Reclaiming Cities as Spaces for Middle Class Parenthood (Palgrave Macmillan, 2018)

Reclaiming Cities as Spaces for Middle Class Parenthood (Palgrave Macmillan, 2018)

1900-luvun alun kaupunki

1900-luvun alun kaupunki Kaupunkikirjoitukset Ideologinen murtuma: yhteiskunnasta ja kaupungista tuli objekti, jota voitiin suunnitella Keskeisiä professioita kaupunginlääkärit, kaupungininsinöörit, väestötieteilijät, terveysvalistajat, filantropit Anneli Juntto: suomalaisen väestöpolitiikan muotoutumisessa kaupunki nähtiin vaarallisena

Iltalampun loiste Muuttuneissa, epävakaissa oloissa tarvittiin koossa pitäviä yhteiskunnallista koheesiota lisääviä tekijöitä: kotia ja perhettä, iltalampun loistetta Käsitys siitä että hyvän yhteiskunnan perustana on hyvä koti nousi tärkeään asemaan asunto- ja kaupunkisuunnittelussa Asumisesta tehtiin naisen ase miehen kotona pitämiseksi: naisen tehtäväksi nousi kodin tekeminen niin viihtyisäksi, että muut perheenjäsenet eivät ajautuisi kaduille

Julkisesta yksityiseen ja yksityisestä julkiseen Teollistumisvaiheessa työväen arkielämä sijoittui pihalle ja muihin julkisiin ja puolijulkisiin tiloihin Hellahuoneet ja asukit Perhe-elämä oli sekä julkista että yksityistä

Julkisesta yksityiseen ja yksityisestä julkiseen Koti-ihanteen toteutumisen kannalta oli tärkeää yksityistää koti ja sen lähiympäristö Asukit Tästä tulikin tärkeä asuntopolitiikan tavoite Tyydyttävän kotielämän mahdollistamista varten, asunnon tuli olla riittävän tilava, ulkopuolisilta suojattu ja eristetty

Julkisesta yksityiseen ja yksityisestä julkiseen Samalla kun koti sulkeutui vierailta, se kytkettiin entistä selvemmin osaksi julkista elinpiiriä ja julkista keskustelua ja siitä tuli julkisen huolenpidon ja säätelyn kohde

Kasarmit eivät sovi lasten kodeiksi Heikki von Hertzen: Koti vaiko kasarmi lapsillemme (1946) Helsingin keskustan alueet olivat von Hertzenin mukaan sosiaaliselta ja hygieeniseltä tasoltaan alaarvoisia ja liikenteen melu soi ainaisena kehtolauluna korvissamme Asunnot pimeitä ja auringottomia, pihat kolkkoja asfalttipihoja ja katunäkymät harmaat

Kasarmit eivät sovi lasten kodeiksi Ihanteena koko perheen tarpeita huomioivana asuinalue Guldheden (Göteborg) Liikkeet oli sijoitettu keskitetysti Ei läpikulkuliikennettä ja alueella säästettiin myös paljon luontoa, jossa lapset saattoivat leikkiä auringossa raittiissa ilmassa Muuta kuin hiekkalaatikko pienen puistikon keskellä

Katu & kulutus 1800-luvun loppupuolella Helsingin keskustaan rakennuksia, joissa liiketiloja Uusi tapa olla kadulla: unelmointia ja suunnittelua tulvista ostoksista Yksityisen sfäärin tunkeutumista julkiseen (esim. alusvaatekaupat)

Katu & kulutus Kaupat kohtaamispaikkoina (vrt. torikauppa)

Katu & sukupuolitettu tila Tavaratalot = Naisten paratiisit 1800-luvulla naiset saattoivat liikkuva julkisesti ainoastaan miehen tai toisten naisten seurassa Kadulla liikkuminen oli säädellyintä keskiluokkaisille ja porvarillisille naimattomille naisille, joita piti suojella kadun vaaroilta

Katu & sukupuolitettu tila 1920-luvulla naiset alkoivat liikkua vapaa-ajan paikoissa kuten elokuvateattereissa, kahviloissa ja kaduilla Myös Suomessa naisten osallistuminen työelämään ja heidän roolinsa kuluttajana kasvoi ja muokkasi kadusta naisten aluetta sotien välisenä aikana Kuitenkin liikkuminen kaupungissa muuhun kuin päiväsaikaan tuli naisille mahdolliseksi vasta 1950-luvulla

Puolijulkiset tilat

Lisää muutoksia 60-luvulla jääkaappi Kapan rationalisointi 70-luvulla ravintolakulttuuri normalisoitui

Lisää muutoksia 80-luvulla urbaani kulttuuri saapui Suomeen ja sen mukana tuli idea julkisesta tilasta kulutuksen ja vapaaajan vieton paikkana

Tilan tuottaminen

TILA KÄSITTEENÄ Käsitteenä moniulotteinen ja monimerkityksinen Space, escape: tila ja avaruus Rum, raum: tila ja huone Tila: fyysinen, paikallinen, laajuus, sijainti, mentaalinen tai emotionaalinen olotila, rakennusten ja maa-alueen kokonaisuus, maatila Tilalla on abstrakteja ja konkreettisia merkityksiä

Tilan tuottaminen Henri Lefebvren (1901 1991), pääteos La Production de l'espace 1974 Tilaa tuotetaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Tilan triaadi: tilalliset käytännöt representaatiot ja representaation tila Tilalliset käytännöt (havaittu tila) Liittyvät ihmisten arkiseen toimintaan Tilan representaatiot Käsitetty, käsitteellistetty tila Ajatuksia tilasta Suunnittelijoiden tila Representaation tila (eletty tila) Objektiivisesti havaittu tila sekä subjektiivisesti käsitetty tila = eletty tila = asiat tilassa ja ajatukset tilasta yhdistyvät eletyssä tilassa Hetkellinen, muuttuu koko ajan

Kertokaa toisille aluksi lyhyesti omasta taustastanne. Millaisessa ympäristössä kasvoitte (maaseutu, kaupunki, lähiö ) Pohtikaa seuraavia kysymyksiä ja perustelkaa lopuksi tuloksenne muille: Millaisia tilan ja tilan käyttäjien suhteita koskevia kysymyksiä valokuvasarjat herättävät? Mitä tilajärjestelyt kertovat siitä kenelle tila soveltuu parhaiten? Millaiset tavat olla tilassa muokkaavat sitä? Missä julkinen ja yksityinen tila risteää? Miten? Miksi? Miten tilankäyttö näissä paikoissa on muuttunut ajan myötä, ja miksi? Pohtikaa vielä lopuksi mitä se, että tulette itse erilaisista paikoista on merkinnyt keskustelussanne