Kolikko päivän tarpeisiin METROSEKSUAALIEN MAIHINNOUSU / ELÄMÄÄ KAHDELLA KOLIKOLLA / NUORISODELEGAATTIKURSSI VALMISTUI

3/2006 PUNAISEN RISTIN NUORET RÖDA KORSETS UNGDOMAR Kolikko päivän tarpeisiin METROSEKSUAALIEN MAIHINNOUSU / ELÄMÄÄ KAHDELLA KOLIKOLLA / NUORISODELEGAATTIKURSSI VALMISTUI

pääkirjoitusledare teksti hanna onttonen kuva Magnus Nommik Kesän suurimmat traumat Suomalainen elää kesänsä perinteisesti, kansallisromanttisissa tunnelmissa heinäpellon kupeessa. Mökeillä vapaudutaan keskimäärin kolmeksi kuukaudeksi vuodesta. Vuoden muut kuukaudet eletään tiukassa talvihorroksessa, ensin muistellen näitä kolmea kuukautta kaiholla ja sitten suunnitellen mitä tehdä taas seuraavana kesänä. Kesän pikku hiljaa kääntyessä ehtoopuolelle, jäin kuitenkin miettimään miksi täällä pohjolassa on niin vaikeaa nauttia siitä mitä täällä on. Nautintojen sijaan täällä on tapana surkutella huonoja lomakelejä tai muuten liian lyhyttä lomaa, suosikkijoukkueen (Englannin) tippumista MM-välierissä, neljää lisäkiloa ja tietoliikenneyhteyksien heikkoutta. Huolestuttavaa kuunneltavaa. Kesällä 2006 Israelin ja Libanonin välisessä kriisissä on kuollut kohtuuton määrä viattomia siviilejä. Näiden siviilien tarpeettomia kuolemia ei voida oikeuttaa millään selityksellä, eikä niitä voi edes yrittää ymmärtää. Media on ottanut vahvasti kantaa avustuskuljetusten perillepääsyyn, joka sekin on ollut ongelmana alueella alusta alkaen. Ihmisoikeusrikkomuksista tiedottaessaan media on samalla pakottanut muun maailman katsomaan kauemmas, Lähi-itään asti. Onneksi näin. Samaan aikaan myös suomalaisten päivälehtien kansalliset uutiset ovat olleet kaikkea muuta kuin kevyttä luettavaa; tappoja, väkivaltaa, tuloeroja ja alkoholiongelmia tarjolla heti aamiaiseksi. Kesän ajan kuolemien lukumäärät rikkovat ennätyksiä, niin että tilastot paukkuvat. Nämä globaalit, kansalliset ja henkilökohtaiset ongelmat eivät ole enää mitään kaukaisia tai absurdeja maisterien puheita. Ne ovat täyttä totta; elämää mitä suuressa määrin. Israelin ja Hizbollahin väliset taistelut tuskin päättyvät tähän, ihmisiin jääneet jäljet puskevat pintaan vielä vuosia ja perheväkivalta ei valitettavasti tule loppumaan. Joskus on pakotettava itsensä unohtamaan omat mitättömät ongelmansa; lukea päivän lehti ja kirjata sen jälkeen ylös miksi täällä oli hyvä kesä. 1. Täällä on ruokaa Sommarens största trauman Finländaren firar sin sommar traditionellt vid en häng i en nationalromantisk anda. På stugan kastar han loss för i medeltal tre månader av året. Under årets övriga månader går han i vinterdvala, för att först med avsaknad blicka tillbaka på de tre månaderna och sedan planera vad han ska göra igen följande sommar. Sommaren som nu sakta håller på att avrundas gjorde mig dock fundersam på varför det ska vara så svårt här i norr att njuta av det som finns här. I stället brukar man beskärma sig över det dåliga semestervädret eller den annars alltför korta semestern, favoritlagets förlust (England) i VM-semifinalen, de fyra extra kilona eller de dåliga datakommunikationsförbindelserna. Bekymmersamma visor. I sommar har krisen mellan Israel och Libanon tagit livet av orimligt många oskyldiga civila. Deras onödiga död kan inte rättfärdiggöras genom någon som helst förklaring och man kan inte ens försöka förstå dem. Medierna har kraftigt tagit ställning till frambefordran av hjälptransporterna, vilket också varit ett problem i området ända från början. Nyhetsförmedlingen om människorättsbrotten har samtidigt tvingat omvärlden att blicka längre, ända till Mellanöstern. Till all tur så. Samtidigt har de finländska dagstidningarnas inrikesnyheter bjudit på allt annat än lätt läsning; dråp, våld, inkomstklyftor och alkoholproblem serverade direkt på frukostbordet. Sommarens dödssiffror slår rekord så det sjuder om statistiken. Dessa globala, nationella och personliga problem är inte längre diffust eller absurt magistersnack. De är fullt allvar; i allra högsta grad till livet hörande. Striderna mellan Israel och Hizbollah är knappast ur världen med detta, ärren hos människorna gör sig påminda ännu flera år efteråt och tyvärr så försvinner inte familjevåldet. Ibland måste man förmå sig att bortse från de egna triviala problemen, läsa dagens tidning och skriva upp varför vi hade en fin sommar. 1. Här har vi mat Spray on Suomen Punaisen Ristin nuorten jäsenlehti ja se ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti on nuorten vapaaehtoisten tekemä. Spray är Finlands Röda Kors medlemstidning för unga. Den utkommer med fyra nummer om året och görs av frivilliga. Spray 4/2006 ilmestyy viikolla 48. Aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 30.10. Lehteen lähetettyä materiaalia ei palauteta. Spray 4/2006 utkommer vecka 48. Materialet som inte återsänds ska lämnas in till redaktionen senast 30.10. Painos Upplaga 16 000 Päätoimittaja Chefredaktör Satu Irisvik Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Katja Nykänen Toimittajat Redaktörer Hanna Grekula, Marko Helin, Henrik Jussila, Hannele Järvelä, Topi Kanniainen, Hanna Onttonen, Vivi Wendelin Taitto Ombrytning Janne Taiponen Kannen kuva Omslagsbild Jussi Kuvaja Toimituksen osoite Redaktionens adress SPRAY, PL 168, 00141 Helsinki Puh. (09) 1293 217 www.redcross.fi/nuoret Sähköposti: spray@redcross.fi Julkaisija Utgivare Suomen Punainen Risti Finlands Röda Kors ISSN 1237-640X Sivunvalmistus Repro Faktor Oy, Helsinki Painopaikka Tryckort Oy Scanweb Ab, Kouvola Oletko kiinnostunut lehden teosta? Etsimme lisää vapaaehtoisia lehtitiimiimme. Vill du vara med och göra en tidning? Vi söker nya frivilliga till vårt team. Punaisen Ristin tehtävä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. Järjestö on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistykset toimivat 181 maassa. Niiden yhdyssiteenä on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto, joka auttaa rauhanajan onnettomuuksien uhreja sekä tekee kehitysyhteistyötä. Punaisen Ristin komitea valvoo Geneven sopimusten noudattamista ja auttaa sotien uhreja. Suomen Punaisella Ristillä on 92 000 jäsentä, noin 600 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Jäsenmaksu on 15 euroa vuodessa, nuorisojäseniltä 7,5 euroa. Lisätietoa www.redcross.fi. Röda Korsets uppgift är att lindra mänskligt lidande överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Rödakors- eller rödahalvmåneföreningar finns i 181 länder. Den förenande länken mellan dem är Internationella rödakors- och rödahalvmånefederationen som bistår offren för olyckor under fredstid och driver utvecklingssamarbete. Rödakorskommittén övervakar att Genèvekonventionerna följs och hjälper krigens offer. Finlands Röda Kors har 92 000 medlemmar, cirka 600 lokalavdelningar och tolv distrikt. Medlemsavgiften är 15 euro om året, 7,5 euro för ungdomsmedlemmar. För mer information se www.redcross.fi Arvohuutokauppapelillä maailma kuntoon Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin nuorisotoiminnan suunnittelija Riitta Kangaskesti on ollut mukana kehittämässä Nälkäpäivätoimintaa. Hän oli mukana tuomassa uutta arvohuutokauppapeliä Iso-Britanniasta Suomeen. Olin tutustumassa brittiläiseen kouluun ja seurasin, miten paikalliset Punaisen Ristin edustajat vetivät luokissa arvohuutokauppapeliä. Oppilaat vaikuttivat kiinnostuneilta ja idea toimi niin hyvin, että innostuimme hankkimaan pelin myös Suomeen, Kangaskesti kertoo. Arvohuutokauppapeli auttaa pelaajia hahmottamaan minkälaista apua kunkin hätätilan yhteydessä tarvitaan. Korttipelissä jokaisella kortilla on oma merkitys. Kuvitteellisen auttamisen kohteena voi olla vaikka maanjäristys. Silloin avuksi kelpaavat kortit, joissa