TAMPEREEN KAUPUNKI TILAKESKUS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 25.4.2012 Antti Lakka HANKE KOUKKUNIEMEN JUKOLAN PERUSPARANNUS JA IMPIVAARA-UUDISRAKENNUS Lapinniemi 837-128-977-2, Rauhaniementie 19, 33180 Tampere ASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO Hankekortti Hankkeen lähtötiedot Hankkeen kuvaus Rakennustöiden toteutus ja aikataulu Hankkeen rahoitus ja tavoitekustannusarvio Talotekniikkaselvitys / LVI-tekniikka Talotekniikkaselvitys / Sähkötekniikka Energiakortti Selostus Energiatodistus Hankinta-arvoerittely Arkkitehtisuunnitelmia - 1-
- 2-
TAMPEREEN KAUPUNKI TILAKESKUS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 25.4.2012 Antti Lakka HANKE KOUKKUNIEMEN JUKOLAN PERUSPARANNUS JA IMPIVAARA-UUDISRAKENNUS Lapinniemi 837-128-977-2, Rauhaniementie 19, 33180 Tampere ASIAKIRJA HANKEKORTTI Hankkeen lähtötiedot ja tavoitteet Koukkuniemen vanhainkotialue sijaitsee Tampereen Lapinniemessä Näsijärven rannalla YS- tontilla, jonka kiinteistötunnus on 837-128 977-2. Koukkuniemen vanhainkoti on osoitteessa Rauhaniementie 19. Tontin pinta-ala on 10,7661 ha. Etäisyys Keskustorilta on n. 2km. Koukkuniemen alue on toiminut n. 125 vuoden ajan heikkojen tai vähäosaisten hoivakäytössä, alkuun vaivaistalona ja mielisairaalana, sittemmin kunnalliskotina ja vanhainkotina. Ensiksi rakennetut rakennukset purettiin 1900-luvun puolivälissä, kun piti tehdä tilaa viidelle uudisrakennukselle. Koukkuniemestä on laadittu kaupunkikuvaselvitys (Arkkitehti Eija Teivas 2005). Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuurikirjan arvoluokituksen mukaan Koukkuniemen vanhainkotialue on RKM III, mikä tarkoittaa rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvassa merkittävää kohdetta, jonka alkuperäisyysaste on suuri. Nykyinen asemakaava on vuodelta 1989 ja siinä tällä YS- tontilla oleva merkintä sj-5 tarkoittaa rakennustaiteellisesti arvokasta ja kaupunkikuvan kannalta tärkeitä rakennuksia. Alueen kaupunkikuvan kannalta merkittävää luonnetta ei saa muuttaa. Uudisrakennusta tai olemassa olevaan rakennukseen tehtäviä muutoksia suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen rakennustaiteellisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämiseen. Jukolan suunnittelu ja rakentaminen tapahtuu noudattaen voimassaolevaa asemakaavaa, jossa yksittäisiä rakennuksia ei ole suojeltu. Kaavassa tontin tehokkuusluku e=0,8 ja kerrosluku enintään 6. Kaavamerkintä YS tarkoittaa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Rakennusoikeudesta 86129 kem2 on nyt käytetty vajaa 60%. Jukola Jukola-rakennus sijaitsee aivan Näsijärven tuntumassa osana Koukkuniemen vanhainkotialuetta. Jukola on valmistunut 1955 ja siinä oli alun perin 108 asukaspaikkaa. Arkkitehti Jaakko Ilveskoski kaupungin rakennustoimiston arkkitehtiosastolla on suunnitellut Jukolan ja lisäksi samalla pohjaratkaisulla myös neljä muuta rakennusta, jotka rakennettiin Koukkuniemeen vaiheittain seitsemän vuoden aikana. Kapearunkoisen, porrastettumuotoisen rakennuksen runko on rakennettu betonista pilaripalkkirakenteena. Julkisivut on muurattu kokonaan tiilestä ja pinta on rapattu. Aumakatto on poltettua savitiiltä (kuva). - 3-
Kuva. Koukkuniemen Jukola pihan puolelta kesäkuussa 2011. Samaan aikaan toteutettiin alueen kaikki rakennukset yhdistävä huoltotunneli, jonka varaan alueen koko logistiikka perustuu. Jukola-rakennuksessa on 55- vuotisen historiansa aikana tehty vain huoltokorjauksia, pintaremontteja ja pienehköjä muutostöitä. Jukola on lähes alkuperäisessä kunnossa. Vanhusten asuminen päättyi Jukolassa 31.3.2009 ja päiväkeskustoiminta 22.12.2010. Rakennus ei vastannut enää toiminnallisesti eikä teknisesti nykypäivän tarpeita. Hoivatoiminnan kehittäminen lähes alkuperäisessä kunnossa olevassa Jukolassa ei ollut mahdollista. Useissa Jukolasta tehdyissä selvityksissä rakennuksen uudelleen käyttöönoton on todettu edellyttävän perusteellista muutosta ja perusparannusta. Hankkeen kuvaus Alueen kehittäminen Tampereen kaupunki on linjannut Koukkuniemen aluetta kehitettävän pääasiassa ikäihmisten asuin- ja hoivakäyttöön. Koukkuniemen aluetta