TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS

Transkriptio

1 Ympäristömelu Raportti PR34 Y01 Sivu 1 (11) Renor Oy uokko Heiskanen Pursimiehenkatu 26 C PL Helsinki Turku TE JA RADELKENNEMELUSELTYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSNK iikinportti 4 B HELSNK puh TURKU Rautakatu 5 A 200 TURKU puh promet@promethor.fi

2 Tie ja raideliikennemeluselvitys Sisällysluettelo 1 Yleistä Kohteen sijainti ja ympäristö Melutasojen ohjearvot Ulkoalueet Sisätilat Melutasojen laskenta Laskentamenetelmät Maastomalli Liikennetiedot Laskentatulokset Meluntorjunta Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset Parvekelasituksien ääneneristävyysvaatimukset Tulosten tarkastelu Lisätietoa Kirjallisuus Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1B) nykytilanteessa v Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 2B) suunnitellulla maankäytöllä a1 ja vuoden 2035 ennusteliikenteellä. Julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 ennustetilanteessa (a1). Junaradan aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso L AF,maks ennustetilanteessa julkisivuille (a1). Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset (a1). Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset. Raideliikennetiedot. 2

3 Tie ja raideliikennemeluselvitys 1 YLESTÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan tie ja raideliikenteen aiheuttamaa melutasoa ja sen vaikutuksia kaavamuutoskohteessa. Selvityksessä on tarkasteltu piha alueen melutasoa ja meluntorjuntatarvetta suunnitellulla maankäytöllä käyttäen vuoden 2035 ennusteliikennettä. Lisäksi on määritetty julkisivun ääneneristävyysvaatimukset ja parvekkeiden lasitustarve. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla DataKustik Cadna 4.6 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja [1, 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat tehneet Tero irjonen, Olli Laivoranta ja Jani Kankare. 2 KOHTEEN SJANT JA YMPÄRSTÖ Tarkastelukohde sijaitsee Lahden keskustassa Mannerheiminkadun ja junaradan välissä. Kuvassa 1 on esitetty tarkastelukohteen sijainti vaalean sinisellä rajattuna. Alueelle suunnitellaan asuin ja liikerakennuksia sekä pysäköintitiloja. Kuva 1. Tarkastelukohteen sijainti on rajattu vaalean sinisellä. 3

4 Tie ja raideliikennemeluselvitys 3 MELUTASOJEN OHJEAROT 3.1 Ulkoalueet Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona havaittavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot ulkoalueiden keskiäänitasolle L Aeq Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 db(a) 1 db(a) 1,2 Hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet db(a) db(a) 2,3 Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tie tai raideliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista. Näin ollen viiden desibelin lisäystä ei ole tarpeen tehdä. Tilaajan, kaupungin ja konsultin välisissä neuvotteluissa on sovittu, että yöaikana sovelletaan lähtökohtaisesti uusien alueiden ohjearvoa 45 db(a) asuinrakennusten piha alueilla. 3.2 Sisätilat altioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta (taulukko 2). Ohjearvot on annettu ekvivalentti eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo Taulukko 2. Ohjearvot sisätilojen keskiäänitasolle L Aeq Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db(a) 30 db(a) Opetus ja kokoontumistilat 35 db(a) Liike ja toimistohuoneet 45 db(a) 4

5 Tie ja raideliikennemeluselvitys Asumisterveysohjeessa [4] on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeq taso ylittää db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40 db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle. ELY keskuksen ohjeen [6] mukaan: Mitoitussuositukseksi voi ottaa, että maksimimelu ei ylitä sisällä öisin toistuvasti tasoa 45 db A F,max. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla DataKustik Cadna 4.6 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja [1, 2]. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan digitaalisena tiedostona, jolloin maasto saadaan muodostettua tarkkaan kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään teiden ja rautateiden liikennemäärätietoja, joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteiden aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, este ja maavaimennus sekä heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana melulähteestä tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta asetukset. Taulukko 3. Laskenta asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 3 x 3 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 2 2 m (piha alueet) ja kerroksittain (julkisivut) 1000 m Tien pinta 0 (kova) Rakennusten alue 0 (kova) Asfaltoidut alueet 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 5

