Vesiyhdistyksen seminaari, Säätytalo 24.1.2018 Tilannekuva verkostojen saneerausvelasta Osmo Seppälä toimitusjohtaja 25.1.2018 1 Osmo Seppälä Esityksen pääkohdat Suomen vesihuollon haasteet ja kehittämistarpeet Verkostojen tila onko meillä tilannekuvaa? Saneerausvelkaa vai saneeraustarvetta? Kohti systemaattista ja riskiperusteista saneeraustoimintaa Näkymiä tulevaisuuteen 25.1.2018 2 Osmo Seppälä
Suomen vesihuollon haasteet ja kehittämistarpeet 25.1.2018 3 Osmo Seppälä Suomen vesihuollon tulevaisuuden haasteet (Katko, 2009) 25.1.2018 4 Osmo Seppälä
Vesihuoltolaitosten kehittämistarpeet Palvelun parempi kommunikointi Uusien viestintäkanavien hyödyntäminen Viestintä Laadun mittaaminen ja seuranta sekä veden puhdistus Veden hankinta ja käsittely Vedenjakelu Laatutekijät ja uudet ratkaisut Erityistilanneviestintä Saneeraustarve ja omaisuudenhallinta Sukupolvenvaihdos Puutteet koulutuksessa Koulutus Viemäröinti ja hulevedet Sekaviemäröinti Haja-asutusalueet Yhteisten käytäntöjen puuttuminen Hallinto Jätevedenpuhdistus Kiristyvät vaatimukset Toiminnan läpinäkyvyys Saneeraustarve Pienet vesilaitokset Talous Lietteenkäsittely Haitallisten aineiden poisto Lietteen hyötykäytön helpottaminen ja tehostaminen 25.1.2018 5 Osmo Seppälä Verkostojen tila onko meillä tilannekuvaa? 25.1.2018 6 Osmo Seppälä
Vesihuoltoverkostojen määrän kehitys VERKOSTOMÄÄRÄT SUOMESSA Vesijohtoja noin 107 000 km Vesijohtojen rakentamismäärä 1 600 km/a (noin 1,7 %/a) Viemäreitä noin 50 000 km Viemärien rakentamismäärä 950 km/a (noin 2,1 %/a) Johtopituus (km) Johtopituus (km) Vesijohtojen kokonaispituus 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Viemärien kokonaispituus 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (MMM, 2008) 10 000 0 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 25.1.2018 7 Osmo Seppälä Vesijohtoverkostojen kunto Vesihuoltolaitosten (yleisiä) vesijohtoverkostoja on Suomessa yhteensä noin 100.000 km Niistä arviolta noin 6 % on erittäin huonossa kunnossa (lähes 6.000 km) Lisäksi huomattava osa kiinteistöjen vastuulle kuuluvista tonttivesijohdoista on huonossa kunnossa (tonttivesijohtojen yhteispituus arviolta noin 17 000 km) 25.1.2018 8 Osmo Seppälä
Viemäriverkostojen kunto Vesihuoltolaitosten (yleisiä) viemäriverkostoja on Suomessa yhteensä noin 50.000 km Niistä arviolta noin 12 % on erittäin huonossa kunnossa (lähes 6.000 km) Lisäksi huomattava osa kiinteistöjen vastuulle kuuluvista tonttiviemäreistä on huonossa kunnossa (tonttiviemäreiden yhteispituus arviolta noin 12 000 km) 25.1.2018 9 Osmo Seppälä Suomen vesijohtoverkostossa muhii iso pommi (Iltalehti 1.9.2013) Puhdas juomavesi kulkee Suomessa putkissa, jotka ovat paikoin lähes umpeen sakkautuneita. Suomen vesijohtoverkosto on happanemassa käsiin, kun korjauksiin ei löydy rahaa. 25.1.2018 10 Osmo Seppälä
Vesijohtoverkosto uhkaa vanhentua käsiin uusiutuu 250 vuoden päästä (MTV3 uutiset 22.7.2013) Vesilaitokset saneeraavat vesijohtoverkkoa verkkaisesti. Putkirikot ja muut häiriöt saattavat yleistyä lähitulevaisuudessa. Vesilaitosyhdistyksen keräämien tietojen mukaan Suomen vesijohtoverkoston keskimääräinen uusiutumisaika oli vuonna 2012 noin 250 vuotta. Tämä tarkoittaa, että nykyisellä saneeraustahdilla verkosto on kauttaaltaan uusiutunut vasta 250 vuoden päästä. Tiedot perustuvat yhdistyksen vesilaitoksilta keräämiin tietoihin. 250 vuotta on mediaaniluku, joka perustuu 32 vesilaitoksen uusiutumisaikoihin. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/07/1783429/vesijohtoverkosto uhkaa vanhentua kasiin uusiutuu 250 vuoden paasta 25.1.2018 11 Osmo Seppälä ROTI 2017 arviot Yhdyskuntateknisten järjestelmien tila ei ole vuosien saatossa parantunut, vaan pikemminkin huonontunut. Yhdyskuntatekniset järjestelmät ovat Suomessa yleisesti ottaen hyvässä kunnossa ja ne toimivat luotettavasti, mutta niihin liittyvät riskit ovat kasvussa. Yhdyskuntateknisten verkostojen ja laitosten rapistuminen jatkuu, vaikka se ei ole vielä heijastunut kriittisesti niiden toimintavarmuuteen. 25.1.2018 12 Osmo Seppälä