aiotaan täydennysrakentaa rakennusoikeuden sallimissa puitteissa seuraavan 10 vuoden aikana. Laajenevaa toimintaa palvelee valmis infrastruktuuri ja toimintakulttuuri. Koukkuniemen kehittämisen 1. vaiheessa v. 2008 valmistuneet ravintokeskuksen ja huoltokeskuksen kapasiteetti on suunniteltu huolehtimaan maanalaista tunneliverkostoa käyttäen nykyistä (n. 820 asukasta) paljon laajemmankin asukasjoukon päivittäisistä huoltopalveluista. Kysyntä hoivapaikoista ja tehostettua palveluasumista tarjoavista ryhmäkodeista muistihäiriöisille on lisääntynyt Tampereella ja kasvaa koko ajan. Koukkuniemen nykyiset rakennukset eivät sellaisenaan palvele kovinkaan hyvin tätä tarvetta ja odottavatkin perusparannusta n. 10 v kuluttua. Lisärakentaminen mahdollistaa vanhojen perusparantamisen, jotta paikkaluku ei ainakaan vähene, vaan mieluummin kasvaa tänä aikana nykyisestä. Jukolan perusparannus ja Impivaara-uudisrakennus Jukola-rakennus sijaitsee aivan Näsijärven tuntumassa osana Koukkuniemen vanhainkotia. Impivaaran uudisosa rakennetaan kiinteään yhteyteen saneerat- - 4-
tavan Jukola-rakennuksen kanssa. Jukolan pääsisäänkäynti on Impivaarauudisrakennuksessa, mistä on hissillä varustettu esteetön kulkuyhteys Jukolan jokaiseen kerrokseen. Normaalin ryhmäkodin koko on 15 asukasta, joilla kullakin on oma tilava huone ja invamitoitettu WC/suihkutila. Huoneiston koko on noin 24 m2. Kerros muodostuu kahdesta yhteistyötä tekevästä ryhmäkodista (2x15p). Poikkeuksena ovat pohjakerrokset, joissa Jukolassa on 11 asukaspaikkaa ja Impivaarassa 9 paikkaa. Kuva. Impivaaran asunnon pohjapiirustus. Jukolan asunnot ovat kooltaan suunnilleen samankokoisia, mutta kaikki muodoltaan erilaisia johtuen niiden sovittamisesta vanhaan rakennukseen. Suunnitelmissa on pyritty mahdollisimman kodinomaisiin ratkaisuihin mm. huoneiden mitoituksen, arkkitehtuurin, värityksen, toimivien huoltoratkaisujen ja ennen kaikkea hoivapalvelun laadukkaan sisällön keinoin. Tilat on suunniteltu tilaviksi, toimiviksi, monitoimisiksi, joustaviksi ja aikaa kestäviksi. Asukkaiden viihtyisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Suunnitelmissa on varauduttu mahdollisten myöhempien hoivatarpeiden vaatimin varauksin. Esimerkiksi huoneet varustetaan sairaalakaasuilla (ilma ja happi) ja Impivaaran huoneet kattonosturin kiskoilla (esim. Algol Trehab). Tilaratkaisut ja huoneiden tekniset ratkaisut mahdollistavat asukkaan asumisen omassa huoneessaan elämänsä loppuun asti. Jukolan perusparannus Alkuperäisestä Jukolasta puretaan lähes kaikki sisäpuoliset rakenteet ja talotekniset järjestelmät lukuun ottamatta kantavaa runkoa, yläpohjaa ja julkisivua sekä kellarissa huoltotunnelia ja aiemmin jo uusittuja teknisiä tiloja. - 5-
Jukola perusparannetaan viideksi ryhmäkodiksi, jotka sijaitsevat kukin omassa kerroksessaan. Tilojen lay outiin tehdään täydellinen muutos ja myös pohjakerroksen entinen päiväkeskus muutetaan ryhmäkodiksi. Asuntoja on yhteensä 67, joista 4 on kahden hengen asuntoja. Asukaspaikkoja on yhteensä 71. Impivaara-uudisrakennus Impivaaraan rakennetaan viisi kerrosta ja niihin jokaiseen yksi ryhmäkoti. Asuntoja on yhteensä 64, joista 5 on kahden hengen asuntoja. Asukaspaikkoja on yhteensä 69. Kuva. Näkymä Näsijärveltä. Vasemmalla Impivaara ja oikealla Jukola. Rakennusten energiatalous Uudisrakennusosan energiatehokkuustavoitteita ovat: 1. Energialuokan A rakennus 2. Täyttää vuonna 2012 voimaan astuvan rakennusmääräyskokoelman D3:n vaatimus energiatehokkuuden osalta siltä osin kun määräykset ovat etukäteen tiedossa 3. Kustannustehokkaat ratkaisut. Myös perusparannusosassa tavoitellaan mahdollisimman hyvää energiatehokkuutta ottaen kuitenkin huomioon vanhan rakennuksen asettamat reunaehdot. Jukola-rakennuksen täyttää energiatehokkuusluokan C vaatimukset terveydenhoitorakennukselle. Keskeisinä keinoina tavoitteen saavuttamisessa on ollut energiankulutuksen minimoiminen seuraavilla keinoilla: 1. hyvin eristetty ulkovaippa (seinät, ikkunat, ylä- ja alapohja) 2. ilmanvaihdon lämmön talteenoton korkea hyötysuhde 3. sähköä säästävä laitetekniikka (väljät iv-kanavat, korkean hyötysuhteen sähkömoottorit, energiasäästävät valaisimet) 4. lämpökuormien minimointi ikkunoiden aurinkosuojauksella 5. järvivesijärjestelmän hyödyntäminen kesällä jäähdytykseen ja talvella tuloilman esilämmitykseen - 6-
