ELINKEINOEL1(M1(N TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY. L6nnrotinkatu 4 B, Helsinki 12, Finland, tel.

Samankaltaiset tiedostot
eli ruee a ELI KEINOELÄMÄN TUTt(J USLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY ~j (t) r SOSIAALITURVAMAKSUJEN ENNUS'l'AHISESTA

ETLA ELINKEINOEL~M~N. Keskusteluaiheita Discussion papers TUTKIMUSLAITOS. Juha Ahtola - Rolf Maury

r = n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

1. Tutkitaan tavallista kahden selittäjän regressiomallia

Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina.

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina.

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

xi = yi = 586 Korrelaatiokerroin r: SS xy = x i y i ( x i ) ( y i )/n = SS xx = x 2 i ( x i ) 2 /n =

Regressioanalyysi. Kuusinen/Heliövaara 1

Jos nyt on saatu havaintoarvot Ü ½ Ü Ò niin suurimman uskottavuuden

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

Kandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Ennustajien tappiofunktiot ja BKT-ennusteiden rationaalisuus

Jos nollahypoteesi pitää paikkansa on F-testisuuren jakautunut Fisherin F-jakauman mukaan

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 4 1 RATKAISUEHDOTUKSET

Kari A1ho RAHOITUSVIRTAMATRIISIN RATKAISEMINEN JA TULOSTAMINEN ETLAN ENNUSTUSJÄRJESTELMÄSSÄ

Vektoreiden virittämä aliavaruus

Korrelaatiokerroin. Hanna Heikkinen. Matemaattisten tieteiden laitos. 23. toukokuuta 2012

Katsaus suhdanneennusteisiin. Ville Merilä

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 6. luento. Pertti Palo

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

Harjoitukset 2 : Monimuuttujaregressio (Palautus )

Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus )

Dynaamiset regressiomallit

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA AINEISTO...

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

Testit järjestysasteikollisille muuttujille

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu.

Harjoitukset 4 : Paneelidata (Palautus )

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

Identifiointiprosessi

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 8: Lineaarinen regressio, testejä ja luottamusvälejä

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLA1ITOS THE_ RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY. KARl TERVONEN -PENTTI VARTIA

Rahoitustarkastuksen standardi 4.3i Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus LIITE 2

Raporttiluonnoksesta annetut lausunnot

Tavanomaisten otostunnuslukujen, odotusarvon luottamusvälin ja Box ja Whisker -kuvion määritelmät: ks. 1. harjoitukset.

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

c) A = pariton, B = ainakin 4. Nyt = silmäluku on5 Koska esim. P( P(A) P(B) =, eivät tapahtumat A ja B ole riippumattomia.

Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen. MAMK:n tekniikassa

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

LASKENTATOIMEN OSAAMINEN vs. LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTETARKKUUS

Harjoitus 7 : Aikasarja-analyysi (Palautus )

ETLA. Keskusteluaiheita Discussion papers ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 9. luento. Pertti Palo

Taulukko 2. Ennustevirheet ennustajittain vuosina ; virheiden itseisarvojen keskiarvo / virheiden keskiarvo, %-yksikköä

GeoGebra tutkivan oppimisen välineenä: havainto-hypoteesi-testaus

Johdatus tn-laskentaan perjantai

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

3. a) Mitkä ovat tilastolliset mitta-asteikot? b) Millä tavalla nominaaliasteikollisen muuttujan jakauman voi esittää?

Harjoitusten 4 vastaukset

SELVITTÄJÄN KOMPETENSSISTA

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

4. Seuraavaan ristiintaulukkoon on kerätty tehtaassa valmistettujen toimivien ja ei-toimivien leikkijunien lukumäärät eri työvuoroissa:

Johdatus varianssianalyysiin. Vilkkumaa / Kuusinen 1

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

MTTTP1, luento KERTAUSTA

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset)

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 2: Tilastolliset testit

KURSSIKYSELYAINEISTO: HUOM! Aineiston tilastoyksikkömäärä 11 on kovin pieni oikean tilastotieteen tekemiseen, mutta Harjoitteluun se kelpaa kyllä!

Odotusarvoparien vertailu. Vilkkumaa / Kuusinen 1

YLEISKUVA - Kysymykset

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Aikasarjamallit. Pekka Hjelt

10. laskuharjoituskierros, vko 14, ratkaisut

Tilastollinen testaaminen tai Tilastollinen päättely. Geneettinen analyysi

2. TILASTOLLINEN TESTAAMINEN...

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Leikkijunan kunto toimiva ei-toimiva Työvuoro aamuvuoro päivävuoro iltavuoro

Käänteismatriisi 1 / 14

Todennäköisyyden ominaisuuksia

¼ ¼ joten tulokset ovat muuttuneet ja nimenomaan huontontuneet eivätkä tulleet paremmiksi.

Funktion derivoituvuus pisteessä

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

E LA. Keskusteluaiheita Discussion papers ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS' THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMV. No SI

Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4

(b) Vedonlyöntikertoimet syytetyn ihonvärin eri luokissa

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Transkriptio:

ETLA ELINKEINOEL1(M1(N TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY L6nnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki 12, Finland, tel. 601322 Keskusteluaiheita Discussion papers Jussi Mustonen ETLAN RAHOITUSMARKKINAENNUSTEIDEN OSUVUUDESTA VUOSINA 1971-81 No. 116 9.9.1982 This series consists of papers with limited circulation, intended to stimulate discussion. The papers must not be referred or quoted without the authors' permission.

