16 Talouskasvu: määritelmä, mi4aaminen, historiaa ja vaikutuksia 1. Määritelmä ja mi4aaminen 2. Talouskasvun historiaa 3. Talouskasvun saavutuksia: kasvu ja hyvinvoin= 4. Talouskasvun ongelmia: kestääkö maapallo? Materiaali on pääosin Talous'eteen oppikirjaa (luvut 8-9) täydentävää 1
1. Määritelmä ja mi4aaminen Talouskasvulla tarkoitetaan joko bru4okansantuo4een tai asukasta kohden lasketun bru4okansantuo4een eli elintason kasvua Bru4okansantuote4a on mita4ava reaalisena eli kiinteähintaisena - sillä hintatason yleinen nousu ei mitenkään lisää tuotantoa eikä siten elintasoa Elintaso (BKT/asukas, GDP per capita) on siten kansakunnan tulotason mi4ari joskus tarkastellaan kansantuo4een komponen4eja, esimerkiksi yksityisen kulutuksen määrää tai yksityisen ja julkisen kulutuksen yhteenlaske4ua määrää asukasta kohden 2
Kuvio 1. Suomen markkinahintainen bru4okansantuote asukasta kohden, 1900-2016 (euroa vuoden 2010 hinnoin) 38 000 36 000 34 000 32 000 30 000 28 000 26 000 24 000 22 000 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Lähde: omat laskelmat, Kansatalouden =lipito ja historialliset aikasarjat, Tilastokeskus Vuonna 1900: 2 422; vuonna 2016: 34 603 => Kasvanut 14,3-kertaiseksi Kysymys 1: Onko Suomen kasvu ollut hidasta vai nopeaa? Kysymys 2: Onko bkt/ asukas Suomessa alhainen vai korkea? 3
Talouskasvu eräissä maissa (Mankiw & Taylor, s. 504) 4
Kasvun mi4aamisesta Erot kasvuasteissa eivät näytä suurilta Pitkällä aikavälillä pienet erot kasvuvauhdissa kumuloituvat suuriksi eroiksi elintasossa, koska kasvu toimii korkoa korolle periaa4eella Tarkastellaan seuraavaksi tätä asiaa kolmella eri tavalla keskikasvu elintason kaksinkertaistumiseen kuluva aika ( 70:n sääntö ) kasvun trendi Kanna4aa valita se menetelmä, jolla saa sanomansa parhaiten esite4yä 5
Keskikasvun laskeminen 1. tapa: Edellä esitetyn taulukon mukaan Japanin bkt/asukas oli $1 256 vuonna 1890 ja $26 460 vuonna 2000 (vuoden 2000 hinnoin) Mikä on keskimääräinen kasvuvauh= vuodessa g, jos elintason y t ajatellaan kasvaneen vakiovauhdilla? Jos ajatellaan aika t jatkuvaksi, kuten talouskasvun teoriassa usein tehdään, niin g saadaan kaavasta y t = y 0 e gt => g = (lny t lny 0 )/t kun y t = 26 460, y 0 = 1 256 ja t = 2000-1890 = 110 Tuloksena on g = 0,0277 eli 2,77 % 6
Keskikasvun laskeminen 2. tapa: Jos ajatellaan aika t diskree=ksi muu4ujaksi, kuten kasvuteorian käytännön sovelluksissa tehdään, niin g saadaan kaavasta y t = y 0 (1+g) t => g = (y t /y 0 ) 1/t - 1 kun y t = 26 460, y 0 = 1 256 ja t = 2000-1890 = 110 Tuloksena on g = 0,0281 eli 2,81 % Mankiw ja Taylor ovat näköjään ole4aneet ajan diskree=ksi muu4ujaksi, sillä taulukossa Japanin kasvuvauh= on tämä 7
Keskikasvun laskeminen Suomi: Kuvion 1 mukaan Suomen BKT/asukas oli 34 603 euroa vuonna 2016 ja 2 422 euroa vuonna 1900 (vuoden 2010 hinnoin) Mikä oli elintason keskimääräinen kasvuvauh=? Lasketaan kaavasta y t = y 0 (1+g) t => g = (y t /y 0 ) 1/t - 1 kun y t = 34 603, y 0 = 2 422 ja t = 2016-1900 = 116 Tuloksena on g = 0,0234 eli 2,34 % Mankiw n ja Taylorin taulukossa Suomi olisi korkealla Suomen kasvuvauh= oli Euroopan toiseksi korkein 1900-luvulla Norjassa se oli prosen=n kymmenyksen suurempi 8