Investointi on pyritty pääosin suuntaamaan passiivisiin keinoihin energiankulutuksen minimoimiseksi. Myös koneellisen jäähdytyksen tarvetta on pyritty minimoimaan yötuuletuksella ja pienentämällä lämpökuormia mm. tehokkaiden sähkölaitteiden avulla ja ikkunoiden säteilysuojauksen avulla. Uutena innovatiivisena keinona on järvivesijärjestelmä, jota kesällä käytetään jäähdytyksen lauhdutukseen ja talvella tuloilman esilämmitykseen. Rakennuksen suunnittelijat Hankkeen pää-/arkkitehtisuunnittelija BST-arkkitehdit Oy valittiin hankesuunnitteluvaiheessa ja muut suunnittelijat toteutussuunnitteluvaiheessa. Rakennesuunnittelija on A-insinöörit Suunnittelu Oy, LVISA-suunnittelija Airix Talotekniikka Oy ja geosuunnittelija A-insinöörit Suunnittelu Oy. Varsinaisten suunnittelijoiden lisäksi kohteessa on toiminut energiataloudellisena asiantuntijana VTT Expert Services Oy. Rakennusten laajuustiedot Jukolan perusparannus: bruttoala 5872,0 m 2 kerrosala 4853,0 m 2 (ulkoseinien ulkopinnan mukaan) huoneistoala 4078,0 m 2 tilavuus 18250,0 m 3 asuntoja 67 kpl Impivaara-uudisrakennus: bruttoala 5564,5 m 2 kerrosala 4681,0 m 2 (ulkoseinien ulkopinnan mukaan) kerrosala 4491,5 m 2 (250 mm ulkoseinänpaksuus) huoneistoala 3955,5 m 2 tilavuus 19300,0 m 3 asuntoja 64 kpl Rakennustöiden toteutus ja aikataulu Alueella on toteutettu merkittävät ennakoivat työt, joiden tarkoituksena on ollut varmistaa Koukkuniemen vanhainkodin teknisen infrastruktuurin häiriötön toiminta rakennustöiden aikana alueen muissa rakennuksissa. Toisaalta ennakoivilla purkutöillä pyrittiin vähentämään rakennusurakkaan sisältyvää riskiä ja siitä rakennuttajan maksettavaksi aiheutuvaa kustannusvarausta urakkahinnoissa. Syksyllä 2011 suoritettuja ennakoivia töitä ovat olleet: sprinkler-säiliöiden ja järjestelmän ohjauskeskuksen siirto pois vanhasta lämpökeskuksesta hallintorakennuksen ja Iltalan sähkönsyötön siirto purettavan huoltotunnelin kohdalta ulos maakaapeliin - 7-
sairaalakaasujen siirto vanhasta keittiön läheltä uuteen ravinto- ja huoltokeskukseen purettavan huoltotunnelin osuuden telejohtojen uudelleen reititys Ennakoivien väistötöiden lisäksi purettiin Koukkuniemen vanha keittiö ja pannuhuone talven 2012 aikana. Samassa yhteydessä suoritettiin Jukolarakennuksen sisäpuolinen purkutyö. Varsinaisten talonrakennustöiden on suunniteltu alkavan kesäkuussa 2012. Rakentamiselle on varattu noin 16 kuukautta ja rakennuksen on suunniteltu valmistuvan vaiheittain seuraavasti: Impivaara 30.8.2013 Jukola 30.9.2013 Hanke toteutetaan perinteisenä jaettuna urakkana, joka koostuu rakennustyöt sisältävästä pääurakasta ja sille alistetuista talotekniikan sivu-urakoista. Näiden lisäksi on rakennuttajan hankintana Impivaaran kylpyhuonetilaelementit, jotka toimitetaan työmaalle sisäpuolelta täysin valmiina ja sinetöity ovi avataan loppusiivouksen yhteydessä. Kuva. Työmaa-alueen sijoittuminen Koukkuniemeen Hankkeen rahoitus ja tavoitekustannusarvio (alv 0 %) Koko hankkeen kustannusarvio on tehtyjen suunnitteluvaiheen sopimusten, saatujen urakkatarjousten ja arvioitujen muiden kustannusten perusteella 19 250 000 (alv 0%). Ks. kohta hankinta-arvoerittely. Rakentamisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on myöntänyt hankkeelle alustavasti investointiavusta ja korkotukilainaa. ARA tekee lopullisen tukipäätöksen saatuaan tarkemmat tiedot mm. urakkatarjouksista ja lopullisista suunnitelmista. ARA-rahoituksen arvioidaan varmistuvan keväällä 2012. - 8-
