TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS

Transkriptio

1 Ympäristömelu Raportti PR3322 Y01 Sivu 1 (11) Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristöala Maankäyttö rmi Patrikainen PL Lahti Turku TIE J RIDELIIKENNEMELUSELVITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu HELSINKI puh TURKU Rautakatu TURKU puh promet@promethor.fi

2 Sisällysluettelo 1 Yleistä lueen sijainti ja ympäristö Melutason ohjearvot Ulkoalueet Sisätilat Melutasojen laskenta Laskentamenetelmät Maastomalli Liikennetiedot Laskentatulokset Ulkoalueiden äänitaso 2 m korkeudella maan pinnasta Äänitaso 10 m korkeudella maan pinnasta ja julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset Tulosten tarkastelu Lisätietoa Kirjallisuus Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Tie ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L eq,7 22 (liite 1) ja yöajan keskiäänitaso L eq,22 7 (liite 1B) nykyisellä maankäytöllä ja liikenteellä. Tie ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L eq,7 22 (liite 2) ja yöajan keskiäänitaso L eq,22 7 (liite 2B) nykyisellä maankäytöllä ja vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Tie ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L eq,7 22 (liite 3) ja yöajan keskiäänitaso L eq,22 7 (liite 3B) nykyisellä maankäytöllä ja vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Laskentakorkeus 10 m maan pinnasta. Junien ohiajoista aiheutuva hetkellinen maksimiäänitaso L F,maks. Laskentakorkeus 10 m maan pinnasta. 2

3 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä on tarkasteltu tie ja raideliikenteen aiheuttamaa melutasoa Lahden Hennalan alueella. lueella on käynnissä asemakaavoitushanke, jossa alueelle osoitetaan mm. asuinrakentamista. Selvityksessä on määritetty ulkoalueiden melutasot nykyisellä maankäytöllä. Lisäksi on laskettu äänitaso 10 m korkeudella maan pinnasta julkisivujen ääneneristävyysvaatimusten suuruuden arvioimiseksi. Laskennan tulosten perusteella on esitetty ohjeita ja suosituksia alueen jatkosuunnittelulle. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik Cadna 4.4 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja [1, 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat tehneet Toni Hägerth ja Jani Kankare. 2 LUEEN SIJINTI J YMPÄRISTÖ Tarkasteltava alue sijaitsee Hennalassa Lahden keskustan lounaispuolella. Kuvassa 1 on esitetty tutkittavan alueen sijainti kartalla punaisella rajattuna. Kuva 1. Tarkasteltava alue on rajattu punaisella. Rajaus on suuntaa antava. lueella sijaitsee nykyisin varuskunnan käytössä olevia alueita ja tiloja. lueen länsiosa on metsää ja niittyaluetta. lueella on käynnissä asemakaavoitushanke, jonka avulla alueelle on tarkoitus osoittaa mm. asuinrakentamista ja liiketilaa. Hankkeiden suunnitelmat ovat alustavassa vaiheessa, eikä alueen suunnitellusta maankäytöstä ole vielä tarkkoja suunnitelmia. Meluselvityksessä melutasoja alueella on tarkasteltu nykyisellä maankäytöllä. Melukarttojen pohjana on alueen kaavarungon luonnos (päivätty ). lueen melun kannalta merkittävimmät lähteet ovat Helsingintie, Hennalankatu sekä rautatie Lahdesta Riihimäelle ja Järvenpäähän. 3

4 3 MELUTSON OHJERVOT 3.1 Ulkoalueet Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona havaittavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot keskiäänitasolle L eq ulkona lueen käyttötarkoitus sumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Keskiäänitaso L eq Klo 7 22 Klo db() 1 50 db() 1,2 Hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db() 50 db() 3 Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db() 40 db() 4 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tie ja raideliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista. Näin ollen viiden desibelin lisäystä ei ole tarpeen tehdä. 3.2 Sisätilat Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annetut ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta on esitetty taulukossa 2. Ohjearvot on annettu ekvivalentti eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo Taulukko 2. Ohjearvot keskiäänitasolle L eq sisätiloissa Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L eq Klo 7 22 Klo 22 7 suin, potilas ja majoitushuoneet 35 db() 30 db() Opetus ja kokoontumistilat 35 db() Liike ja toimistohuoneet 45 db() 4