lukee esimerkiksi kenttäsairaala, lääkkeet ja huovat. Kaikista välttämättömin tarvike jokaisessa Jokasyksyinen Nälkäpäiväkeräys saa aikaan kuhinaa kouluissa. Tänä vuonna Nälkäpäivän sanomaa tehdään tutuksi uuden arvohuutokauppapelin avulla. Punaisessa Ristissä yli kymmenen vuoden ajan aktiivisesti toiminut Riitta Kangaskesti kertoo, kuinka Nälkäpäivä näkyy suomalaisissa kouluissa. kriisissä on kuitenkin vesi, Kangaskesti paljastaa. Laulamalla voit auttaa Jokaisessa koulussa Nälkäpäivä näkyy eri tavalla. Yleensä koulut aloittavat Nälkäpäiväviikon kokoontumalla yhteiseen päivänavaukseen. Julisteita laitetaan seinille ja jokaiseen luokkaan tuodaan oma lipas, jonne kukin kerääjä voi itse viikon aikana viedä rahaa. Keräyksen ohella lapsille keksitään mielekästä vapaaehtoistoimintaa ja jotkut luokat ovat innostuneet itse keräämään rahaa esimerkiksi myyjäisten ja esiintymisten kautta. Näille aktiivisille luokille on kiitokseksi järjestetty esimerkiksi ensiapukoulutusta tai muuta kivaa, Kangaskesti muistaa. Kangaskesti on toiminut opettajana ja tietää, että koulut ottavat Nälkäpäiväkeräyksen hyvin vastaan, koska Punaisen Ristin toiminta on lähellä koulujen omaa arvomaailmaa. Meidän osastollamme on sanonta: auttajaksi kasvetaan. On tärkeää olla tukemassa lasten ja nuorten opetus- ja kasvatustyötä, sekä välittää Punaisen Ristin aatteita, hän miettii. Jokainen koulu saa Nälkäpäivästä kertovan info-paketin. Ala- ja yläasteille lähetetään hieman erilaiset paketit kuin lukioille. Myös ammatti- ja korkeakoulut, yliopistot ja muut oppilaitokset saavat paketin. Koulujen emännät saavat perinteisesti omat ohjeet ruoanvalmistukseen. Magnus Nommik 6v. Päiväkoti Humikkala 23.9.2005 ÄITI JA LAPSI Ilmastonmuutos koettelee köyhimpiä Alun perin Nälkäpäivä kouluissa näkyi siitä, että emännät keittivät edullisempaa ruokaa, kuten velliä tai hernerokkaa ja lahjoittivat säästyneet markat keräykseen. Nälkäpäivän avulla lapset ymmärtävät, että kaikilla eivät asiat ole niin hyvin kuin meillä täällä Suomessa, Kangaskesti muistuttaa. Nälkäpäivän avulla kerätään varoja niin Suomessa kuin ulkomailla tapahtuvaan akuuttiin hätään sekä kehitysyhteistyöhön. Avustuskohteita ei ole etukäteen päätetty ja sen vuoksi järjestö voi toimia nopeasti avunpyynnön saatuaan. Tämän vuoden tärkeimpiä avustuskohteita ovat ilmastonmuutosten vuoksi ilman perustarpeita jäävät köyhät ihmiset ympäri maailmaa. Riitta Kangaskesti aikoo jatkaa arvokasta työtään nuorten parissa. Me Punaisessa Ristissä kehitämme jatkuvasti uusia kouluyhteistyön malleja tulevaisuuden varalle. Nälkäpäivä on meidän lippulaiva. Se on meille loistava mahdollisuus tavoittaa yhdellä kertaa paljon ihmisiä ja herättää nuoria ajattelemaan maailman asioita, hän sanoo. Spray Spray

teksti satu irisvik kuva mikaela morero Miehiä vai hiiriä? metroseksuaalien maihinnousu Nuorisotutkimusseuran tuoreimmassa aikakauslehdessä julkaistiin tieteellinen artikkeli Mitä miehen tulee olla?. Artikkeli käsitteli nuorten miesten kulutustottumuksien muuttumista. Se perustui useisiin viime aikoina tehtyihin tutkimuksiin siitä, kuinka nuoret miehet Suomessa ovat viimeisen 20 vuoden aikana alkaneet kuluttaa ulkonäköönsä enemmän rahaa. Onko tämä aikamme ilmiö median luomaa harhaa vai todellisuutta? Opiskelija Miikka Kärki uskoo kulutuskäyttäytymisen olevan sukupuolesta riippumatonta ja muuttuneen yleiseksi haluksi panostaa itseensä. Jos ulkonäköön panostaminen halutaan nähdä feminiinisenä piirteenä, niin voidaan ajatella sen lisääntyneen. Mutta miehet ovat mielestäni aiemminkin huolehtineet itsestään, tosin eri tavalla. Luulen tämän olevan osa isompaa yhteiskuntarakenteen muutosta, 24-vuotias Kärki pohtii. Artikkelin kirjoittajat, Sarpila, Erola ja Wilska, ovat samaa mieltä. He olettavat yksilöiden ja perheiden kulutuskäyttäytymisten tulleen lähemmäs toisiaan, luoden samalla pohjaa naisten ja miesten elämänpiirien lähentymiselle. Samaan aikaan on nähtävissä selkeää yhteiskunnan feminiinistymistä ja kaupallistumista, joka osaltaan on lisännyt mahdollisuuksia kulutuskäyttäytymisen muutoksille nykyiseen suuntaan. Miesten kulutus nähdään entistä voimakkaammin itseensä kohdistuvana ja hedonistisena, kerrotaan artikkelissa. Metroseksuaalit edellä, muut perässä City-lehti tunnetaan tietoisesti lanseeraavan käyttöön uusia määritteleviä termejä, joilla voidaan luokitella tämäntyyppisiä ihmisjoukkoja. Näistä termeistä on tullut osa ihmisten päivittäistä sanavarastoa. Ensimmäisiä muotitermejä Suomessakin edustanut metroseksuaali kuvaa ryhmää, joille ei ole häpeällistä kuluttaa rahaa ulkonäön säilyttämiseksi. Puhutaan metroseksuaaliilmiöstä, jonka edustajia luonnehditaan nuoriksi yksineläviksi kaupunkilaismiehiksi. Heillä on rahaa ja he ovat sekä muoti- että merkkitietoisia. Ilmiön myötä heteromies on siis saanut luvan viettää aikaa peilin edessä ilman, että sitä pidetään epämiehekkäänä. Metroseksuaalit ovat saavuttaneet asemansa aikamme ilmiönä ja heitä käytetään muun muassa dokumenttien ja tutkimusten lähdeaineistona. Muut tulevat hyvää vauhtia perässä. City-lehti on lanseerannut myös frut-tikset, jotka ovat pissisten vastine - nuoria poikia, jotka ovat muotitietoisia naispuolisten vertaistensa tapaan. Tutkimuksissa ristiriitaisuuksia Ovatko kulutustottumukset muuttuneet tutkimusten mukaan yhtä paljon kuin on silmin nähtävissä? Kulutan aika paljon rahaa kosmetiikkaan; ihonhoitoja hiustuotteisiin sekä hajuvesiin. Ostan tiettyjä merkkejä, mutta yritän tehdä kestäviä valintoja. Luulen kuluttavani keskivertomiestä vähemmän. Uskon kulutuksen vielä kasvavan siirtyessäni työelämään, Kärki kertoo. Myös tutkijat ovat havainneet tutkimustuloksissa jonkin verran ristiriitaisuuksia suhteessa empiirisiin kokemuksiin. Vaikka nuorten miesten keskimääräinen kuluttaminen ulkonäköönsä on kasvanut pitkällä aikavälillä, on kuluttaminen joidenkin tutkimusten mukaan laskenut vuodesta 1999. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, että nuorten miesten itseensä kohdistuva kuluttaminen olisi vähentynyt viime vuosina. Todennäköisempää on, että nuorten miesten käsitys niin kutsutun keskivertokuluttajan kulutuksessa on muuttunut. Koska mediassa on paljon puhuttu esimerkiksi metroseksuaali -ilmiöstä, saattavat alle 31-vuotiaat miehet ajatella, että heidän ikäryhmänsä kulutus on valtavasti lisääntynyt. Luoko media rinnakkaistodellisuuden? Miehet ovat viime aikoina saaneet kiistatta osakseen uudenlaista mainontaa; omia kauneudenhoitotuotteita, design -mallistoja ja koruja. Tällaiseen markkinointiin on ollut selvää kysyntää ja mainostajille kohderyhmä on otollinen. Tämä osoittaa kuitenkin vain markkinoinnin suuntaviivat, eivät vielä todellisia asenteita. Tutkijat näkevät, että muun muassa Nuorisobarometri 2005 tukee hypoteesia nuorten miesten feminiinistyneistä kulutustottumuksista. Ei pidä myöskään sulkea pois sitä mahdollisuutta, että muutos nuorten miesten ulkonäköasenteissa ja kulutuskäyttäytymisessä olisi tapahtunut jo aiemmin, eikä näin ollen näy tässä tutkimuksessa käytetyssä aineistoissa. Spray Spray