ASIAKIRJA TALOTEKNIIKKASELVITYS LVIA-tekniikka Jukka Kauppinen HANKE KOUKKUNIEMI JUKOLAN PERUSPARANNUS KOUKKUNIEMI IMPIVAARA UUDISRAKENNUS Yleistä Perusparannettavan Jukola-rakennuksen talotekniikka uusitaan kokonaan. LVIsuunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet, jotka voidaan toteuttaa vanhan rakennuksen asettamat rajoitukset ja rakenteet huomioiden. Impivaara uudisrakennuksen lähtökohtana on energialuokan A rakennus, joka täyttää vuonna 2012 voimaan tulevat kriteerit. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Liittymät Jukola on liitetty Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon sekä Tampereen Veden vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoon. Kaukolämmön mittauskeskus ja vesimittari sijaitsevan huoltokäytävän varrella olevassa teknisessä tilassa. Impivaaraa varten otetaan omat liittymät huoltokäytävällä kulkevasta kaukolämpö- ja vesijohtolinjasta. Mittauskeskus ja vesimittari sijoitetaan kellarikerrokseen rakennettavaan tekniseen tilaan. Jukolan jäte- ja sadeveden liitosviemärit uusitaan tarvittavilta osin. Impivaaran jäte- ja sadevesiliittymät otetaan tontilla olevista vesilaitoksen runkolinjoista. Lämmitys Rakennukset varustetaan Lämpölaitosyhdistys ry:n vaatimuksien mukaisilla kaukolämpölaitteilla. Molemmat rakennukset liitetään kaukolämpöverkostoon oman lämmönjakokeskuksen välityksellä ja varustetaan suljetulla pumppukiertoisella vesikeskuslämmityksellä. Lämmönjakokeskukseen tulee omat lämmönsiirtimet patteri-, lattia- ja IV-lämmitysverkostoille sekä käyttövesiverkostolle. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttujakäytöllä varustettuja kaksoispumppuja. Lämmitysjärjestelmät varustetaan kalvopaisunta-astioilla ja tarvittavilla varolaitteilla. Kaukolämmön lisäksi käytetään Impivaarassa järvivettä tuloilmakoneilla otettavan raitisilman esilämmitykseen. Jukola lämmitetään pääosin ikkunoiden alle sijoitettavilla lämpöpattereilla, jotka varustetaan termostaattisilla patteriventtiileillä ja sulkuyhdistäjillä. Impivaara lämmitetään yleisissä tiloissa olevilla lämpöpattereilla ja pesuhuoneiden lattialämmityksellä sekä tuloilmakanaviin asennettavilla asuinhuonekohtaisilla lämmityspattereilla. Tuulikaapit lämmitetään termostaattiohjatuilla kierrätysilmakojeilla, jotka kytketään IV-verkostoon. Lämmitysverkostojen runkoputket tehdään te- - 9-
räksisistä lämpöjohdoista, jotka kulkevat seinillä näkyvissä tai koteloituna ja alakatoissa. Lattialämmitysputket tehdään happidiffuusiosuojatuista muoviputkista. Runkoputkistot eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Vesi- ja viemärilaitteet Rakennukset varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Vesijohtojen runkolinjat tehdään pääosin alakattoon ja seinäpintaan sekä hormeihin asennettavista kupariputkista. Yleisissä tiloissa ja kosteissa tiloissa kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena kromatusta kupariputkesta. Varastoissa ja teknisissä tiloissa kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena kupariputkesta. Rakenteiden sisään tehtävissä uppoasennuksissa käytetään suojaputkeen asennettavia muoviputkia. Runkoputkistot eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, hoitolaitoskäyttöön sopivia ja kulutusta kestäviä vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Hoitolaitoksen erityispiirteet huomioidaan kalusteiden korkeuksissa ja malleissa. Työtiloissa käytetään tarpeen mukaan elektronisia, kosketusvapaita sekoittajia. Pikapalopostit ja jauhesammuttimet asennetaan paloviranomaisen määräysten mukaisesti. Rakennukset varustetaan tarvittavin kastelupostein sekä kuivaus- ja käyttövesipatterein. Rakennuksien jätevedet johdetaan pääosin painovoimaisesti jätevesiviemärin liitospaikkoihin. Kellaritilojen osalta varaudutaan pumppaukseen. Jätevesiverkostossa huomioidaan väestösuojan vaatima varatilavuus. Rakennuksien kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien sekä ulkopuolisten syöksytorvien ja rännikaivojen kautta sadevesiviemäriin. Rakennusosien perustukset salaojitetaan ja johdetaan sadevesiviemäriin. Tarvittavilta osin perusvedet pumpataan. Keittiö-, huolto- ja siivoustiloissa käytetään ruostumattomasta teräksestä valmistettuja lattiakaivoja ja altaita ritiläkansin. Siivoustilat varustetaan hiekanerottimin. Muualla lattiakaivot ovat pääosin muovisia. Jäte- ja sadevesiviemärit tehdään muovisista (PP) tai valurautaisista viemäriputkista. Tarkastuspisteinä käytetään lattiaan asennettavia tarkastusputkia ja pystynousuihin asennettavia tarkastusyhteitä. Ulkopuolisina jäte- ja sadevesikaivoina käytetään muovisia teleskooppikaivoja. Ilmastointi Rakennukset varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmastointilaitteilla siten, että sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso toteutuu hoito- ja työtiloissa. Sisälämpötila voi nousta yli tavoitearvojen hellejaksojen aikana. Ilmastointilaitos toteutetaan pääosin keskuskoneilla, joiden palvelualuejako tehdään tilojen erilaisten käyttöja laatuvaatimusten sekä sijainnin perusteella. