Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Kanerva Suomen lainsäädännön vaatimukset kuluttajakäyttöön tarkoitettujen tuotteiden tekniselle dokumentoinnille /käyttöohjeille
Esityksen rakenne Yleistä Tukesin valvottavana olevien eri kuluttajatuotteiden vaatimuksista. Yleistä kuluttajaturvallisuuslainsäädännöstä. Valtioneuvoston asetus (613/2004) kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista ns. tietojenantoasetus Käyttöohjeita koskevat vaatimukset. Suomen Teknisen viestinnän yhdistyksen seminaari, Pauliina Kanerva 2
Tuoteturvallisuutta valvovia viranomaisia Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) Tulli (Tullilaboratorio) Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työsuojeluosasto Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) Säteilyturvakeskus (STUK) Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) Viestintävirasto (Ficora) Poliisihallitus / Lupahallintoyksikkö / Aselupahallinto 3
TURVALLISUUS- ja KEMIKAALIVIRASTO (TUKES) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa 1.1.2011, kun kemikaalien tuotevalvontatehtävät keskitettiin Turvatekniikan keskukseen. Uusi Tukes valvoo ja edistää entistä monialaisemmin teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta sekä kuluttaja- ja kemikaaliturvallisuutta. 4
Tukesin toimialaan kuuluvia kuluttajatuotteita Uusi Tukes valvoo useita erityislainsäädännön alaisia kuluttajatuotteita: esim. sähkölaitteet, kuluttajakemikaalit, lelut, kosmetiikka, henkilönsuojaimet, CE-merkityt rakennustuotteet, pelastustoimen laitteet. Yleisen kuluttajaturvallisuussääntelyn soveltamisalaan kuuluvat esim. lastenhoitotarvikkeet ja kynttilätuotteet. Suomen Teknisen viestinnän yhdistyksen seminaari, Pauliina Kanerva 5
Eri tuoteryhmien vaatimuksia - lainsäädännöstä Tuoteturvallisuuslainsäädäntö on pitkälti harmonisoitua EU:ssa. Kansallisten säädösten taustalla useimmiten EYdirektiivi / EU:n asetus. EU-lainsäädännössä on huomioitu usein myös kuluttajille annettavat tiedot. Kielivaatimuksista jäsenvaltioilla on yleensä mahdollisuus säätää kansallisessa lainsäädännössä. Useimmiten kuluttajatuotteita koskeva lainsäädäntö on kansallisesti toimeenpantu siten, että myös tuotteesta annettavista tiedoista on erikseen säädetty (esim. lelut, kosmetiikka). Suomen Teknisen viestinnän yhdistyksen seminaari, Pauliina Kanerva 6
Standardit ja viranomaisohjeistukset Tuoteryhmäkohtaisissa standardeissa suosituksia varoitusmerkinnöille, käyttöohjeille. käännöksiä varten apua standardeista esim. tilaamalla Ruotsin standardisointijärjestöstä ruotsinkielisen standardin jne. Viranomaisohjeistuksia: Turvatekniikan keskus yhdessä Kuluttajaviraston ja STM:n työsuojeluosaston kanssa laatinut yleisluonteiset ohjeet tuotteiden käyttöohjeiden laatimiseksi. Ohje saatavilla TUKESin internetsivuilla www.tukes.fi/ > toimialat > kuluttajaturvallisuus > tietojen antaminen kuluttajille. Ohje kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (Kuluttajaviraston julkaisusarja 10/2006). Huom! Ohjeissa osin vanhentunutta tietoa lainsäädäntö- ja organisaatiomuutoksista johtuen. Suomen Teknisen viestinnän yhdistyksen seminaari, Pauliina Kanerva 7
Yleistä kuluttajaturvallisuuslainsäädännöstä 1/2 Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011), korvasi 1.1.2012 alkaen lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004). Toimeenpantu yleinen tuoteturvallisuusdirektiivi (2001/95/EY), jonka soveltamisala koskee vain kulutustavaroita. Osa ympäristöterveydenhuoltoa (kansanterveyslaki 66/1972). Kuluttajaturvallisuuden yleislaki. Sovelletaan, mikäli kulutustavaran tai kuluttajapalvelun turvallisuudesta ei ole säännöksiä, joissa edellytetään vähintään samaa turvallisuustasoa (kuluttajaturvallisuuslain 4 ns. turvaverkkosääntely). Soveltamisala on laaja. Vuonna 2004 laajeni kattamaan myös ns. ei-kaupalliset palvelun tarjoajat. Rajapintoja monen kulutustavaroita ja kuluttajapalveluja koskevan sektorilainsäädännön kanssa. Suomen Teknisen viestinnän yhdistyksen seminaari, Pauliina Kanerva 8