6 Tie ja raideliikennemeluselvitys 4.2 Maastomalli Tarkasteltavan alueen maastomalli sekä tiedot rakennusten käyttötarkoituksista hankittiin Maanmittauslaitokselta. Maastokäyrät on esitetty kartoissa vain havainnollisuuden vuoksi, laskentaohjelman mallissa maasto on rakennettu korkeuspisteillä (2 m x 2 m). Lisäksi tilaajalta saatiin maankäyttöluonnos a 1 ( ), joka on sisällytetty maastomalliin. Myös suunniteltujen rakennusten korkeudet on saatu tilaajalta. Melukartoissa rakennukset on merkitty eri värein perustuen Maanmittauslaitoksen ja tilaajan toimittamaan aineistoon: nykyiset asuinrakennukset ja kaava alueen ulkopuolella olevat asuinrakennukset mustalla suunnitellut asuinrakennukset punertavan ruskealla parkkirakennukset ruskealla uudet liike ja kaupparakennukset turkoosilla (myös parkkipaikkoja) alueen nykyiset säilytettävät rakennukset violetilla muut rakennukset harmaalla. 4.3 Liikennetiedot Tieliikenne Nykyiset liikennetiedot on otettu EU direktiivin mukaisesta meluselvityksestä. Tietoja on päivitetty Mannerheiminkadun ja valtatie 12:sta osalta Lahden kaupungin toimittamalla materiaalilla (Tarja Tolvanen alkeapää, Tuula Salminen). Ennustevuoteen 2035 mennessä liikennemäärien on oletettu kasvavan %. Taulukossa 4 on esitetty käytetyt liikennetiedot. Päiväajan liikenteen osuus kokonaisliikenteestä on 88,5 % Mannerheiminkadulla (+ vt 12) ja 90,4 % muilla kaduilla. Taulukko 4. Tieliikennetiedot (2011/2035) Tie KL nykytila [ajon.] KL ennuste [ajon.] Raskaan liikenteen osuus [%] päivällä Raskaan liikenteen osuus [%] yöllä Nopeusrajoitus [km/h] altatie ,9 2 Mannerheiminkatu ,9 2 Uudenmaankatu esijärvenkatu ,6 1,5 40 so Paavolankatu ,9 Saksalankatu ,7 1,6 Loviisankatu (liittymä) Liittymä so Paavolankadulle Karkea arvio. 2 Nopeusrajoitus on kohteen kohdalla km/h ja so Paavolankadun itäpuolella km/h. Raideliikenne Laskennassa käytetyt liikennetiedot on esitetty liitteessä 7. Junaradan liikennetiedot saatiin R Track Oy:lta Laskennassa on huomioitu junien todellinen kulkunopeus. 6

7 Tie ja raideliikennemeluselvitys 5 LASKENTATULOKSET Laskentatulokset esitetään tässä tiivistetysti. Melukartoista on nähtävissä yksityiskohtaisemmin alueelle leviävän melun suuruus. Piha alueiden päiväajan keskiäänitason ohjearvo on db(a) ja yöajan ohjearvo 45 db(a) ( uudet alueet ). Nykyinen tilanne (liite 1) Nykytilanteessa päiväajan keskiäänitaso on käytännössä koko tarkastelualueella yli db(a) ja suurimmillaan db(a). Myös yöajan keskiäänitaso on pieniä alueita lukuun ottamatta yli db(a). Suunniteltu maankäyttö a1 ja vuoden 2035 ennusteliikenne (liite 2) Asumiseen käytettävien sisäpihojen alueilla päiväajan keskiäänitaso on alle db(a). Suurimmillaan päiväajan keskiäänitaso on noin db(a) tarkastelualueen itäisimmällä leikkialueella (rajalla). Yöajan keskiäänitaso on useimpien asuinrakennusten pihoilla korkeintaan 45 db(a) tai sen alle, mutta kuitenkin vain vähäisesti. täisimmällä leikkialueella yöajan keskiäänitaso on osalla aluetta noin 2 5 desibeliä yli uusien alueiden ohjearvon 45 db(a) ja pienellä osalla aluetta noin db(a) eli vanhojen alueiden ohjearvon suuruinen. Tälle alueelle melu tulee puoliksi so Paavolankadulta (silta) ja puoliksi muualta. Tämä melu on erittäin vaikeasti torjuttavissa suunnittelualueelle tehtävillä toimenpiteillä. Tontin rajalle sijoitettu 4 m korkea aita vaikuttaisi leikkipaikan melutasoon vain noin 1 db alentavasti. Asuinrakennusten väleissä olevien piharakennusten nosto viidellä metrillä ( +112) vaimentaisi sisäpihojen melutasoa vain noin 0,5 db. Läntisen korttelin eteläpuolelle on suunniteltu uusi tie jota ei ole mallinnuksessa huomioitu. Tämä tie, liikenteen määrästä riippuen, voi aiheuttaa pientä yöajan keskiäänitason kohoamista läntisen korttelin piha alueella. Julkisivuun ja parvekkeille kohdistuva keskiäänitaso Lähimmillä Mannerheiminkadun puoleisilla asuinrakennusten julkisivuilla päiväajan keskiäänitaso on noin db(a) ja yöajan keskiäänitaso db(a). Lähimmillä junaradan puoleisilla asuinrakennusten julkisivuilla keskiäänitaso on alueen itäosassa päivällä ja yöllä noin db db(a). Liike ja toimistorakennusten julkisivuille kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan n. db(a). Julkisivuun kohdistuva hetkellinen maksimelutaso Junaradan aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso L AF,maks on junaradan puoleisilla asuinrakennusten julkisivuilla suurimmillaan db(a) alueen itäosassa ja n. db(a) alueen länsiosassa. 7