5 sumisterveysohjeessa on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L eq taso ylittää db() tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, db(). laraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. (sivu 35 36).[4] Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle yöaikaan. 4 MELUTSOJEN LSKENT 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus on tehty laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.4 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja. Maastomalli syötetään ohjelmaan kartta ja paikkatietotiedostoja käyttäen, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskentaalueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina teiden ja katujen (keskimääräinen vuorokausiliikenne, raskaan liikenteen osuus ja ajonopeus) sekä raideliikenteen liikennetietoja (junien määrä, tyyppi, ajonopeus ja pituus), joiden perusteella määritetään melulähteiden ns. lähtömelutaso. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus, maavaimennus ja heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana lähteestä tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta asetukset. Taulukko 3. Laskenta asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 5 x 5 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Piha alueet 2 m maan pinnasta ja 10 m maan pinnasta (arvio julkisivuihin kohdistuvasta tasosta) 1500 m lue rakennusten alapuolella 0 (kova) Tien pinta 0 (kova) lue rautatien alapuolella 1 (pehmeä) Laajat asfaltoidut alueet 0,5 (osittain kova) 1 Muu ympäristö 1 (pehmeä) bsorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) Heijastusten lukumäärä 1 1 Tieliikennemelun laskentamalli huomioi puolikovan alueen täysin kovana (maan absorptio 0) 5

6 4.2 Maastomalli Maastomallina on laskennassa käytetty Lahden kaupungin vuoden 2012 EU direktiivin mukaisen meluselvityksen maastomallia, joka perustuu kaupungin kantakarttaan. Melukartoissa on esitetty rakennukset käyttötarkoituksen mukaan eri väreillä seuraavasti: asuinrakennukset mustalla muut rakennukset harmaalla. Merkinnät perustuvat Maanmittauslaitoksen aineistoon. Melulaskennassa alueelta on poistettu ne rakennukset, jotka tulevat poistumaan suunnitellun kaavan toteutuessa. Poistettavien rakennusten vaikutus melun leviämiseen on pieni. Melukarttojen pohjalla on esitetty alueen asemakaavarungon luonnos (päivätty ). 4.3 Liikennetiedot Tieliikenne Laskennassa käytetyt liikennetiedot saatiin Lahden kaupungilta (Tarja Tolvanen Valkeapää). Liikennetiedot on esitetty taulukossa 4. Taulukossa esitetty KVL liikennemäärä tarkoittaa tien keskimääräistä vuorokausiliikennemäärää. Lahteen suunniteltu Eteläinen kehätie tulee kulkemaan kohteen eteläpuolelta. Etäisyys kehätieltä kaavaalueelle on lyhimmillään noin 750 m. Kehätien yleissuunnitelmassa laaditun meluselvityksen perusteella kehätien vaikutus kokonaismelutasoon kaava alueella on pieni, koska etäisyys tiestä on pitkä. Kehätien vaikutusta meluun ei ole huomioitu tämän selvityksen melulaskennassa. Taulukko 4. Liikennetiedot nyky ja ennustetilanteessa Tie (osuus) Helsingintie (la Okeroistentie Eteläinen rengastie) Helsingintie (Eteläinen rengastie Tapparakatu) Helsingintie (Tapparakatu Hämeenlinnantie) Hennalankatu (Helsingintie Rykmentinkatu) Hennalankatu (Rykmentinkatu Kärpäsenkatu) la Okeroistentie (Helsingintie Eteläinen kehätie) la Okeroistentie (Eteläinen kehätie Hennalankatu) Tapparankatu (Helsingintie Mäntsäläntie) KVL nykytilanteessa vuonna 2013 [ajon.] KVL ennustetilanteessa vuonna 2030 [ajon.] Yöaikaisen liikenteen osuus [%] Raskaan liikenteen osuus (päivä/yö) [%] Nopeusrajoitus [km/h] ,0 3,0 / 2, ,6 3,1 / 2, ,6 3,1 / 2, ,6 2,6 / 1, ,6 2,6 / 1, ,5 6,0 / 5, ,5 7,0 / 6, ,6 2,7 / 1,6 50 6

