LIIKENNEMELUSELVITYS

Transkriptio

1 Ympäristömelu Raportti PR3965 Y01 Sivu 1 (10) Espoon kaupunki Jenni Saarelainen Turku LIIKENNEMELUSELVITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti 4 B HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

2 Sisällysluettelo 1 Yleistä Kohteen sijainti ja ympäristö Melutason ohjearvot Ulkoalueiden ohjearvot Sisätilojen ohjearvot Melutasojen laskenta Laskentamenetelmät Maastomalli ja rakennukset Liikennetiedot Ympäristömelun laskentatulokset Melualueiden leviäminen nykyisille asuinrakennuksille Raide Jokerin aiheuttaman melutason leviämisen etäisyys eri nopeuksilla Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset uudisrakennuksilla Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset nykyisillä asuinrakennuksilla Muita huomioita Lisätietoa Kirjallisuus Liite 1.1 Liite 1.2 Liite 1.3 Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1.1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1.1B) suunnitellulla Raide Jokerin linjauksella ja vuoden 2030 liikennemäärällä. Paaluväli , Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1.2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1.2B) suunnitellulla Raide Jokerin linjauksella ja vuoden 2030 liikennemäärällä. Paaluväli Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1.3A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1.3B) suunnitellulla Raide Jokerin linjauksella ja vuoden 2030 liikennemäärällä. Paaluväli

3 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan suunnitellun pikaraitiotie Raide Jokerin aiheuttamaa melutasoa Espoon Laajalahden, Leppävaaran ja Vermon alueilla. Suunnitellulla Raide Jokerin linjauksella laskettujen päivä ja yöajan keskiäänitasomelukarttojen lisäksi määritettiin pikaraitiotien aiheuttama melutaso eri etäisyyksille eri nopeuksilla esteettömässä maastossa. Lisäksi määritettiin julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset eri etäisyyksillä pikaraitiotiestä esteettömässä maastossa ja pikaraitiotietä lähimpänä oleville nykyisille asuinrakennuksille. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik CadnaA 4.6 käyttäen yhteispohjoismaista raideliikennemelumallia [1]. Melutasojen tarkastelussa on käytetty valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [2] esitettyjä keskiäänitason ohjearvoja ja ELY keskuksen ohjetta [3] koskien maksimimelua. Selvityksen ovat laatineet Johanna Toivonen ja Jani Kankare. 2 KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Raide Jokerin tarkastelun kohteena olevan osuuden likimääräinen linjaus ja pysäkkien sijainnit on esitetty kuvassa 1. Tarkasteltava linjaus kulkee Espoon Laajalahden, Leppävaaran ja Vermon alueilla. Kuvasta poiketen Perkkaantien varren linjausosuus ei sisälly tarkastelualueeseen. Kuva 1. Raide Jokerin tarkasteltavan osuuden likimääräinen linjaus (kuvassa sinisellä) ja pysäkkien sijainnit (keltaiset ympyrät). 3

4 3 MELUTASON OHJEARVOT 3.1 Ulkoalueiden ohjearvot Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön suunnittelussa sovellettavat ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkoalueiden melutasolle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ulkoalueiden keskiäänitason L Aeq ohjearvot Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä A painotettu keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo db 1 50 db 1,2 Hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 50 db 2,3 Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db 40 db 4 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db. 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä 5 db:n lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Raitiotieliikenteen aiheuttama melu ei ole tyypillisesti iskumaista tai kapeakaistaista. 3.2 Sisätilojen ohjearvot Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta (taulukko 2). Ohjearvot on annettu ekvivalentti eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo Taulukko 2. Sisätilojen keskiäänitason L Aeq ohjearvot Huoneen käyttötarkoitus A painotettu keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuinhuone, potilas ja majoitushuone 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistila 35 db Liike ja toimistohuone 45 db 4

