Aulangon Sibeliuksen metsä. Heli Jutila

Samankaltaiset tiedostot
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/

Koirasuonmäen-Pertinkulman luonnonsuojelualue Kunta: Hollola Kiinteistö: Koirasuonmäki-Pertinkulma ( ) Pinta-ala:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Elinkeino-, liikenne- ja PÄÄTÖS HAMELY/1 404/2017 ymparistokeskus

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt

PÄÄTÖS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESTA (LUONNONSUOJELULAKI 24.1 )

AULANGON LUONNONSUOJELUALUEEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

LUO/37N2017 Häme Luonnonvarayksikkö Välimaan luonnonsuojelualue. Kiinteistö: Välimaa ( )

Elinkeino:, liikenne- ja PÄÄTÖS HAMELY/931/2018 ymparistokeskus

LUO! 1 43N201 7 Häme Luonnonvarayksikkö Heinola Kiinteistö: Jysi ( ) Pinta-ala:

Länsi- Lapin luonnonsuojelualueiden perustaminen

Valtuustoaloite luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta - Päivi Sieppi ym.

PÄÄTÖS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESTA (LUONNONSUOJELULAKI 24.1 ) Huikulankallion luonnonsuojelualue

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon

PÄÄTÖS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESTA (LUONNONSUOJELULAKI )

PÄÄTÖS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESTA (LUONNONSUOJELULAKI )

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 0/ ~ PÄÄTÖS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESTA (LUONNONSUOJELULAKI )

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

5278/623/2009. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Repoveden kansallispuiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla

1693/623/2010. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Ystävyyden puiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla Ystävyyden puiston järjestyssääntö

3712/623/2007 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS. Olvassuon luonnonpuistoa. järjestyssäännöstä. Päätöksen voimassaoloaika: 5.10.

Elinkeino-, liikenne- ja TÖS HAMELY/1447/2017 ymparistokeskus

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Espoon kaupunki Päätös saapunut: Sivu / 721 / 2009 BERGÖ - RAMSÖN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMINEN

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?

js. ympäristökeskus Elinkeino-, liikenne- ja PÄÄTÖS HAMELY/1 905/2016 Häme Luonnonvarayksikkö Luonnonsuojelualueen perustaminen ASIA

Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset

LUONNONSUOJELUALUEEN LAAJENTAMINEN ERÄPYHÄN ALUEELLA

Luonnonsuojelulain 7 :n mukaisen soidensuojeluohjelman oikeusvaikutukset ja ohjelman toteuttaminen

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTOPYYNTÖ 1 1 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA HELSINGFORS STAD MILJÖNÄMNDEN

KOLIN KANSALLISPUISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Syötteen kansallispuiston järjestyssäännöstä.

Suojeluesitys: Saimaan kanavan rantametsät. Suomen Luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n kirje

Liite 4. Luonnonsuojelu

METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Oulangan kansallispuiston Järjestyssäännöstä

RITAJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUE HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA

Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 33/ (8) Kaupunginhallitus Ryj/

METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Kurjenrahkan kansallispuiston järjestyssäännöstä

METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS

Kansallispuisto Porkkalaan. 23 valtion suojelualueeksi jo hankkimaa tai suojeluohjelmiin kuuluvaa alueetta

Peltolammi Pärrinkosken luonnonsuojelualue

LUONNONSUOJELUALUEEN LAAJENTAMINEN ERÄPYHÄN ALUEELLA

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PÄÄTÖS HAMELY/1538/2018. LUO/13N2019 Häme Luonnonvarayksikkö

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

500/623/2010. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Salamaperän luonnonpuiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Soidensuojeluohjelman säädöspohja ja oikeusvaikutukset. Soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaari SYKE Hallitusneuvos Satu Sundberg

Monimuotoisuuden suojelu

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 14: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan tarpeen arviointi

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4355/ /2016

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

1693/623/2010. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Ystävyyden puiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla Ystävyyden puiston järjestyssääntö

Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

2) ottaa maa-aineksia, vahingoittaa maa- tai kallioperää eikä ojittaa metsää, suota tai muuta aluetta;

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

1346/623/2010. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Torronsuon kansallispuiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Yksityismaiden luonnonsuojelualueen perustaminen Ritajärven alueelle

