Ympäristömelu Raportti PR3370 Y01 Sivu 1 (11) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki esijärvenkatu 31c 140 Lahti Turku 19.12.2014 TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 000 HELSINKI puh. 0 377 6565 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 200 TURKU puh. 0 570 36 promet@promethor.fi
Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Kohteen sijainti ja ympäristö... 3 3 Melutason ohjearvot... 4 3.1 Ulkoalueet... 4 3.2 Sisätilat... 4 4 Melutasojen laskenta... 5 4.1 Laskentamenetelmät... 5 4.2 Maastomalli ja rakennukset... 6 4.3 Liikennetiedot... 6 5 Laskentatulokset... 8 5.1 Nykyinen maankäyttö... 8 5.2 Suunniteltu maankäyttö... 8 5.3 Julkisivuihin kohdistuva äänitaso ja ääneneristävyysvaatimukset... 8 5.4 Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset... 9 6 Tulosten tarkastelu... 10 7 Lisätietoa... 10 8 Kirjallisuus... 11 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1B) nykytilanteessa. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 2B) nykyisellä maankäytöllä ja vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 3A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 3B) suunnitellulla maankäytöllä ja vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso eri kerroskorkeuksilla. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset tie ja raideliikennemelua vastaan. 2
1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan tie ja raideliikenteen aiheuttamaa melutasoa suunnitellussa asuinrakentamiskohteessa Lahden Hennalassa. Tarkastelualueelle on suunniteltu rakennettavan kuusi 5 kerroksista asuinkerrostaloa. Selvityksessä on tarkasteltu ulkoalueiden melutasoa laskennallisesti nyky ja ennustetilanteessa. Lisäksi on määritetty meluntorjunnan tarve sekä julkisivujen ja parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla DataKustik CadnaA 4.4 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja [1, 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat tehneet Toni Hägerth ja Jani Kankare. 2 KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Kohde sijaitsee Lahden Hennalassa. Kohteen sijainti kartalla on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Tarkasteltava alue on merkitty kuvaan punaisella. Kohdealueella on nykyisin kaksi vanhaa teollisuusrakennusta, jotka on tässä selvityksessä oletettu purettavan. Kohteeseen on suunniteltu rakennettavan kuusi 5 kerroksista asuinkerrostaloa. Asuntojen ulkooleskelualueet on suunniteltu sijoitettavan rakennusten rajaamalle sisäpihalle. Junaradan puoleiseen reunaan sijoitetaan pysäköintialue. Kohteen melutason kannalta merkittävin lähde on rautatie. Tieliikenteen vaikutus on pienempi, koska läheisyydessä ei sijaitse vilkasliikenteisiä teitä tai katuja. 3
3 MELUTASON OHJEAROT 3.1 Ulkoalueet Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona havaittavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 55 db(a) 1 db(a) 1,2 Hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) db(a) 2,3 Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tie ja raideliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista. Näin ollen viiden desibelin lisäystä ei ole tarpeen tehdä. 3.2 Sisätilat altioneuvoston päätöksessä 993/1992 annetut ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta on esitetty taulukossa 2. Ohjearvot on annettu ekvivalentti eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo 22 7. Taulukko 2. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db(a) 30 db(a) Opetus ja kokoontumistilat 35 db(a) Liike ja toimistohuoneet 45 db(a) 4