5 Asumisterveysohjeessa on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen LAeq taso ylittää db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. [4] Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaan erityisesti rautatieliikenteen aiheuttamalle melulle. Raitiotien aiheuttama melu voidaan luonteeltaan rinnastaa rautatieliikenteen aiheuttamaan meluun ja täten on perusteltua huomioida myös sen osalta hetkelliset yöaikaiset maksimiäänitasot. ELY keskuksen ohjeen [3] mukaan: Mitoitussuositukseksi voi ottaa, että maksimimelu ei ylitä sisällä öisin toistuvasti tasoa 45 db AFmax. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.6 käyttäen yhteispohjoismaista raideliikennemelumallia. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan kartta ja paikkatietotiedostoja käyttäen, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskentaalueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina pikaraitiotien liikennetietoja, joiden perusteella määritetään melulähteiden ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus, maavaimennus ja heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana lähteestä tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty käytetyt laskenta asetukset. Taulukko 3. Laskenta asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 5 x 5 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 2 m maan pinnasta 1000 m Alue pikaraitiotien alapuolella omalla erillisellä väylällä 1 (pehmeä) joukkoliikenneväylällä tai muun liikenteen seassa 0 (kova) Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Laajat rakennetut alueet 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 5

6 4.2 Maastomalli ja rakennukset Maastomallin laadinnassa on käytetty Espoon kaupungin kantakartta aineistoa rakennuksineen ja korkeuskäyrineen. Melukartoissa on merkitty rakennukset käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: asuinrakennukset mustalla muut rakennukset harmaalla. Merkinnät käyttötarkoituksista perustuvat Maanmittauslaitoksen aineistoon. Rakennusten korkeudet on määritetty kaupungilta saadun materiaalin perusteella (rakennusten harjaviivat). Raide Jokerin linjaus on asetettu malliin päivätyn asemapiirroksen mukaisesti, poikkeuksena Alberganesplanadin alue (paaluväli ), jonka osuudelta raitiotie on asetettu malliin erillisen asemapiirroksen (päivätty ) mukaisesti. Raitiotien korkeus on asetettu malliin Raide Jokeri hankesuunnitelman päivätyn asemapiirustuksen ja pituusleikkauksen mukaisesti. 4.3 Liikennetiedot Laskennassa käytetyt pikaraitiotieliikenteen tiedot on esitetty taulukossa 4. Liikenne on laskennassa jaettu tasaisesti kahdelle pikaraitiotielle. Liikennetiedot perustuvat hankesuunnitelmassa esitettyyn arvioon, että vuoroväli on noin 7 minuuttia päivällä ja 12 minuuttia myöhään illalla ja aikaisin aamulla (raitiovaunu ei liikennöi yöllä klo ). Artic raitiovaunun melupäästötiedot perustuvat Akukon Oy:n raporttiin [5]. Taulukko 4. Pikaraitiotien liikennemäärätiedot Tyyppi Selitys Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] ARTIC Pikaraitiovaunu Laskennassa raitiovaunun pituutena on käytetty 30 m pohjautuen hankearvioinnissa ( ) esitettyyn oletukseen, että vuodesta 2025 vuoteen 2040 raitiotiellä liikennöidään 30 metrisillä raitiovaunuilla. Laskennassa on huomioitu raitiovaunun nopeus eri kohdissa Espoon kaupungilta (Davy Beilinson, ) saatujen tietojen perusteella. Raitiovaunun alhaisimpana nopeutena (myös pysäkkien kohdalla) on käytetty pohjautuen pohjoismaisen raideliikennemelun laskentamallin suositukseen. 5 YMPÄRISTÖMELUN LASKENTATULOKSET 5.1 Melualueiden leviäminen nykyisille asuinrakennuksille Melukarttaliitteissä 1.1, 1.2 ja 1.3 on esitetty eri tarkasteluosuuksilla Raide Jokerin aiheuttama päivä ja yöajan keskiäänitaso. Laskennoissa ei ole huomioitu alueen tie ja junaliikennettä tai muita melulähteitä. Laskentojen mukaan päiväaikaan yli 55 db keskiäänitason melualue ulottuu 14 asuinrakennuksen julkisivuun yöaikaan yli 50 db keskiäänitason melualue ulottuu 18 asuinrakennuksen julkisivuun. Alhaisilla nopeuksilla (30 40 km/h) asutuksen läheisyydessä Raide Jokerin aiheuttama päivä ja yöajan ohjearvot ylittävä melualue rajoittuu noin metrin etäisyydelle pikaraitiotiestä. Melukarttojen perusteella ohjearvot ylittävien melualueiden leviäminen rajoittuu pikaraitiotien ja nykyisten asuinrakennusten väliselle alueelle. Karttatarkastelun perusteella kyseiselle alueelle ei sijoittune asuinrakennusten oleskelupiha alueita. Rakennusten suojan puolella oleville ulkoalueille aiheutuva melu 6

