Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakentamisen ohjaukseen, Ympäristöministeriö RIL 1
Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet Kioton pöytäkirja ja EU:n taakanjako Suomi sitoutunut vuosina 2008-2012 vakiinnuttamaan kasvihuonekaasupäästönsä vuoden 1990 tasolle Balin toimintasuunnitelma sisältää päätöksen käynnistää neuvotteluprosessi v 2012 jälkeisestä sopimuksesta EU:n energiansäästön toimenpideohjelma; 20 % kasvihuonekaasujen vähennystavoite vuoteen 2020 mennessä Uusiutuvien energianlähteiden osuutta lisättävä EU-tasolla 20 %:iin vuonna 2020 Energiapalveludirektiivi 9 % säästötavoite vuonna 2016 (vuosien 2001-2005 tasosta) Kehittyneiden maiden vähennysvelvoite 60-80% vuoteen 2050 mennessä? 2
Mistä Balilla sovittiin? Keskeiset EU:n asettamat tavoitteet saavutettiin Päätettiin käynnistää neuvotteluprosessi vuoden 2012 jälkeisestä sopimuksesta Kaikki, lähes 200, maata sitoutuivat neuvottelujen aikatauluun ja asialistaan Tämä oli läpimurto kehitysmaiden ja USA:n osallistumisesta Bali Action Plan Haetaan yhteinen näkemys pitkän aikavälin päästöjen vähentämistavoitteista Tehostetaan hillitsemistoimia Sopeutuminen mukaan Teknologian kehittäminen ja siirto suuressa roolissa Rahoituksen ja investointien lisääminen Vuonna 2008 haasteelliset neuvottelut Vuonna 2009 Kööpenhaminan sopimus? 3
EU:n ilmasto- ja energiapaketti, 23.1.2008 Päästökauppadirektiivin uudistaminen (EU ETS review) uusi direktiiviehdotus Päätösehdotus muusta taakanjaosta (yhteispäätös: neuvosto & parlamentti) päästökaupan ulkopuoliset toimialat Uusiutuvien energialähteiden lisääminen RES-direktiivi jäsenmaakohtaisin osuuksin CCS- (hiilen talteenotto ja varastointi) direktiivi Määräyksiä liikennesektorille (polttoaineiden laatu, CO 2 -raja-arvot henkilöautoille, autojen energiatehokkuus ml. renkaat ja ilmastointilaitteet) 4
EU:n päästövähennysten taakanjako EU:n päästövähennystavoite EU:n päästökauppasektorin päästökatto Uudet toimijat Ei-päästökauppasektori Huutokaupattava osuus Ilmaisjako yhteisötason kriteereillä Taakanjako BKT/capita FIN Toimialat/ Laitokset Toimialat/ Laitokset FIN 5
Tilanne Suomessa Kasvihuonekaasujen päästötrendi 1990-2006 suhteessa Kioton pöytäkirjan tavoitetasoon (vuosi 1990). 6 Lähde: Tilastokeskus 2006 ennakkotiedot
Mikä on kiinteistö- ja rakennusalan osuus säästötavoitteista Suomessa? Selviää lopullisesti vasta kun direktiivi on hyväksytty ja Suomen sisäinen jakopäätös tehty Säästökaupan ulkopuolinen osuus (liikenne, jätteet, kiinteistöt) yksi neuvottelujen kohde Ilmasto- ja energiastrategiasta päätettäessä linjataan pitkälti jako ja keinot (VN:n käsittely arviolta kesäkuu 2008) Globaalisti rakennuksissa suurin säästöpotentiaali (IPCC) Kansalaiset pitävät tärkeimpänä vaikuttamiskeinona ilmastonmuutoksen hillitsemisessä uusien asuntojen energiatehokkuuden parantamisen (YLE tuore mielipidekysely) 7
Vanhasen II hallitusohjelma: Energiatehokkuuden parantaminen 1/2 Hallitus laatii heti vaalikauden alussa pitkän aikavälin ilmastoja energiastrategian. Energian säästön ja tehokkuuden parantamiseksi on tärkeää laatia tiukennettu energiansäästöohjelma vuoden 2008 loppuun mennessä. Sen osana on kehitettävä mm rakennusten energiatehokkuutta, energian säästösopimusmenettelyjä sekä kansainvälisin sopimuksin ja EU-yhteistyöllä koneiden ja laitteiden energiatehokkuutta. Energiansäästön lisärahoitus turvataan. Hallitus laatii energia- ja ilmastopoliittisen tulevaisuusselonteon. 8
Vanhasen II hallitusohjelma: Energiatehokkuuden parantaminen 2/2 Matalaenergiarakentamista edistetään mm. rakentamismääräyksiä tarkistamalla ja lisätään tietoa rakennusten kokonaisenergia kulutuksesta. Korjaus- ja energia-avustuksilla tuetaan erityisesti:... asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamista energia-avustuksia kohdennetaan mm. pientalojen lämmitystapamuutoksiin sekä asuinkiinteistöjen energiatalouden parantamista selvittäviin kuntoarvioihin ja energiatehokkuutta parantaviin investointeihin 9
Rakennukset ja ilmastonmuutos Suomessa 2003 Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia 5 % Liikenne 16 % Muut 5 % Rakennusten energiankulutus 39 % Maatalous, teollisuusprosessit, jätteet y m. 15 % Kotimaan liikenne 16 % Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia 5 % Rakennusten energiankulutus 30 % Muu teollisuus 35 % Energian käyttö 308 TWh. Muu teollisuus 35 % Kasvihuonekaasupäästöt 85,6 Mt CO 2 -ekvivalentteina 10
Lämmitysenergian ominaiskulutus laskee Lämpöindeksin kehitys kaukolämmitetyissä rakennuksissa kwh/m 3 a kwh/m 2 a 250 70 60 Nor miohjaus -78 Nor miohjaus -85 Nor miohjaus -03 200 50 150 40 30 Rakennusten ominaiskulutus on pudonnut n. 30% 30 vuodessa 100 20 50 10 0 1970 1974 1978 1982 1986 1990 1994 1998 2002 2006 0 11 Lähde: Energiateollisuus, www.ener gia.fi VTT /Jari Shemeikka, BAFF Kev ätseminaari 24.5.2007
GWh/a 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Asuin- ja palvelurakennusten sähkönkäytön kehitys 1970-2003 0 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 Palvelurakennusten huoneisto- ja kiinteistösähkö (sisältää julkisen kulutuksen kuten katuvalaistus) Palvelurakennusten sähkölämmitys Loma-asunnot Asuinkerostalojen kiinteistösähkö Kotitaloudet (sisältää omakotitalojen kiinteistösähkön ja vähän lämmitystä) Asuinrakennusten sähkölämmitys Heljo, J., Nippala, E., Nuuttila, H., Rakennusten energiankulutus ja CO2 ekv päästöt Suomessa. Ympäristöklusterin tutkimusohjelma. Rakennuskannan ekotehokkaampi energiankäy ttö (EKOREM) projektin loppuraportti. Tampereen teknillinen y liopisto, Rakentamistalouden laitos. Raportti 2005:4. Tampere 12 2005.