8 Tie ja raideliikennemeluselvitys 6 MELUNTORJUNTA Piha alueiden meluntorjunta on toteutettu rakennusmassojen sijoittelulla ja piharakennuksilla. Meluaitoja ei alueelle ole suunniteltu. Asuinrakennusten väleissä olevien yhdistävien rakennusosien vähimmäiskorkeudet on määritetty sellaisiksi, että piha alueilla melutason ohjearvot täyttyvät mahdollisimman hyvin. Melukartoissa on esitetty rakennusten korkeudet. Alueen itäisin piharakennus on sovitettu tasoon m. Tämän rakennuksen nosto viidellä metrillä vähentäisi melutasoa vain noin 0,5 db. Piharakennuksen korotusta vähäisestä piha alueen melutason ylityksestä huolimatta ei voi tämän vuoksi pitää perusteltuna. Paikoitushallien asuinrakennusten puoleiset seinät on suunniteltava melua absorboiviksi (toteutuu avoimella parkkihalliseinällä), jolloin hallin seinien heijastusvaikutus ei nosta piha alueiden melutasoa. Paikoitushallien melun puoleiset seinät tulee toteuttaa umpinaisina, tai parkkihallin keskellä tulee olla melun läpikulkemisen estävä seinärakennelma, jotta paikoitushallit toimivat meluesteinä. 7 JULKSUJEN ÄÄNENERSTÄYYSAATMUKSET Julkisivun ääneneristävyysvaatimus lasketaan (valitaan suurin arvo): julkisivuun kohdistuvan tie ja raideliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena julkisivuun kohdistuvan raideliikenteen maksimiäänitason ja sisällä sallitun maksimiäänitason erotuksena. Sisällä sallittuna keskiäänitasona on käytetty taulukon 2 ohjearvoja. Raideliikenteen aiheuttaman maksimiäänitason rajana asuinhuoneiston sisällä on käytetty 45 db(a). Määritetyt ääneneristävyysvaatimukset on esitetty karttaliitteessä 5. aatimukset eivät sisällä varmuusvaraa ja alle vaatimuksia ei ole esitetty. Ääneneristävyysvaatimukset koskevat asuinhuoneistoja. Mannerheiminkadun puolella ääneneristävyysvaatimukset tulevat keskiäänitasoista ja junaradan puolella maksimiäänitasoista. Ääneneristävyysvaatimukset ilman varmuusvaraa ovat suurimmillaan 36 db. Tämän suuruinen vaatimus luokitellaan keskikorkeaksi tai korkeaksi. Taulukossa 5 on esitetty ääneneristävyysvaatimuksien vaikutuksia asuinrakentamiseen [5]. Taulukko 5. Ääneneristävyysvaatimuksien vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus aatimuksen taso Ääneneristävyysvaatimus 25 db Normaali/ alhainen Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta alasuhde lattiapinta alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet, jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus 8