Asumisterveysohjeessa on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeq taso ylittää 25 35 db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40 65 db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. (sivu 35 36).[4] Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle yöaikaan. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus on tehty laskentaohjelmalla DataKustik CadnaA 4.4 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan kartta ja paikkatietotiedostoja käyttäen, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina teiden ja katujen (keskimääräinen vuorokausiliikenne, raskaan liikenteen osuus ja ajonopeus) sekä rautatien liikennetietoja (junien määrä, tyyppi, ajonopeus ja pituus), joiden perusteella määritetään melulähteiden ns. lähtömelutaso. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus, maavaimennus ja heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi mitä kauempana lähteestä tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta asetukset. Taulukko 3. Laskenta asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 3 x 3 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Piha alueet 2 m maan pinnasta Julkisivut kerroksittain, kerroskorkeus 3 m 1000 m Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Tien pinta 0 (kova) Alue rautatien alapuolella 1 (pehmeä) Laajat asfaltoidut alueet 0,5 (osittain kova) 1 Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) Heijastusten lukumäärä 1 1 Tieliikennemelun laskentamalli huomioi puolikovan alueen täysin kovana (maan absorptio 0) 5
4.2 Maastomalli ja rakennukset Melukartoissa rakennukset on merkitty käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: olemassa olevat asuinrakennukset mustalla suunnittelualueen asuinrakennukset ruskealla muut olemassa olevat ja suunnitellut rakennukset harmaalla. Merkinnät perustuvat Maanmittauslaitoksen aineistoon ja arkkitehtisuunnitelmiin. Suunniteltujen rakennusten korkeudet on arvioitu kerroslukumäärän perusteella käyttäen kerroskorkeutena 3 m. Ennustetilanteen melulaskennassa on huomioitu myös viereisten kiinteistöjen uudet asuinrakennukset (tällä hetkellä rakenteilla olevat rakennukset / hiljattain valmistuneet). Uusien asuinrakennusten väleihin on suunniteltu rakennettavan parvekkeita, jotka yhdistävät rakennusten julkisivut kerrosten 2 5 korkeudella. Melulaskennassa ei ole huomioitu parvekerakenteiden vaikutusta melun leviämiseen sisäpihalle, koska ensimmäisen kerroksen osalta auki olevan rakenteen tarkka huomioiminen ei ole melumallinnuksen keinoin mahdollista. Rakennusten väliset parvekkeet saattavat vähentää jonkin verran melutasoa piha alueella, mutta vaikutus on todennäköisesti pieni, koska rakennusten väli on junaradan suuntaan ensimmäisen kerroksen korkeudelta avonainen. Laskennassa on käytetty maastomallina Maanmittauslaitoksen 2 m x 2 m korkeuspisteaineistoa. Kohteen piha alueiden korkeusasemana on ennustetilanteessa käytetty nykyistä maanpinnan tasoa, koska pihaalueen tasauksen ei ole arvioitu muuttuvan merkittävästi. Kohdealue on korkeusasemaltaan tasaista. 4.3 Liikennetiedot Tieliikenne Taulukossa 4 on esitetty käytetyt liikennetiedot, jotka on saatu Lahden kaupungilta lähialueille aiemmin laadittujen meluselvityksien yhteydessä (KL = tien keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä). Taulukko 4. Liikennetiedot nyky ja ennustetilanteessa Tie (osuus) KL vuonna 2013 [ajon.] KL vuonna 2030 [ajon.] Yöaikaisen liikenteen osuus [%] Raskaan liikenteen osuus (päivä/yö) [%] Nopeusrajoitus [km/h] Helsingintie (Eteläinen rengastie Tapparakatu) Helsingintie (Tapparakatu Hämeenlinnantie) Hennalankatu (Helsingintie Rykmentinkatu) Hennalankatu (Rykmentinkatu Kärpäsenkatu) Tapparankatu (Helsingintie Mäntsäläntie) 10000 80 9,6 3,1 / 2,0 17000 19000 9,6 3,1 / 2,0 9000 10000 9,6 2,6 / 1,5 7000 8000 9,6 2,6 / 1,5 14000 100 9,6 2,7 / 1,6 Mannerheiminkatu 17366 22574 1 11,5 10,0 / 8,9 Hämeenlinnantie (vt12) 17366 22574 1 11,5 10,0 / 8,9 Hollolankatu 300 450 1 9,5 3,4 / 2,3 1 Teiden/katujen liikennemäärän on arvioitu kasvavan 30 % vuoteen 2030 mennessä. 6