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti, mm. puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. Ilmastointikoneina käytetään käyttötarkoitukseen sopivia koteloi- - 10-
tuja tulo- ja poistoilmakojeita, jotka on varustettu suodatuksella, lämmityksellä ja tehokkailla poistoilman lämmöntalteenottolaitteilla. Työ- ja hoitotiloja palvelevissa tuloilmakoneissa on jäähdytys. Jukolan ilmastointikoneet sijoitetaan ullakkotilaan rakennettaviin IVkonehuoneisiin ja alakerran laitetilaan. Impivaaraan rakennetaan IV-konehuone vesikatolle. WC-tilojen, siivouskomeroiden ja teknisten tilojen erillispoistot hoidetaan vesikatolle asennettavilla huippuimureilla tai tilakohtaisilla poistoilmapuhaltimilla. Tuloilmalaitteina käytetään kattohajottimia ja seinäventtiileitä. Poistoilmalaitteina käytetään poistoilmasäleikköjä ja yhteiskanavaventtiileitä. Yksittäisissä tiloissa, joissa jäähdytyskuorma on suuri, käytetään lisäksi paikallisia jäähdytyslaitteita (split). Impivaara varustetaan radonpoistojärjestelmällä, joka koostuu alapohjaan asennettavasta radonputkituksesta, nousukanavasta ja vesikatolla asennettavasta poistoilmapuhaltimesta. Jäähdytys Rakennuksien jäähdytysjärjestelmä toteutetaan järvivettä lauhdutukseen käyttävällä vedenjäähdytyskojeella, joka asennetaan kellarikerrokseen rakennettavaan tekniseen tilaan. Järjestelmä varustetaan automaattisella suodattimella, vapaajäähdytyspiirillä ja lataussäiliöllä, johon liitetään omina kierto- ja säätöpiireinään tuloilmakojeita ja puhallinkonventoreita palvelevat jäähdytysvesiverkostot. Lauhdevesiputkisto tehdään haponkestävästä teräksestä ja jäähdytysvesiputket tehdään teräs- tai kupariputkista. Sammutus Rakennukset varustetaan ja liitetään korkeapaineella automaattisesti toimivaan vesisumusammutusjärjestelmään. Järjestelmän keskuslaitteet, sähkö- ja polttomoottoripumput sijaitsevat Jukolan kellarikerroksessa olevassa teknisessä tilassa. Polttomoottorin pakokaasuputki joudutaan rakentamaan uuteen paikkaan, jos vanha savupiippu puretaan tilajärjestelyjen takia. Vesilähteenä toimii Tampereen Veden vesijohtoverkosto ja Jukolan alakertaan asennettavat uudet lujitemuoviset vesisäiliöt. Vanhassa lämpökeskuksessa olevat nykyiset vesisäiliöt joudutaan poistamaan purkutöiden takia. Sairaalakaasut Rakennukset varustetaan lääketieteellisellä happi- ja paineilmajärjestelmällä. Jukolassa tehdään vain huonekohtaiset varaukset ja Impivaarassa ottopisteet sijoitetaan potilaspaneeleihin. Verkostojen liittymät tehdään huoltotunnelissa oleviin runkoputkiin. Nykyiset happi- ja paineilmakeskukset siirretään purkutöiden tieltä uusiin huoltokeskuksessa oleviin teknisiin tiloihin. Sairaalakaasujen putkistot tehdään tehtaalla valmiiksi puhdistetuista ja tulpatuista SFS 2250:n mukaisista kupariputkista. - 11-
Rakennusautomaatio Rakennukset varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä, johon liitetään myös hoitoon ja turvallisuuteen liittyviä järjestelmiä. Erityistä huomioita kiinnitetään tarpeenmukaisten sähköjärjestelmien hallintaan ja energiamittausten seurantaan sekä niistä saatavan informaation hyödyntämiseen. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvontaalakeskuksista ja keskusvalvomosta. Järjestelmä on käytettävissä myös WEBliittymän avulla. - 12-