Yleistä kuluttajaturvallisuuslainsäädännöstä 2/2 Ei säädetä: kuluttajien taloudellisesta turvallisuudesta (raha) ja oikeuksista => Kuluttajansuojalaki (38/1978). vahingonkorvauskysymyksistä => Vahingonkorvauslaki (412/1974). tuotevastuusta => Tuotevastuulaki (694/1990). kuluttajan tyytymättömyydestä tavaraan tai palveluun taikka laatukysymyksistä, mikäli samalla ei ole kyse kuluttajaturvallisuuteen liittyvästä asiasta. LÄHTÖKOHTAISESTI KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONTA EI OTA KANTAA NÄIHIN KYSYMYKSIIN. Suomen Teknisen viestinnän yhdistyksen seminaari, Pauliina Kanerva 9
Kuluttajaturvallisuuslain tarkoitus Varmistaa, että kuluttajien käyttöön tarkoitetut tavarat ja palvelut ovat turvallisia vastuu on toiminnanharjoittajalla, viranomainen valvoo lain noudattamista. Ennaltaehkäistä kulutustavaroista ja kuluttajapalveluista aiheutuvia terveys- ja omaisuusvaaroja. => Pitää ihmiset hengissä ja terveinä! Suomen Teknisen viestinnän yhdistyksen seminaari, Pauliina Kanerva 10
Toiminnanharjoittajan velvollisuudet Vastuu turvallisuudesta on toiminnanharjoittajalla Vastuutahoja esim. yritys (oy), rekisteröity yhdistys elinkeinotoiminnassa, julkiset toimijat esim. kunta. Kuluttajaturvallisuuslain keskeisiä velvoitteita: 5 Huolellisuusvelvollisuus 8 Vaarallisesta kulutustavarasta tai kuluttajapalvelusta ilmoittaminen viranomaiselle / toiminnanharjoittajan tehtävä yhteistyötä valvontaviranomaisen kanssa vaaran torjumiseksi tämän sitä pyytäessä. 9 Tietojen antaminen kuluttajille Suomen Teknisen viestinnän yhdistyksen seminaari, Pauliina Kanerva 11
Valtioneuvoston asetus (613/2004) kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista ns. tietojenantoasetus Tietojenantoasetus annettu aikanaan lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004, KuTuL) 5 ja 16 :n nojalla > täydentää näitä. Kuluttajaturvallisuuslain 55 :n mukaan KuTuL:n nojalla annetut säädökset ja määräykset jäävät edelleen voimaan. Asetus koskee myös kuluttajapalveluita. Tavoitteena selkeyttää mitä tietoja voidaan pitää kuluttajien turvallisuuden kannalta oleellisena / määritellä, kuinka tiedot on annettava. 12
Kulutustavarasta annettavat tiedot Pakolliset tiedot 3 Kulutustavarasta terveydelle tai omaisuudelle aiheutuvan vaaran torjumiseksi tarpeelliset tiedot 4 Pääsääntöisesti annettava myyntipäällyksessä (pakkauksessa). Jos mahdotonta, muutoin kiinteästi tavaraan liitettynä. Pienten, vaarattomien ja kuluttajien hyvin tuntemien tavaroiden osalta saattaa riittää, että tiedot saatavissa myymälästä (esim. lyijykynät, tupakansytyttimet). 13
4 Turvallisuusmerkinnät Tietojen antamisen tarpeellisuuden arviointi ja selvittäminen kuuluu osana toiminnanharjoittajille laissa säädettyä velvollisuutta noudattaa toiminnassaan olosuhteiden vaatimaa huolellisuutta. Jos kulutustavarasta terveydelle tai omaisuudelle aiheutuvan vaaran torjumiseksi on tarpeen on 3 :ssä säädetyn (perusmerkintöjen) lisäksi, annettava: 1. Tiedot kulutustavaran koostumuksesta 2. Tieto sisällyksen määrästä 3. Valmistuserätunnus tai muu kulutustavaran yksilöimiseksi tai tarvittaessa jäljittämiseksi tarvittava tieto 14
4 jatkoa 4. Ohjeet kulutustavaran kokoamisesta, asentamisesta ja muista vastaavista seikoista sekä ammattitaitoisuus- tai kelpoisuusvaatimus 5. Ohjeet kulutustavaran käytöstä ja säilyttämisestä 6. Kulutustavaran turvallisen käytön kannalta tarpeelliset varoitusmerkinnät ja ohjeet tarpeellisten henkilönsuojainten käyttämisestä 7. Kulutustavaran huolto-, pesu-, puhdistus- ja hoito-ohjeet 8. Ohjeet kulutustavaran käytöstä poistamisesta ja hävittämisestä 9. Tiedot tavaran käyttämiseen ja hävittämiseen mahdollisesti liittyvistä vaaroista 15