1. JOHDANTO Tassa kirjoituksessa tarkaste11aan ETLAn rahoitusmarkkinaennusteiden osuvuutta. Tarkaste1un kohteena ovat otto- ja anto1airiauksen erinusteet vuosina 1971-81 seka varsinaisten ta11etusten ennusteet vuosina 1974-81 ja pankki1uottojen ennusteet vuosina 1975-81. Kutakin muuttujaa kohden, kuten y1eisesti ETLAn suhdanne-erinusteissa, on nelja ennustehorisonttia, nimittain saman vuoden syksyn, saman vuoden kevaan. ede11isen vuoden syksyn ja ede11isen vuoden kevaan erinusteet, joita on jatkossa merkitty 1yhyesti ao. muuttujasymboo1iin 1iittyvalla vastaava11a numero11a 1,2,3 ja 4. Kaikki kasite1tavat ennusteet on i1 maistu vuosimuutosprosentteina ede11isen vuoden lopun kannasta,ao. vuoden lopun kantaan. Suoritettavan virheana1yysin 1ahtokohta on 1ahinna deskriptiivinen ja pohjautuu paaosin Henry Thei1in 1uomaan ennustevirheana1yysikehikkoon (Thei1, 1958). Tarkoituksena on siten a1uksi pyrkia vastaamaan kysymykseeh'~iten erinusteet ovat osuneet, ja kysymys siita~'miksi erinusteet ovat osuneet siten kuin ovat, jaa tassa vaiheessa sivuun. Tallaisenaan suoritettu tarkaste1u on valttamaton, muttei riittava edellytys erinustemenetelmien tehokkaalle kehittamiselle, vaikkakin myos taman tyyppisen tarkastelun pohja1ta voitaneen saada tietoa siita, mihin erinustemenetelmien kehittamista on suunnattava. Lisaksi tarkastelu antaa kuvan siita, miten tarkasti rahoitusmarkkinaennusteet ylipaatansa ovat osuneet maaliinsa.

2 Kirjoituksen rakenne on seuraava. Luvussa 2 on tarkasteltu tiettyjen tunnuslukujen ja graafisten esitysten avulla kuhunkin ennustehorisonttiin liittyvien ennusteiden osuvuutta. Luvussa 3 on lisaksi lyhyesti tarkasteltu rahoitusmarkkinaennusteiden ennustevirheiden riippuvuutta bruttokansantuotteen ennusteiden virheista. Ajatuksena on ollut testata reaali- ja rahapuolen ennusteiden kytkentaa toisiinsa, tarkemmin sanottuna, voidaanko rahoitusmarkkinaennusteiden virheita selittaa johtuviksi vastaavan ajankohdan bkt:n ennustevirheista. 2. RAHOITUSMARKKINAENNUSTEIDEN OSUVUUS 2.1. Kaytetyt tunnusluvut Luonnollinen tapa arvioida tietyn ennustesarjan dsuvuutta on spesifioida ennustevirheisiin liittyva tappiofunktio. Koska objektiivisen tappiofunktion loytaminen, ts. yleisen osuvuusindeksin konstruoiminen on kaytannossa mahdotonta, niin ratkaisuna on esitetty useita dsuvuuttakuvaavia tunnuslukuja, jotka valottavat erinustesarjojen ominaisuuksia eri puolilta. Tassa luvussa on kunkin ennusteen yhteydessa esitetty erinustevirhesarjan keskiarvo, ennustevirheiden itseisarvojen keskiarvo MAD = ll: Ip. - A I J'a ns. Theilin (modifioitu) erisuuruuskerroin n' 1 1. 1 / 2' V 2 - = l: (P.-A.) Il: (A-A.), ill i 1 vainto ja Aon toteutuneiden missa Pi on ennuste, Ai on toteutunut hahavaintojen keskiarvo ennusteperiodilla. Huomattakoon, etta maarittelemalla ennustevirhe ennusteen ja toteutuneen arvon erotukseksi saadaan virheen etumerkille luonteva tulkinta: positiivinen virhe vastaa yliampumista ja negatiivinen aliampumista.