Sähkötekniikka Olli Uotinen HANKE KOUKKUNIEMI JUKOLAN PERUSPARANNUS KOUKKUNIEMI IMPIVAARA UUDISRAKENNUS Yleistä Rakennuskohde koostuu kolmesta osasta, jotka ovat: vanha perusparannettava osa Jukola, sekä uudisrakennuksina toteutettavat laajennusosan asuinosa eli Impivaara ja Impivaaran tekniikkaosa. Rakennuskohteen perusparannettavan Jukolan kaikki sähkö- ja telejärjestelmät uusitaan. Rakennusosat ja niihin kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Impivaaran energialuokkatavoite on A. Rakennuksen kaikki sähkö- ja telejärjestelmät suunnitellaan ja tehdään standardisarjan SFS 6000 ja 6002 mukaisiksi. Lisäksi suunnittelussa noudatetaan lääkintätilojen osalta sähköasennuksissa viimeistä voimassa olevaa standardia SFS 6000-7-710 sekä voimassa olevia viranomaismääräyksiä. Liittymät Sähkönjakelu Kiinteistö liitetään seuraaviin ulkopuolisiin verkkoihin: - 20 kv:n keskijännitesähköverkkoon - varavoimaverkkoon - tele- ja kaapelitelevisioverkkoon - tietoliikenneverkkoon Kiinteistöön rakennetaan oma 20 kv:n kytkinasema, johon liitetään myöhemmin koko Koukkuniemen alueen eri rakennukset muuntamoiden kautta. Samalla myös luovutaan nykyisistä keskijänniteliittymistä. Eri muuntamoiden välille rakennetaan varasyöttömahdollisuus osakuormalle mitoitettuna. Vanha Tampereen Sähköverkko Oy:n omistama olemassa oleva 20 kv.n jakelujärjestelmä kaapelointeineen lunastetaan Tilakeskukselle. Jukolan ja Impivaaran rakennusten sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Kukin em. ryhmäkeskus varustetaan verkkoanalysaattorilla, jonka mittaustiedot ja arvot luetaan kiinteistötekniikkatietojärjestelmään. Normaali pääsähkönjakelu pääkeskukselta ryhmäkeskuksille toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Varavoimaan liitettävät keskukset tai keskusosat pyritään syöttämään eri reittiä kuin normaali sähkönjakelu. Varavoimajärjestel- - 13-
mä asennetaan palonkestävällä tavalla E 60 palonkestävyysluokituksen mukaisesti. Kaapelihyllyt ovat kuumasinkittyjä teräshyllyjä. Teknisissä tiloissa ja piiloon jäävissä asennuksissa käytetään tikashyllyjä. Näkyville jäävät hyllyt ovat valkoiseksi maalattuja levyhyllyjä. Kaikki asennuksissa käytettävät kaapelit ja johdot ovat palaessa vähän savua muodostavaa tyyppiä; esim. halogeenittomia. PVC-vaippaisia kaapeleita ei hyväksytä. Kaikki turvajärjestelmien asennukset toteutetaan palonkestäväksi kulutuskojeen liittimille asti. Impivaaran tekniikkaosaan rakennetaan varavoimakonehuone ja varavoimakeskustila. Varavoimakonehuoneeseen asennetaan dieselvaravoimageneraattori polttoainesäiliöineen. Varavoimakone palvelee koko Koukkuniemen aluetta. Varavoimakaapelointi asennetaan palonkestävästi. Kaapelireitti laajennusosa C:n varavoimakeskukselta muihin rakennuksiin etsitään ulkoa siten, että kullakin syötöllä on oma reittinsä. Valaistus Valaistusjärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilan käyttötarkoituksen edellyttämä valaistus ylläpidetään tehokkaalla tavalla. Valaisimet ryhmitellään siten, että tilan yleisvalaistusta voidaan ohjata valaistustarpeen mukaan. Erityisesti kiinnitetään huomiota valaistuksen ohjaukseen niissä yhteisten tilojen osissa, joissa päivänvalon saatavuus on hyvä. Valaistusjärjestelmä mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan valaistustarve huomioon ottaen siten, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpötilan kohoaminen ja jäähdytyksen tarve mahdollisuuksien mukaan vältetään. Valaistusasennukset tehdään voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja loistelamppuvalaisimia ja led-lamppuvalaisimia käyttäen. Valonlähteiksi asennetaan pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi. WC-tilat varustetaan läsnäolotunnistimilla. Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Kiinteistöön asennetaan mm. seuraavat järjestelmät - turva- ja merkkivalaistusjärjestelmä - hoiva-/ hoitojärjestelmä - Inva-WC -hälytysjärjestelmä - päällekarkausjärjestelmä - antennijärjestelmä (kaapelitelevisio) - av-järjestelmät - induktiosilmukat yhteisiin tiloihin ja neuvottelutiloihin - ajannäyttöjärjestelmä - kulunvalvontajärjestelmä / rikosilmoitinjärjestelmä (Timecon GMS) - työajanseurantajärjestelmä - paloilmoitinjärjestelmä - yleiskaapelointijärjestelmä - ovilukitusjärjestelmä - 14-
- rakennusautomaatiojärjestelmä - erillinen tietoliikenne- ja kiinteistötekniikkatietojärjestelmä - kameravalvontajärjestelmä Tietoliikenteen yleiskaapelointi toteutetaan järjestelmäasennuksena suojaamattomilla parikaapelilla luokan E (cat6) vaatimukset täyttäväksi. - 15-
