Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi

Samankaltaiset tiedostot
Turkiselinkeinon biotaloushankkeet. Jussi Peura Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry Ylivieska

Kasvualustojen uudet raakaaineet

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

LCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari

Orvokin, salaatin ja basilikan kasvatuskokeet kompostissa

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Ympäristöstä. Yhdessä.

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia. Tiina Ruuskanen KTJ seminaari,

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Päätösseminaari. Kiertotalouden verkostoanalyysi BIOARVOLANTA- hankkeessa. Kari Tiilikkala. Kalajoki Luonnonvarakeskus

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo

Lietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos. Biohiilipäivä Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY

Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla

Pajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Puuperäinen Biohiili osaksi hiilineutraalia aluetaloutta. Kaikki irti puusta. Kari Tiilikkala.

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

Siipikarjanlannasta biokaasua

Luomuliiton ympäristöstrategia

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari Hannu Känkänen

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Biolaitosyhdistys ry. Erilliskeräyksen tilanne Suomessa. Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Lannan ravinteet kiertoon. Nautaparlamentti Tampere Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Tutkittua tietoa oletusten tilalle

Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus

PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 FEX.FI

ORGAANISET LANNOITTEET JA MAAN

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

Turkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille

Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Kiertotalous maataloudessa

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Uudet menetelmät eli Ravita ja lietteen pyrolyysi

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme.

Ravinteiden kierrätys

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA , ANTTI-PEKKA PARTONEN

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Ravinteiden tehokas hyödyntäminen Ravinnetasepäivä, RAE ravinnehävikit euroiksi ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Suomen normilanta. Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, dos. Sika- ja siipikarjatalouden ympäristölupaseminaari, Huittinen.

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Biovakan yritysesittely

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

Lannankäsittelyn elinkaariset ympäristövaikutukset

Maitotilan resurssitehokkuus

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Transkriptio:

Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi Tapio Salo ja Maarit Hellstedt Luonnonvarakeskus Biomaakunta-seminaari 30.10.2017, Kälviä

Kotieläintuotannon sijoittuminen Kotieläintuotanto on voimakasta Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Pohjanmaalla on lisäksi pääosa Suomen turkistuotantosta. Maps by E. Lehtonen, MTT

Lannan tuotannon keskittyminen Lantaa syntyy kotieläin ja turkistuotantoalueilla Nautakarja Pohjanmaa, Pohjois-Savo Siat Lounais-Suomi, Etelä- Pohjanmaa Siipikarja Lounais-Suomi Turkiseläimet - Pohjanmaa Kartta E. Lehtonen, MTT

Väkilannoitteiden ravinteet Väkilannoitteiden käyttö maataloudessa on vähentynyt 1990- luvulta alkaen. Lannoituksen taloudellinen optimi on pienentynyt Fosforilannoituksen vaatimuksia on laskettu. Lannan ravinteiden hyödyntämistä on parannettu. 4 30.10.2017

Turkiseläinten lannan koostumus Lannat Ka-% Kok-N, kg/tn Liuk. N, kg/tn Kok-P Kok-K, kg/tn Org. Aines, % Kettu 39 24 6.6 16 3.8 27 Minkki 28 17 4.5 11 1.4 20 Komposti 57 11 1.8 11 3.4 28 5 30.10.2017

Bioarvolanta-hanke Turkislannan hyödyntäminen miksi kehitettävää? - Turkistuotanto ja sen fosforipitoinen lanta voimakkaasti keskittynyttä alueelle, jolla haasteita saada fosfori kiertämään - Nykyinen käsittelyketju keskitettyine kompostointeineen osin tehoton tarpeisiin nähden Typen hukka tarhalla ja kompostoinnissa Haju, kärpäset Fosforin hyödyntämisen haasteet 6 30.10.2017