7 Kaupungilta saadun tiedon mukaan uuden alueen maankäytöstä seuraava matkatuotos on noin 3200 ajoneuvoa/vrk, joka on huomioitu ympäristön teiden liikennemääräennusteiden laadinnassa. Kaavaalueen suunnitelluilla pääkaduilla ajonopeus on enimmillään 40 km/h, liikennemäärät pieniä ja raskas liikenne vähäistä. Näin ollen katujen meluvaikutus rajautuu kadun välittömässä läheisyydessä sijaitseville alueille. Kaava alueen katujen melua ei ole huomioitu melulaskennassa. Raideliikenne Raideliikenteen liikennetiedot hankittiin VR Track Oy:ltä Liikennetiedot on esitetty taulukossa 5. Taulukossa esitetty ajonopeus vastaa junien nopeutta kohteen kohdalla, joka on rataosuuden suurin sallittu ajonopeus. Junien ajonopeutta on mallissa alennettu portaittain kohteesta rautatieaseman suuntaan. Taulukko 5. Junaliikennetiedot nyky ja ennustetilanteessa Nykytilanne (2014) Tyyppi Selite Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] Sr Sr1 tai Sr2 veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC vaunut) Pen Pendolino (Sm3) IC2 Sr2 veturin vetämät kaksikerroksisista IC vaunuista koostuvat junat Sm4 Sm4 sähkömoottorijunat F TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat R TaJu Venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Ennustetilanne (2035/2050) Tyyppi Selite Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] Sr Sr1 tai Sr2 veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC vaunut) Pen Pendolino (Sm3) IC2 Sr2 veturin vetämät kaksikerroksisista IC vaunuista koostuvat junat Sm4 Sm4 sähkömoottorijunat F TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat R TaJu Venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat

8 5 LSKENTTULOKSET Seuraavassa on esitetty melulaskennan tulokset tiivistetysti. Melun leviämiskartat on esitetty liitteinä. Laskennan tuloksia on tarkasteltu kuvassa 1 merkityllä alueella. Ulkoalueiden melutasojen tarkastelussa on sovellettu ns. uusien asuinalueiden ohjearvoja, jotka ovat päiväaikaan L eq, db() ja yöaikaan L eq, db(). 5.1 Ulkoalueiden äänitaso 2 m korkeudella maan pinnasta Melukarttaliitteissä 1 ja 1B on esitetty tie ja raideliikenteen aiheuttama keskiäänitaso tarkastelualueella 2 m korkeudella maanpinnasta nykytilanteessa. Laskennassa on huomioitu alueen nykyinen maankäyttö. Laskennan tuloksen perusteella: päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db() tarkastelualueen junaradan puoleisella osalla sekä Helsingintien ja Hennalantien läheisyydessä yöajan keskiäänitaso on yli 45 db() pääosalla aluetta lukuun ottamatta alueen eteläreunaa ja nykyisten rakennusten yhteyteen muodostuvia pieniä katvealueita. Liikennemäärien kasvusta johtuen melutaso on ennustetilanteessa rautatien läheisyydessä 1 1,5 db() suurempi nykyiseen verrattuna. lueen itäosissa melutaso pysyy likimain nykyisellä tasolla, koska liikennemäärien ei ole arvioitu lisääntyvän kaikilla tieyhteyksillä. 5.2 Äänitaso 10 m korkeudella maan pinnasta ja julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset Julkisivun ääneneristävyysvaatimus eli äänitasoerovaatimus lasketaan (valitaan suurin arvo): julkisivuun kohdistuvan tie ja raideliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena julkisivuun kohdistuvan yöaikaisen raideliikenteen maksimiäänitason ja sisällä sallitun maksimiäänitason erotuksena. Laskennassa on sovellettu keskiäänitasolle taulukon 2 valtioneuvoston päätöksen ohjearvoja, jotka ovat päiväaikaan L eq, db() ja yöaikaan L eq, db(). Junien ohiajoista aiheutuville hetkellisille melutapahtumille sovelletaan sumisterveysohjeen ohjetta noudattaen 45 db():n maksimiäänitasoa. Liike ja toimistorakennusten sisämelun keskiäänitason ohjearvo on päiväaikaan L eq, db(). Liitteessä 3 ja 3B on esitetty päivä ja yöajan keskiäänitaso alueella 10 m korkeudessa maanpinnasta. Liitteessä 4 on esitetty junien ohiajojen aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso alueella 10 m korkeudessa. Laskennan tulosten perusteella voidaan arvioida rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksia taulukon 6 mukaisesti. 8