teksti ja kuva Henrik jussila pääkallopaikalta Kuka söi ruokarahat? Aluksi se oli kaipuuta herkkujen pariin, sitten yleensä ruoan pariin. Jossain vaiheessa osasin jo ymmärtää olevani onnekas. Nyt toivoisin olevani taas ala-asteella, jolloin kotiin tullessa jo ovella tuoksui tuore pulla ja uunimakkara. Syömään!, huusivat äidit ja isät oman lapsuuteni pihapiirissä. Tarjolla oli liha-makaronilaatikkoa, makkarakeittoa tai jotain muuta kotona tehtyä ruokaa. Muistan kun eräs kaverini tuolloin ihmetteli ääneen toisen pojan ruokataloutta. Pojan perheessä käy- tettiin aina silloin tällöin valmisruokia. Enää valmisruokien käyttö ei ole mitenkään ihmeellistä tai kummeksuttavaa. Jos vanhemmat tulevat töistä kotiin kello viiden jälkeen ja lapset huutavat nälkäänsä, on helpompi lämmittää spagettivuokaa mikrossa kuin alkaa kuoria perunoita lihakeittoon. Ja onhan suomalainen valmisruoka yhä äitien tekemää, kuten hivenen seksistisessä myyntisloganissa kerrotaan. Sivustakatsojan a jatuksia Kahdella eurolla päivässä -kokeilusta ja osallistujien blogimerkinnöistä. Nopeus ja imago Tänään saldo on edelleen reilut 2 euroa. Hiivaa ja jauhoja sämpylöihin löytyy. Ajattelin leipoa niitä lisää tänään ja tuhlata 1 euron kohta mihin tahansa ruokaan, jonka saan äkkiä kitusiini ja alas mahaa kohti. Ruoasta on yhä enenevässä määrin tullut kaupasta ostettava tuote muiden tuotteiden ohella. Samalla ruokaa on alettu myymään enemmän mielikuvien perusteella. Kaupan hyllyllä ja mainoksissa luodaan tietty mielikuva ruoasta ja siihen liittyvistä asioista. Yksi esimerkki on Apetitin Quick and Tasty -mikroruokasarja, jonka edusnaisena häärää Karita Tuomola. Ruoka on merkki menestyksestä ja kiireisestä elämäntavasta. Jos sinulla on yhtä kiire kuin Karitalla, sinun kannattaa syödä pakkasesta mikroon laitettavia ateriakokonaisuuksia. Koska maku ei pakasteruoissa varmaan koskaan saavuta kotona tehdyn tasoa, korostuvat maun ohella mielikuvat. Se minkä maussa häviää, se imagossa ja nopeudessa täytyy voittaa. Kuva ja todellisuus Ruoan roolin muutos on saanut pohtimaan, kuinka paljon tuotteiden valmistajat ja mainostajat saavat bluffata tuotteidensa mainoksissa. Tuotteiden pakkauksissa ruoat näyttävät aina todella herkullisilta ja usein terveellisiltäkin. Kun HK:n kinkkukiusauksen sitten kotona ottaa esille voi pettymys olla suuri. Sama ilmiö on nähtävissä pikaruokaloissa, joista Hesburger on Suomessa vallitsevin. Hampurilaisen kuvat ovat aina herkullisen näköisiä: salaatti tuoretta ja häikäisevää, pihvi kuuma ja paksu ja sämpylä suuri. Kun pöydässä avaa hampurilaisen kelmeästä kääreestä, on tunne jälleen toinen. Espoon kaupungin kuluttajaneuvoja Eija Wirmialan mukaan elintarvikemainosten kuvien tulisi olla totuudenmukaisia, eivätkä ne saisi olla harhaanjohtavia. Maininta tarjoiluehdotus antaa lievän mahdollisuuden kaunistella pakkauksen sisältöä, Wirmiala toteaa. Kuluttajan katsotaan ymmärtävän, ettei kuva ole täysin totuudenmukainen. Asiaa säätelee osittain myös asetus pakkausmerkinnöistä. Wirmialan mukaan asiasta tulee harvoin valituksia kuluttajaneuvojille asti. Kysymys ei kuitenkaan ole täysin triviaali, koska monet ovat olleet valmiita sysäämään suuren vastuun nuorten ylipainosta juuri hampurilaisravintoloiden niskoille. Samalla tavalla kuin nuorille tytöille ja pojille myydään vaativia kauneusihanteita, myydään heille myös kuvaa nuorekkaasta ruoasta, joka saattaakin johtaa terveydellisiin ongelmiin. Mainio sukellus aiheeseen on Morgan Spurlockin palkittu dokumentti Super Size Me (2004), jossa Spurlock syö kuukauden ajan pelkästään McDonald sin listalta löytyviä ruokia. Tempaus johtaa lisäkiloihin ja erityisesti terveydentilan heikkenemiseen. Spurlockin lääkäri ei ole koskaan nähnyt maksan menevän niin huonoon kuntoon epäterveellisen ruoan takia. Raha ja ruoka Italiassa asuessani minun olisi ollut muutenkin helpompi suorittaa tämä koe: pihaltani olisin voinut poimia kirsikoita, persikoita ja suomalaisittain eksoottisia kakeja! Helsingin keskustassa ei noin vain lähdetä marjastamaan, eikä pohjolan arktisissa oloissa etelän hetelmät kasva. Hakaniemen torillakin kotimaiset luonnonantimet ovat pirun tyyriitä. Amerikkalainen sosiologi George Ritzer on paasannut 1990-luvun puolivälistä asti yhteiskunnan mcdonaldisoitumisesta. Termillä hän viittaa siihen, että tavarat, palvelut ja koko yhteiskunta yhdenmukaistuvat ja muuttuvat täysin ennalta-arvattaviksi. Mcdonaldisaation ilmentymiä, identtisten pikaruokaloiden ohella, ovat valmiit mikroruoat ja supermarkettien pakastealtaiden ruoat. Kaupan ruoka on standardisoitu, yhdenmukaistettu. Samoja pakastepizzoja voi ostaa Kuhmosta, Kosilta ja Karibialta. Yhä harvemmilla on enää omaa kasvimaata, joten raaka-aineet on ostettava marketista. Voimme pian syödä kaikki samaa purkitettua ruokaa. Raha on tullut ruoan ja ihmisen väliin. Ruokaa saa kaupasta rahalla, ei takapihan kasvimaalta. Raha saattaa myös osittain tuhota nuoremman sukupolven ruoanlaittotaidon, koska pakastepizzat ja hampurilaiset ovat helppoja ja nopeita vaihtoehtoja kiireisille ihmisille. Kaikkea tätä voi vastustaa ottamalla keittokirjan, kauhan ja kattilat esiin. Teksti katja nykänen Siitä puhe mistä puute Taas se alkaa. Syksyn saapuessa suomalaisia kismittää, kun kesä kärpäsineen meni jälleen liian nopeasti. Rusketusraidat jäivät hankkimatta, sukuloimaan ei ehtinyt ja kivat kesäkuteet pölyttyvät käyttämättöminä vaatekaapissa lässähtäneen kuntokuurin takia. Helteiden haihtuessa yhä useamman ohikulkijan hymy hälvenee ja arktisten olojen asukit vaipuvat takaisin tavallisenharmaaseen talvikoomaansa. Suuret lomasuunnitelmat sekä kuohujuomalla korkattu kesämieli vaihtuvat vuolaaseen valitukseen. Töihin talsivat jukolanjussit purnaavat niin, että tuulipuvut pyörivät päällä. Ja vaikka kaikki olisi näennäisesti kohdallaan, niin ainahan voi kadehtia kaveriaan tai kaihota kesän perään. Kun kituutin kahden euron päiväbudjetilla Sprayn nälkälakkokokeilussa, puheenaiheeni pyörivät kirjaimellisesti oman napani ympärillä. Nälän takia pitkästytin ystäväpiirini puuduttavalla ruoka-aiheisella puhetulvalla. Ruuanpuute riudutti terassikelien kasvattamaa keskivartaloani ja ravisteli länsimaisen elämäntyylini helppoutta. Kylläisyyden puute alkoi kyllästyttää jo kokeilun alkumetreillä. Kun lääkäri passitti minut operoitavaksi ärhäkäksi äityneen jännetulehduksen takia, joutuivat ystäväparkani kuulemaan ryöpytystä raajarikon elämän rajallisuudesta. Kipu yltyi paikoitellen niin pahaksi, että ihmettelen, miten minulla kaiken kiroilun jälkeen ylipäätään enää on ystäviä. Yksinkertaisia itsestäänselvyyksiä, kuten ruokaa tai terveyttä, alkaa arvostaa vasta sitten, kun ne puuttuvat. Käteni on roikkunut olkapään jatkeena jo vajaan neljännesvuosisadan, mutta nyt kun se on toimettomana paketissa, huomaan todella tarvitsevani sitä. Ja kaurapuurokin käy gurmeesta, kun on kova nälkä. Olisiko aika lopettaa turha valittaminen? Kesä ei tule yhtään aikaisemmin, vaikka kuinka kiukuttelisimme. Sitä paitsi talven aikana voi tehdä kaikkea, mikä jäi lomalla väliin. Spray Spray

teksti hannele järvelä & katja nykänen kuvat Janne Taiponen Elämää kahdella kolikolla Puolet maailman ihmisistä elää kahdella eurolla päivässä. Sprayn toimittajat päättivät kokeilla, onko moinen mahdollista myös meillä länsimaissa ja elivät köyhyysrajaa koetellen kokonaisen viikon. Nälkään ja aliravitsemukseen kuolee päivittäin vajaa kolme tuhatta ihmistä ja 98 % aliravituista ihmisistä asuu kehitysmaissa. Samaan aikaan, kun länsimaissa kärsitään kansantaudiksikin kutsutusta liikalihavuudesta, köyhien maiden asukkaat kuihtuvat nälkään. Ongelma ei johdu ruuan puutteesta, vaan sen epätasaisesta jakautumisesta maailmassamme. Päivittäin ruokaa tuotetaan kaksi kiloa jokaista ihmistä kohden. Nälkäongelman syyt löytyvätkin paljon syvemmältä - köyhyydestä, ihmisten välinpitämättömyydestä ja eriarvoisuudesta. Suomessakin osa ihmisiä elää länsimaisella mittapuulla mitattuna köyhyysrajalla. Halusimme kokeilla, miltä se tuntuu, Sprayn päätoimittaja Satu Irisvik valottaa tempauksen taustaa. Osallistujille oli alusta asti selvää, ettei kokeilu vastaa todellisuutta. Esimerkiksi puhdas vesi ja toimiva terveydenhuolto ovat Suomessa arkipäivää. Tempauksen tarkoituksena oli ennen kaikkea herättää ajatuksia sekä laittaa