- 16-
TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS TOTEUTUSSUUNNITELMA 25.4.2012 Antti Lakka HANKE KOUKKUNIEMEN JUKOLAN PERUSPARANNUS JA IMPIVAARA-UUDISRAKENNUS Lapinniemi 837-128-977-2, Rauhaniementie 19, 33180 Tampere ASIAKIRJA ENERGIAKORTTI Energiatavoite Rakennuttajan tavoitteet koskien Impivaara-rakennuksen energiatehokkuutta ovat: 1. Rakentaa energialuokan A rakennus. 2. Täyttää vuonna 2012 voimaan astuvan rakennusmääräyskokoelman D3:n vaatimus energiatehokkuuden osalta siltä osin kun määräykset ovat etukäteen tiedossa. 3. Energiatehokkuuteen pyritään mahdollisimman kustannustehokkaasti. Myös Jukolan perusparannusosassa tavoitellaan mahdollisimman hyvää energiatehokkuutta ottaen kuitenkin huomioon vanhan rakennuksen asettamat reunaehdot. Valitut ratkaisut Energiatehokkuus perustuu lämpöhäviöiden pienentämiseen tehokkaan lämmöneristyksen, rakenteiden ilmanpitävyyden ja ilmanvaihdon tehokkaan lämmön talteenoton avulla. Sähköteknisissä ratkaisuissa käytetään mm. hyvän hyötysuhteen omaavia valaisimia, valaistuksen paikallaolosäätimiä, energiatehokkaita sähkölaitteita. Jukolan kohdalla toteutetaan pääosin samat energiatekniset ratkaisut kuin Impivaarassa lukuun ottamatta ulkoseinien ja alapohjan eristystä. Uusiutuvana ja innovatiivisena energialähteenä on käytössä järvivesijärjestelmä. Kesällä järvivettä käytetään molemmissa rakennuksissa jäähdytysjärjestelmän lauhdutukseen, mikä pienentää jäähdytysjärjestelmän sähköenergian kulutusta. Talvella järvivesijärjestelmää käytetään lisäksi Impivaaran tuloilman esilämmitykseen. Ajatuksena on leikata keskitalven huippupakkasten energiankulutusta nostamalla sisään otettavan ilman lämpötilaa jo ennen varsinaista ilmanvaihtokonetta. Menetelmän on arvioitu vähentävän lämmöntalteenoton jäätymistä ja lyhentävän sulatusjaksoja, mikä taas parantaa järjestelmän hyötysuhdetta kovilla pakkasilla. - 17-
Ulkovaipan u-arvot Jukola Impivaara julkisivun ulkoseinä 0,7 W/m 2 K 0,12 W/m 2 K alapohja 0,36 W/m 2 K 0,13 W/m²K yläpohja 0,09 W/m 2 K 0,09 W/m²K ikkunat, puu-alumiini 0,9 W/m²K 0,9 W/m²K ikkunat, metalli (koko rakenne) - 0,9 W/m²K ovet, metalli - lasi 1,5 W/m 2 K 1,5 W/m²K ovet, metalli - umpi - 1,3 W/m²K ovet, parveke 0,7 W/m 2 K 0,7 W/m²K Investointi on pyritty pääosin suuntaamaan passiivisiin keinoihin energiankulutuksen minimoimiseksi. Myös koneellisen jäähdytyksen tarvetta on pyritty minimoimaan yötuuletuksella ja pienentämällä lämpökuormia mm. tehokkaiden sähkölaitteiden avulla ja ikkunoiden säteilysuojauksen avulla. Uutena innovatiivisen keinona on järvivesijärjestelmä, jota kesällä käytetään jäähdytyksen lauhdutukseen ja talvella tuloilman esilämmitykseen. Toinen innovatiivinen ratkaisu on Impivaaran asuntojen lämmittäminen tuloilmanvaihdon kanavalämmittimellä, mikä mahdollistaa aiempaa paremman asuntokohtaisen lämmönsäädön ja tarvittaessa huonekohtaisen viilennyksen. Ilmanvaihtolämmitys korvaa asuinhuoneissa perinteiset lämmityspatterit ikkunoiden alla. Esimerkiksi keskikerroksessa ja lämpimien asuntojen välissä sijaitsevan asuinhuoneen lämmitystarve on arvioitu olevan tammikuun huippupakkasilla ainoastaan 248 W. Suurin lämmöntarve 453 W on järven puoleisessa päätyhuoneessa. Tämä tekee perinteisistä ikkunan alle sijoitettavista lämmityspattereista kovin ylimitoitettuja. Uutta ratkaisua ei voida soveltaa huonosti eristetyissä rakennuksissa, joten Jukola on varustettu perinteisillä lämmityspattereilla. Energian kulutus Impivaara-uudisrakennus on suunniteltu siten, että se täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset terveydenhoitorakennukselle. Rakennuksen ET-luku on 153 kwh/brm 2, a. Jukola-rakennuksen täyttää energiatehokkuusluokan C vaatimukset terveydenhoitorakennukselle. Ks. kohta energiatodistus. Suurimmat ongelmat perusparannettavan Jukolan energiatehokkuuden parantamisessa ovat vanha huonosti eristetty ulkoseinä ja alapohja. Niiden lisäeristäminen on vaikeaa ja kallista. Lisäksi vanhassa Jukolassa on ulkoseinää enemmän kuin Impivaarassa, joten myös lämmönkulutus seinien kautta on suurempi. Muiden rakennusosien osalta (talotekniikka, ikkunat, ovet, yläpohja) rakennus modernisoidaan samaan laatutasoon Impivaaran kanssa. Impivaara-rakennuksen pienen lämmöntarpeen ansiosta sen lämmittämiseen riittää syksyllä ja keväällä pitkälti rakennuksen käytöstä saatavat lämpökuormat kuten koneista ja laitteista syntyvä lämpö ja käyttäjien luovuttama lämpö. Lisäksi rakennuksen lämmittämiseen käytetään kaukolämpöä. - 18-