Raideliikenne Raideliikenteen liikennetiedot hankittiin R Track Oy:ltä 28.11.2014. Liikennetiedot on esitetty taulukossa 5. Junien ajonopeus on laskettu portaittain kohteesta rautatieaseman suuntaan. Taulukossa esitetty ajonopeus vastaa junien nopeutta kohteen kohdalla. Taulukko 5. Junaliikennetiedot nyky ja ennustetilanteessa. Nykytilanne (2014) Tyyppi Selite Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] Sr Sr1 tai Sr2 veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC vaunut) 4 2 223 90 Pen Pendolino (Sm3) 12 2 190 120 IC2 Sr2 veturin vetämät kaksikerroksisista IC vaunuista koostuvat junat 19 2 143 120 Sm4 Sm4 sähkömoottorijunat 13 109 120 F TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 8 7 0 70 R TaJu enäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 1 2 630 70 Ennustetilanne (2035/20) Tyyppi Selite Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] Sr Sr1 tai Sr2 veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC vaunut) 6 3 223 90 Pen Pendolino (Sm3) 18 3 190 120 IC2 Sr2 veturin vetämät kaksikerroksisista IC vaunuista koostuvat junat 28 3 143 120 Sm4 Sm4 sähkömoottorijunat 74 16 109 120 F TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 9 8 0 70 R TaJu enäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 1 2 630 70 7
5 LASKENTATULOKSET Seuraavassa on esitetty melulaskennan tulokset tiivistetysti. Tarkempi melun leviäminen on esitetty melukarttaliitteissä. Ulko oleskelualueen tarkastelussa on sovellettu valtioneuvoston päätöksen ohjearvoja L Aeq,7 22 55 db(a) ja L Aeq,22 7 db(a). 5.1 Nykyinen maankäyttö Kohteen melutaso nykytilanteessa on esitetty liitteissä 1A ja 1B. Laskennassa on huomioitu nykyinen liikenne ja maankäyttö. Laskennan perusteella: päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db(a) tarkastelualueen pohjoisosassa yöajan keskiäänitaso on yli db(a) tarkastelualueella lukuun ottamatta lankarullatehtaan eteläpuolelle muodostuvaa katvealuetta. Laskennan perusteella melutason kannalta merkittävin lähde on rautatie. Tieliikenteen vaikutus melutasoon on pienempi. Melutaso nykyisellä maankäytöllä ja vuoden 2030 ennusteliikenteellä on esitetty liitteissä 2A ja 2B. Lisääntyvästä liikenteestä johtuen melutaso kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 1 db nykyiseen verrattuna. 5.2 Suunniteltu maankäyttö Ennustetilanteen melualueet on esitetty melukarttaliitteissä 3A ja 3B. Laskennassa on huomioitu ennustevuosien 2030/2035/20 liikenne. Tarkasteltavan kohteen suunniteltu maankäyttö on huomioitu maankäyttöluonnoksen mukaisesti. Laskennassa autokatos on huomioitu avonaisena rakenteena, jolloin se ei estä melu leviämistä. Melulaskennan perusteella ennustetilanteessa: päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) rakennusten rajaamalla sisäpiha alueella yöajan keskiäänitaso on alle db(a) pääosalla rakennusten rajaamaa sisäpiha aluetta. Laskennan perusteella melutaso alittaa pääosalla piha aluetta ohjearvot suunnitellulla maankäytöllä. Koska ohjearvot asemapiirroksen mukaisella maankäytöllä täyttyvät, piha alueiden suojaamiseksi ei ole tarpeen rakentaa meluntorjuntaa. 5.3 Julkisivuihin kohdistuva äänitaso ja ääneneristävyysvaatimukset Julkisivun ääneneristävyysvaatimus eli äänitasoerovaatimus lasketaan (valitaan suurin arvo): julkisivuun kohdistuvan tie ja raideliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena julkisivuun kohdistuvan yöaikaisen raideliikenteen maksimiäänitason ja sisällä sallitun maksimiäänitason erotuksena. Ääneneristävyysvaatimusten määrittämisessä on sovellettu keskiäänitasolle taulukon 2 valtioneuvoston päätöksen ohjearvoja, jotka ovat päiväaikaan L Aeq,7 22 35 db(a) ja yöaikaan L Aeq,22 7 30 db(a). Junien ohiajoista aiheutuville hetkellisille melutapahtumille sovelletaan Asumisterveysohjeen ohjetta noudattaen 45 db(a):n maksimimelutasoa. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimusten laskennassa ei ole huomioitu varmuusvaraa, joka tulee huomioida julkisivujen suunnittelussa ja ääneneristävyysmitoituksessa. Julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso rakennusten eri kerrosten korkeudella on esitetty liitteessä 4. Keskiäänitaso on suurimmillaan junaradan puoleisella julkisivulla 61 db(a). Samoilla julkisivuilla 8