9 Tie ja raideliikennemeluselvitys täyttyy, mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta alojen keskinäinen suhde. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus erilaisissa asiakirjoissa (esim. asemakaavamääräyksissä) voidaan esittää seuraavasti: Asuinrakennuksien ulkoseinärakenteiden, ikkunoiden, parvekeovien ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että tie ja raideliikenteen aiheuttaman melutason erotus ulko ja sisätilan välillä on vähintään x db. 8 PAREKELASTUKSEN ÄÄNENERSTÄYYSAATMUKSET Parvekkeiden melutasojen tarkastelussa on sovellettu yleistä käytäntöä, jonka mukaan parvekkeet tulee lasittaa, mikäli niiden keskiäänitason arvioidaan ylittävän valtioneuvoston päätöksen päiväajan ohjearvon db(a). Parvekkeiden sijoittumisesta ei ole vielä tällä hetkellä tarkkaa tietoa. Mahdolliset parvekkeet suositellaan ensisijaisesti sijoitettavan sisäpihan puolelle. Liitteessä 6 on esitetty parvekkeiden lasitusten äänitasoerovaatimukset. Laskennan mukaan Mannerheiminkadun puoleisilla parvekkeilla (jos niitä tulee) lasituksen ääneneristävyysvaatimus on db ja muualla pääsääntöisesti 1 7 db. Esitetty eristävyysluku kuvaa parvekelasitukseen kohdistuvan äänitason ja päiväajan ohjearvon välistä eroa (äänitasoero). Taulukossa 6 on esitetty alustavasti erilaisten lasitusratkaisujen tuoma keskimääräinen äänitasoero. Parvekkeelle aiheutuvaan äänitasoon vaikuttaa lasitusratkaisun lisäksi mm. parvekkeen koko ja lasituksen pinta ala. Taulukko 6. Äänitasoerovaatimus ja vaatimuksen täyttävä ratkaisu (suuntaa antava tieto). Parvekekaiteiden on oletettu olevan 4+4 mm laminoitua kaidelasia, betonia tai jokin muu äänellisesti vastaava rakenne. Tiedot perustuvat lasinvalmistajien ilmoittamiin tietoihin sekä akustisen vaimennusmateriaalin vaikutuksen laskennalliseen arviointiin. Äänitasoerovaatimus Meluntorjuntaratkaisu 0 db / julkisivulle ei ole esitetty vaatimusta Parvekelasitus ei ole tarpeellinen 1 7 db Raollinen 6 mm parvekelasitus 8 10 db Raollinen 10 mm parvekelasitus db db 10 mm parvekelasitus + tiivistyslistat (tuuletus on hoidettava ainakin yhdeltä parvekkeen sivulta tai jollakin muulla tavalla) Raollinen 10 mm parvekelasitus + parvekkeen kattoon mm mineraalivillaa 1. Akustointimateriaalia tulee asentaa % parvekkeen kattopinta alasta. Materiaali voidaan peittää rimoituksella, jonka peittoprosentti voi olla korkeintaan %. 10 mm parvekelasitus + tiivistyslistat + parvekkeen kattoon mm mineraalivillaa 1. Akustointimateriaalia tulee asentaa % parvekkeen kattopinta alasta. Materiaali db voidaan peittää rimoituksella, jonka peittoprosentti voi olla korkeintaan %. (tuuletus on hoidettava ainakin yhdeltä parvekkeen sivulta tai jotenkin muuten) 1 Materiaalin tulee olla ulko olosuhteisiin soveltuvaa ja pölyämätöntä (mineraalivillan vaihtoehto on esim. Ewona Acustica). 9

10 Tie ja raideliikennemeluselvitys 9 TULOSTEN TARKASTELU Piha alue Suoritettujen laskentojen perusteella sisäpiha alueen melutasot ovat oleellisilta osin alle Np:n 993/1992 päiväajan ohjearvon db(a) ja yöajan ohjearvon 45 db(a) esitetyllä rakennusten sijoittelulla. ain alueen itäreunan oleskelualueilla ylitetään osalla aluetta yöajan ohjearvo 45 db(a). Ylitys on siellä 2 5 db, mutta melutaso on kuitenkin alle vanhojen alueiden ohjearvon db(a). Julkisivun ääneneristävyysvaatimukset Julkisivun ääneneristävyysvaatimus on suurimmillaan 36 db. Tämän suuruinen vaatimus luokitellaan keskikorkeaksi tai korkeaksi, jolloin ulkoseinärakenteilta ja ikkunoilta sekä parvekeovilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle tulisi sijoittaa mahdollisimman paljon niin sanottuja toisarvoisia tiloja. Parvekkeet Parvekkeiden lasitustarpeen ja lasituksen ääneneristävyysvaatimuksen määrittämisessä on sovellettu ulkoalueiden päiväajan ohjearvoa L Aeq,7 22 db(a). Asetetun tavoitearvon saavuttamiseksi parvekkeet tulee lasittaa. Lasitukseksi äänitasojen kannalta riittää pääosin normaali 6 mm raollinen lasitus. Mannerheiminkadun puolella ja so Paavolankadun puolella mahdollisten parvekkeiden lasituksen tulee eristää melua db, jolloin lasituksen (10 mm) lisäksi vaaditaan tiivistyslistat tai kattoon asennettavaa akustointimateriaalia. Mannerheiminkadun puolelle parvekkeita ei lähtökohtaisesti suositella suuren äänitason johdosta. Lasitetulla parvekkeella on huoneiston sisä äänitasoa alentava vaikutus ja jos asunto avautuu vain Mannerheiminkadun suuntaan, tulee lasitettuja parvekkeita Mannerheiminkadun puolellekin harkita sisätilojen äänitasojen kannalta. Huoneistojen sijoittaminen Julkisivuihin kohdistuvan äänitason vuoksi taloissa tulisi välttää sellaisia huoneistoja, jotka avautuvat vain Mannerheiminkadun tai so Paavolantkadun suuntaan (katua lähimmät rakennukset). Toisin sanoen lähinnä Mannerheiminkatua ja so Paavolantietä olevilla huoneistoilla tulisi olla julkisivu (avattava asuinhuoneen ikkuna) myös sisäpihan puolella. 10