omia arvoja uuteen uskoon. Sprayn nuoret halusivat selvittää, onnistuuko länsimaalainen nuori elämään vain kahdella eurolla päivässä. Se on sitten vain alamäkeä Kokeiluun osallistuneista oli jokaisella omat keinonsa selviytyä viikosta vähillä varoilla. Yksi teki täytteetöntä pizzaa, toinen suunnitteli tarkasti rahankäyttönsä ja kolmas käytti hyväkseen kauppojen ilmaismaistiaiset. Huolellisesta ennakkosuunnittelusta huolimatta mielialat latistuivat jo viikon toisena päivänä, ja ruuasta tuli koko elämän keskipiste. En puhunut, ajatellut, enkä varsinkaan tuntenut muuta kuin ruokaan liittyviä tunteita, tiivistää yksi tempauksessa mukana olleista. Ruoka ei kuitenkaan ollut hankkeeseen osallistuneiden suurin ongelma. Päivittäiset perusasiat ja yllättävät menot, kuten lääkkeet, asettivat suuremman haasteen osallistujien mielikuvitukselle. Yksi jäsenistä tippui pelistä pois äkillisen sairastapauksen takia, kun rahaa ei ollut ja hoitoon oli pakko päästä. Sairastuessaan nälkää näkevillä ei ole mahdollisuutta päättää ruuan ja kivun väliltä, vaan he kärsivät kummastakin, kuvailee leikin kesken jättänyt. Minulla on todella huono omatunto. Olen paha ihminen, ja minulla on ikävä oikeaa ruokaa Vähäinen ravinto sai monen miettimään aikaisempaa elämäntyyliään. Pienet valinnat osoittautuivat isoiksi, kun rahaa oli käytettävissä vain kaksi euroa. Tuoreet ruoka-aineet ja hyvin valmistettu ruoka ovat länsimaalaiselle etuoikeus, josta ei aina muista olla kiitollinen. Ei tällaisella budjetilla voi välittää siitä mikä on terveellistä, hyväksi kolesterolille tai laktoositonta. Jatkuva nälkä ei ollut rankkaa vain henkisesti. Alituinen heikotus ja jopa oksentelu vaivasivat jo muutaman päivän jälkeen, mikä vaikeutti kokeilua entisestään. Harrastuksiin ei luonnollisesti riittänyt kenelläkään rahaa. Etukäteen maksetut vapaa-ajan viettotavat tuli jyvittää, eli laskea jokaiselle harrastuskerralle oma hintansa ja vähentää se viikon kokonaisbudjetista. Suomessa kirjastopalvelut ovat kuitenkin ilmaisia eikä lenkille lähteminen maksa mitään. Monella entiset liikuntaharrastukset korvautuivat nopeasti, kun oli mietittävä uusia tapoja taittaa työmatka. Etenkin erään Kirkkonummelta Helsinkiin töihin kulkeneen jäsenen matkustusvaihtoehtoja ei käynyt kateeksi, kun matka kuljettiin välillä pyörällä ja välillä liputta junassa. Toisinaan välimatka taittui jopa apostolinkyydillä jalkaisin talsien! Uuvuttavien reissujen aikana kehkeytyi ajatus myös halvemmasta työmatkasta. Jos asettuisin joka aamu Hangontielle Töihin Hesaan -kyltti kädessäni, säästäisin varmasti noin 500 euroa vuodessa, matkalainen arvioi. Köyhemmissä maissa kauneusihanteet suosivat rehevämpiä naisia, kun hyvinvointivaltiossa kituutetaan vähäisellä ravinnolla vapaaehtoisesti. Julkisuuden henkilöt ja langanlaihat mallit ylläpitävät sairaalloisia ihanteita, joiden takia syömishäiriöt ovat länsimaissa ongelma etenkin nuorten tyttöjen parissa. Kokeilu osoitti selvästi erot myös kulttuurien välisissä ajattelutavoissa, kun jatkuva nälkä alkoi herättää hyvän olon tunteita eräässä tempaukseen osallistuneessa. Tunsin nauttivani jatkuvasta nälästä, enkä suinkaan sen tähden, että maailma pelastuu, tiivistää nuori nainen, joka huomasi olevansa ylpeä jatkuvasta näläntunteestaan. Nautin nälästä, koska tiesin miten muut ihmiset kehuisivat laihtunutta olemustani. Ja niinhän ne tekivätkin. Kiitos. Sen sanon minulle itselleni Muutamat sentään uskalsivat laittaa elämän pikkubudjetilla risaiseksi. Eräs kokeiluun osallistuneista tuhlasi viisikymmentä senttiä tilkkaan kuohuviiniä ja kakkupalaan. Roskiksesta tongitut palautuspullot taas riittivät toisen jäsenen juhla-ateriaan; vichyveteen ja tarjousvanukkaaseen. Elämän pieniä onnenhetkiä osattiin arvostaa, kun niitä oli vähemmän. Minä olen onnekas. Olen länsimaalainen, yltäkylläinen ja minulla on mahdollisuus kehittää itseäni, summaa eräs tempaukseen osallistunut viikon lopulla. Kokeilu kahden euron päiväbudjetilla oli kaikille rankka, mutta se antoi mukana olleille paljon. Kritiikkiäkin tuli runsaasti. Monen mielestä kokeilu oli liian löysä eikä sen takia vastannut tilannetta kehitysmaissa. Toiset taas kritisoivat tempausta liian tiukaksi, sillä köyhien maiden ihmisillä ei ole pitkiä työmatkoja kuljettavinaan. Vaikka elämä pyörikin välillä vain nälän ympärillä, ei kärsimys ollut turhaa. Oli aivan mahtavaa, että saimme ihmiset puhumaan ja ajattelemaan ihan oikeasti näiden kahdella eurolla elävien elämää. Kö yhyysrajalla-kokeilu keskeisimmät pelisäännöt - Tarkoituksena on käyttää rahaa vain kaksi euroa päivässä kaikkiin kuluihin. Ulkopuolista raha-avustusta ei saa ottaa vastaan eikä 14 euron viikkobudjettia saa ylittää. - Ennen kokeilun aloitusta ostettuja tuotteita saa käyttää, mutta niille on laskettava hinta suhteutettuna tuotteen kokonaishintaan. Kotona jo olemassa olevia mausteita ja suolaa saa käyttää, mutta energiapitoinen sokeri on pannassa. - Vuokran ja sähkölaskun saa maksaa, mikäli niiden eräpäivä ajoittuu kyseiselle viikolle. - Jos rahasi loppuvat kesken kaiken, putoat pelistä pois. Kokoa oma porukka ja kokeile elämää kahden euron päivähinnalla! Seuraavaa nälkäpäivää vietetään 21. 23.9.2006. Kokeile, onko sinusta elämään köyhyysrajalla ja osallistu nälkäpäivän tempaukseen. Laske oma keskimääräinen päiväbudjettisi, elä kahdella eurolla päivä ja lahjoita näiden summien välinen erotus Punaisen Ristin nälkäpäiväkeräykseen. Pieni summa sinulle voi olla iso apu toiselle. Spray Spray

näköalapaikka apua! hjälp! Teksti narko helin Teksti narko helin Israel ja Palestiina mukaan Punaisen Ristin liikkeeseen Punainen Risti on saanut kaksi uutta järjestöä täysjäsenekseen. Israelissa toimiva Magen David Adom -nimellä tunnettu, Punaista Ristiä vastaava järjestö ja Palestiinan Punainen Puolikuu ovat liittyneet Punaisen Ristin liikkeeseen. Järjestöjen täysjäsenyys Punaisessa Ristissä merkitsee myös uuden kansallisen tunnuksen ja kansainvälisen suojamerkin käyttöönottoa. Israelissa ja Palestiinassa käytetään punaisen ristin tai puolikuun sijasta punaista kristallia. Maat halusivat käyttöönsä oman merkin, koska eivät voineet katsoa käyttävänsä voimassaolevia merkkejä. Uusin suojamerkki ja uudet jäsenet eivät tule muuttamaan kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun järjestöjen nimiä, eikä päätöksellä ole näkyviä vaikutuksia esimerkiksi Suomen Punaiselle Ristille. Suomen Punainen Risti voi tosin poikkeustilanteissa ulkomailla käyttää avustusoperaatioissaan myös uutta suojamerkkiä. ICE matkapuhelimessa helpottaa auttajia Pelastusviranomaiset ympäri maailman ovat alkaneet markkinoida matkapuhelinkäyttäjien turvaksi puhelimen muistiin tallennettavaa ICE-numeroa. Lyhenne on lähtöisin sanoista in case of emergency, hätätapauksessa. Kansainvälinen tunnus on helposti ymmärrettävissä millä kielellä tahansa. ICE-lyhenteen käyttäminen tarkoittaa lähiomaisen puhelinnumeron tallentamista oman matkapuhelimen muistioon ICE-nimellä. Esimerkiksi ICE isä tarkoittaa, että ammattiauttajat ottavat hätätilanteessa yhteyttä isääsi. Tärkeintä kuitenkin on valita ICE-koodin henkilöiksi sellaisia ihmisiä, jotka osaavat kertoa soittajalle esimerkiksi lähimmäisensä mahdollisista sairauksista tai lääkityksestä. Ajatus ICE-numeron käyttöönottamiseen on lähtöisin kansalaistasolta, työssään tällaisen koodin tarpeellisuuteen törmänneeltä englantilaiselta ambulanssikuljettajalta. Pelastusviranomaiset kehottavat kansalaisia lyhenteen käyttöönottamiseen. Suomen Punainen Risti pyrkii edistämään ICE-koodin leviämistä Suomessa kertomalla siitä ensiapukursseillaan. Teksti narko helin Kesäfestareiden huumetyö onnistui tavoitteissaan Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset tekivät kesän festareilla huumeiden vastaista työtä, jonka tarkoituksena oli jakaa juhlakansalle tietoa päihteistä. Vapaaehtoiset muun muassa keskustelivat halukkaiden kanssa päihteiden käytöstä sekä jakoivat selviytymissettiä, joka sisälsi laastareita, haavapyyhkeen, kondomin sekä tietoa päihteistä ja tahoista, joiden puoleen voi ongelmatilanteissa kääntyä. Suomen Punaisen Ristin huumetyön suunnittelija Kati Laitilan mukaan huumeiden vastainen työ oli onnistunut. Palaute sekä järjestön vapaaehtoisilta että bilekansalta on ollut erittäin positiivista. Materiaali on ollut hyvin suosittua ja kuulemma tarpeellista. Kunnioittava ja tasavertaisen lähestymistapa on tuottanut tulosta, Laitila iloitsee. Samaan hengenvetoon hän toteaa kuitenkin, että huumeiden käyttö festareilla on tullut avoimeksi. Vapaaehtoiset raportoivat huumeiden käytön tulleen jotenkin avoimemmaksi ja näkyvämmäksi. Usein tapahtumien lähistöllä liikkuu myös paljon alaikäisiä nuoria, jotka eivät ole kenenkään valvovan silmän alla ja päätyvät päihteiden käytön tarjonnan kohteeksi. Nämä ovat huolestuttaneet vapaaehtoisia. Laitilan mukaan tavoitteena on jatkaa kyseistä työtä myös ensi vuonna. Yli 18-vuotias pääsee mukaan käymällä päihdeneuvojakurssin tai Varhaisen Puuttumisen koulutuksen, joita järjestetään syksyllä ja keväällä ympäri Suomen. Jo kohta 150 vuoden ajan on Punainen Risti taistellut inhimillisyyden puolesta, ilman pelkoa. Onko sinulla syytä olla liittymättä? Liity Suomen Punaisen Ristin jäseneksi tekstiviestillä. Kirjoita JASEN NIMESI OSOITTEESI JA SYNTYMÄAIKASI ja lähetä se numeroon 173175. Hinta 0,16. Jäsenmaksu (7,50 ) laskutetaan erikseen. Liittyä voit Soneran, Elisan, DNA:n ja Saunalahden liittymillä. I snart 150 år har Röda Korset kämpat för mänsklighetens bästa, utan rädsla. Har du en orsak att inte bli medlem? Nu kan du SMS:a dig till medlem. Skriv följande: MEDLEM DITT NAMN ADRESS OCH FÖDELSEDATUM och skicka det till 173175. Texmeddelandet kostar 0,16. Medlemsavgiften (7,50 eller 15,00 ) debiteras separat. Tjänsten fungerar genom Soneras, Elisas, DNA:s och Saunalahtis abonnemang. Teksti hanna grekula & maiju jolma Koston kylmä kierre Lomien jälkeen opintojen ja töiden alkaessa palaamme kouluihin ja työyhteisöihin, joissa monessa vanhat kaunat, riidat ja monenlaiset liittoutumat odottavat meitä. Näistä ristiriitatilanteista syntyy helposti kostojen ja kyräilyjen maailmoja, pienimuotoisia Lähi-idän kärjistyneitä tilanteita. Missä vaiheessa maailma on sortunut tälle kostamisen polulle? Eikö meistä ihmisistä koskaan kasvakaan aikuisia? Me punaisen ristin jäsenet kaikki kuulumme järjestöön, joka omalta osaltaan pyrkii parantamaan maailmaa, auttamalla ihmisiä erilaisissa kriiseissä ja parantamalla elinoloja kostoniskujen keskellä. Mutta kuinka moni meistä pyrkii olemaan yhtä hyvä ihminen myös punaisen ristin tapahtumien ulkopuolella? Periaatteistamme esimerkiksi puolueettomuus ja tasapuolisuus ovat erinomaisia arvoja jokapäiväisessä elämässä. Tilanteita, joissa nämä periaatteet ovat hyvä pitää mielessä, on ympärillämme joka puolella, koulussa, kaveripiirissä, perheen kesken ja työelämässä. Mielipiteitä asioista saa toki olla, mutta mitä jos pyrkisimme antamaan kaikille puolueettoman ja tasapuolisen kohtelun. Ystäväpiirin riidat, koulukiusaaminen, työelämän konfliktit alkavat usein juuri siitä, että jotain dissataan eikä kaikkien osapuolten kantaa kuunnella. Oli yhteisö sitten harrastusporukka, oma perhe tai Lähi-idän maat pitää meidän pyrkiä kuulemaan koko yhteisöä sortumatta kostamiseen. Jokainen tietää omasta elämästä, että koston kierteeseen on helppo hypätä mukaan ja kosto on helppo kohdistaa pienempään ja heikompaan. Yritetään yhdessä tänä syksynä antaa kaikille ympärillämme tasapuolinen ja puolueeton kohtelu ja näytetään omalla esimerkillämme kuinka kostaminen voidaan lopettaa! Not afraid Tuoreille nuorisodelegaateilla riittää puuhaa Kesän alkumetreillä valmistuneille Suomen Punaisen Ristin nuorisodelegaateille riittää kysyntää. Järjestyksessään toinen nuorisodelegaattikurssi oli nuorisotiimin ja kansainvälisen avun tiimin yhteistyössä toteutettu. Teksti satu irisvik Vaihtelevia tehtäviä tarjolla Nuorisodelegaateille tullaan tarjoamaan pääsääntöisesti kolmea erilaista tehtävää, jotka ovat jaettu nuorisotiimin ja kansainvälisen avun tiimin kesken. Tehtävien luonne on selkeästi erilainen, riippuen kumpi tiimi toimii rekrytoijana. Tehtävät sisältävät muun muassa kansainvälisiä hankkeita, erilaisia nuoriso-ohjelmia ja jopa mahdollisesti ryhmän jäsenenä toimimista luonnon katastrofitilanteissa. Nuorisodelegaatit valitaan tehtäviin aina tehtävän vaatimusten mukaisesti. Kansainvälisen avun tiimi hoitaa nuorisodelegaatit maailmalle työsopimuksen kera, mutta nuorisotiimi lähettää heidät vapaaehtoisina. Me lähetämme nuorisodelegaatit aivan kuten rekrytoimme muutkin delegaatit, ei ole väliä onko nuori vai ei. Ennen lähtöä tehdään työsopimus, Pentti Tamminen kansainvälisen avun tiimistä kertoo. Nuorisotiimi sen sijaan käyttää nuorisodelegaatteja vapaaehtoisina vetäjinä erilaisissa kansainvälisissä hankkeissa, kuten erilaisilla opintomatkoilla. Lisäksi heille pyritään järjestämään joitain omia lyhytaikaisia projekteja humanitaarisen avustustoiminnan teeman ympäriltä. Tiimit tekevät kuitenkin tiukasti yhteistyötä koskien nuorisodelegaattien tehtäviä. Nuorisotiimin organisoidessa projekteja vastuu on nuorisotiimillä ja kansainvälisen avuntiimi antaa organisointi ja asiantuntija-apua kohteissa. Kun taas varsinaisia nuorisodelegaatteja rekrytoitaessa asiat hoidetaan tiiviissä yhteistyössä tiimien välillä, Marko Korhonen, nuorisotiimin suunnittelija sanoo. Syksyllä ensimmäiset tehtävät Ensimmäinen nuorisodelegaateille suunnattu oma projekti toteutuu tänä syksynä. Kohteina sekä nuorisodelegaattikomennuksilla että projektitoiminnassa ovat samat maat joissa Punaisella Ristillä on avustusohjelmia, esimerkkeinä muun muassa Etelä- ja Keski-Aasia. Etiopiassa tarvitaan vettä Maailman kuivimpiin maihin kuuluva Etiopia on yksi pahiten ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivistä maista. Tänäkin vuonna kuivuus on tehnyt maatalouden harjoittamisen mahdottomaksi etenkin maan eteläosissa. Olen kuullut, että villieläimet ovat hyökkäilleet lasten kimppuun taistellessaan samasta vedestä, kertoo Punaisen Ristin kansainvälisen avun suunnittelija Maria Suoheimo. Ravinnon puute ja likainen vesi lisäävät monia sairauksia. Alle 5-vuotiaat lapset ja odottavat äidit ovat erityisen alttiita. Punainen Risti jakaa ruokaa ja vettä akuuteimpaan hätään, mutta samalla se pyrkii saamaan vesihuoltoa kestävälle pohjalle. Kyläläiset rakentavat uusia pumppukaivoja ja kunnostavat pintavesikaivoja. Puhdasta vettä saadaan 40 000 ihmiselle. Kaivojen tarvikkeet hankitaan Suomen Punaisen Ristin katastrofiavulla. Etiopian avustusohjelmaa tuetaan katastrofirahastosta 500 000 eurolla. Poimintoja Suomen Punaisen Ristin kansainvälisestä avusta 13.5. 26.7.2006 Aasia - Indonesian maanjäristyksen uhreille 280 000 euroa (UM, SPR). - Pakistanin maanjäristyksen uhreille 1 milj. euroa ja hygieniapaketteihin Pohjois-Kaukasiaan 145 000 euroa (SPR). Afrikka - Sudanin pakolaisille ja muille sodasta kärsiville 700 000 euroa (UM) ja Sudanin pakolaisille Tšadiin 300 000 euroa (UM). Lähi-itä - Israelin ja Libanonin välisen sodan uhrien auttamiseen 550 000 euroa (SPR, UM). SPR = Suomen Punaisen Ristin katastrofirahasto UM = Suomen ulkoministeriö Palstan tarkoituksena on esitellä Suomen Punaisen Ristin hieman tuntemattomampiakin avustuskohteita. Tiedot on kerätty Suomen Punaisen Ristin nettisivuilta sekä katastrofirahaston tiedotteesta, joka löytyy myös osoitteesta www.redcross.fi. 10 Spray Spray 11