7 taso on selvästi ohjearvoja alhaisempaa. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että pikaraitiotiestä ei aiheudu nykyisten asuinrakennusten piha alueille ohjearvotasoa ylittävää meluhaittaa. 5.2 Raide Jokerin aiheuttaman melutason leviämisen etäisyys eri nopeuksilla Melutasojen laskennallisella mallinnuksella määritettiin etäisyydet, joihin päiväaikaan keskiäänitasot 55, 60 ja 65 db ulottuvat eri nopeuksilla esteettömässä tasaisessa maastossa (maanpinnan akustinen kovuus 0,5 eli osittain kova). Vastaavasti määritettiin etäisyydet yöajan keskiäänitasoille 45, 50, 55 ja 60 db. Lasketut etäisyydet eri nopeuksilla on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Raide Jokerin aiheuttaman melutason leviämisetäisyys eri nopeuksilla päivä ja yöaikaan Raitiovaunun nopeus Melualue päiväaikaan klo 7 22 / etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta Melualue yöaikaan klo 22 7 / etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta 55 db 60 db 65 db 45 db 50 db 55 db 60 db 9 m 3 m 32 m 11 m 4 m 29 m 10 m 4 m 95 m 34 m 12 m 4 m 70 km/h 60 m 21 m 7 m 187 m 71 m 25 m 9 m Taulukon tiedot ovat jatkosuunnittelun kannalta suuntaa antavia eli pätevät, kun suunnittelualueella ei ole muita oleellisia melulähteitä Raide Jokerin lisäksi, Raide Jokerin vaunujen pituus on noin 30 metriä ja kun maasto on akustisesti puolikova (osittain rakennettu ympäristö) esteetön (ei heijastavia rakennuksia tai muita rakenteita tarkastelualueen lähellä) tasainen (pikaraitiotie ja tarkasteltava kohde ovat samassa korkeustasossa sekä niiden välimaasto on tasainen). 5.3 Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset uudisrakennuksilla Julkisivun äänitasoerovaatimus lasketaan seuraavasti (valitaan suurin arvo): julkisivuun kohdistuvan raideliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena tai julkisivuun kohdistuvan raideliikenteen maksimiäänitason ja sisällä sallitun maksimiäänitason erotuksena. Laskennassa on käytetty taulukon 2 mukaisia sisä äänitason ohjearvoja ja ELY keskuksen ohjetta noudattaen 45 db:n A painotettua maksimiäänitasoa yöaikaiselle raitiotieliikenteen melulle. Jatkosuunnittelun avuksi on määritetty taulukkoon 6 erityyppisiä huoneistoja sisältävien rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset eri etäisyyksillä tasaisessa maastossa suunnitellusta pikaraitiotiestä. Asuin, potilas ja majoitushuoneiden osalta vaatimus määräytyy raitiotieliikenteen yöajan hetkellisestä maksimiäänitasosta. Muiden huoneistotyyppien osalta vaatimus määräytyy päiväajan keskiäänitason mukaan, koska niille ei sovelleta hetkellisen enimmäismelutason ohjearvoa. Esitetyt vaatimukset eivät sisällä yleisesti käytettyä 1 3 db:n varmuusvaraa. Vaatimukset ovat suuntaa antavia ja pätevät enintään 10 metriä korkeille rakennuksille, jotka sijaitsevat akustisesti puolikovassa tasaisessa esteettömässä maastossa, ja jossa ei ole muita oleellisia melulähteitä Raide Jokerin lisäksi ja Raide Jokerin vaunujen pituus on noin 30 metriä. 7