9 Taulukko 6. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimus erisuuruisen melun alueella. Ääneneristävyysvaatimuksissa ei ole huomioitu varmuusvaraa, joka tyypillisesti on 2 3 db. Päiväajan keskiäänitaso L eq,7 22 Yöajan keskiäänitaso L eq,22 7 Hetkellinen maksimiäänitaso L F,maks Julkisivun ääneneristävyysvaatimus asuinrakennuksilla Julkisivun ääneneristävyysvaatimus liike ja toimistorakennuksilla 1 80 db() 75 db() 90 db() 45 db() 35 db() 78 db() 73 db() 88 db() 43 db() 33 db() 75 db() 70 db() 85 db() 40 db() 30 db() 73 db() 68 db() 83 db() 38 db() 28 db() 70 db() 65 db() 80 db() 35 db() 25 db() 68 db() 63 db() 78 db() 33 db() 65 db() 60 db() 75 db() 30 db() 63 db() 58 db() 73 db() 28 db() 60 db() 55 db() 70 db() 25 db() 1 Liike ja toimistorakennuksille ei ole ohjearvoa yöaikaiselle melulle tai hetkellisille maksimiäänitasoille. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimus määräytyy ko. rakennuksien tapauksessa päiväajan keskiäänitason perusteella. lueen junaradan puoleisilla osilla julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset määräytyvät junien ohiajojen aiheuttamien hetkellisten maksimimelutasojen perusteella. Lähimpänä rataa sijaitsevalla 4 alueella hetkelliset tasot ovat suurimmillaan yli 85 db(). Kun yöajan hetkellisten maksimiäänitasojen ohjearvona sovelletaan L F,maks 45 db(), muodostuvat lähellä rataa asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset erittäin korkeiksi (yli 40 db()). Myös alueilla 1, 3 ja L 5 julkisivujen vaatimukset ovat asuinrakennuksilla noin 40 db(). Muilla osilla aluetta hetkellisistä tasoista aiheutuvat vaatimukset ovat suuruudeltaan enimmillään 35 db(). Lähimpänä Helsingintietä sijaitsevilla alueilla 22, 26, 27 ja 30 ääneneristävyysvaatimukset ovat noin 30 db() tien puoleisilla julkisivuilla. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimusten vaikutukset rakentamiseen on esitetty taulukossa 7 [5]. Taulukko 7. Ääneneristävyysvaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus Vaatimuksen taso Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa 25 db Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta alasuhde lattiapinta alaan ole suuri. suinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. suinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. suinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. 9