text vivi wendelin översättning tiina-maria österberg bild jussi kuva ja teksti topi kanniainen kuva LIKE Morgonen öppnas Pieni ihminen suurten asioiden äärellä Vid Röda Korsets hungerdags morgonsamling får finländska barn och ungdomar information om svältande människor. Det här årets morgonsamling är handskriven av Spray tidningens reporter Hanna Onttonen. En 13-årig skolelev från Helsingfors kommenterar hungerdagens morgonsamling. Lähi-idässä soditaan taas. Sotaa vastustava kirjailija Emily Nasrallah on kirjoittanut jo yli neljäkymmentä vuotta vahvasti vakavistakin aiheista. Hungerdagen som hör till Röda Korsets traditioner kommer att synas i höst på flera olika sätt. I Finland har man firat hungerdagen ända sen 1980 och insamlingen ordnas det här året 26 gången. Det är Röda korsets viktigaste årliga insamling, som man stöder människor runt om i världen. I Finland använder man profiten t.ex. till katastrofer och utbildning av mental understöd. Med profiten hjälper man också människor som mistat sitt hem i brandolycka. Hur uppkommer en morgonsamling Finländska barn hör talas om hungerdagen vid skolans morgonsamling. Det här året påminner morgonsamlingen om att i fattiga länder var man hamnar att utstå mot torrhet, överflödar och stormar lider barn under 5 år mest. Ju snabbare klimatiska katastrofer blir värre desto mera kräver barn och kvinnor hjälp. Som tur kan förbereda sig mot katastrofer. I Etiopien var man lider av torrhet, bygger man by brunnar för ca 40000 människor medhjälp av Röda korsets katastroffond. Vatten är byarnas grundförosättning för levandet. Det här året är morgonsamlingarna handskrivna av Spray tidningens reporter Hanna Onttonen. Onttonen fick sitt uppdrag av Finlands Röda korsets kommunikationchef Outi Pärnäinen. Temat i år är klimatiska ändringar och dess olika konsekvenser. Som material fick Onttonen Röda korsets underrättelser. Inspirationen till mitt skrivande fick jag från en berättelse som handlar om en vän och deras vardagsliv i Afrika, berättar Onttonen. Hon tyckte det var väldigt intressant att ta reda på hurdant livet i verkligheten är vid katastrofområden. När jag letade fram på information om världens fattigaste länder, och samtidigt på en stil till min text, märkte jag hur mycket det finns sådana som verkligen behöver hjälp. Jag hoppas verkligen morgonsamlingarna skulle skapa någon tanke i lyssnarna, överväger Onttonen. Målgruppens representants tankar Rafael Ekroos berättar om sina tankar vid hungerdagens morgonsamling. Den 13- åriga tycker att följderna aldrig lätta när man talar om katastrofer. Om det inte kommer monsunregn, kommer svältandet och fattigdomen att fortsätta i Afrika, tänker Ekroos. De förstår sig inte på klimatiska förändringar, utan tror att det uppstår pga. onda andar. Detta läder till att de kallar fram shamaner. De är bundna fast vid gamla vanor, fortsätter han. När havsströmmarna ändrar riktning får fiskarna mindre fångst. I västerländerna är människorna rikare än i Afrika och Asien, och är mera intresserade av sig själv. Ekroos tycker att Röda korset hjälper offren av katastrofer med hjälp av snabb agering. Det är viktigt att förstå sig på den lokala kulturen när man återuppbygger, men med samma kan man respektera deras traditioner. Vid Kashmirs jordbävning förlorade människorna anhöriga, hem och egendom. Vid återuppbyggelsen försöker man undvika liknande förstörelser. Seismologer kan ge en prognos om kommande jordbävningar så att så få människor dör som möjligt kommenterar Ekroos på frågan om hur man kan förbereda sig mot naturkatastrofer. Ekroos tycker att fenomen skapade av människan, som t.ex. temperatur höjningar i klimatet och ändringar i havsströmmarna kan inte hindras helt och hållet. Om alla skulle leva som finländare skulle det behövas fyra jordklotar. Man kan hjälpa också med att inte vara så fåfäng. Inte slösa på el eller vatten och komma ihåg återvinning. Som sammansättning säger Ekroos att det är förargligt att andra nationella organisationer ger endast tio procent till understöd och resten far till cheferna. Förra året Förra året samlade tjugotusen volontärer 2,4 miljoner euro. På hungerdagen syns det mer och mer rött i butikerna på torgen och på gatorna, när insamlarna har på sig sina röda västar och skrin. Till många volontärer har hungerdagen blivit en tradition. Man är med för att man vill hjälpa och för att vara tillsammans år efter år. Det här årets bidragsmål är bland annat öst Afrikas torra områden, södra Afrikas mat vård och Centralamerikas hurrikan förstörelser. Libanonin poliittinen tilanne kärjistyi sisällissodaksi vuonna 1977 ja jatkui sellaisenaan yli kymmenen vuotta. Libanonin ja Israelin välinen tilanne kärjistyi jälleen sotatoimiin 12. heinäkuuta Libanonissa valtaapitävän Hizbollahin otettua israelilaisia sotilaita panttivangeiksi sekä vaadittua vankienvaihtoa. 75-vuotias kirjailija Emily Nasrallah tietää mitä on elää sodan keskellä. Hän on puhunut arabinaisten puolesta ja tarttunut teoksissaan arkoihinkin aiheisiin jo useita kymmeniä vuosia. Hänen ensimmäinen suomennettu teoksensa Muistot ilmestyi vuonna 2004. Keskeisin Nasrallahin kirjallisuuden teemoista on sota, jota hän käsittelee rohkeasti naisnäkökulmasta. Monet hänen teoksistaan pohjautuvat omakohtaisiin kokemuksiin Libanonin sisällissodassa. Hänen tyylinsä kirjoittaa on runollinen, eikä hän epäröi käyttää vahvoja kielikuvia. Tuho jää. Poltetut seinät ja avoimet ikkunat ovat kuiva haava... Kuin reikä tielle heitetyssä pääkallossa, kirjoittaa Nasrallah teoksessaan Muistot. Nainen, joka on monessa mukana Nasrallahin ensimmäinen romaani Syyskuun linnut ilmestyi vuonna 1962. Kaunokirjallisuuden ohella hän on julkaissut seitsemän lastenkirjaa, mutta hänet tunnetaan myös novellistina. Kirjailijan kirjoja on käännetty viidelle kielelle ja hänen teoksiaan on julkaistu kahdeksassa erimaalaisessa kustantamossa. Like-kustannusyhtiöstä kerrotaan, että Suomessa kirja on herättänyt laaja-alaista kiinnostusta ja siitä on tehty paljon kirja-arvosteluja. Kirjassa on kustannusyhtiön mukaan myös ainesta myyntihitiksi. Nasrallah on syntynyt Kfeirissä, jossa hän vietti lapsuutensa. Lukion hän kävi Beirutin lähellä ja valmistui kasvatustieteiden kandidaatiksi Beirutin amerikkalaisesta yliopistosta. Kirjoittamisen lisäksi hän on toiminut opettajana, luennoitsijana sekä ollut mukana naisten oikeuksia puolustavassa järjestössä. Palstan tarkoituksena on esitellä ajankohtainen, mielenkiintoa ja ajatuksia herättävä henkilö, ilmiö tai asia. Spray Suomen Punaisen Ristin nuorten jäsenlehti Spray ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehden saavat kaikki Punaisen Ristin alle 29-vuotiaat jäsenet ja sen levikki on 16 000. Lehti etsii uutta PÄÄTOIMITTAJAA nykyisen päätoimittajan siirtyessä kohti uusia haasteita. Tarjoamme näköalapaikan Punaisen Ristin nuorisokenttään ja mahdollisuuksia kehittää nuorisoviestintää. Päätoimittaja on mukana kaikissa lehdenteon vaiheissa. Hän luo Punaisen Ristin nuorisoviestinnän linjaa yhdessä vapaaehtoisten ja työntekijöiden kanssa. Toimittajien motivoiminen ja lehden kokoaminen kuuluvat hänen tehtäviinsä. Lehti on Punaisen Ristin nuorten yhteinen ponnistus ja vapaaehtoistoiminnan muoto. Yhteistyökyky ja organisointitaidot ovat tarpeen. Päätoimittajalta toivomme kokemusta lehdenteosta. Halua oppia uutta ja innostunutta työotetta tarvitaan. Maksamme työstä palkkion. Tarjoamme päätoimittajalle edeltäjän opastusta ja tukevan työympäristön. Tehtävä alkaa lehden numerosta 1/07, jonka tekeminen alkaa jo ennen vuoden vaihdetta. HAKEMUKSET JA LISÄTIEDOT Hakemukset ansioluetteloineen ja mahdollisine juttunäytteineen tehtäviin tulee lähettää 22.9.2006 mennessä: Suomen Punainen Risti Nuorisotiimi/ Spray hakemus päätoimittajaksi PL 168 00141 Helsinki tai kristiina.backberg@redcross.fi Lisätietoja antavat päätoimittaja Satu Irisvik, puh. 050 367 9559 tai spray@redcross.fi ja suunnittelija Kristiina Backberg puh. (09) 129 3331 tai kristiina.backberg@redcross.fi 12 Spray Spray 13