3 Ennustevirheiden keskiarvo voi saada lahella nollaa olevan arvon ennustevirheiden suuruudesta riippumatta, mutta toisaalta virheiden nollasta poikkeava keskiarvo halyyttaa ennusteen systemaattisesta harhaisuudesta. Ennustevirheiden itseisarvojen keskiarvolla (MAD) on intuitiivisesti luonteva tulkinta: se kuvaa keskimaaraisen (yli- tai aliampuvan) virheen suuruutta 1 ). Erisuuruuskerroin V saa arvon nolla ns. taydellisen erinusteen tapauksessa ja arvon yksi, kun ennusteiden keskineliovirhe on yhtasuuri kuin sellaisella ennusteella, jolloin kutakinvuotta olisi erinustettu tarkasteluperiodin keskimaaraisella 'muutoksella (joka ei tietenkaan ole etukateen tiedossa). V 2 voidaan tulkita myos ennustettavan muuttujan hajonnalla normeerattujen erinustevirheiden keskineliovirheeksi, jolloin voidaan tietyssa mielessa verrata eri muuttujien ennusteiden osuvuutta toisiinsa; tal loin tulee ennustettavan muuttujan variaation voimakkuus otetuksi huomioon. Liitteessa 2 on lisaksi esitetty joukko muita erinusteiden osuvuuteen liittyvia tunnuslukuja, joiden tarkemmista maarittelyista ja tulkinnoista viitataan ETLAn C-sarjassa piakkoin ilmestyvaan tutkimukseen ETLAn suhdanne-ennusteista (Mustonen, 1982b) tai tekijan pro gradu -tyohon (Mustonen, 1982a). Tunnuslukuja tarkasteltaessa on syyta pitaa mielessa, etta tarkasteluperiodin lyhyyden vuoksi taytyy tunnuslukujen stabiilisuuteen suhtautua 1) Tyypillisesti ennustevirheiden jakaumat ovat yksihuippuisia ja nollan molemmin 'puolin k~skittyneita, jolloin absoluuttisten virheiden jakauma on vino. Parempi keskiluku olisi talloin ~bsbluuttisten virheiden mediaani (vrt. esimerkiksi ETLAn Suhdanteen liite 4).

4 varoen. Esimerkiksi toteutuneiden lukujen ja ennustettujen lukujen eraissa tapauksissa negatiivinen parittaiskorrelaatio (ks. liite 2) voidaan useimmiten "se littaa" yhdella poikkeuksellisella havainnolla. Tarkasteltavista muuttujista on pisimmista havaintosarjoista, anto- ja ottolainauksesta, esitetty seuraavat kuviot: 1. Ennusteet ja toteutuneet havainnot 2. Ennustevirheaikasarjat erinustehorisonteittain 3. Ennusteiden ja toteutuneiden havaintojen hajontakuviot ennustehorisonteittain Hajontakuvioihin on merkitty kuhunkin havaintoperiodiin liittyva toteutuneiden muutosten keskiarvo, joka jakaa hajontakuvion neljaan kvadranttiin, jolloin keskimaaraisen muutoksen suhteen oikean suuntaiset muutosennustehavainnot sijoittuvat I ja III kvadranttiin. Koska eri ennustehorisontteihin liittyvat havaintoperiodit (ja siis myos toteutuneiden muutosten keskiarvot) poikkeavat toisistaan, niin em. kvadranttijako on vaistamatta hieman mielivaltainen. Tarkasteltavat sarjat on taulukoitu liitteessa 1. 2.2.1. Antolainaus Antolainauksen (AL), joka kasittaa pankkien markkamaaraiset 'luotot, muutosten vaihteluvali tarkast~luperiodina 1971-81 on otlut,(11.0,24.4) ja hajonta 4.2 %-yksikkoa. Taulukossa 1 on esitetty kappaleessa 2.1. mainitut tunnusluvut.

5 Taulukko 1. Antolairiausennusteiden osuvuus Virheiden Havainto- Muuttuja keskiarvo MAD.V periodi. AL1-0.64 1.45 0.44 1971-81 AL2-1.82 3.90 1. 14 1972-81 AL3-1. 57 3.07 0.93 1972-81 AL4-0.56 2.76 0.97 1974-81 Virheiden keskiarvojen perusteella ovat kaikkiin erinustehorisontteihin liittyvat ennusteet olleet keskimaarin alaspain harhaisia. Erinustevirhesarjojen perusteella (kuvio 2) nahdaan, etta saman syksyn ennusteet (AL1) ovat a1iarvi oi neet toteutunutta kehitysta yhuijaksoi sestivuosi na 1971-76, kun taas muihin ennustehorisontteihin liittyvissa virheissa ei ole nakyvissa yhta selvaa systemaattisuutta. Eri erinustehorisontteihin liittyvien MAD- ja V-lukujen valossa ei ennusteiden osuvuus ole yksikasitteisesti parantunut ennustehorisontin lyhenemisen myota, vaan esimerkiksi saman kevaan erinusteiden (AL2) keskimaarainen absotuuttinen virhe on suurin, 3.90. 2.2.2. Ottolainaus Ottolairiaus (OL) kasittaa markkamaaraisen ottolainauksen, s.o. seka kateistalletukset etta varsinaiset talletukset. Ottolainauksen keskihajonta on tarkasteluperiodilla ollut hivenen pienempi kuin antolainauksen. Tasta johtuu se, etta vaikka ottolairiauksen MAD-luvut ovat pienemmat kuin antolairiauksen vastaavat luvut samanvuoden kevaan (OL2)

Kuvio 1. ANTOLAINAUKSEN ENNUSTEET la TOTEUTUNEET HAUAINNOT ~ 25 j I 20 1 I I I 111' 12 15 1 1 P"",,,-"'3 lij '~,~ \, I~ r4 1 I 1 I I I I I m 11 \ f2l -, ~ ll-~ r.l / 2 W w '...r 141 I. V 141. 14..." 2 ttj,~ I I 10 70 TJc.. 74 ID 78 80 82

