Toimintasuunnitelma 2013

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö (OPER) Toimintasuunnitelma 2013 toimintasuunnitelma 2013

SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 1. Operatiivisen ohjauksen tehtävät ja ohjaus... 4 1.1 Toiminnan perustana olevat lait... 4 1.2 OPERin toiminta-ajatus... 4 2. Operatiivisen ohjauksen tavoitteet vuoden 2015 loppuun mennessä... 4 2.1 Sähköinen lääkemääräys... 5 2.2 potilastiedon arkisto... 6 2.3 Tiedonhallintapalvelu... 7 2.4 Omien tietojen katselu -palvelu... 8 2.5 Potilastietojärjestelmien tiedon rakenteistaminen... 9 2.6 Sosiaalihuollon tiedonhallinta... 10 2.7 Valtakunnallisten KanTa-palvelujen kehittämistä tukevat muut tavoitteet... 11 2.8 Vuoden 2015 jälkeen ulottuvat tavoitteet... 13 3. OPERin muu toiminta... 15 3.1 OPERin tavoitteiden toteutumista tukevat keinot... 15 3.2 Normiohjaus: määräykset ja ohjeet... 17 3.3 Rahoitusohjaus: valtionavustukset... 17 3.4 Hankehallinnan tehostaminen... 18 3.5 Riskienhallinta... 18 3.6 Seurantajärjestelmän luominen... 18 4. OPERin sidosryhmät, asiakkaat ja yhteistyön mallit... 18 4.1 Asiakkuuksien hallinta... 19 4.2 Muu sidosryhmäyhteistyö... 19 5. OPERin toiminnan ohjaaminen... 20 6. OPERin resurssit... 22 6.1 Henkilöstö... 22 6.2 Valtion talousarviossa myönnetyt määrärahat... 23 6.3 Hankinnat... 26 Käytetyt lyhenteet..27 2 S i v u

JOHDANTO Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon kehittäminen ja toimeenpano perustuvat lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007, jäljempänä asiakastietolaki) ja lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007). Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon operatiivinen ohjaus siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) 1.1.2011 alkaen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Ohjaustehtävää varten THL:n Tieto-osastolle perustettiin uusi Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö (OPER). Yksikkö on hoitanut täysipainoisesti sille annettuja tehtäviä 01.04.2011 alkaen. Vuoden 2012 alussa sosiaalihuollon tietohallintoon liittyvät asiat (Tikesos-jatkotyöt) ja toimeenpanon tuki alueille (KunTo-hanketoimiston jatkotyöt) siirtyivät yksikön vastuulle. Suomeen rakennettava laaja sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakastietojärjestelmien kokonaisuus Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon, apteekkien ja kansalaisten valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille. Kanta-palveluihin kuuluvat sähköinen lääkemääräys, Potilastiedon arkisto, Omien tietojen katselu sekä Tiedonhallintapalvelu (osa Potilastiedon arkistoa; asiakkaan suostumusten, kieltojen ja tahdonilmaisujen hallinta sekä terveydenhuollon ammattilaisen mahdollisuus nähdä potilaan keskeisiä tietoja). Toimeenpano perustuu asiakastietolakiin ja lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä. Kanta-palvelut tulevat käyttöön vaiheittain. Vuoden 2011 alussa voimaan tulleet lakien muutosten siirtymäsäännökset velvoittavat terveydenhuollon organisaatioita ja apteekkeja liittymään Kanta-palvelujen käyttäjiksi porrastetusti vuoden 2015 loppuun mennessä. Apteekkien tuli kyetä toimittamaan asiakkaille sähköisiä lääkemääräyksiä 01.04.2012 alkaen (siirtymäaika loppui 31.03.2012). Julkisen terveydenhuollon velvoite laatia sähköisiä lääkemääräyksiä tuli voimaan 01.04.2013 (siirtymäaika loppuu 31.03.2013) ja yksityisen terveydenhuollon (sisältäen niiden tiloissa toimivat itsenäiset ammatinharjoittajat) velvoite tulee voimaan 01.04.2014 (siirtymäaika loppuu 31.03.2014). Julkisten terveydenhuollon palvelujen antajien tulee liittyä Potilastiedon arkistoon viimeistään 31.08.2014 ja yksityisten terveydenhuollon palvelujen antajien vuotta myöhemmin (31.08.2015 mennessä). Yksityisten terveydenhuollon palvelujen antajia koskeva määräaika velvoittaa niitä palvelujen antajia, joiden potilasasiakirjojen pitkäaikaissäilytys toteutetaan sähköisesti. STM:n asetuksessa sähköisen lääkemääräyksen käyttömaksuista (1108/2011) säädetään sähköisen lääkemääräyksen laatimisesta ja toimittamisesta sekä siihen liittyvästä varmentamisesta ja muiden keskitettyjen palvelujen käyttämisestä perittävien maksujen suuruudesta vuosina 2012 2013. Terveydenhuollon kansallisen tiedonhallinnan pitkän aikavälin tavoitteena on mahdollistaa asiakastietojen (mukaan lukien potilastietojen) ja lääkemääräysten tehokas hallinta, tietojen ajantasainen saatavuus, yhteiskäyttö ja sähköinen arkistointi avoimien standardien mukaisesti. Asiakkaiden mahdollisuudet katsella ja hallita omia terveystietojaan paranevat. Kokonaisuus luo pohjaa terveydenhuollon prosessien uudistamiselle, mahdollistaa aiempaa edullisemmat ja vaikuttavammat toimintamallit sekä edistää potilasturvallisuutta. Sosiaalihuollon asiakastietojen sähköisessä käsittelyssä varaudutaan lainsäädännön muuttumiseen vastaavaan suuntaan kuin terveydenhuollossakin. Sosiaalihuollon valtakunnalliset tietojenkäsittelyn ratkaisut/palvelut ja arkistointipalvelun toteutukset suunnitellaan vuosina 2012 2015. Tavoitteena on, että sosiaalihuollon valtakunnallisia tietojenkäsittelypalveluja otetaan käyttöön vaiheittain. 3 S i v u