10 Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta alojen keskinäinen suhde. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus voidaan määräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että tie ja raideliikenteen aiheuttaman melutason erotus ulko ja sisätilan välillä on vähintään x db(). 6 TULOSTEN TRKSTELU Ulkoalueet Laskennan perusteella melutaso ylittää nykyisellä ja ennusteliikenteellä päiväajan ohjearvon 55 db() junaradan, Hennalantien ja Helsingintien läheisyydessä sijaitsevilla alueilla. Yöajan ohjearvo 45 db() ylittyy käytännössä koko alueella. Melu pääsee nykyisen maankäytön tilanteessa leviämään alueella melko esteettömästi, koska pääosa alueesta on rakentamatonta. suinrakentamisen toteuttamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota piha alueiden melutasoon junaradan ja Helsingintien läheisyydessä. Rakennusten ulkoalueet tulee sijoittaa rakennusten suojaan tai suojata meluesteillä. Junaradan läheisyydessä yöajan ohjearvon ylitys on paikoin merkittävä (yli 10 db). Tämän suuruisen vaimennuksen aikaansaaminen vaatii käytännössä yhtenäistä suojaavaa rakennusmassaa (esimerkiksi ylhäältäpäin katsottuna L tai U muotoisia kerrostalorakennuksia, jossa pihat rakennusten suojassa). Radan varteen sijoitettavilla korkeilla rakennuksilla on suojaava vaikutus myös kaava alueen keskiosan melutasojen kannalta. Yöajan ohjearvo 45 db() ylittyy suurella osalla aluetta. lueen keskiosissa ohjearvon ylitys on pääosin pieni ja ohjearvo täyttyy todennäköisesti monilla alueilla, kun suunnitellut rakennukset toteutuvat. lueen suunnittelussa tulee huomioida rakentamisjärjestyksen vaikutus, koska etenkin rautatien puoleisen reuna alueen rakentuminen vaikuttaa koko alueen melutasoon. lueen melutasoja on tarkasteltu laskennallisesti nykyisellä maankäytöllä. Laskentatuloksen tarkastelussa tulee huomioida, että massoittelulla on merkittävä vaikutus melun leviämiseen (suojaava vaikutus ja heijastusvaikutus). Näin ollen oleskelualueiden melutasot tulee selvittää, kun alueen suunnitelmat maan käytön ja massoittelun osalta ovat tarkentuneet. suinrakennusten julkisivujen ääneneristävyydet Junaradan läheisyydessä junien ohiajoista aiheutuvat hetkelliset tasot ovat suuria ja näin ollen lähellä rataa rakennuksilta vaaditaan erittäin hyvää ääneneristävyyttä. Korkeat ääneneristävyysvaatimukset lisäävät asuinrakentamisen kustannuksia ja yli 40 db:n ääneneristävyysvaatimuksia on esimerkiksi pientalorakentamisessa haasteellista saavuttaa. Tämä tulee huomioida alueen käyttötarkoituksen suunnittelussa. Toisaalta lähelle rataa sijoitetut rakennukset vaikuttavat koko alueen melutasoon, koska korkeat rakennukset estävät melun leviämistä. Tie ja raideliikenteen keskiäänitasoista aiheutuvat vaatimukset ovat pääosalla aluetta suuruudeltaan noin 30 db(). Tämän suuruinen vaatimus luokitellaan normaaliksi ja se täyttyy esimerkiksi kerrostalorakentamisen tapauksessa usein tavanomaisilla julkisivurakenteilla. Liike ja toimistorakentamisen tapauksessa sisämelun ohjearvot täyttyvät pääosalla aluetta noin 25 db julkisivun ääneneristävyydellä. Liike ja toimistorakennukset eivät ole yhtä herkkiä melulle kuin asuinra 10

11 kennukset, eikä niille ole ohjearvoa hetkellisille melutapahtumille. Näin ollen niitä voidaan melun näkökulmasta sijoittaa helpommin myös lähelle rataa. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimusten arvioinnissa taulukossa 6 ei ole huomioitu tyypillisesti käytettävää varmuusvaraa 2 3 db. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimusten osalta tulee huomioida, että tarkastelu on tehty nykyisellä maankäytöllä. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksiin vaikuttaa rakennusten sijainti ja korkeus sekä ympäristön rakennusten melusuojausvaikutus. Näin ollen alueen julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset tulee tarkentaa, kun alueen suunnitelmat ovat edenneet. 7 LISÄTIETO Jani Kankare Toni Hägerth Promethor Oy Promethor Oy puh puh sp. jani.kankare@promethor.fi sp. toni.hagerth@promethor.fi 8 KIRJLLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus s. + liitt. 8 s. 3. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/ Sosiaali ja terveysministeriö. sumisterveysohje, Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Helsinki 2003, 93 s. 5. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. suinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje

12 /P/Y -28 Y /Y/P K -4 L-5 L K/Y /Y/P KTY-23 /Y/P P/K/Y Y Laskennassa on huomioitu alueen nykyinen maankäyttö lukuun ottamatta uuden kaavan toteutuessa purettavia rakennuksia. Purettavat rakennukset on poistettu maastomallista > 45 db() > 50 db() > 55 db() > 60 db() > 65 db() > 70 db() PR3322-Y01 Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Hennalan asemakaava, Lahti. Nykyinen maankäyttö ja liikenne. Päiväajan keskiäänitaso Leq, Mittakaava 1:5500 (3) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 1