7 Kuvi 0 1'2 ril/tolai~lauk~t:tl 10,".,. C,. ''"J DmU51EVIRllEET m- -=- ~ 0,~ ~-- -~ --~ -:--~. " -] 0 10 0-10 971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 AlI1QAIIlIll~:SE:~ ENNU5TEV lrheet,,"n l "'...ii, n ~llrhii~ll'.... ~ _J /'- J~, :::... V'- ~~I.../ " ~- 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 10 0-10 10 ANTOlAINt1UKSEN ENNU5IEVIRfIEET EJ.ll,en ~5Yn N,nuslee /"- -- --- /......~,,'/ "'-/ 1'...' 1971 1972 1973 j974 1975 1976 1977 1978 1979 980 1981 ~:f}ainiilikwi ENtlUSTEV IRHEET I.on, "Mn pnnl'sl.el -10 0,,/ 1'-: -"... ~ ~"' j'\.., I.. ~ ~ ~r 1971 1972 1973 1974 1.975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 Kuvi 0 3 ANTOLAHIAUKSEN SAJ1AN SYKSYN ENNUSTEET ",t" 25 73 ANTOL,1INAUl;SEN EDELLISEN SYKSYN ENNUSiEET 25 ~Ulml,~l--..,..---..., 3 74 74 72 79 15.95i---""'aTl WS----------i 80 15.97 7279 81. ~U 10 6 7~8 o 15.95 Ennusle 10 76 78 77. 0 15.97 5 Ennusle ANTOlAINAUKSEN SA.~AN KEVMN ENNUSTEET 25. ""' 13 ANTOlAINAUKSEN EDELLISEN KEVMN ENNUSTEET 25 Toloul unul 74 74 15.97 7279 79 81 '. BO BO 1 75 14.81 76 76 77 78 77 7B 10 10 0 5.97 14.B1 S Ennusl e Ennusl.

8 ja edellisen vuoden syksyn (OL3) ennusteissa, niin ottolainauksen V- luku on antolainauksen V-lukua pienempi vain saman vuoden kevaan erinusteessa. V-lukujen perusteella ottolainausennusteet haviaisivat niukasti keskineliovirhekriteerilla arvioituna ns. keskimaaraisen muutoksen ennusteelle lukuunottamatta saman syksyn ennusteita (OL1). Taulukko 2. Ottolainausennusteiden osuvuus Virheiden Havainto-.Muuttuja keskiarvo MAD. V.. peri od; OL1-1. 74 1. 95 0.64 1971-81 OL2-1. 13 2.91 1.02 1972-81 OU -1.28 3.06 1.06 1972-81 OL4-0.84 3.36 1. 19 1974~81 Virheiden keskiarvojen perusteella myos ottolainausennusteillaonaliarvioimistaipumus, joka on perua 1~70-1uvun alkupuolen systemaattisista aliarvioinneista (ks. kuvio 5). Toisin kuin antolainausennusteilla, ottolainausennusteiden osuvuus paranee monotonisesti ennustettavan ajankohdan tullessa lahemmaksi. Toteutuneiden anto- ja ottolainauslukujen parittaiskorrelaatio on 'vuosina 1971-81 ollut 0.521, mika poikkeaa nollasta 10 %:n merkitsevyystasolla. Voidaan ajatella, etta tehtyjen anto- ja ottolairiauserinusteiden konsistenttisuus vaatisi, etta myos ennustettujen anto- ja ottolainauslukujen valinen korrelaatio on nollasta poikkeava (ja positiivinen). Taulukossa 3 on esitetty erinustettujen anto- ja ottolairiauslukujen korrelaatiot. Taulukosta nahdaan, etta vain saman syksyn erinustei-

Kuvio 4 OTTOLAINAUKSEN ENNUSTEET la TOTEUTUNEET HAUAINNOT 21 ~ i 14 1 3 2 1 2,I \ / \ / 11 \,/ \ ;'/ \I;' 21 I~ 4 4 31 l1 11 / ;' ~;,~;' rl L!J l ;'14! 13 ;j --"" [!] ~ 7 70 72 74 76 78 80 82

l~:;-;~---'-- 10 Kuvio' 5 "tlt~rt;'"w ~- --. o ~ ~ ::::;;;.1.-:-f-- =:..-~ --~ -10 1911 1972 1973 1(174 1975 1976 1977 1918 1979 1930 1981 otw.altir='y.~ " [~ I...,.,...", E/;i:u5TEU IF:fiEET /---...... o +--l--+-/,;;::-,_-i---l--v--~ ~- _./ ----./ -10 1971 1972 1973 197~ 1975 1976 1977 1973 1979 980 981 o 1/... -10 o '.../ I -10 1971 1972 973 974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 981 --' Ku vi 0 6 --~-._----~-'-.._. _._. ~-------- - --- OnClnlNflUKSEN SflMII SYKSYN ENNlISTEET 22 TQt~"I, nut onolainflukseh EOELLISEH SYKSYH EHNUSTEET 22 Tot.ut unut 7\ 71., 7 72 4 llu 75 79, 75 79 72 7~., 15.5&1------gr... +;;,.,16,.,.-Q---'--1 78 8 76 77 5.42 22 Ennustt 8 77 7e 15.S8 2 OTTll.~ItI~UKSEtl Sn.~AN KEUM!N HINUSTEET 22 Tot.utunul OTTOLAltIAUKSEN EDELLISEN KEVMII ENNUSTEET 22 Tot.ut unut 72 7 74 79 75 79 74 ~, u, 78 llq 15.21 ~ Awlll_il'IO- --l 79 n 76 B ~8---~-:!~~---l 15.58. 2 Ennuste n 76 9 ±-e------+-':5-=.2~1----:l2 Ennustt'