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

METSO-ohjelma

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Kielletyt toimet (Luonnonsuojelulaki 13 ja 18 :t, metsästyslaki 53, jätelaki 19, järjestyslaki 3, muinaismuistolaki 1 )

NATURA VERKOSTO

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Aulangon Sibeliuksen Metsän hoito- ja käyttösuunnitelman päivitys kuvioittain

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset

Liite C MUISTUTUKSET:

Jokamiehenoikeudet kiertueella

Storträsket-Furusbacken

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

SISÄLLYS. N:o 634. Laki Kolin kansallispuiston laajentamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä elokuuta Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka Seppo Manninen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Valtuusto Sivu 1 / 1

Oriveden Pyhäselän luonnonsuojelualueen järjestyssääntö MH 870/2018/

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

LUONNONSUOJELUALUEEN LAAJENTAMINEN ERÄPYHÄN ALUEELLA

5750/623/2008. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Niininevan soidensuojelualueen järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Transkriptio:

Aulangon Sibeliuksen metsä Heli Jutila 20.12.2017

Sibeliuksen Metsän luonnonsuojelualue Hämeenlinnan kaupunki hakee Hämeen ELY-keskukselta noin sadan hehtaarin yksityismaiden luonnonsuojelualueen, nimeltään Sibeliuksen Metsän perustamista omistamilleen maille Aulangonjärven itäpuolelle eli Aulangon näkötornista näkyvän kansallismaiseman alueelle. sijoittuu Natura 2000 -verkoston ja kansallisen kaupunkipuiston alueelle. lähtökohta Natura-rajaus, noin 97 ha Sibeliuksen Metsän -luonnonsuojelualueen perustamisella vahvistetaan Hämeenlinnan asemaa Sibelius-kaupunkina suojelemalla valtakunnallisesti arvokas maisema ja luonnonympäristö, jossa Sibeliuksen Finlandiankin on saanut inspiraationsa. Uuden suojelualueen perustaminen on käynnistetty Suomi 100 -vuoden kunniaksi, osana luontolahjani hanketta ja Hämeenlinnan kaupunginhallitus on tehnyt asiassa periaatepäätöksen 18.4.2017 ja päätöksen hakemuksesta 18.12.2017. Tavoitteet: Kulttuurihistoriallisten aineettomien kansallismaiseman arvojen ja maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden säilyttäminen sekä ulkoilun mahdollistaminen Natura 2000-alueen toteuttaminen, alueen luontotyyppien ja lajien suojeleminen, monimuotoisuuden ylläpitäminen sekä arvokkaan ekologisen yhteyden säilyttäminen.

Nimi: Sibeliuksen Metsä Nuori Sibelius viihtyi metsässä, liikkui Aulangon alueella ja tunsi jo ennen näkötornin rakentamista tämän runebergiläistopeliaanisen näköalapaikan, jolta avautuivat metsäiset näkymät suunnitellun suojelualueen suunnassa. Sibeliuksen suosikkikasvi oli vanamo. Aineettomat kulttuurihistorialliset arvot ja maisema olisivat suojelualueen perustamisen lähtökohtia luonnon monimuotoisuuden ohella. Aulangon näkötornista avautuva maisema on metsäinen ja muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden lähellä kaupunkikeskustaa.

Aulangon luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut kohteet: luonnonsuojelualueet, luontotyypit ja luonnonmuistomerkit Aulangon luonnonsuojelualue 5.12.1991 Aulangon Lusikkaniemen luonnonsuojelualue 4.7.1930 Luonnonsuojelulain luontotyypit: Aulangontorpan pähkinäalue 4.3.2004, Vohtenoisten jalopuumetsä 21.3.2007, Metsänkylänlahden kynäjalavametsikkö 17.3.2011 Luonnonmuistomerkki: Kuusisen kaksi iäkästä honkaa 16.1.2013

Maakuntataso metsäyhteys Evon Natura Aulangonjärven takamaasto Rengon suot Katumajärven itäpuoli Tammelan ylänkö Maanmittauslaitos 2012 avoin aineisto 20.12.2017 Heli Jutila Pellot, asutus ja moottoritie liikkumisesteitä