8 Taulukko 6. Rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoero raitiotieliikenteen melua vastaan) eri etäisyyksillä pikaraitiotiestä Rakennuksen huoneistojen käyttötarkoitus Asuinhuone, potilas ja majoitushuone Opetus ja kokoontumistila Liike ja toimistohuone Raitiovaunun nopeus kohteen kohdalla Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta [m] / julkisivun ääneneristävyysvaatimus [db] 5 m 10 m 15 m 20 m 25 m 33 db 29 db 26 db 24 db 22 db 41 db 37 db 34 db 31 db 29 db 70 km/h 46 db 42 db 39 db 36 db 34 db 22 db 19 db 18 db 16 db 14 db 28 db 25 db 23 db 22 db 21 db 70 km/h 31 db 28 db 27 db 25 db 24 db 12 db 9 db 8 db 6 db 4 db 18 db 15 db 13 db 12 db 11 db 70 km/h 21 db 18 db 17 db 15 db 14 db Vaatimusten vaikutukset asuinrakennuksen julkisivurakentamiseen on esitetty taulukossa 7 [6]. Taulukko 7. Ääneneristävyysvaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus Vaatimuksen taso Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa 25 db Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta alasuhde lattiapinta alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan erillisessä julkisivujen ääneneristävyysselvityksessä huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta alojen keskinäinen suhde. 8

9 5.4 Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset nykyisillä asuinrakennuksilla Keskiäänitaso Melukarttaliitteiden 1.1, 1.2 ja 1.3 perusteella Raide Jokerin melusta asuinrakennuksien julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan 55 db ja yöajan keskiäänitaso on suurimmillaan 50 db. Asuinhuoneiden sisä äänitason ohjearvon ollessa vastaavasti 35 db ja 30 db, saadaan julkisivun ääneneristävyysvaatimukseksi suurimmillaan 20 db. Maksimiäänitaso Taulukossa 8 on esitetty nykyisten asuinrakennusten julkisivuille muodostuvat ääneneristävyysvaatimukset Raide Jokerin aiheuttaman yöaikaisen maksimiäänitason johdosta. Eristävyysvaatimusten määrittämisessä on käytetty taulukossa 6 esitettyjä arvoja. Taulukko 8. Nykyisten asuinrakennusten julkisivuille yöaikaisesta maksimiäänitasosta muodostuvat suurimmat ääneneristävyysvaatimukset eri tarkastelualueilla Tarkastelualue Raitiovaunun nopeus alueen kohdalla Lähimmän rakennuksen etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta Julkisivun ääneneristävyysvaatimus Paaluväli m 29 db Paalu m 29 db Paaluväli m 30 db Paaluväli m 30 db Taulukon 8 perusteella nykyisten asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyyden tulee olla suurimmillaan 30 db, jotta maksimiäänitaso asuintiloissa yöaikaan ei ylitä 45 db:ä. Nykyisten asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyyden voidaan arvioida olevan vähintään 30 db ja siten täyttävän niin keskiäänitasoista kuin yöaikaisesta maksimiäänitasosta muodostuvan ääneneristävyysvaatimuksen. 5.5 Muita huomioita Melutasojen laskennassa tai tulosten tarkastelussa raitiotiemelun ei ole oletettu olevan iskumaista tai kapeakaistaista millään kohtaa raitiotietä. 9