Saneerausvelkaa vai saneeraustarvetta? 25.1.2018 13 Osmo Seppälä Verkostojen saneeraustarve 25.1.2018 14 Osmo Seppälä
Saneeraustarve eräässä suuressa vesiyhtiössä (KVOY, 2017) 25.1.2018 15 Osmo Seppälä Saneerausvolyymin kehitys Helsingissä vuotuinen saneerauspituus [km/vuosi] 45 40 35 30 25 20 15 10 vesijohtosaneeraus viemärisaneeraus ennen vuotta 2007 keskimäärin 10 km/a uusiutumisaika 300 vuotta vuonna 2007: 40 km/a, 12,6 milj. euroa uusiutumisaika 75 vuotta (Kauppinen, H. 2008) 5 0 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 25.1.2018 16 Osmo Seppälä
Kohti systemaattista ja riskiperusteista saneeraustoimintaa 25.1.2018 17 Osmo Seppälä Tavoitteena 3 % vuotuinen saneeraus Vesihuoltoverkostojen saneerausta on kiihdytettävä vuositahtiin 3 % verkostopituudesta seuraavan kymmenen vuoden ajaksi, jotta saneerausvelan kasvu saadaan pysähtymään. Nykyisellään parhaat laitokset pääsevät tasolle 1 %. (HSY (pääkaupunkiseutu) päässee tasolle 0,5 %). Ilmastonmuutos aiheuttaa aiempaa rankempia sateita, mikä aiheuttaa ongelmia jätevesi- ja hulevesiviemäriverkostoissa. Jätevesiviemäreihin pääsevät vuotovedet 2-3 kertaistavat tyypillisesti jätevedenpuhdistamolle tulevan virtaaman. 25.1.2018 18 Osmo Seppälä
Saneerausten rahoitustarve ja kustannusvaikutus Nykyinen saneerausinvestointitaso = 120 milj. /a (MMM, 2008) Tarvittava investointitaso 2010 20 = 320 milj. /a: kertyneen vajeen poistaminen 190 milj. /a tuleva verkostojen vanheneminen 130 milj. /a Lisäys nykyiseen ~200 milj. /a Saneerausvajeen poistamisen vaikutus vesihuoltolaitosten vuosikustannuksiin Lisäsaneerausinvestointien korot ja poistot 112 M /a Nykyiset käyttöja kunnossapitokustannukset 319 M /a Nykyiset korot ja poistot 271 M /a 25.1.2018 19 Osmo Seppälä Verkostojen saneerauksen skenaariot (Kauppalehti 30.1.2013) 25.1.2018 20 Osmo Seppälä
Asmussen, 2012) Näkymiä tulevaisuuteen 25.1.2018 21 Osmo Seppälä Asmussen, 2012) 25.1.2018 22
Hyvän vesihuollon osa-alueet Silfverberg, 2017 (Vesihuollon suuntaviivat 2020 luvulle) 25.1.2018 23 Osmo Seppälä Viisi prioriteettia vesihuoltoalan kehittämiseksi 1) Vesihuoltolaitosten resurssien vahvistaminen 2) Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä osaamisen vahvistaminen 3) Valuma-aluepohjaisen ajattelun vahvistaminen suunnittelussa 4) Vesihuollon voimakkaampi kytkeminen osaksi bio- ja kiertotaloutta 5) Vesihuoltosektorin kansainvälinen yhteistyö 25.1.2018 24 Osmo Seppälä
Vesihuollon tila ja rakennemuutos Valtioneuvoston päätöksentekoa tukeva selvitys- ja tutkimustoiminta (VN-TEAS) Vesihuollon tila ja rakennemuutos, 2/2018 6/2018, 150 000 Tuotokset: 1) Selvitys vesihuoltoverkostojen kunnon luotettavista selvittämismenetelmistä 2) Toimintamalli, aikataulu- ja kustannusarvio hankkeelle vesihuoltoverkostojen tilan selvittämiseksi ja tiedon ylläpitämiseksi 3) Ehdotukset edellytyksistä vastuutahoineen sellaisen vesihuollon rakennemuutoksen aikaansaamiseksi, että realistisesti kyettäisiin luotettavasti selvittämään verkostojen tila ja toteuttamaan verkostosaneeraukset priorisoiden vesihuollon varmuutta ja turvallisuutta. 25.1.2018 25 Osmo Seppälä TALOUS (Taloudelliset resurssit) Vh maksut Tuet / kannustimet Regulaatio HENKILÖRESURSSIT / OSAAMINEN / JOHTAMINEN Eläköityminen Vaatimustason nousu Rekrytointipaineet Koulutustarpeet ja tarjonta Osaamiskriteerit / Pätevyysvaatimukset Tutkimus & kehittäminen LAINSÄÄDÄNTÖ & Viranomaisvaatimukset EU direktiivit / asetukset Kansallinen lainsäädäntö Regulaatio Muut vaatimukset Kestävät ja resilientit vesihuoltopalvelut (ja laitokset) ORGANISOINTI / Institutionaalinen viitekehys Omistajaohjaus Regulaatio / Benchmarking Maakuntauudistus / Kuntaliitokset Yhtiöittäminen / Monialayhtiöt Muiden toimialojen muutospaineet OPEROINTI (Vesihuollon O&M) Vesiturvallisuus Toimintavarmuus Resurssitehokkuus Jatkuva parantaminen INVESTOINNIT Uusinvestoinnit Laitokset Verkostot Saneerausinvestoinnit Laitokset Verkostot OMAISUUDEN HALLINTA Omistajaohjaus SAMP ym. 25.1.2018 26 Osmo Seppälä
Lisätietoja: Ratamestarinkatu 7 B 00520 HELSINKI Puhelin 09 868 9010 Sähköposti vvy@vvy.fi www.vvy.fi 25.1.2018 27