teksti satu irisvik kuvat jonna juusola Uusi nuorisodelegaattikurssi valmistui liittyviä yksityiskohtia, nuorisodelegaatin asemaa kansallisessa yhdistyksessä ja käytännön lähtövalmisteluja. Tulevaisuudessa uusi kurssi Loppuviikolla pitkä ja tehokas koulutusviikko herätti paljon kysymyksiä osallistujien mielessä. Aikaa ajatusten purkamiseen tarjottiin ryhmissä ja yksitellen. Henkilökohtaisten palautteiden vastaanottaminen loi turvallisen tilaisuuden purkaa ajatuksiaan ja käsitellä mietteitään. Niin osallistujat kuin kouluttajatkin jäivät positiiviselle mielelle onnistuneesta koulutuksesta, vaikkakin vain osallistujat jäivät odottamaan puhelimen soimista ja tietoa mahdollisesta tulevasta tehtävästä. Jännittävältä tuntuu odottaa, kun mikä vain on mahdollista, hymyilee nuorisodelegaatti Backman. Tyytyväiset kouluttajat olivat varautuneet ongelmiin järjestelyissä ja toteutuksessa, olihan kyseessä uudenlainen koulutusryhmä Suomen Punaiselle Ristille ja ensimmäinen yhteistyöhanke nuorisotiimin ja kansainvälisen avun tiimin välillä pitkään aikaan. Nyt järjestäjillä siintää jo uusi kurssi horisontissa. Koulutusta kehitetään edelleen tämän koulutuksen sekä lähetettävien nuorisodelegaattien kokemusten perusteella. Seuraava koulutus on keskusteluissa sijoitettu vuoteen 2007. Mitään tarkempaa aikataulua tai lupausta siitä, että koulutus on ensi vuonna, ei kuitenkaan ole vielä olemassa, kertoo Korhonen Pääsihteeri Kristiina Kumpula avasi Suomen toisen nuorisomuotoisen version Basic Training Course for Delegates-koulutuksesta. Suomen Punaisen Ristin järjestyksessään toinen nuorisodelegaattikurssi valmistui Nynäsissä. Pääsihteeri Kristiina Kumpula avasi Heinolassa kesäkuun ensimmäisellä viikolla Suomen toisen nuorisomuotoisen version Basic Training Course for Delegates-koulutuksesta. Ensimmäinen järjestettiin jo vuonna 1995. Kaiken kaikkiaan reilu kaksikymmentä nuorisodelegaattikokelasta seitsemästä eri maasta osallistuivat koulutukseen, joka toteutettiin kansainvälisen avun ja nuorisotiimin yhteistyönä. Nynäsissä opiskeltiin ahkerasti Nuorisodelegaatteja ei päästetty viikon kestäneessä koulutuksessa vähällä. Lähes kaksitoistatuntisiksi venyneet päivät testasivat osallistujien stressinsietokykyä ja olivat täynnä painavaa asiaa. Luennot käsittelivät monipuolisia aihepiirejä Punaisen Ristin historiasta käytännön matkavalmisteluihin. Alkuviikolla kurssilla purettiin auki Punaisen Ristin rakennetta organisaationa, sen syntyä ja nykypäivää. Tiukan asian ja kaavioiden lisäksi rakennettiin tuoreiden nuorisodelegaattikokelaiden yhteis- ja ryhmähenkeä. Ryhmä yllätti omalla osaamisellaan myös järjestäjät. Osallistujien taso oli korkea. Tiesin jo koulutusta edeltäviä valintoja tehdessämme, että valitut ovat todella hyvä ryhmä, mutta silti yllätyin positiivisesti siitä kuinka osaavaa ja innostunutta porukka oli, Marko Korhonen nuorisotiimistä kommentoi. Osallistuja- ja kouluttajakaarti kansainvälinen Punaisen Ristin rakenteiden jälkeen kansainvälinen ryhmä syventyi Punaisen Ristin kansallisten yhdistysten nuorisotoimintaan. Nuorisodelegaatit oli jaettu omiin delegaatioihin, joissa he työskentelivät läpi viikon. Jokaisessa delegaatiossa oli edustettuna myös kansainvälisiä osallistujia muun muassa Nepalista, Ecuadorista ja Kosovosta. Kaiken kaikkiaan delegaatiot saivat kuulla seitsemän kansallisen yhdistyksen nuorisotoiminnan muodoista. Ehdottomasti näin ja koin tärkeänä tutustumisen muiden maiden nuorisotoiminnan muotoihin. Tulevan mahdollisen työn kannalta se on hyvä, koska kuitenkin aatepohjaltaan samanlaiset kansalliset yhdistykset voivat olla yksityiskohdiltaan hyvin erilaiset. Ja miksei se myös hyödyttäisi meitä kotimaassakin, osallistuja Henri Backman mietti. Osallistujien lisäksi myös kouluttajat olivat kansainvälisiä. Koko koulutuksen ajan Korhosen lisäksi ryhmiä luotsasivat Kimmo Juvas kansainvälisen avun tiimistä ja delegaatti Mesfin Halefom Etiopiasta. Tämän lisäksi kurssilla vieraili päivittäin asiantuntijoita luennoimassa erityisalueista. Luentoja pitivät muun muassa Kalle Löövi, Tarja Ristanen, Pentti Tamminen ja Raija Anderssen. Luentojen sisällöt käsittävät turvallisuustekijöitä kenttätyössä, terveyteen 14 Spray Spray 15

PÄIVYRI 3 / 2006 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Helsingin ja Uudenmaan piiri Vesa Kukkamaa Ari Hakala, ohjelmapäällikkö PL 186 Käyntiosoite: Pihlajistonkuja 6 00141 HELSINKI Puh. (09) 129 31 vesa.kukkamaa@redcross.fi ari.hakala@redcross.fi 18. 19.1. MOD-peruskurssi piirin koulutustiloissa Kampissa. Kurssi on tarkoitettu ryhmien ohjaajille ja henkilöille, jotka haluavat kehittää omia valmiuksiaan monikulttuurisuuden käsittelemisessä. Kurssi antaa osanottajille käytännöllisiä työvälineitä käsitellä monikulttuurisuutta ryhmätilanteissa. Ilm. 27.10. mennessä, maisa.koskinen@redcross.fi tai puh. (09) 1293 503. Punaisen Ristin jäsenet 45, muut 65. Hämeen piiri Vs. nuorisotyön suunnittelija Ulla Keskinen PL 369 (Rautatienkatu 17-19) 33101 TAMPERE Puh. (03) 235 5330 / 040 757 9089 Fax. (03) 273 0900 Vaihde (03) 235 5300 ulla.keskinen@redcross.fi 15. 17.9. Sarjakuvan salatut sankaritvarhaisnuorten leiri 8 13 -vuotiaille Valkeakoskella. Hinta 25, ilm. 8.9. mennessä: www.sprhameenpiiri.net. 24.9. klo 18.00 Syksyn kuulas ilta -hyväntekeväisyyskonsertti Aleksanterin kirkossa, Tampereella. Esiintyjänä Petri Laaksonen. Ohjelma 15. 29.9. 1.10. Ohjaajaloukku. Ohjaajien ikioma virkistystapahtuma. Ilm. Ullalle 15.9. mennessä. 27. 29.10. Humanitaarisen oikeuden peruskurssi. Lisää tietoa myöhemmin netissä. 12.11. klo 13 alkaen perhetapahtuma Tampereella Sampolassa. KLO 15 konsertti, esiintyjänä Pellekaija Pum ja pelastuspartio. 24. 26.1. Piiriparlamentti. Tule ideoimaan ja virkistymään hyvässä seurassa. Hinta 15 (sis. pipan). Ilm. www.sprhameenpiiri.net viimeistään 13.11. mennessä. Kaakkois-Suomen piiri Nuorisotyön suunnittelija Piritta Keränen Kalevankatu 13 45100 KOUVOLA Puh. (05) 7500 750 / 040 582 5277 piritta.keranen@redcross.fi 6. 8.10. Varhaisnuorten syysleiri Kukasrannassa, Taavetissa 10.12. ja 17.10. Punaisen Ristin peruskurssit samaan aikaan Mikkelissä ja Kouvolassa. 14. 15.10. Nuorten leiri Kukasrannassa, Taavetissa 20. 22.10. Promo-koulutuksen yhteinen osa Kukasrannassa, Taavetissa 28.10. Piirin syyskokous ja kansainvälisen avustustoiminnan toiminnallinen seminaari 10. 12.11. Promo-koulutus, nuorisotoiminta Kukasrannassa, Taavetissa 25. 26.11. Sodassakin on säännöt, humanitaarisen oikeuden peruskurssi. Ilm. piiritoimistoon 2 viikkoa ennen tapahtumaa! Lapin piiri vs. Nuorisotoiminnan suunnittelija Susanna Lammassaari Lähteentie 14 96400 ROVANIEMI Puh. (016) 314 425 / 040 744 0948 susanna.lammassaari@redcross.fi Länsi-Suomen piiri Nuorisotoiminnan suunnittelija Riitta Kangaskesti Puh. 0400 688 694 riitta.kangaskesti@redcross.fi Jyväskylän aluetoimisto Sammonkatu 4 40100 JYVÄSKYLÄ Seinäjoen aluetoimisto Laturitie 2 60510 HYLLYKALLIO 11.9. Innostusilta kouluyhteistyön ja nuorisotoiminnan yhdyshenkilöille Jämsänkoskella klo 18-20. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Myös uudet asiasta kiinnostuneille ovat tervetulleet! Ilm. 8.9. mennessä. 12.9. Innostusilta kouluyhteistyön ja nuorisotoiminnan yhdyshenkilöille Viitasaarella klo 18-20. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Ilm. 8.9. mennessä. 16.9. Järjestötietoutta nuorille Seinäjoella klo 10-16. Jos sinulle on tuttua seuraavat lyhenteet: ICRC, VA- NUPA, ERU, PÄNE sekä PEPA, ja muistat, ketä Geneven sopimuksen 2. artikla suojelee, tämä koulutus ei ole sinulle. Avoin koulutus kaikille, joita tämä MAHTAVA järjestö kiinnostaa. Ilmainen. Ilm. 13.9. mennessä. 18. 19.9. Monikulttuurisuus oivallus kurssi (16t) Jyväskylässä. Koulutus tarjoaa menetelmiä (keskustelu, ryhmätyö, draama) tiedostamaan omia asenteita, reaktioita ja ennakkoluuloja sekä kuinka niitä käsitellä. Hinta 40. Ilm. 11.9. mennessä. 21. 23.9. NÄLKÄPÄIVÄ 23. 24.9. Kamavapaat Jyväskylässä. Lisätietoa kati.laitila@redcross.fi. 27.9. Innostusilta kouluyhteistyön ja nuorisotoiminnan yhdyshenkilöille Kokkolassa klo 18-20. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Ilm. 22. 9. mennessä. 28.9. Innostusilta kouluyhteistyön ja nuorisotoiminnan yhdyshenkilöille Vaasassa klo 18 20. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Ilm. 22.9. mennessä. 7. 8.10. Humanitaarisen oikeuden peruskurssi Jyväskylässä. Kouluttajana Jani Leino. Hinta 10 (sis. kahvit ja materiaalin). Ilm. 2.10. mennessä. 21. 22.10. Kolareita ja kohtaamisia Jyväskylässä. Kouluttajana Marisel Soto Godoy. Antaa valmiuksia vuorovaikutustilanteisiin monikulttuurisessa toiminnassa. Hinta 20 (sis. voileipäkahvit ja materiaalin). 28.10. Piirin syyskokous Kauhavalla. Nuoret mukaan. 1.12. Maailman Aids-päivä 2. 3.12. Monikulttuurisuus oivallus kurssi (16t) Seinäjoella. Koulutus tarjoaa menetelmiä (keskustelu, ryhmätyö, draama) tiedostamaan omia asenteita, reaktioita ja ennakkoluuloja sekä kuinka niitä käsitellä. Hinta 40. Ilm. 24.11. mennessä. Oulun piiri Nuorisosihteeri Heli Halttunen Uusikatu 22 90100 OULU Puh. (08) 561 8214 / 040 7484 305 heli.halttunen@redcross.fi 4.9. Nälkäpäiväinfo osastoille ja keräysjohtajille Oulussa 6.9. Nälkäpäiväinfo osastoille ja keräysjohtajille Kajaanissa 7.9. Nälkäpäiväinfo osastoille ja keräysjohtajille Nivalassa 21. 23.9. Nälkäpäivä. Ilm. kerääjäksi! 29.9. 1.10. Oulu-Lappi nuorisotoimijoiden tapaaminen Levillä 29. 29.10. PROMO-koulutuksen yhteinen osa Oulussa Hietasaaren leirikeskuksessa. 18. 19.11. PROMO-koulutuksen sisältöosat (ensiapu, sosiaalipalvelu ja nuoriso) Kemissä, Saarenotan leirikeskuksessa. Lisätietoja piiritoimistosta Heliltä. Reipasta syksyä! Satakunnan piiri Maarit Tiittanen Pohjoispuisto 2B 28100 PORI Puh. (02) 633 6135 / 050 305 5467 maarit.tiittanen@redcross.fi Varsinais-Suomen piiri Nuorisosihteeri Miska Keskinen Yliopistonkatu 24 A 20100 TURKU Puh. (02) 274 5574 / 040 731 3595 miska.keskinen@redcross.fi Kuuvuoren nuorisotalo Nummen Puistokatu 2 20540 TURKU Puh. (02) 262 3342 kuuvuoren_nuorisotalo@pp.inet.fi Kiinnostaako sinua vapaaehtoistyö nuorten parissa? Jos vastasit kyllä, tule tutustumaan nuorisotoimintaan! 14.9. Nuorisotoiminnan Info tilaisuus klo 18.00 piiritoimistolla. Tilaisuus on maksuton. Etsimme vapaaehtoisia: ohjaajiksi, ystävätoimintaan, katutyöhön, turvatalolle, ensiapuryhmiin, varhaisnuorten kerholaisia, opiskelijatoimintaan jne. Kiinnostaako Sinua HIV/aids-vapaaehtoistyö? Tarvitsemme vapaaehtoisia osaajia! 16. 17.9. HIV/aids-lähettiläs koulutus, Turussa. Koulutus valmentaa vapaaehtoisia toimimaan erilaisissa hiv-tartuntojen ehkäisyyn liittyvissä hankkeissa ja tempauksissa. Koulutus on maksuton. Sitova ilm. piiritoimistoon joko puh. (02) 274 555 tai varsinais-suomi@redcross.fi. Ilm. yhteydessä kerro yhteystietosi, erityisesti email ja jos sinulla on ruokavalioita. 18.9. EU-liikkujapäivä Turussa, klo 13.00 alkaen. Tervetuloa kanssamme kävelylle Aurajoen rannoille kuntoilun merkeissä. 21. 23.9. Nälkäpäiväkeräys, haluatko kerääjäksi? Tarvitseeko koulusi vierailijan, joka kertoo Nälkäpäivän taustoista? Mietitkö omaa aamunavausta oppilaitokseesi? Ota yhteyttä piiritoimistoon! 22.9. Autoton päivä. Turussa kävelykadulla tapahtuu. Tule tutustumaan Punaisen Ristin pisteeseen klo 12 18. 29.9. 1.10. OhjaajaLOUkku Ylöjärvellä, Antaverkan leiri- ja kurssikeskuksessa. Ohjelmassa mm. Mitä tehdä YK:n rasismin vastaisena päivänä? Bafá Bafá kulttuurisimulaatio -peli. Miten toteuttaa Maailman aids-päivää? Hinta Punaisen Ristin jäsenille 20! Turusta järjestellään kimppakyytejä tarpeen mukaisesti Ylöjärvelle. Ilm. oman piirisi nuorisosihteerille viim.11.9. 14. 15.10. Varhaisen puuttumisen koulutus Turussa. Antaa valmiuksia päihdekeskusteluun osallistumiseen ja päihdeteeman käsittelyyn erilaisten kohderyhmien kanssa. Ilm. piiriin 2.10. mennessä, sitovasti. 31.10. Piirin syyskokous Ruiskatu 8, Turku 4. 5.11. Sodan seuraamukset, IHL jatkokoulutus peruskurssin käyneille. Harjoita ja syvennä taitojasi. Koulutus pidetään Turun lähistöllä. Ilm. piiriin 20.10. mennessä. Lisätiedot omasta piiritoimistostasi. 11. 12.11. Päihdeneuvojakoulutus Turussa. Hinta 20 sisältäen ruokailut tai ilmainen, jos hoidat ruokailusi itse. Sitovat ilm. piiritoimistoon 30.10. mennessä. Savo-Karjalan piiri Nuorisotyön suunnittelija Ismo Nuutinen Kauppakatu 35 80100 JOENSUU Puh. (013) 285 740 / 040 737 2179 ismo.nuutinen@redcross.fi 8. 10.9. Lähialueyhteistyö / Karjalan Punaisen Ristin ea-kisat (Petroskoi) Piirin nuorten joukkue osallistuu aikuisten kilpailusarjaan 21. 23.9. Nälkäpäivä 5.10. Osastojen alueellinen kummitapaaminen (Kitee) 12.10. Osastojen alueellinen kummitapaaminen (Iisalmi) 18.10. Nuorisotoiminnan ja kouluyhteistyön vinkkikoulutus (Kitee). Toimintamalleja, vinkkejä, ideoita ja materiaalia toiminnan käynnistämiseen ja toteuttamiseen. Tarkoitettu osastojen nuorisotoiminnasta kiinnostuneille ja toiminnan käynnistämistä suunnitteleville. Ilm. Ismolle 11.10 mennessä. Maksuton. 28. 29.10. Järjestöseminaari ja piirin syyskokous 4. 5.11. Nuoriso-ohjaajakoulutus, sisältöosa (Joensuu). Koulutuksessa keskitytään lasten ja nuorten parissa toimimiseen ja perehdytään ajankohtaiseen materiaaliin. Suositeltava ikäraja väh. 15v. Hinta: 40 (sis. koulutus, majoitus, ruokailut ja materiaalit) Sitovat ilm. Ismolle 24.10. mennessä. 9.11. Nuorisotoiminnan ja kouluyteistyön vinkkikoulutus (Varkaus) Ilm. Ismolle 1.11. mennessä. Maksuton. 22.11. Nuorisovaliokunnan kokous. Ålands distrikt Ungdomssekreterare Tuija Karvo Västra Esplanadgatan 5 22100 MARIEHAMN Tel. (018) 127 42 tuija.karvo@redcross.fi Åbolands distrikt Ungdomssekreterare Johanna Andersson Kaskisgatan 13 A 20700 ÅBO Tel. (02) 277 1552 / 0400 838 248 johanna.andersson@redcross.fi v. 37 Ungdomsutskottet har möte 16. 17.9. Ungdomsledarkurs Del 1. I Pargas. För alla 15 år fyllda som är intresserade av att dra barn- eller ungdomsgrupp eller är intresserad av att bli aktiv i Röda Korsets verksamhet. 11. 12.12. Ungdomsledarkurs del 2. i Åbo. Pris 100 för medlemmar (inkl. kost, logi och material för båda delarna). Anmälningar till Johanna. 21. 23.9. Hungerdagen insamlare sökes! 28.10. Distriktets Höstmöte i Åbo. Österbottens svenska distrikt Ungdomssekreterare Annika Nyfors Nedre torget 1A 65100 VASA Tel. () 317 3672 / 050 345 15 61 annika.nyfors@redcross.fi 5.9. Distriktets ungdomsutskott håller möte kl. 17.30 på distriktets kansli. 9.9. Internationella första hjälpen dagen. 21. 23.9. Hungerdagen. Ge nästa födelsedag i gåva. Vill du hjälpa till vid Finlands Röda Kors viktigaste årliga insamling? Ta då kontakt med din lokala avdelning eller med Annika på distriktet. 14. 15.10. Finlandssvensk ungdomsutskottsträff i Österbotten. Under början av september hålls de årliga regionmötena. Har du förslag på verksamhet eller funderingar, tag kontakt Annika på distriktets kansli. Kom med och hjälp till att hjälpa! 16 Spray 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31