4 jatkoa Ohjeet laadittava niin, että asiat esitetään niissä johdonmukaisesti ja siinä järjestyksessä, jossa kuluttajan on tarkoitettu toimivan tai voidaan olettaa toimivan (4 :n 2 mom.). = Punainen lanka säilyy (myös 8 :ssä säännöksiä) Elinkeinonharjoittajan ja muun palvelun tarjoajan huolehdittava siitä, että kulutustavara täyttää muutkin sitä koskevat lainsäädännön vaatimukset (4 :n 3 mom. ) Kuluttajia kehotettava säilyttämään sellaiset tiedot, joiden säilyttäminen on tarpeen kulutustavarasta terveydelle tai omaisuudelle tai omaisuudelle aiheutuvan vaaran torjumiseksi, jos näitä tietoja ei ole merkitty pysyvästi tavaroihin (4 :n 4 mom.). Ei riitä, että annetaan esim. puhelimessa tai internetissä. 16
7 Etämyynnissä annettavat tiedot Etämyyntiä KSL 6 luvun mukaan koti-, postimyynti ja verkkokauppa. Annettava ennakolta kulutustavarasta tiedot, jotka ovat tarpeen siitä terveydelle tai omaisuudelle aiheutuvan vaaran torjumiseksi. Esim. postimyyntiluettelossa tai internetsivut (suomalaiset kauppapaikat). Etämyyntituotteita koskevat samalla tavalla tietojen sisältö-, ymmärrettävyys-, selkeys- ja kielivaatimukset kuin tavallisessa kaupassa myytäviä. Toimitettaessa tuotteita, tiedot tulee antaa tuotteen myyntipäällyksessä tai siihen kiinnitetyssä muussa vastaavassa selosteessa. 17
Kulutustavarasta annettavien tietojen laatuvaatimukset Tiedot annettava selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa ( asetuksen 4, 8 ja 11 ) Käytettävä selkeää kirjasintyyppiä ja riittävän suurikokoisia kirjasimia. Mittapuu: normaalin näkökyvyn omaava henkilö. Esim. kuvien oltava yksiselitteisiä ja selkeitä. Turvallisuuden kannalta tarpeellisten tietojen erottauduttava mainostekstistä. Tiedot eivät saa olla harhaanjohtavia. Riittävät tiedot. käyttöohjeissa huomioitava myös virhekäytön mahdollisuus. Pääsääntöisesti molemmilla kotimaisilla kielillä, jollei tietoja ole annettu yleisesti tunnetuilla ohje- ja varoitusmerkinnöillä. 18
Kuluttajaturvallisuuslain mukaiset valvontakeinot Kulutustavaroista annettavat tiedot ovat tärkeä osa turvallisuutta. Ohjataan ja motivoidaan toiminnanharjoittajaa havaitun turvallisuuspuutteen poistamiseksi ensisijaisesti vapaaehtoisin toimenpitein. Valvontaviranomainen voi vaatia, että toiminnanharjoittaja antaa kuluttajille sopivalla tavalla tavaraan tai palveluun liittyvän vaaran torjumisen tai ehkäisemisen kannalta tarpeellisia käyttö- tai toimintaohjeita, varoituksia tai muuta tietoa (kuluttajaturvallisuuslain 9 ). Jos kuluttajien turvallisuus vaatii, tarvittaessa kuluttajaturvallisuuslain valvontakeinot, esim. korjaus- ja oikaisumääräys (34 ), tietojen antamisvelvollisuuden tehosteeksi uhkasakon asettaminen (45 ). Toiminnanharjoittajan etu ja kilpailuvaltti, että kuluttajille annetaan riittävät tiedot! 19
Tietojen antaminen ei aina vapauta vastuusta - mitä tahansa vaaraa ei voida hyväksyä siksi, että siitä on varoitettu! Suomen Teknisen viestinnän yhdistyksen seminaari, Pauliina Kanerva 20
Hyödyllisiä verkko-osoitteita Kuluttajatuotteiden valvonta on Tukesissa hajaantunut eri yksiköiden kesken. Yleistä tietoa tuoteturvallisuudesta Tukesin sivuilla mm. eri tuoteryhmien vaatimuksia toimialoittain, osoitteessa: www.tukes.fi > toimialat Kuluttajaturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö ja valvontaohjeet: - osoitteessa: www.tukes.fi > toimialat > kuluttajaturvallisuus > tuotteiden turvallisuusvaatimuksia. Suomen Teknisen viestinnän yhdistyksen seminaari, Pauliina Kanerva 21
Kiitos!