junan ohiajon aikana maksimiäänitaso on noin 83 db(a) (L AF,maks ). Tästä seuraa, että julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat suurimmillaan 38 db radan puoleisilla rakennuksilla. Liitteenä 5 on esitys ääneneristävyysvaatimuksista. Esitys perustuu laskettuihin vaatimuksiin ja siihen, että kaikilla julkisivuilla ääneneristävyysvaatimus on vähintään 28 db. Taulukossa 6 on esitetty ääneneristävyysvaatimuksien vaikutuksia rakentamiseen [5]. Taulukko 6. Ääneneristävyysvaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus aatimuksen taso Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa 25 db Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta alasuhde lattiapinta alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta alojen keskinäinen suhde. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus voidaan määräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että liikenteen julkisivuun kohdistuvan äänitason ja sen sisätiloissa aiheuttaman äänitason erotus on vähintään x db(a). 5.4 Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset Parvekkeiden käyttökelpoisuuden ja hyvän ääniolosuhteen saavuttamiseksi parvekelasituksen tarve ja ääneneristävyyden mitoittaminen on laadittu niin, että parvekkeella saavutetaan valtioneuvoston päätöksen ulkoalueiden päiväajan ohjearvo 55 db(a). Tällöin myös yöajan keskiäänitaso alittaa normaalisti ohjearvon db(a). Esitetty eristävyysluku kuvaa parvekkeeseen kohdistuvan päiväajan keskiäänitason ja päiväajan ohjearvon välistä äänitasoeroa. Liitteessä 4 on esitetty julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso eri kerrosten korkeudella. Parvekkeet tulee lasittaa julkisivuilla, joilla julkisivuun kohdistuva keskiäänitaso on db(a) tai tätä suurempi (parvekeseinän heijastusvaikutus on +3 db). Parvekelasituksen ääneneristävyysvaatimus on tarkasteltavassa kohteessa suurimmillaan noin 6 db. Tämän suuruinen äänitasoero saavutetaan yleensä normaalilla raollisella 6 mm lasituksella. 9
6 TULOSTEN TARKASTELU Piha alue Ulko oleskelualueiden melutason tarkastelussa on sovellettu ohjearvoja L Aeq,7 22 55 db(a) ja L Aeq,22 7 db(a). Laskennan perusteella melutaso alittaa ohjearvot pääosalla oleskelupihaa suunnitellun maankäytön tapauksessa. Näin ollen erityistä meluntorjuntaa ei ole tarpeen tehdä piha alueiden suojaamiseksi. Melulaskennassa autokatos on huomioitu avonaisena rakenteena, joka ei estä melun leviämistä. Mikäli katos toteutetaan ääniteknisesti tiiviinä rakenteena, se estää jonkin verran melun leviämistä rautatieltä asuinrakennuksille. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimus Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset tie ja raideliikennemelua vastaan ovat suurimmillaan 38 db radan puoleisilla rakennuksilla. Tämän suuruinen vaatimus luokitellaan keskikorkeaksi/korkeaksi, mikä tulee huomioida rakennusten suunnittelussa. aatimusten laskennassa on huomioitu julkisivuihin kohdistuva keskiäänitaso sekä junista aiheutuvat hetkelliset maksimiäänitasot. Kaikille julkisivuille on esitetty vähintään 28 db ääneneristävyysvaatimus. Tavallisen kiviainesrakenteisen kerrostalon julkisivun ääneneristävyys on tyypillisesti selvästi yli 30 db. aatimusten määrityksessä ei ole huomioitu varmuusvaraa, jona tavallisesti käytetään 2 3 desibeliä. Parvekelasitusten vaatimukset Päiväajan ohjearvon 55 db(a) täyttymiseksi osa kohteen parvekkeista esitetään lasitettavaksi. Riittävä äänenvaimennus saavutetaan normaalilla raollisella lasituksella. Lasitusratkaisuilla aikaansaatavaan vaimennukseen ja parvekkeella havaittavaan äänitasoon vaikuttaa lasitusratkaisujen lisäksi mm. parvekkeen rakenne, muoto ja mitat. Yksityiskohtaiset äänenvaimennusratkaisut, joilla riittävät äänitasoerot saavutetaan, tulee tarkentaa vielä rakennussuunnittelun edettyä. Huoneistojen sijoittelu Asuinalueiden suunnitteluun annetun ohjeistuksen mukaisesti mikäli asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso ylittää 65 db(a), asuntojen tulisi aueta myös suuntaan, jossa keskiäänitaso alittaa ohjearvot (Uudenmaan ELY keskus, opas 02/2013, Melun ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa). Julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso alittaa laskennan perusteella 65 db(a) kohteen kaikilla julkisivuilla. Näin ollen huoneistot voidaan melun näkökulmasta katsottuna sijoittaa vapaasti. 7 LISÄTIETOA Jani Kankare Promethor Oy puh. 040 574 0028 sp. jani.kankare@promethor.fi 10