Elintason kaksinkertaistumiseen kuluva aika 70:n sääntö Kasvuvauh=en pienten erojen suuren vaikutuksen voi näy4ää kysymällä, kuinka kauan menee aikaa siihen, e4ä elintaso kaksinkertaistuu, kun talous kasvaa vakiovauhdilla g Tämä on helpointa laskea jatkuva-aikaisen kasvun kaavasta y t = y 0 e gt kun y t = 2y 0 => e gt = 2 eli t = ln2/g = 0,69/g 70/g % Kasvuvauh= prosen4eina: 1 2,5 5 10 kaksinkertaistumisen aika vuosina: 70 28 14 7 9
Kasvun trendi Taulukkolaskentaohjelmilla on nykyään helppo sovi4aa trendi aikasarjaan Vertaamalla toteutunu4a ja trendikehitystä näkee, milloin kasvu on ollut keskimääräistä nopeampaa ja milloin hitaampaa (kuvio 2) Vielä paremmin tämä näkyy, kun tekee logaritmimuunnoksen (kuvio 3) esimerkiksi niin, e4ä otetaan bru4okansantuo4eesta luonnollinen logaritmi Koska talouden aikasarjat yleensä esi4ävät kasvavia ilmiöitä, kanna4aa ne linearisoida o4amalla logaritmi Kun y t = y 0 e gt => lny t = lny 0 + gt 10
Kuvio 2. Kasvun trendi: Suomen BKT/asukas, 1900-2016 38 000 36 000 34 000 y = 1770,5e 0,0275x 32 000 30 000 28 000 26 000 24 000 22 000 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Pystyakselilla on bkt/asukas euroissa viitevuoden 2010 hinnoin Trendin kaavassa x = aika Elintason trendikasvu oli 0,0275 eli 2,75 prosenja vuodessa Kuviosta näkyy mm. kasvukehityksen epätasaisuus ajanjaksolla 1970-2000 ja vuoden 2008 jälkeen 11
Kuvio 3. Kasvun trendi: BKT/asukas logaritmisena, 1900-2016 11,0 10,5 10,0 9,5 9,0 y = 0,0275x + 7,479 8,5 8,0 7,5 7,0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Pystyakselilla on bkt/asukas luonnollisena logaritmina Trendin kaavassa x = aika Elintason trendikasvu oli 0,0275 eli 2,75 prosenja vuodessa Koko ajanjakson kehitys ero4uu nyt paremmin Kasvu oli trendiään nopeampaa 1940-luvulta 1980-luvun loppuun, nyt selväs= alapuolella Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan aikana elintaso romah= kaikkein eniten 12
Kasvu suhdelukuasteikolla Joskus on kätevää käy4ää suhdelukuasteikkoa, jonka saa esimerkiksi Excelissä muu4amalla pystyaskelin logaritmiseksi Kuvion pystyakselilla on silloin kahden perä4äisen luvun suhde aina sama, esimerkiksi 2, jos valitsee logaritmin kantaluvuksi 2 Kuviosta 4 voi lukea elintason kaksinkertaistumiseen kuluneen ajan eri ajanjaksoilla 13
Kuvio 4. Kasvu suhdelukuasteikolla, 1900-2016 64 000 32 000 16 000 8 000 4 000 2 000 Pystyakselilla on bkt/asukas euroina Se kaksinkertaistui: 30 vuodessa 1930-1960 15 vuodessa 1960-1975 25 vuodessa 1975-2000 Nyt kaksinkertaistuminen ei ole näköpiirissä Onko talouskasvu pysähtynyt? 1 000 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 14