11 Tie ja raideliikennemeluselvitys 10 LSÄTETOA Jani Kankare Tero irjonen Promethor Oy Promethor Oy puh puh sp. jani.kankare@promethor.fi sp. tero.virjonen@promethor.fi 11 KRJALLSUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:5. Århus s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:4. Århus s. + liitt. 8 s. 3. Ympäristöministeriö. altioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/ Asumisterveysohje, Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali ja terveysministeriö, Helsinki 2003, 93 s. 5. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje Airola Hannu, Melun ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa, Elinkeino. liikenne ja ympäristökeskus, OPAS 02/

12 > 40 db(a) > 45 db(a) > db(a) > db(a) > db(a) > db(a) > db(a) PRY34-Y Mittakaava 1:2000 (A3). Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. Nykyinen tilanne (v. 2015) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 4283 Liite 1A 0 6

13 > 40 db(a) > 45 db(a) > db(a) > db(a) > db(a) > db(a) > db(a) PRY34-Y Mittakaava 1:2000 (A3). Liikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. Nykyinen tilanne (v. 2015) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 4283 Liite 1B 0 6

14 Asko Kauppa Absorpoiva seinä Paikoitus Tori Asko Absorpoiva seinä, > 40 db(a) > 45 db(a) > db(a) > db(a) > db(a) > db(a) > db(a) PRY34-Y Mittakaava 1:2000 (A3). Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. Ennustetilanne (v. 2035) suunnitellulla maankäytöllä a Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 4283 Liite 2A 0 6

15 Asko Kauppa Absorpoiva seinä Paikoitus Tori Asko Absorpoiva seinä, > 40 db(a) > 45 db(a) > db(a) > db(a) > db(a) > db(a) > db(a) PRY34-Y Mittakaava 1:2000 (A3). Liikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. Ennustetilanne (v. 2035) suunnitellulla maankäytöllä a Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 4283 Liite 2B 0 6

16 Asko Kauppa Absorpoiva seinä Paikoitus Tori Asko Absorpoiva seinä, > 40 db(a) > 45 db(a) > db(a) > db(a) > db(a) > db(a) > db(a) PRY34-Y Mittakaava 1:2000 (A3). Julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. Ennustetilanne (v. 2035) suunnitellulla maankäytöllä a Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 4283 Liite 3A 0 6

17 Asko Kauppa Absorpoiva seinä Paikoitus Tori Asko Absorpoiva seinä 44, > 40 db(a) > 45 db(a) > db(a) > db(a) > db(a) > db(a) > db(a) PRY34-Y Mittakaava 1:2000 (A3). Julkisivuun kohdistuva yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. Ennustetilanne (v. 2035) suunnitellulla maankäytöllä a Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 4283 Liite 3B 0 6

18 Asko Kauppa Absorpoiva seinä Paikoitus Tori Asko Absorpoiva seinä , > 40 db(a) > 45 db(a) > db(a) > db(a) > db(a) > db(a) > db(a) PRY34-Y Mittakaava 1:2000 (A3). Julkisivuun kohdistuva junaradan aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso LAF,maks. Ennustetilanne (v. 2035) suunnitellulla maankäytöllä a Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 4283 Liite 4 0 6