Bioarvolanta -hankkeen toteuttajat Luonnonvarakeskus Kalajoen kaupunki Turkistarhaajat Yhteistyötahoja Viranomaiset; Evira, Avi Tuotteistamisen erityisasiantuntijat Pakkausratkaisut, Stora Enso Pilotointikohteet Kokonaiskustannukset noin 800 000, josta EAKR 70 % Hankeaika 09.2015 06.2018

Hankkeen tavoitteet a) Kehittää teknologia, jolla voidaan vähentää turkistarhojen päästöjä: ravinteet, kasvihuonekaasut ja hajut b) Kehittää lannan hiilineutraalia kompostointitekniikkaa c) Tuotteistaa tuotantoeläinten lannoista orgaaninen lannoitevalmiste, high value -tuote d) Tuottaa alueellista liiketoimintaa ja lisäarvoa käyttämättömille biomassoille

Kaasumaiset päästöt Ammoniakki (NH 3 ) Hajuhaitta, happamoituminen, rehevöityminen, kasvillisuusvauriot, hiukkasaltistus Kasvihuonekaasut: dityppioksidi ja metaani (N 2 O, CH 4 ) Ilmastoa lämmittävä vaikutus suurempi hiilidioksidiin verrattuna Merkittävä typen hävikki Suomella on tavoite vähentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä 13 % 2005-2020 Maatalous on merkittävin ammoniakin lähde, Suomella vaikeuksia päästä päästökattodirektiivin tavoitteeseen Turkislannan kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 0,12 milj. tonnia CO 2e vuodessa Biohiilikate estää ammoniakin vapautumista ilmaan ja sitoo itseensä typpeä Biohiili saattaa vähentää päästöjä sekä kompostoinnissa että myöhemmissä vaiheissa 9 30.10.2017

Toimenpiteet turkistarhoilla Ammoniakki ja kasvihuonekaasumittaus; vertailtavana tavanomainen varjotalon lannankeruu ja biohiili-turveseoksen käyttö katteena Kuvat: M. Hellstedt 10 30.10.2017

Toimenpiteet kompostointilaitoksella - Alkukompostointi tunnelissa vähintään 14 vrk - Mahdollisesti biohiilen lisäys - Jälkikypsytys aumassa 9-12 kk Kuvat: Maarit Hellstedt 11 30.10.2017

Toimintaympäristö ja tuotteistaminen Kuvio: Mirja Mustonen 12

Tuotteistaminen Ensimmäisessä kasvatuskokeilussa (2016) käytettiin tähän tarkoitukseen suunniteltuja kierrätyslaatikoita parvekeviljelyssä Toinen kasvatuskokeilu (2017), kurkku ja tomaatti kasvihuoneviljelyssä Kuvat: Mirja Mustonen 13 i 30.10.2017

Kasvualustan käyttökohteita 14 Maarit Hellstedt 30.10.2017

Pienpuusta pyrolysoitua biohiiltä Turve Ravinteet poistuvat turkistuotantoalueelta Kiertoon ja hiilineutraaliin viljelyyn Kompostointi Hiili Lannan katteek si Biohajoavat viljelylaatikot Ravinteiden Kierrätykseen & Hiilen sidontaan REHU: Itämeren Kalasta + teurasjätteestä N ja P Stora Enso box patent/design Vientituotteet Kvmarkkinoille satamasta

Liiketoiminnan tavoitteet 2025 Tuotantoyksikön max. tuotanto 12.000 tonnia / vuosi 80 % tuotannosta vientiin Myyntitavoite Kasvualustoja yht. 1,2 milj. kpl Liiketoimintakonsepti 10 kpl Liikevaihtotavoite vaihtelee vähemmän tuotteistetun bulkin ja pitkälle jalostetun luksuksen osalta noin 15-40 milj. välillä Tuotteistuksella on merkittävä vaikutus! Toimijat (yrityksen omistajat) = alueella toimivat yritykset Koko verkosto työllistää 100-150 henk. Alueellinen vaikuttavuus Verotulot 16 Mirja Mustonen

Kiitos! 17 30.10.2017

18 Teppo Tutkija 30.10.2017