Pientalot kuluttavat enemmän lämmitykseen Pientalo Kerrostalo Talous- ja kiinteistösähkö 23 % Talous- ja kiinteistösähkö 25 % Veden lämmitysenergia 12 % Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitysenergia 65 % Veden lämmitysenergia 27 % Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitysenergia 48 % VTT /Jari Shemeikka, BAFF Kev ätseminaari 24.5.2007 13
Suurissa rakennuksissa sähkö ratkaisee Toimisto Marketti Sähkö 45 % Sähkö 57 % Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitysenergia 41 % Veden lämmitysenergia 10 % Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitysenergia 45 % Veden lämmitysenergia 2 % VTT /Jari Shemeikka, BAFF Kev ätseminaari 24.5.2007 14
Kaikkiin osa-alueisiin pitää vaikuttaa Laadukas rakentaminen ja kokonaissuunnittelu Hyvä lämmöneristys Lämmön talteenotto ilmanvaihdosta Ulkovaipan ilmanpitävyys Hyvä sisäilmasto Energiatehokkaat laitteet Energian tehokas käyttö YM TEM MRL/ Rakentamismääräykset Kulutta jat Kuluttajat Uudet teknologiset ratkaisut 15
Min Vapaavuoren linjaukset 19.11.2007 energiatehokkuuden parantamiseksi rakennuksissa Uudisrakentaminen: Uudet minimimääräykset 30-40% nykytasosta v 2010 alusta Sähkölämmitykselle tiukemmat määräykset Kaukolämpöalueella liittymisvelvollisuus, poikkeuksin Pohditaan kokonaisenergiakäytön mahdollisuutta rakentamisen energiamääräyksissä, sisältäen energiantuotannon Korjausrakentaminen: Energia-avustusten määrän mahdollinen lisääminen Energiasäästösopimusten laajempi käyttö Selvitetään mahdollisten säädösten antaminen (vrt lausunnolla ollut RakMK osa H1) Lisää v 2010 jälkeisiä tiukennuksia on tulossa 16
Rakennuskanta energiansäästötalkoisiin Olemassa oleva rakennuskanta on avainasemassa Korjausrakentamisen haasteisiin haettava ratkaisuja Energian järkevä käyttö aikomuksista toimintaan Uudirakentamisessa kohti matalaenergiarakentamista Käytetyn energiamuodon huomioiminen ratkaistava 17
Case Energiatodistus: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistuslain mukainen asiakirja, joka on esitettävä rakennuslupaa haettaessa, rakennusta myytäessä tai vuokrattaessa Energiatodistus kertoo rakennuksen energiatehokkuuden verrattuna muihin vastaaviin rakennuksiin Energiatehokkuus määritetään laskennallisesti tai toteutuneen energiankulutuksen perusteella Energiatehokkuus ilmoitetaan asteikolla A - G 18
ENERGIATODISTUS Energiatodistus tuo rakennusten energiatehokkuudelle ymmärrettävän mittatikun A- vai G luokan rakennus? Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 2007 Osoite: Kotikatu 1 Rakennustunnus : 427-403-2-17 D 001 00100 Helsinki Asuntojen lukumäärä: 1 Energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen ja on annettu x rakennuslupamenettelyn yhteydessä erillisen tarkastuksen yhteydessä ET-luku - 150 151-170 171-190 191-230 231-270 271-320 321 - Vähän kuluttava Paljon kuluttava Rakennuksen ET-luokka Rakennuksen energiatehokkuusluku (ET-luku, kwh/brm²/vuosi): 222 Energiatehokkuusluvun luokitteluasteikko: Pienet asuinrakennukset BD Energiatehokkuusluokitus perustuu rakennuksen laskennalliseen energiankulutukseen. Todellinen kulutus riippuu rakennuksen sijainnista, asukkaiden lukumäärästä ja asumistottumuksista. Todistuksen antaja: Pekka Pääsuunnittelija Todistuksen tilaaja: Matti Meik äläinen Allekirjoit us: Todistuksen antamispäivä: Viimeinen voimassaolopäivä: 19 1.1.2008 31.12.2017
Lisätietoja www.ymparisto.fi www.ymparisto.fi/energiatodistus 20