11 den korrelaatio ei kovin selvasti eroa nollasta, vaikkakin ainoastaan saman kevaan ja edellisen syksyn ennusteiden korrelaatiot ovat nollasta poikkeavat 10 %:n merkitsevyystasolla. Erinustevirheiden korrelaatiot ovat myos positiivisia, mutteivat merkitsevia em. merkitsevyystasolla. Taulukko 3. Anto- ja ottolainausennusteiden korrelaatiot Ennusteajankohta r(ali,oli) Havaintojen lkm... Sama syksy, i =1 0.288 11 Sama kevih, i=2 0.626*) 10 Edell. syksy, i=3 0.86t) 10 Ede11. kevat, i =4 0-.585.... B *) poikkeaa nollasta 10 %:n merkitsevyystasolla Taulukossa 4 on vertailun vuoksi esitetty anto- ja ottolairiauksen seka bkt:n maaran ja hinnan ennustevirheisiin liittyvat MAD- ja V-luvut. Rahoitusmarkkinaennusteet haviavat saman vuoden erinusteissa bkt:n ennusteiden osuvuudelle, mutta seuraavan vuoden ennusteissa sijoittuvat anto- ja ottolainausennusteet osuvuudeltaan tyypillisesti bkt:n maaraja hintaennusteiden valiin (osuvuuslukuja arvioitaessa on muistettava, etta anto- ja ottolainauserinusteet liittyvat arvq5uureisiin).

12 Taulukko 4. Anto- ja ottolainauksen seka bkt:n maaran (=y) (= py) ennusteiden osuvuus v. 1971-81 ja hinnan MAD V Ennustehorisontti AL OL Y py AL OL y.. py 1 1.45 1.95 0.75 1.45 0.44 0.64 0.40 0.43 2 3.90 2.91 1.43 1.82 1. 14 1. 02 0.68 0.72 3 3.07 3.06 1.98 3.33 0.93 1.06 0.90 1.19. " 4 " " " ". 2.76 3.36 2.46 4.26 0.97 1. 19 1.02 1.53 1 = saman syksyn ennuste 2 = saman kevaan ennuste 3 = ede 11 i sen syksyn ennuste 4 = ede 11 i sen kevaan ennuste Valtiovarainministerion suhdanne-ennusteita koskeneessa tutkimuksessa (Tervonen ja Vartia, 1981) on paadytty varovaiseen johtopaatokseen, etta ennusteiden osuvuus on kokonaisuudessa parantunut 1970-1uvulla verrattuna kahteen aikaisempaan vuosikymmeneen. Samansuuntaiseen tulokseen on tultu myos ETLAn saman vuoden huoltotase-erinusteiden osalta koskien 1970 luvun loppupuoliskoa verrattuna sen alkupuoliskoon (Mustonen, 1982a). Taulukossa 5 on esitetty anto- ja ottolainausennusteiden osuvuutta kuvaavat tunnusluvut, kun havaintoperiodeina on kaytetty varsinaisten talletusten ennusteiden havaintoperiodeja ennustehorisonteittain. Taulukosta nahdaan, etta vaikkakaan millaan tilastollisella menetelmalla ei voitane vahvistaa ennusteiden osuvuuden pararitumista verrattuna ~970 luvun alkupuolen ennusteisiin, niin "kuitenkin erinusteisiin liittyva systemaattinen harhaosuus Um (vrt. liite 2) on selvasti pienentynyt, kuten myos MAD- ja V~luvut eraita poikkeuksia lukuunottamatta.

13 Taulukko 5. Anto- ja ottolainausennusteiden osuvuus vuosina 1974-81 Virheiden Havainto- Muuttuja keskiarvo MAD V. Um1) periodi AL1-0.13 1.25 0.46 0.01 1974-81 AL2 0.60 2.37 1. 13 0.05 1975-81 AL3 0.31 1.83 0.95 0.02 1975-81 AL4 0.02 2.88 1.36 0.00 1976-81 OL1-0.15 1.83 0.55 0.01 1974-81 OL2-0. 11 2.66 0.81 0.00 1975-81 OL3-0.61 3.16 0.97 0.03 1975-81 OL4 0.33 3.03 1. 22 0.01 1976-81 I 1) Um on ns. Theilin dekomposition harhaosuus (Theil, 1958). 2.2.3. Varsinaiset talletukset ja luotonanto Havaintojen vahyyden vuoksi esitetaan varsinaisten talletusten (VT) ja luotonannon (= pankkiluotot) (LA), joka kasittaa markkamaaraisten luottojen lisaksi valuuttaluotot, ennusteista vain tunnuslukutaulukko 4. Myos naiden muuttujien ennustevirheiden keskiarvot ovat negatiivisia lukuunottamatta luottojen saman syksyn ennusteita (LA1). Molempien muuttujien ennusteiden osuvuus paranee ennustehorisontin lyhenemisen myota.