2. Talouskasvun historiaa Maailman elintaso vuosina 0-2000: Elintaso = kokonaistuotanto henkeä kohden vuoden 1990 dollaria ostovoimapariteetein 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 Maailma ennen köyhä Maailma nyt rikas elintaso kasvanut 16- kertaiseksi hyvinvoiva väkiluku kasvanut 28- kertaiseksi ihmisen elinikä kaksinkertaistunut paino noussut 50 % Lähde: Angus Maddison, www.ggdc.net/maddison 15
Elintaso mai4ain/aluei4ain vuosina 1820-2010 (ostovoimapariteetein1990 $) 32 000 30 000 28 000 26 000 24 000 22 000 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 18201830184018501860187018801890190019101920193019401950196019701980199020002010 Yhdysvallat Ruotsi Iso-Britannia Suomi Japani Kiina Koko maailma LaEnalainen Amerikka InEa Afrikka Maailma ennen köyhä mu4a tasa-arvoinen, nyt rikas mu4a eriarvoinen Elintaso 2010/1820: - Japani 33 - Suomi 30 - Yhdysvallat 22 - Kiina 13 - Maailma 11 - Afrikka 4 Elintaso Yhdysvallat/Afrikka: - 3 vuonna 1820-15 vuonna 2010 - rikkaissa maissa elintaso nyt 25-30 kertaa niin suuri kuin köyhimmissä Entä tulevaisuudessa? - Voisiko maailma olla rikas ja tasaarvoinen? - Globalisaa=on merkitys
Suhdelukuasteikolla kasvuerot näkyvät selvemmin 32 000 16 000 8 000 4 000 2 000 1 000 500 Yhdysvallat Ruotsi Iso-Britannia Suomi Japani Kiina Koko maailma LaEnalainen Amerikka InEa Afrikka Sodat ovat aiheu4aneet romahduksen elintasossa 1930-luvun lama oli syvä Yhdysvalloissa Japani kuroi nopeas= elintasoeroa umpeen 1950- luvulta alkaen ja Kiina 1980-luvulta alkaen Milloin Kiina ohi4aa Euroopan elintasossa? Myös Afrikan elintaso on kasvanut 2000-luvulla 250 18201830184018501860187018801890190019101920193019401950196019701980199020002010
Talouskasvulla on merkitystä: Elintasovertailua -- Suomi ja Viro, Etelä-Korea ja Pohjois-Korea Bkt/asukas Suomessa ja Virossa Bkt/asukas Etelä- ja Pohjois-Koreassa Korean niemimaa yöllä 18 Lähde: h4p://www.ggdc.net/maddison/oriindex.htm ja Var=a-Lugus (ed.) (1993)
Ihmiskunnan vaurastuminen Ihminen on viljellyt maata 12 000 vuo4a mu4a maailman elintaso on kasvanut vasta 200 vuo4a jatkuva kasvu alkoi vasta 1800-luvun alussa Opimme myöhemmin, e4ä talouskasvu syntyy ideoista siitä, miten luoda uusia tavaroita ja palveluja, sekä ideoista siitä, miten valmistaa tehokkaammin jo tunne4uja tavaroita ja palveluja Miksi vasta 1800-luvun alussa ja miksi Euroopassa? valistuksen filosofia opej e4ä ihminen voi hallita luontoa kokeellisen =eteen synty antoi siihen keinot => uusien ideoiden syntyminen eli teknologian kehitys (seuraava kuvio) Pohjois-Euroopan poliijnen hajanaisuus antoi =laa uusille ideoille mm. avoimelle =eteelle muualla val=o tai kirkko tukahduj ne talouskasvun näh=in vahvistavan ihmisen moraalia Adam Smith, The Wealth of Na'ons, 1776 19
Teknologinen kehitys ja maailman väkiluku => teknologian kehitys eli uusien ideoiden syntyminen on kasvun tärkein lähde, kuten myöhemmin nähdään Lähde: R.W. Fogel, Catching up with the Economy, American Economic Review 89 (1999) 20