10 6 LISÄTIETOA Jani Kankare Johanna Toivonen Promethor Oy Promethor Oy puh puh sp. sp. 7 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus s. + liitt. 8 s 2. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/ Airola Hannu, Melun ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa, Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus, OPAS 02/ Asumisterveysohje, Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali ja terveysministeriö, Helsinki 2003, 93 s. 5. Akukon Oy, Artic raitiovaunu, Raideliikennemelun laskentamallin lähtöarvot, , Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje

11 UUSI AJOYHTEYS VARIKOLLE ELISENVAARANKUJA KAUKOLANTIE RÄISÄLÄNTIE TIURINTIE HIITOLANTIE km/h LEIRIKATU IMPILAHDENTIE UUSI KATU 70 km/h KURKIJOENTIE KURKIJOENTIE km/h km/h KEHÄ I LÄNTEEN KEHÄ I ITÄÄN km/h > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Liite 1.1A Raportti nro: PR3965-Y01 Mittakaava 1:2800 (A3) Liikennemeluselvitys. Pikaraitiotie Raide-Jokeri, Espoo. Suunniteltu pikaraitiotien linjaus ja vuoden 2030 liikennemäärä. Paaluväli , Pikaraitiotieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq LASKENTA-ASETUKSET LIIKENNEMÄÄRÄT Laskentaruudukon koko: 5 x 5 m Melutason laskentaetäisyys: 1000 m Laskentakorkeus: 2 m maan pinnasta Heijastusten lukumäärä: 1 Artic-raitiovaunu: 244 kpl päivällä / 56 kpl yöllä Pituus 30 m Nopeus km/h = Asuinrakennus = Muu rakennus = Silta Koordinaattijärjestelmä: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä: N2000 Liikenne on jaettu tasaisesti kahdelle pikaraitiolinjalle.

12 UUSI AJOYHTEYS VARIKOLLE ELISENVAARANKUJA KAUKOLANTIE RÄISÄLÄNTIE TIURINTIE HIITOLANTIE km/h LEIRIKATU IMPILAHDENTIE UUSI KATU 70 km/h KURKIJOENTIE KURKIJOENTIE km/h km/h KEHÄ I LÄNTEEN KEHÄ I ITÄÄN km/h > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Liite 1.1B Raportti nro: PR3965-Y01 Mittakaava 1:2800 (A3) Liikennemeluselvitys. Pikaraitiotie Raide-Jokeri, Espoo. Suunniteltu pikaraitiotien linjaus ja vuoden 2030 liikennemäärä. Paaluväli , Pikaraitiotieliikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq LASKENTA-ASETUKSET LIIKENNEMÄÄRÄT Laskentaruudukon koko: 5 x 5 m Melutason laskentaetäisyys: 1000 m Laskentakorkeus: 2 m maan pinnasta Heijastusten lukumäärä: 1 Artic-raitiovaunu: 244 kpl päivällä / 56 kpl yöllä Pituus 30 m Nopeus km/h = Asuinrakennus = Muu rakennus = Silta Koordinaattijärjestelmä: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä: N2000 Liikenne on jaettu tasaisesti kahdelle pikaraitiolinjalle.

13 LEPPÄVAARANKATU LINNOITUSTIE SÄTERINKATU ALBERGANESPLANADI ZANSENINKUJA ALBERGANESPLANADI LEPPÄVAARANAUKIO PROMENADI PERKKAANTIE km/h PERKKAANTIE Liite 1.2A > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Raportti nro: PR3965-Y01 Liikennemeluselvitys. Pikaraitiotie Raide-Jokeri, Espoo. Suunniteltu pikaraitiotien linjaus ja vuoden 2030 liikennemäärä. Paaluväli Pikaraitiotieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq Mittakaava 1:2800 (A3) UPSEERINKATU LASKENTA-ASETUKSET Laskentaruudukon koko: 5 x 5 m Melutason laskentaetäisyys: 1000 m Laskentakorkeus: 2 m maan pinnasta Heijastusten lukumäärä: 1 Koordinaattijärjestelmä: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä: N LIIKENNEMÄÄRÄT Artic-raitiovaunu: 244 kpl päivällä / 56 kpl yöllä Pituus 30 m Nopeus km/h Liikenne on jaettu tasaisesti kahdelle pikaraitiolinjalle = Asuinrakennus = Muu rakennus = Silta