Sibeliuksen Metsän luonnonsuojelualue: Perusteluja Suojeltavaksi suunniteltu alue täydentää luonnonarvoiltaan valtakunnallisesti arvokasta Aulangon kokonaisuutta sijoittuen Aulangonjärven itäpuolelle. Luonnonmetsäisyys contra puistometsäisyys. ikääntyneitä boreaalisia luonnonmetsiä, joissa on sekametsärakenne ja paikoin jonkin verran pysty- ja maalahopuustoa. maakuntatasoisinen metsäluonnon ydinalue. metsätyypit vaihtelevat tuoreista kankaista boreaalisiin tuoreisiin ja kosteisiin lehtoihin. direktiiviluontotyyppejä ovat boreaaliset luonnonmetsät, kasvipeitteiset silikaattikalliot, boreaaliset lehdot, puustoiset suot ja pikkujoet ja purot. Käärme- ja Levonkallioiden arvokas silikaattikallioalue tarjoaa hienoja maisemanäkymiä, jyrkänteitä, avokalliota, paahde- ja paisterinnekasvillisuutta ja harvinaista lajistoa. myös noroja, reheviä korpia, lähteisyyttä, rantaluhtaa ja rantametsiä. Sibeliuksen metsän ydinalueita olisivat Käärme- ja Levonkallioiden ympäristö, Levonhaka ja alueelle kulkevan ulkoilureitin ympäristö. Korkeiden puiden luoma metsäkirkkomainen tunnelma on ydinosan hoidossa keskeinen tekijä.

Sibeliuksen Metsä (Aulangon Natura 2000 alue, FI0310006; 353 ha, SCI) Alueen monipuoliseen linnustoon kuuluvat mm. sääksi, viiru- ja lehtopöllö, pikkutikka ja idänuunilintu. Nisäkkäistä mainittakoon direktiivilajeina suojellut liito-orava ja lepakot. Kasvillisuus vaihtelee rehevistä hiirenporraslehdoista ja sinivuokko käenkaalilehdoista kallioiden karuihin sianpuolukka lampaannata mäkitervakko - kuvioihin. Jaloa lehtipuustoa edustavat mm. pähkinäpensas, metsälehmus ja vaahtera. Lehtopensaisiin kuuluvat näsiä, lehtokuusama, koiranheisi, taikinamarja ja tuomi. Edustavaa kenttäkerroksen lehtolajistoa ovat mm. lehtoimikkä, lehtopähkämö, lehto-orvokki, lehtoleinikki, jänönsalaatti, kevätlinnunherne ja mustakonnanmarja. Harvinaisimpia sammalia on turrisammal ja jäkäliä runkokarve Sieniharvinaisuuksiin kuuluu silmälläpidettävä sysikieli.

Sibeliuksen Metsän luonnonsuojelualue: Perusteluja Sibeliuksen Metsän alueella on Museoviraston rekisterin mukaan kaksi kiinteää muinaisjäännöstä: Levonkorven (1000027637) viisi raivausröykkiöitä (viisi) moreenimaastossa. Vellikorven (1000027636) raivausröykkiöitä ja hiilihauta/hiilimiilu moreenimaalla. Sibeliuksen Metsän luonnonsuojelualueen perustamisella on hyvin positiivisia ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Se lisää ja vahvistaa alueen ekologisia ja luonnonsuojeluarvoja. Se säilyttää ja parantaa alueen maisemakuvaa. Luonnonsuojelualueen perustaminen ja nimeäminen Sibeliuksen Metsäksi lisää alueen tunnettuutta ja käyttämistä ulkoiluun sekä maiseman ihailuun ja vahvistaa Hämeenlinnan imagoa Sibelius-pääkaupunkina. Luonnonsuojelualueella on huomattava välillinen taloudellinen merkitys osana Aulangon matkailun kokonaisuutta.

Työryhmä Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon vetämään työryhmään ovat kuuluneet sihteerinä ympäristöasiantuntija Heli Jutila ja muina työryhmän jäseninä ympäristöjohtaja Juha Lahti, viheraluesuunnittelija Susanna Lappalainen, maankäytön suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki, metsätalousinsinööri Janne-Perttu Rantonen ja vs. tilaajajohtaja Tarja Majuri ja kaupunkirakennejohtaja Tarja Majuri. Työryhmän kutsuttuina asiantuntijoina ovat toimineet Jukka-Pekka Flander Ympäristöministeriöstä, Rauni Itkonen Hämeen ELY-keskuksesta ja Olli Lukanniemi. Asiaa valmistellut työryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Hoito- ja käyttösuunnitelman kuvioita on käsitelty pienemmässä ryhmässä kaksi kertaa. Maastossa on vierailtu neljä kertaa.

