo@ely-keskus.fi
VARELY/2464/04.00.03.00/2013 8/7 Sivistystoimensihteeri Tiina Kaijanen Puh. 0295 022 579 tiina.kaijanen@ely-keskus.fi Kehittämispäällikkö Martti Rantala Ylitarkastaja Mikko Helasvuo JAKELU SÄHKÖPOSTILLA Kunnanhallitukset kuntien kirjaamojen kautta Rekisteröidyn yhteisön tai säätiön ylläpitämät peruskoulut Valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen oppilaitosten ylläpitäjät TIEDOKSI SÄHKÖPOSTILLA Varsinais-Suomen liitto Satakuntaliitto Kuntien sivistystoimesta vastaavat viranhaltijat kuntien kirjaamojen kautta