1. Operatiivisen ohjauksen tehtävät ja ohjaus 1.1 TOIMINNAN PERUSTANA OLEVAT LAIT Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta koskevaan lakiin lisättiin vuoden 2011 alusta voimaan tulleen muutoksen (1231/2010) myötä uusi tehtävä: THL vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon sähköisen käsittelyn, siihen liittyvän tietohallinnon ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käytön ja toteuttamisen suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta. (2 1 mom 4 b kohta) Tehtävää on tarkennettu asiakastietolaissa (6, 14 ja 20 ) seuraavasti: THL voi antaa tarkempia määräyksiä potilastietojärjestelmien ja potilasasiakirjojen tietorakenteista sekä muiden kuin niin sanottujen arkaluontoisten tietojen luokittelusta. THL:n tehtävänä on määrittää valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toteutuksen edellyttämät tietosisällöt, käsitemallit ja toimintaprosesseja tukevat tietorakenteet. Lisäksi THL vastaa koodistopalvelun sisällöstä. THL vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon sähköisen käsittelyn, siihen liittyvän tietohallinnon, 14 :ssä tarkoitettujen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja yhteisten hallinnonalakohtaisten tietovarantojen käytön ja toteuttamisen suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta. Vuoden 2011 alusta muutetun lain sähköisestä lääkemääräyksestä (24 ) mukaan THL vastaa sähköisen lääkemääräyksen ja tässä laissa tarkoitettujen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käytön ja toteutuksen suunnittelusta ja ohjauksesta. Vuoden 2011 alussa voimaan tulleissa laeissa säädettyjen uusien tehtävien hoitaminen keskitettiin THL:ssa Tietoosastolle, johon perustettiin OPER hoitamaan yllä kuvattuja lakisääteisiä tehtäviä (01.01.2011 alkaen). OPERin tehtäviin eivät kuitenkaan sisälly koodistopalvelun tietosisällön ylläpito eivätkä yhteisten hallinnonalakohtaisten tietovarantojen käytön ja toteuttamisen suunnittelu, joista vastaavat Tieto-osaston muut yksiköt. Asiakastietolain mukaan Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa terveydenhuollon palvelujen antajien lukuun potilasasiakirjojen säilytystä ja käyttöä varten olevaa arkistointipalvelua sekä sen osana potilasasiakirjojen luovutusta varten hakemistopalvelua ja potilaan Tiedonhallintapalvelua. Kela hoitaa luovutuslokirekisterien säilytyksen osana arkistointipalvelua. Kela hoitaa myös laissa tarkoitettua katseluyhteyttä. Kela on sähköiseen lääkemääräykseen liittyvän valtakunnallisen Reseptikeskuksen rekisterinpitäjä ja valvoo palvelun käyttöä. Kela voi tarvittaessa antaa ohjeita laissa erikseen mainittujen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toteuttamisen edellyttämistä teknisistä ja sanomaliikennemäärityksistä. 1.2 OPERIN TOIMINTA-AJATUS Varmistamme, että asiakkaan terveys- ja hyvinvointitieto on hyödynnettävissä, kun sitä tarvitaan 2. Operatiivisen ohjauksen tavoitteet vuoden 2015 loppuun mennessä Operatiivisen ohjauksen tulee perustua ajantasaiseen ja laajasti hyväksyttyyn valtakunnalliseen strategiaan. Vuonna 1996 on julkaistu sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan valtakunnallinen strategia, joka on edelleen voimassa. Lisäksi vuonna 2007 on julkaistu Suomen eterveys-tiekartta. Operatiivinen ohjaus nojautuu erityisesti asiakastietolakiin ja sen 01.01.2011 voimaan tulleisiin, päivitettyihin lainsäädännön muutoksiin. Terveydenhuoltolain (1326/2010) muutokset tulivat voimaan 01.05.2011, mikä edellyttää mainittuihin lakeihin liittyvien 4 S i v u