Toimijoiden kuuleminen Työn aikana on kuultu alueen toimijoiden, käyttäjien ja rajanaapureiden näkemyksiä kaksivaiheisessa prosessissa. Haastatellut tahot olivat Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ry, Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry, Kasvikerho Pulsatilla, Hyönteiskerho Cupido, Luontoliitto ry:n Hämeen piiri, Hämeenlinnan Sieniseura ry, Kanta-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry, Suomen Lepakkotieteellinen Yhdistys ry, Metsähallitus, Puolustusvoimat, Senaatti-kiinteistöt. Ratsastuskoulu Saajan Talli, Hämeenläänin metsästysseura ry, Tawast Cycling Club ry, Hämeenlinnan Tarmo ry:n suunnistusjaosto, Hämeenlinnan Suunnistajat ry., Hämeenlinnan Hiihtoseura ry, Hämeenlinnan Latu ry, Lasten Liikunnan Tuki ry, Hämeenlinnan Taideyhdistys ry, Museovirasto, Evon Luonto Oy, Fenix Ohjelmapalvelut Oy, Jussi Tomminen ja Fingrid Oy. Toimijoilla oli vaihtelevassa määrin toimintaa alueella (Liite 3 Yhteenvetotaulukko, haastatteluista ja kuulemisesta) Tärkeintä useimmille oli alueen luontoarvojen säilyminen. Alueella esitettiin laajennettavaksi ratsastusreittiä. Puolustusvoimille on tärkeää, että perustettava alue ei aiheuta rajoitteita heidän toimintaansa. Ampumaratamelu ei alueelle juurikaan ulotu, mutta sen sijaan yleinen ampumatoiminnan melu Puolustusvoimien alueelta sijoittuu itäisimmässä osassa suojelualuetta 50 db:n päivämelualueelle.

Upeat kalliot ja maisemat Käärmekallio Levonkallio

Aulangonjärven itäpuolen maisemia

Hämeenlinnan kaupungin maanomistus

Rauhoitusmääräykset Sibeliuksen metsän perustamisen lähtökohtana on, että se ei rajoita merkittävästi nykyistä virkistyskäyttöä (mm. Aulangonjärven retkeilypolku, ratsastusreitit ja ladut). Nykyistä hoito- ja käyttösuunnitelmaa on täydennetty huomioimaan paremmin luonnonsuojelualueen hoidon tavoitteet. Suojelualueen rauhoitusmääräyksiä on tarkasteltu ohjausryhmän toimessa useamman kerran ja päädytty seuraavaan muotoiluun, joka on ohjeellinen ja lähtökohtana ELY:n kanssa edelleen neuvoteltaessa. Seuraavat määräykset ovat siis suuntaa antavia ja saattavat vielä tarkentua päätösprosessin aikana. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 13 :ää mukaillen esitetään, että perustettavalla yksityismaiden luonnonsuojelualueella ovat voimassa seuraavat rauhoitussäännökset:

Rauhoitusmääräykset 1.Yleiset rajoitukset: Alueella on kielletty: metsän hakkuu ja lahopuun poisto ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen maa-ainesten ja kaivoskivennäisten ottaminen sekä kaikenlainen maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja muuttaminen rakennusten, rakennelmien, teiden ja polkujen rakentaminen puiden, pensaiden ja muiden kasvien, kasvinosien sekä sienien ottaminen tai vahingoittaminen tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen liikkuminen moottoriajoneuvolla luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen ja selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen roskaaminen ja alueen luonnonrauhaa ja ihmisiä häiritsevän toiminnan järjestäminen kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa vaikuttaa epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan tai eliölajien säilymiseen