8 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:5. Århus 1996. 74 s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:4. Århus 1996. 65 s. + liitt. 8 s. 3. Ympäristöministeriö. altioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. 4. Sosiaali ja terveysministeriö. Asumisterveysohje, Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Helsinki 2003, 93 s. 5. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje. 2009. 11
2699 2000 20 2100 21 67626 67627 67627 67628 67628 67629 67629 Liite 1A 2699 > 45 db(a) > db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 2000 PR3370-Y01 20 Mittakaava 1:10 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Tornator, Lahti. Nykyinen maankäyttö ja liikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. 19.12.2014 2100 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 21 67626
2699 2000 20 2100 21 67626 67627 67627 67628 67628 67629 67629 Liite 1B 2699 > 45 db(a) > db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 2000 PR3370-Y01 20 Mittakaava 1:10 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Tornator, Lahti. Nykyinen maankäyttö ja liikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. 19.12.2014 2100 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 21 67626
2699 2000 20 2100 21 67626 67627 67627 67628 67628 67629 67629 Liite 2A 2699 > 45 db(a) > db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 2000 PR3370-Y01 20 Mittakaava 1:10 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Tornator, Lahti. Nykyinen maankäyttö ja ennusteliikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. 19.12.2014 2100 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 21 67626
2699 2000 20 2100 21 67626 67627 67627 67628 67628 67629 67629 Liite 2B 2699 > 45 db(a) > db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 2000 PR3370-Y01 20 Mittakaava 1:10 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Tornator, Lahti. Nykyinen maankäyttö ja ennusteliikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. 19.12.2014 2100 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 21 67626
2699 2000 20 2100 21 67628 5 m 67628 67626 67627 67627 67629 67629 Liite 3A 2699 > 45 db(a) > db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 2000 PR3370-Y01 20 Mittakaava 1:10 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Tornator, Lahti. Suunniteltu maankäyttö ja ennusteliikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. 19.12.2014 2100 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 21 67626
2699 2000 20 2100 21 67628 5 m 67628 67626 67627 67627 67629 67629 Liite 3B 2699 > 45 db(a) > db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 2000 PR3370-Y01 20 Mittakaava 1:10 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Tornator, Lahti. Suunniteltu maankäyttö ja ennusteliikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. 19.12.2014 2100 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 21 67626
56 57 58 55 56 46 55 46 45 46 58 58 55 46 58 45 46 46 46 57 57 58 55 46 56 55 46 58 55 58 53 45 46 46 Äänitaso 1. kerroksen korkeudella Äänitaso 2. kerroksen korkeudella 56 56 56 57 55 58 54 54 46 56 56 56 57 56 55 53 55 Äänitaso 3. kerroksen korkeudella Äänitaso 4. kerroksen korkeudella 61 57 56 56 57 53 56 53 53 55 54 55 53 53 53 53 53 53 Äänitaso 5. kerroksen korkeudella Liite 4 > 45 db(a) > db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3370-Y01 Mittakaava 1:1200 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Tornator, Lahti. Suunniteltu maankäyttö ja ennusteliikenne. Julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. 19.12.2014 Laskenta kerroksittain.
2000 2020 2040 20 2080 2100 2120 2,5 m 6762840 6762840 6762820 6762820 6762780 6762780 6762720 6762720 6762740 6762740 67627 67627 6762680 67628 67628 6762880 6762880 Liite 5 2000 = 28 db(a) = 30 db(a) = 32 db(a) = 34 db(a) = 36 db(a) = 38 db(a) = 40 db(a) 2020 2040 PR3370-Y01 20 Mittakaava 1:900 (A4) 2080 2100 Laskenta kerroksittain. Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Tornator, Lahti. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset tie- ja raideliikennemelua vastaan. 19.12.2014 2120 6762680