Eriarvoisuuden kasvu ja mahdollinen supistuminen Maailma oli tasa-arvoinen 200 vuo4a si4en mu4a kaikki olivat köyhiä rikkaat maat olivat vain kaksi kertaa niin rikkaita kuin köyhät Maailma on nyt eriarvoinen rikkaat maat ovat 25-30 kertaa niin rikkaita kuin köyhimmät kuten edellä näh=in Talouskasvu näy4ää nyt vähentävän eriarvoisuu4a Kiinan ja In=an kasvu nostaa yli 2 miljardin ihmisen elintasoa Voisiko maailma olla jälleen tasa-arvoinen paikka mu4a siten e4ä kaikki olisivat rikkaita? ehkä 200 vuoden päästä, jos historia toistaa itseään Robert E. Lucasin (talous=eteen nobelis= vuodelta 1995) ennusteen mukaan kaikki ovat rikkaita vuonna 2100: If you are reading this in the year 2100, I ask you: Who else told you what the macroeconomics of your century would look like, in advance, with such accuracy and economy? 21
Globalisaa=on merkitys: Kiina ja In=a o4avat takaisin historialliset paikkansa maailmantaloudessa tuotannon siirtyessä Aasiaan Lähde: McKinsey Global Ins=tute, Urban World, 2012 22
Ennuste maailman kokonaistuotannon jakautumisesta vuonna 2040 Vuosi 2000 Vuosi 2040 Muut 28 % USA 22 % Muut 15 % USA 14 % EU15 5 % Intia 12 % Intia 5 % EU15 21 % Kaakkois- Aasia 12 % Kiina 40 % Kaakkois- Aasia 6 % Japani 8 % Kiina 11 % Japani 2 % Lähde: Robert Fogel, Foreign Policy, Jan/Feb 2010 23
3. Talouskasvun saavutuksia: kasvu ja hyvinvoin= Seuraavat diat osoi4avat ihmiskunnan hyötyneen talouskasvusta monilla muillakin hyvinvoinnin mi4areilla kuin tuloilla arvioiden - Äärimmäinen köyhyys on vähentynyt maailmassa - Ihmisten terveys on kohentunut - Vapaa-aika on lisääntynyt - Maiden sisäiset tuloerot supistuivat pitkään mu4a ovat nyt kasvussa, mikä on johtanut vapaakaupan ja globalisaa=on vastustukseen Olisiko talouskasvulle ylipäänsä vaihtoehtoa? Hans Rosling; The Magic Washing Machine h4ps://www.ted.com/talks/hans_rosling_and_the_magic_washing_machine
Äärimmäisen köyhyyden väheneminen Maailman väkiluku, miljoonaa 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 Muut Äärimmäinen köyhyys = alle 1,9 dollarilla päivässä toimeen tulevat Äärimmäinen köyhyys on puoli4unut, mu4a sil= - 20 000 lasta kuolee päivi4äin aliravitsemukseen - 1,2 miljardia ihmistä elää ilman sähköä, - 5 miljardia ilman pesukone4a 2 000 1 000 Äärimmäisessä köyhyydessä elävät Lähde: Max Roser and Esteban Or=z-Ospina (2016) World Poverty. Published online at OurWorldInData.org. Retrieved from: h4ps:// ourworldindata.org/world-poverty/ [Online Resource] 0 1820 1850 1870 1890 1910 1929 1950 1960 1970 1990 1999 2010 2015 25
Terveyden koheneminen Vastasyntyneen elinajanodote Suomessa: 1770: 34/36 vuo4a 1800: 30/33 1850: 33/37 1900: 45/48 1950: 63/70 2000: 74/81 2015: 79/84 Lähde: Max Roser (2016) Life Expectancy. Published online at OurWorldInData.org. Retrieved from: h4ps://ourworldindata.org/life-expectancy/ [Online Resource] 26
Terveyden koheneminen Talouskasvun myötä ihmisten keskipituus on kasvanut ja paino noussut noin 50 % Lähde: Haldane, Growing, Fast and Slow, Bank of England, 2015 h4p://www.bankofengland.co.uk/publica=ons/documents/speeches/2015/speech797.pdf 27