Rauhoitusmääräykset 2. Sallitut toimet Edellä olevien määräysten estämättä alueella sallitaan: luonnonhoitosuunnitelman (Aulangon metsäluonnon hoito- ja käyttösuunnitelman) mukaiset hoitotoimet liikkuminen jalan ja hiihtäen sekä erikseen osoitetuilla reiteillä ratsain ja pyöräillen (liite reiteistä toimitetaan kevään aikana) marjojen ja ruokasienien poiminta sallitaan pienimuotoiset suunnistustapahtumat alueen hoitoa, valvontaa, tutkimusta, yleisön opastamista, retkeilyä tai alueeseen tutustumista varten tarpeellisten rakennelmien (käsittäen mm. linnunpöntöt) rakentaminen ja niiden kunnossapito vieraslajien poistaminen tulenteko kaupungin ylläpitämällä tulentekopaikalla ja yrittäjän ylläpitämällä Levonhaan tulentekopaikalla olemassa olevien reittien käyttö ja kunnossapito alueella kulkevan Fingridin 110 kv voimajohdon kunnossapito ja mahdollinen uusiminen niiden edellyttämine raivauksineen ja puunkaatoineen (johtoaukea, reunavyöhykkeet ja pitkät puut kauempaakin) moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttö reittien ja voimajohdon kunnostus- ja huoltotehtävissä sekä virka-, sairaankuljetus-, palo- ja pelastustehtävissä muinaismuistolain 10 :n mukaiset toimet (tutkimukseen ja hoitoon liittyviä)

Rauhoitusmääräykset 2. Sallitut toimet Edellä olevien määräysten estämättä alueella sallitaan: Kiinteistöstä 109-415-1-42 erotetulla määräalalla (liite 3) olevan Levonhaan mökin (100 br-m 2 ) käyttäminen, ylläpitäminen tai korvaaminen uudella on mahdollista. Rakennuksiin voidaan vetää sähkö, pihapiiriin voidaan rakentaa porakaivo umpisäiliö jätevesille. Määräalan hulevedet imeytetään. Levonhaan mökin yhteyteen (20 m päähän rannasta) on mahdollista rakentaa max. 30 br-m 2 :n saunarakennus ja max. 100 m 2 rakennuksiin liittyvä terassi. Levonhaan mökin varastorakennus voidaan kunnostaa. Levonhaan mökille johtavan tien käyttö huoltoajoon ja kääntymäalueen rakentaminen Levonhaan mökin pihaan. Nykyinen rantapolku voidaan raivata ja kunnostaa. Levonhaan mökin länsipuoliseen rantaan voi sijoittaa max. 8 m veteen ulottuvan ja 3 m leveän laiturin. Määräalalla oleva nuotiopaikka säilyy. Levonhaassa tehtäviin rakennussuunnitelmiin tulee sisällyttää asiakirjat sopivuudesta luonnonsuojelu- ja Natura-alueelle. Rakennustoimiin tulee hakea ensin suunnittelutarveratkaisua ja poikkeuslupaa Hämeenlinnan kaupungilta. Suunnitelmalle tulee hakea poikkeuslupaa myös luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksistä poikkeamiseksi Hämeen ELYkeskuksesta. Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitustoiminnasta aiheutuva melu. Näin ollen valtioneuvoston päätöksen ohjeelliseksi asettamaan 45 db päivä- ja 40 db yömelutasoa ei voida vaatia luonnonsuojelualueella.

Rauhoitusmääräykset 3. Hoito- ja käyttösuunnitelma Aulangon metsäluonnon hoito- ja käyttösuunnitelma vuosiksi 2015 2025 on päivitetty ja täsmennetty perustettavan luonnonsuojelualueen osalta vuonna 2017. Alueen hoito tulee tapahtumaan päivitetyn hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan. Tässä on huomioitu myös kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelma. 4. Poikkeuslupa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksistä, jos poikkeaminen ei merkittävästi heikennä Natura-alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja eikä vaaranna alueen perustamistarkoitusta ja on tarpeen alueen hoidon, käytön tai tutkimuksen kannalta. Luonnonsuojelualueen hallinta Luonnonsuojelualue tulisi säilymään perustamisen jälkeen Hämeenlinnan kaupungin hallinnassa.

Jatko Sibeliuksen Metsän luonnonsuojelualueen perustamista ja avajaisia ehdotetaan yhdeksi eurooppalaisen kulttuuriperinnön teemavuoden 2018 hankkeeksi. Ohjausryhmä jatkaa hankkeen parissa toistaiseksi mm. avajaisia suunnitellen. Maisemaselvitys ja Sibeliuksen tarinan kytkeminen Portaiden rakentaminen? ELYn päätös ehkä toukokuussa 2018 Avajaiset ehkä elokuu lopussa