VTT on laskenut Impivaaran vuotuisen energiatarpeen olevan seuraava: Kaukolämpö 420 290 kwh / vuosi Kiinteistösähkö 309 297 kwh / vuosi Jäähdytys 25 000 kwh / vuosi Yhteensä 754 587 kwh / vuosi Laskelmassa käytetty pinta-ala oli 4940 brm 2, mikä tekee 153 kwh/brm 2 vuodessa. Tämä on noin 28 % pienempi kuin vuoden 2010 rakennusmääräysten vaatimukset täyttävän rakennuksen kulutus. Kuva. Impivaaran vuotuinen energiankulutus erilaisilla vaihtoehdoilla. Toteutettavaksi valittiin energialuokka A:n mukainen ratkaisu. Lähde VTT. Jukola-talon energiankulutus ei pienene merkittävästi verrattuna sen toteutuneeseen lämmönkulutukseen ennen peruskorjausta. Syynä tähän on, että peruskorjauksen yhteydessä sisäilmaston laatua parannetaan merkittävistä. Voidaan arvioida, että energiatehokkuuden parantaminen mahdollistaa merkittävän laadullisen parannuksen Jukolan asumisoloihin. Kustannustehokkuus Investointi on pyritty suuntaamaan pääosin passiivisiin keinoihin energiankulutuksen minimoimiseksi eikä rakennusta ole varustettu esimerkiksi suurimittakaavaisilla aurinkokeräimillä (lämpö) tai -paneeleilla (sähkö). Toisaalta myös koneellisen jäähdytysjärjestelmän tarvetta on pyritty minimoimaan yötuuletuksella ja pienentämällä lämpökuormia mm. ikkunoiden aurinkosuojauksella. Ratkaisun ansiosta lämmitysjärjestelmä on pystytty mitoittamaan hieman perinteistä ratkaisua pienemmäksi, mikä näkyy käyttäjille lämmityspattereiden alhaisena pintalämpötilana ja Impivaaran asunnoissa niiden puuttumisena kokonaan. Pienemmäksi mitoitetusta lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmästä saaduilla - 19-
säästöillä ei kuitenkaan pystytä kustantamaan paremman vaipan lämmöneristyksen ja ilmanvaihdon lämmön talteenoton aiheuttamia kustannuksia. - 20-
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Terveydenhoitorakennus Rauhanniementie 19 33180 Tampere Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 2012 puuttuu Energiatodistus on annettu x rakennuslupamenettelyn yhteydessä ja perustuu laskennalliseen kulutukseen energiakatselmuksen yhteydessä ja perustuu toteutuneeseen kulutukseen erillisen tarkastuksen yhteydessä ja perustuu toteutuneeseen kulutukseen Koukkuniemi, Impivaaran uudisrakennus Rakennuksen ET-luku Vähän kuluttava ET-luokka - 160 0 161-200 1 201-260 1 261-340 1 341-450 1 451-600 1 601-1 Paljon kuluttava Rakennuksen energiatehokkuusluku (ET-luku, kwh/brm²/vuosi): 153 Energiatehokkuusluvun luokitteluasteikko: Terveydenhoitorakennukset Todistuksen antaja: Pekka Timola BST-Arkkitehdit Oy Todistuksen tilaaja: Antti Lakka Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Allekirjoitus: Todistuksen antamispäivä: Viimeinen voimassaolopäivä: 22.6.2011 21.6.2015 Energiatodistus perustuu lakiin rakennusten energiatodistuksesta (487/2007) ja 19.6.2007 annettuun ympäristöministeriön asetukseen energiatodistuksesta. Tämä energiatodistus on asetuksen lomakkeen 2 mukainen.
TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS Frenckellinaukio 2 K TEL (03) 565 611 25.4.2012 PL 487, 33101 TAMPERE FAX (03) 5656 6475 Hanke: Hanketyyppi: Bruttoala: Koukkuniemen Jukola ja Impivaara Perusparannus ja uudisrakennus 11436 brm2 Hankinta-arvoerittely / brm2 1. Rakennuttajan kustannukset 86,13 985 000,00 2. Purkutyöt ja väliaikaiset järjestelyt 62,96 720 000,00 3. Rakennustekniset työt 935,29 10 696 000,00 4. Kylpyhuone-elementit 52,03 595 000,00 5. LV-työt 85,08 973 000,00 6. IV- työt 30,95 354 000,00 7. Sähkötyöt 205,40 2 349 000,00 8. Rakennusautomaatio 29,29 335 000,00 9. Erillishankinnat 59,46 680 000,00 10. Lisä- ja muutostyöt 7 % 106,07 1 213 000,00 11. Yleiskulut 2 % 30,61 350 000,00 YHTEENSÄ (alv 0%) 1 683,28 19 250 000,00