14 LEPPÄVAARANKATU LINNOITUSTIE SÄTERINKATU ALBERGANESPLANADI ZANSENINKUJA ALBERGANESPLANADI LEPPÄVAARANAUKIO PROMENADI PERKKAANTIE km/h PERKKAANTIE Liite 1.2B > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Raportti nro: PR3965-Y01 Liikennemeluselvitys. Pikaraitiotie Raide-Jokeri, Espoo. Suunniteltu pikaraitiotien linjaus ja vuoden 2030 liikennemäärä. Paaluväli Pikaraitiotieliikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq Mittakaava 1:2800 (A3) UPSEERINKATU LASKENTA-ASETUKSET Laskentaruudukon koko: 5 x 5 m Melutason laskentaetäisyys: 1000 m Laskentakorkeus: 2 m maan pinnasta Heijastusten lukumäärä: 1 Koordinaattijärjestelmä: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä: N LIIKENNEMÄÄRÄT Artic-raitiovaunu: 244 kpl päivällä / 56 kpl yöllä Pituus 30 m Nopeus km/h Liikenne on jaettu tasaisesti kahdelle pikaraitiolinjalle = Asuinrakennus = Muu rakennus = Silta

15 PERKKAANTIE km/h RAVITIE VERMONRINTEENKUJA RAVITIE ESPOO HELSINKI PERKKAANTIE VERMONTIE Liite 1.3A > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Raportti nro: PR3965-Y01 Liikennemeluselvitys. Pikaraitiotie Raide-Jokeri, Espoo. Suunniteltu pikaraitiotien linjaus ja vuoden 2030 liikennemäärä. Paaluväli Pikaraitiotieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq Mittakaava 1:2800 (A3) LASKENTA-ASETUKSET Laskentaruudukon koko: 5 x 5 m Melutason laskentaetäisyys: 1000 m Laskentakorkeus: 2 m maan pinnasta Heijastusten lukumäärä: 1 Koordinaattijärjestelmä: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä: N LIIKENNEMÄÄRÄT Artic-raitiovaunu: 244 kpl päivällä / 56 kpl yöllä Pituus 30 m Nopeus km/h Liikenne on jaettu tasaisesti kahdelle pikaraitiolinjalle = Asuinrakennus = Muu rakennus = Silta

16 PERKKAANTIE km/h RAVITIE VERMONRINTEENKUJA RAVITIE ESPOO HELSINKI PERKKAANTIE VERMONTIE Liite 1.3B > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Raportti nro: PR3965-Y01 Liikennemeluselvitys. Pikaraitiotie Raide-Jokeri, Espoo. Suunniteltu pikaraitiotien linjaus ja vuoden 2030 liikennemäärä. Paaluväli Pikaraitiotieliikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq Mittakaava 1:2800 (A3) LASKENTA-ASETUKSET Laskentaruudukon koko: 5 x 5 m Melutason laskentaetäisyys: 1000 m Laskentakorkeus: 2 m maan pinnasta Heijastusten lukumäärä: 1 Koordinaattijärjestelmä: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä: N LIIKENNEMÄÄRÄT Artic-raitiovaunu: 244 kpl päivällä / 56 kpl yöllä Pituus 30 m Nopeus km/h Liikenne on jaettu tasaisesti kahdelle pikaraitiolinjalle = Asuinrakennus = Muu rakennus = Silta