14 Taulukko 6. Varsinaisten talletusten (VT) ja luottojen (LA) erinusteiden osuvuus Virheiden Havainto-,Muuttuja keskiarvo.. MAD V peri odi VT1-0.49 0.91 0.59 1974-81 VT2-1.00 1. 51 0.95 1975-81 VT3-0.64 1. 79 1.23 1975-81 VT4-1.18 2.85 1.77 1976~81 LA1 0.83 1.17 0.47 1975-81 LA2-0.03 1.93 0.86 1976~81 LA3-0.95 1.65 0.87 1976-81 LA4-2.00 3.32 1.32 1977-81..... Kaikkien edella kasiteltyjen muuttujien erinusteiden aliarvioimistaipumusta korostaa myos erinustevirheiden mediaanien negatiivisuus, poikkeuksina kuitenkin ennusteet LA1, LA2 ja LA3. Huomattavaa kuitenkin on, etta yhdenkaan edella kasitellyn muuttujan erinustevirheiden keskiarvo ei tilastollisesti poikkea nollasta edes 25 %:n merkitsevyystasolla ( ks. 1i ite 2). 3. ANTO- JA OTTOLAINAUSENNUSTEIDEN SEK~ BKT:N ENNUSTEIDEN VIRHEET Lopuksi kasitellaan lyhyesti bkt:n ennustevirheiden vaikutusta anto- ja ottolainausennusteiden virheisiin. Rahamarkkinat eivat toistaiseksi ole eksplisiittisesti mukana ETLAn suhdannemallin rakenteessa (ks. tarkemmin Vartia, 1974 ja Pylkkanen-Kirinunen, 1981), vaikkakin kaytannon ennustetyossa rahoituserinuste ja reaalipuolen erinuste riippuvat toisis-

15 taan ja tavoitteena on koko talouden kehitysnakymien konsistenttisuus. Seuraavassa tarkastelussa on lahtokohtana se, etta rahatalous laajasti ymmarrettyna sopeutuu yleisen taloudellisen aktiviteetin suhdannevaihteluihin ja on tutkittu, miten viimeksimainitun erinustevirheet ovat heijastuneet ennustevirheina rahoitusmuuttujissa. Taman ajatuksen selvittamiseksi on estimoitu tavallisella pns~menetelmalla bkt:n arvon erinustevirheiden ja anto- ja ottolairiausvirheiden valilla seuraavat yksinkertaiset mall it: (1) Ol. = CI.. + S. y. + e, 1 1 1 1 i=1,2,3,4 (2) Al. = Cl. ~ + S ~ Y. + e, 1 1 1 1 i = 1,2,3,4 Ol. = ottolainauksen ennustevirhe ennustehorisontilla i 1 Al. = antolainauksen ennustevirhe ennustehorisontilla i 1 Y t = bkt:n arvon ennustevirhe ennustehorisontilla i i = i = 2 i = 3 i = 4 saman syksyn ennuste saman kevaan ennuste edellisen syksyn ennuste edellisen kevaan erinuste Estimointitulokset ovat seuraavalla sivulla taulukossa 4.

16 Taulukko 7. Anto- ja ottolainausennusteiden virheiden sel itysmall it Selitettava muuttuj a Vakio y1) R 2 D-.W p(o,n 2 )....... Ol1-0.330 0.346 0.14 1. 71 O. 111 (-0.47)3) (1.20) Ol2-0.437 0.370 0.15 2.36 0.168 (-0.36) (1.17) Ol3-0.402 0.306 0.19 2.29 0.026 (-0.32) (1. 36) Ol4 0.539 0.483 0.28 2.57 0.180 (0.31 ) (1. 53) Al 1-0.354 0.241 0.09 1. 70 0.034 (-0.58) (0.95) Al 2 0.351 1. 161 0.77 2.76 0.779 (0.40 ) (5.15) Al 3 0.151 0.600 0.62 1. 79 0.055 (0.16) (3.60) Al 4 1.001 0.549 0.59 0.99 0.033 (0.98) (2.92).. 1) Bkt:n arvon muutoksen ennustevirhetta on arvioitu bkt:n hinnan ja volyymin muutoksien ennustevirheiden summalla. 2) P(0,1) on hypoteesin (a,s) = (0,1) todennakoisyystaso (F-testi). 3) t-luvut ovat suluissa estimaattien alapuolella. Taulukon 7 viimeisessa sarakkeessa on F-testisuureen arvoa vastaava todennakoisyystaso hypoteesille, etta anto- tai ottolainauksen virhe generoituisi mallista (3) Ol. = y. + e 1 1 Al i = Yi + e.