13 /P/Y -28 Y /Y/P K -4 L-5 L K/Y /Y/P KTY-23 /Y/P P/K/Y Y Laskennassa on huomioitu alueen nykyinen maankäyttö lukuun ottamatta uuden kaavan toteutuessa purettavia rakennuksia. Purettavat rakennukset on poistettu maastomallista > 45 db() > 50 db() > 55 db() > 60 db() > 65 db() > 70 db() PR3322-Y01 Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Hennalan asemakaava, Lahti. Nykyinen maankäyttö ja liikenne. Yöajan keskiäänitaso Leq, Mittakaava 1:5500 (3) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 1B

14 /P/Y -28 Y /Y/P K -4 L-5 L K/Y /Y/P KTY-23 /Y/P P/K/Y Y Laskennassa on huomioitu alueen nykyinen maankäyttö lukuun ottamatta uuden kaavan toteutuessa purettavia rakennuksia. Purettavat rakennukset on poistettu maastomallista > 45 db() > 50 db() > 55 db() > 60 db() > 65 db() > 70 db() PR3322-Y01 Mittakaava 1:5500 (3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Hennalan asemakaava, Lahti. Nykyinen maankäyttö ja vuoden 2030 ennusteliikenne. Päiväajan keskiäänitaso Leq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 2

15 /P/Y -28 Y /Y/P K -4 L-5 L K/Y /Y/P KTY-23 /Y/P P/K/Y Y Laskennassa on huomioitu alueen nykyinen maankäyttö lukuun ottamatta uuden kaavan toteutuessa purettavia rakennuksia. Purettavat rakennukset on poistettu maastomallista > 45 db() > 50 db() > 55 db() > 60 db() > 65 db() > 70 db() PR3322-Y01 Mittakaava 1:5500 (3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Hennalan asemakaava, Lahti. Nykyinen maankäyttö ja vuoden 2030 ennusteliikenne. Yöajan keskiäänitaso Leq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 2B

16 /P/Y -28 Y /Y/P K -4 L-5 L K/Y /Y/P KTY-23 /Y/P P/K/Y Y Laskennassa on huomioitu alueen nykyinen maankäyttö lukuun ottamatta uuden kaavan toteutuessa purettavia rakennuksia. Purettavat rakennukset on poistettu maastomallista > 45 db() > 50 db() > 55 db() > 60 db() > 65 db() > 70 db() PR3322-Y01 Mittakaava 1:5500 (3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Hennalan asemakaava, Lahti. Nykyinen maankäyttö ja vuoden 2030 ennusteliikenne. Päiväajan keskiäänitaso Leq, Laskentakorkeus 10 m maan pinnasta Liite 3

17 /P/Y -28 Y /Y/P K -4 L-5 L K/Y /Y/P KTY-23 /Y/P P/K/Y Y Laskennassa on huomioitu alueen nykyinen maankäyttö lukuun ottamatta uuden kaavan toteutuessa purettavia rakennuksia. Purettavat rakennukset on poistettu maastomallista > 45 db() > 50 db() > 55 db() > 60 db() > 65 db() > 70 db() PR3322-Y01 Mittakaava 1:5500 (3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Hennalan asemakaava, Lahti. Nykyinen maankäyttö ja vuoden 2030 ennusteliikenne. Yöajan keskiäänitaso Leq, Laskentakorkeus 10 m maan pinnasta Liite 3B

18 /P/Y -28 Y /Y/P K -4 L-5 L K/Y /Y/P KTY-23 /Y/P P/K/Y Y Laskennassa on huomioitu alueen nykyinen maankäyttö lukuun ottamatta uuden kaavan toteutuessa purettavia rakennuksia. Purettavat rakennukset on poistettu maastomallista > 55 db() > 60 db() > 65 db() > 70 db() > 75 db() > 80 db() > 85 db() > 90 db() PR3322-Y01 Mittakaava 1:5500 (3) Laskentakorkeus 10 m maan pinnasta Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Hennalan asemakaava, Lahti. Nykyinen maankäyttö ja vuoden 2030 ennusteliikenne. Junien ohiajosta aiheutuva hetkellinen maksimimelutaso LF,maks Liite 4