Vapaa-ajan lisääntyminen Tehdyt työtunnit työntekijää kohden vuodessa 2 500 2 400 2 300 2 200 Köyhissä maissa vuotuinen työaika on lähes kaksinkertainen Saksaan verra4una 2 100 2 000 1 900 1 800 1 700 1 600 Malesia Yhdysvallat Japani Suomi Ruotsi Saksa 1 500 1 400 1 300 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: The Conference Board Total Economy Database, November 2016, 28
Tuloerot supistuivat pitkään, ovat nyt kasvussa Vapaakaupan ja globalisaa=on nykyinen vastustus johtuu tuloerojen kasvusta Rikkaimman prosen=n osuus ko=talouksien tuloista, % Rikkaimman 10 prosen=n osuus ko=talouksien tuloista, % 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 Yhdysvallat Saksa Ruotsi Suomi 6 4 2 0 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Lähde: The Top Incomes World Database 29
4. Talouskasvun ongelmia: kestääkö maapallo? Elintaso on kasvanut ja hyvinvoin= lisääntynyt, mu4a miten käy maapallon? Onko talouskasvu ympäristön ja luonnonvarojen käytön kannalta kestävää? Vihreällä merkityt ovat maapallolle tärkeiden biofyysisten prosessien kriijsiä kynnysarvoja Punaisella kuvatuissa prosesseissa ne on jo ylite4y: - ilmastonmuutos - typen kierto - biodiversitee=n häviäminen Lähde: Rockström ym. Nature 2009; kuva: h4p://mmm.mul=edi=on.fi/syke/luonnon_kirjo/2013/3-2013/6.php
Ongelmat syntyvät materiaalisesta kulutuksesta, mu4a hyvinvoin= voidaan periaa4eessa irro4aa materiaalisesta kulutuksesta -- luonnonvarojen käytöstä ja ympäristövaikutuksesta Suomen bkt ja ympäristön =la (indeksejä, 1980 = 100) 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 Bkt Ko/maisten luonnonvarojen käy=ö Hiilidioksidipäästöt Typen oksidit Rikkipäästöt 20 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Tilastokeskus 31
Kuznetsin käyrä elintason kasvu johtaa ensin ympäristöongelmiin, mu4a lopulta ympäristön =lan kohenemiseen, ei tosin näy vielä ilmastonmuutoksessa Pienhiukkaset ilmakehässä Ilmaston lämpeneminen suhteessa periodiin 1950-1980 Lähde: Weil, Economic Growth 32
Markku Ollikainen ja Maj Pohjola: Talouskasvu ja kestävä kehitys Kehitys on kestävää, kun nykyinen sukupolvi voi tyydy4ää omat tarpeensa vaarantama4a tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydy4ää omansa Suomen ympäristön =la on nyt monilta osin parempi kuin 20 vuo4a si4en Päästöt ilmaan ja vesistöihin ovat vähentyneet (ks. myös Suomen ympäristön 'la 2008 raporj, www.syke.fi) Huolenaiheena ovat luonnonvarojen käytön kasvu ja kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole vähentyneet Hyvinvoinnin kestävän kasvun varmistamiseksi tarvitaan - muutoksia energian ja luonnonvarojen käytössä - muutoksia tuotanto- ja kulutustavoissa - vihreää kasvua - kansainvälistä ympäristöpoli=ikkaa - mu4a ei talouskasvusta luopumista Tiede ja talouskasvun syntyminen 200 vuo4a si4en - valistuksen filosofia opej, e4ä ihminen voi hallita luontoa - kokeellinen =ede tarjosi keinot Tieteen tehtävänä nyt on kertoa, miten varmistaa hyvinvoinnin kestävä kasvu ja tarjota keinot h4p://www.academies.fi/wp-content/uploads/2015/03/talouskasvu.pdf 33