17 Antolainauksen kohdalla eivat vakiokertoimet poikkea merkitsevasti nollasta, mutta sen sijaan saman vuoden syksyn ennusteita lukuunottamatta ovat bkt:n ennustevirheiden kertoimet selvasti merk'itsevia. Saman kevaan ennusteiden osalta ei voida hylata hypoteesia, etta virheet generoituisivat mallista (3). Antolainausennusteiden virheiden riippuvuus reaalitalouden ennustevirheista on odotettua ja yhteensopivaa luottomarkkinoiden ja erityisesti investointien laheisen yhteyden takia. Saman vuoden syksyn ennusteissa, kun pankkisarjoista on kertynyt enemman luotettavampaa tietoa kuin reaalitaloudesta, ei ennuste enaa pohjaudu samassa maarin investointiennusteeseen. Ottolainauksen osalta ei yksikaan kerroinestimaatti poikkea merkitsevasti nollasta. Toisaalta on huomattavaa, etta selitysasteet, jotka kieltamatta ovat sangen vaatimattomia, kasvavat ennustehorisontin pitenemisen myota. Yksi tulkinta talle on, etta vaikka bkt:n ennustevirheet eivat suoraan vaikuttaisi ottolainauksen ennustevirheisiin, niin ne valittyvat an to- ja ottolainausennusteiden laheisen yhteyden kautta pidemmilla ennustehorisonteilla. Tama perustuu siihen, etta syksysta 1978 lahtien on rahoitusennusteiden kehikkona kaytetty rahoitusvirtamatriisia, jonka yhtena perusajatuksena on talletusten ennusteen maaraytyminen luotonannon ennusteen avulla (ks. tarkemmin Alho, 1980) ja voitaneen olettaa, etta myos ennen vuotta 1978 on ajatusketju ollut samansuuntainen. Kayttamalla anto- ja ottolainausennusteiden virheiden selittajina seka bkt:n maaran etta hinnan ennustevirheita saadaan ottolainauksen yhtaloissa bkt:n maaran kertoimille noin ykkosen 'suuruiset kertoimet, jotka ovat merkitsevia ennustehorisontista riippuen 10-20 %:n merkitsevyystasolla. Myos antolainauksen yhtaloissa ovat bkt:n maaran kertoimet samaa

18 suufuusluokkaa ja lisaksi merkitsevia 5 %:n merkitsevyystasolla. Toisaalta saman syksyn erinusteita lukuunottamatta antolairiauserinustevirheiden yhtaloissa ovat myos bkt:n hinnan ennustevirheiden kertoimet merkitsevia, vaikkakin suuruudeltaan pienempia kuin maaravirheiden kertoimet. Tama viittaa siihen, etta bkt:n maaran ennusteet ovat olleet tarkeampi tekija anto- ja ottolainausennusteiden kannalta ja hintaennusteille on annettu vastaavasti vahemman painoa. Saman syksyn erinusteita lukuunottamatta hintaennusteiden osuvuus onkin ollut selvasti heikompaa kuin vastaavien maaraerinusteiden (ks. esim. 'Mustonen, 1982a).

19 Lahteet Alho K. (1980): Rahoitusvirtamatriisin ratkaiseminen ja tulostaminen ETLAn ennustusjarjestelmassa. ETLA, Keskusteluaiheita No. 55. Mustonen J. (1982a): Ekonometrisella mallilla tuotettujen ennusteiden virheanalyysi: Elinkeinoelaman Tutkimuslaitoksen suhdanneennusteet vuosina 1971-80. Helsingin Yliopiston kansantaloustieteen pro gradu -tyo. Mustonen J. (1982b): ETLAn vuosille 1971-80 laatimien suhdanne-ennusteiden virheanalyysi. ETLA, C 25. (julkaisematon kasikirjoitus) Pylkkanen E. ja Kinnunen J. (1981): ETLAn ekonometrinen malli syyskuussa 1981. ETLA, Keskusteluaiheita No. 93. Tervonen K. ja Vartia P. (1981): Valtiovarainministerion vuosille 1953 77 laatimien suhdanne-ennusteiden osuvuus. ETLA, C 22. Theil H. (1958): Applied Economic Forecasting. Amsterdam. Vartia P. (1974): An econometric Model for Analyzing and Forecasting Short-Term Fluctuations in the Finnish Economy. ETLA A:2.