19 32 db 32 db 32 db 32 db 29 db 29 db 29 db 29 db 33 db 29 db 29 db 30 db 33 db 32 db 34 db 34 db 34 db 36 db 32 db 32 db 32 db 32 db 28 db 28 db 28 db 29 db 28 db 28 db PRY34-Y01 Mittakaava 1:2000 (A3). Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset liikennemelua vastaan. Ennustetilanne (v. 2035) suunnitellulla maankäytöllä a Liite 5

20 9 db 11 db 11 db 11 db 12 db 12 db 9 db 9 db 12 db 12 db 12 db 12 db 8 db 8 db 8 db PRY34-Y01. Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset. Mittakaava 1:2000 (A3) Ennustetilanne (v. 2035) suunnitellulla maankäytöllä a Liite 6

21 Junatiedot, Lahti NYKYTLANNE ENNUSTETLANNE 2035/ Maija ehkalahti / R Track Suunnittelu Liite 7 Heinolan suunta Tyyppi Sm1/2 Selitys Sm1 ja Sm2 paikallisliikenteen sähkömoottorijunat Päivä klo Yö klo Pituus Suositeltu nopeus/ Todellinen Päivä klo Yö klo [kpl] [kpl] [m] nopeusrajoitus [km/h] nopeus [km/h] Tyyppi Selitys [kpl] [kpl] Sm1/2 Sm1 ja Sm2 paikallisliikenteen sähkömoottorijunat Pituus [m] Suositeltu nopeus/ Todellinen nopeusrajoitus [km/h] nopeus [km/h] Sr Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset C-vaunut) Sr Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset C-vaunut) Pen Pendolino (Sm3) Pen Pendolino (Sm3) C2 Sr2-veturin vetämät kaksikerroksisista Cvaunuista koostuvat junat C2 Sr2-veturin vetämät kaksikerroksisista C-vaunuista koostuvat junat Sm4 Sm4 sähkömoottorijunat Sm4 Sm4 sähkömoottorijunat F-TaJu R-TaJu suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat F-TaJu R-TaJu suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Kouvolan suunta Tyyppi Selitys Sm1 ja Sm2 paikallisliikenteen sähkömoottorijunat Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset C-vaunut) Päivä klo Yö klo Pituus Suositeltu nopeus/ Todellinen Päivä klo Yö klo [kpl] [kpl] [m] nopeusrajoitus [km/h] nopeus [km/h] Tyyppi Selitys [kpl] [kpl] Sm1 ja Sm2 paikallisliikenteen Sm1/2 Sm1/2 sähkömoottorijunat Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai Sr Sr yksikerroksiset C-vaunut) Pen Pendolino (Sm3) Pen Pendolino (Sm3) Sr2-veturin vetämät Sr2-veturin vetämät kaksikerroksisista Cvaunuista kaksikerroksisista C-vaunuista C2 koostuvat junat C2 koostuvat junat Sm4 Sm4 sähkömoottorijunat Sm4 Sm4 sähkömoottorijunat F-TaJu suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat F-TaJu suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Pituus [m] Suositeltu nopeus/ Todellinen nopeusrajoitus [km/h] nopeus [km/h] R-TaJu venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat R-TaJu venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Loviisan suunta Tyyppi Selitys Sm1 ja Sm2 paikallisliikenteen sähkömoottorijunat Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset C-vaunut) Päivä klo Yö klo Pituus Suositeltu nopeus/ Todellinen Päivä klo Yö klo [kpl] [kpl] [m] nopeusrajoitus [km/h] nopeus [km/h] Tyyppi Selitys [kpl] [kpl] Sm1 ja Sm2 paikallisliikenteen Sm1/2 Sm1/2 sähkömoottorijunat Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai Sr Sr yksikerroksiset C-vaunut) Pen Pendolino (Sm3) Pen Pendolino (Sm3) Sr2-veturin vetämät Sr2-veturin vetämät kaksikerroksisista Cvaunuista kaksikerroksisista C-vaunuista C2 koostuvat junat C2 koostuvat junat Sm4 Sm4 sähkömoottorijunat Sm4 Sm4 sähkömoottorijunat F-TaJu suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat F-TaJu suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Pituus [m] Suositeltu nopeus/ Todellinen nopeusrajoitus [km/h] nopeus [km/h] R-TaJu venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat R-TaJu venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Lähteet: Liikennevirasto, Rataverkon tavaraliikenne-ennuste 2035 (39/2014) Liikennevirasto, Liikenneolosuhteet 2035 (32/2011) Liikennevirasto, Rataverkon tavoitettavuus ja välityskyky pitkällä aikavälillä ( ) Ratahallintokeskus, Tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys (1/2009 & päivitys 2014)