20 Liite 1._ Ennusteet. ja toteutuneet ha...ainnot Varsinaiset talletukset Luotonanto VTl VT2 VT3 VT4 VT LAl LA2 LA3 LA4 LA 1971 13.3 1971 14.5 1972 16.1 1972 14.4 1973 13.B 1973 24.4 1974 16.5 '16.9 1974 23.2 1975 15.0 16.0 17.0 17.4 1975 20.0 20.0 1976 12.0 14.0 16.0 17.0 12.0 1976 10.0 11.0 13.0 11.2 1977 14.0 13.0 13.0 13.0 13.2 1977 13.0 14.0 12.0 11.0 12.6 1978 13.5 11.0 12.0 12.0 14.4 1978 10.5 12.0 10.0 13.0 9.7 1979 17.0 15.0 13.0 12.0 17.4 1979 20.0 11.0 10.5 13.0 16.7 1980 1B.0 17.0 16.0 14.0 17.1 19BO 21.0 19.5 18.0 11.0 IB.5 1981 13.5 13.5 15.0 14.0 15.0 1981 15.0 16.0 14.5 14.5 15.0 Ottolainaus Antolainaus OLl OL2 OL3 OL4 OL All AL2 AL3 AL4 AL 1971 12.0 13.8 1971 15.0 15.B 1972 16.0 12.0 13.0 18.4 1972 14.0 12.0 11.0 16.B 1973 13.0 15.0 15.0 15.7 1973 22.0 16.5 16.0 24.4 1974 15.5 14.0 15.0 15.5 17.4 1974 20.0 12.0 18.0 17.0 21.7 1975 IB.O 15.0 16.0 13.5 20.3 1975 15.5 18.0 18.0 16.0 15.9 1976 11.0 13.0 15.0 17.0 9.2 1976 10.0 11.0 13.0 17.0 11.9 1977 14.0 14.0 13.0 1:::.0 10.7 1977 11.0 14.0 12.0 12.0 11.0 1978 15.0 14.0 12.0 13.0 14.2 1978 ll.5 11.0 11.0 13.0 10.4 1979 17.5 17.0 14.0 14.0 19.2 1979 17.0 13.0 12.0 12.0 16.B 1980 16.0 17.0 1&.0 15.0 15.2 1980 18.5 20.0 18.0 12.0 15.3 1981 13.5 13.5 14.0 14.0 15.5 1981 14.0 14.0 15.0 15.0 15.5 1=saman syksyn ennuste 2=saman kevaan ennuste 3=edellisen kevaan ennuste 4=edellisen syksyn ennuste

21 Liite 2_ Er~ita tunnus1uku.ja 1) meanlpl mean(al mean(el s(pl s(al s(el HAD HSE RHS rip.a) IVU 14.94 15.43-0.49 2.06 2.09 1.11 0.91 1.32 1.15.86 2 VT2 14.21 15.21-1.00 2.00 2.17 1.76 1.57 3.65 1.91.65 3 VT3 14.57 15.21-0.64 1.90 2.17 2.57 1.79 6.08 2.46.21 4 V14 13.67 14.85-1.18 1.86 2.13 3.53 2.85 11. 76 3.43 -.56 50Ll 14.68 '15.42-0.74 2.21 3.41 2.04 1.95 4.:::2 2.08.82 6 Ol2 14.45 15.58-1.13 1.61 3.55 3.43 2.91 11.86 3.44.30 7 Dl3 14.30 15.58-1.28 1'.34 3.55 3.52 3.06 12.76 3.57.21 8014 14.38 15.21-0.84 1.38 3.86. 4.49 3.36 18.34 4.28 -.32 9 lal 15.64 14.81 0.83 4.70 3.83 1.56 1.17 2.77 1.66.95 10 la2 13.92 13.95-0.03 3.:;'5 3.37 2.89 1.93 6.96 2.64.63 11 la3 13.00 13.95-0.95. 2.95 3.37 2.73 1.65 7.11 2.67.63 12 lm 12.50 14.50-2.00 1.50 3.45 3.99 3.202 16.73 4.09 -.17 13 All 15.32 15.95-0.64 3.80 4.22 1.74. 1.45 3.15 1.77.91 14 Al2 14.15 15.97-1.82 3.07 4.45 4.71 3.90 23.29 4.83.26 is Al3 14.40 15.97-1.57 2.95 4.45 3.81 3.07 15.55 3.94.53 16 Al4 14.25 14.81-0.56 2.25 3.70 3.54 2.76 11.26 3.36.38 a b li V Um Us Uc Ur Ud mediaani med(absl Prlmeansl IIJU 2.43 0.87.07 0.59.18.00 0.82.05.77-0.40 O.SS.646 2 VT2 5.25 "0.70.12 0.95.27.01 0.72.08.65-1.40 1.50.387 3 VT3 11. 76 0.24.16 1.23.07.01 0.92.30.63-0.40 1.10.566 4 VH 23.60-0.64.23 1.77.12.01 0.97.66.22-1.70 2.75.329 5 Oll - 3.18 1.27.13 0.64.13.30 0.57.07.80-1.80 1.90.554 6 Ol2 6.04 0.66.22 1.02.11.29 0.60.02.87-1.35 2.75.371 7 Ol3 7.53 0.56.22 1.06.13.34 0.53.02.85-1.85 2.35.300 8 Ol4 27.88-0.88.27 1.19.04.29 0.67.32.64-1.35 2.10.572 9 lal 2.64 0.78.11 0.47.25.23 0.52.34.41 0.40 0.80.724 10 la2-5.13 0.63.18 0.86.00.00 1.00.18..82 1.00 1.20.987 11 la3 4.52 0.73.19 0.87.13.02 0.85.08.79-0.50 0.55.615 12 LA4 19.29-0.38.28 1.32.24.18 0.58.21.55-1.60 3.30.269 13 All 0.45 1.01.11 0.44.13.05 0.92.00.87-0.80 1.50.751 14 Al2 10.69 0.37.29 1.14.14.07 0.79.14.72-1.20 3.40.301 15 Al3 4.41 0.80.24 0.93.16.13 0.71.02.82 0.05 2.40.365 16 Al4 6.03 0.62,22 0.97.03.16 0.81.06.91-0.20 2.95.719 1) Ks. Mustonen (1982a). Pr(means) on ennusteiden ja toteutuneiden havaintojen keskiarvojen yhtasuuruustestin todennako;syystaso.