asioiden yhteensovittamista. Näiden lisäksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetussa laissa (634/2011, jäljempänä tietohallintolaki) on säännöksiä, joilla on vaikutuksia OPERin toimintaan. Vuoden 2015 lopussa valtakunnallisten Kanta-palveluiden avulla voidaan terveydenhuollossa syntyvää laadukasta tietoa käyttää kansalaisen saadessa palvelua myös muualla kuin missä tieto on syntynyt. Sosiaalihuollon sähköistä tietohallintoa ja asiakastiedon käsittelyä on kehitetty lainsäädännön mahdollistamassa laajuudessa. Operatiiviselle ohjaukselle on asetettu 13 tavoitetta (taulukko 1). Kahdeksan ensimmäistä tavoitetta on asetettu viisivuotiskaudelle 2011 2015. Vuoden 2015 loppuun saakka operatiivisen ohjauksen pääpaino on edistää asiakastietolain ja lain sähköisestä lääkemääräyksestä toimeenpanoa: pyritään varmistamaan Kanta-palveluiden toteutuminen lakien asettamissa aikatauluissa (tavoitteet 1 8). Tavoitteisiin 9 13 liittyvien toimien loppuun saattaminen ulottuu osin tätä kautta pitemmälle. Kukin tavoitteista muodostaa suunnittelussa oman osa-alueensa. Osaalueelle on asetettu oma päätavoite ja sille alisteiset tulokset, niihin johtavat toimenpiteet ja toimintasuunnitelman tasolla esitetyt tehtävät. Kyseessä on laaja asiakokonaisuus. Taulukko 1. Operatiivisen ohjauksen tavoitteet vuosille 2011 2015. 1. Sähköiset lääkemääräykset ovat käytössä koko maassa ja kaikki siihen velvoitetut tahot ovat liittyneet Reseptikeskukseen 2. Palvelujen tuottajat ovat liittyneet valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon ja käyttävät arkistopalvelua 3. Kanta-potilasasiakirjat ovat rakenteeltaan ja tietosisällöltään kansallisesti yhdenmukaisia ja ne arkistoidaan sähköisesti 4. Asiakkaat voivat sähköisen katseluyhteyden avulla tehdä suostumuksia, kieltoja ja hoitoaan koskevia tahdonilmaisujaan tiedonhallintapalveluun sekä katsella terveystietojaan. Tiedonhallintapalvelun kautta terveydenhuollon ammattilaiset saavat potilaan terveyden ja sairaanhoidon kannalta keskeiset tiedot käyttöönsä 5. Terveydenhuollon henkilöstö (mukaan lukien apteekit) osaa käyttää valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja 6. Kansalaisille on tarjolla ajantasaista tietoa Kanta-palveluista (sähköinen lääkemääräys, Potilastiedon arkisto, Omien tietojen katselu, Tiedonhallintapalvelu) 7. Tietojärjestelmien tietoturva ja tietosuojataso on korkea ja niitä valvotaan 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnossa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja valtakunnan tason poikkihallinnollisia yleisperiaatteita 9. Tietorakenteet mahdollistavat sairauksien ehkäisyä, hoidon laatua ja potilasturvallisuutta lisäävien innovaatioiden käyttöönottoa (kuten päätöksenteon tuki) 10. Tietojärjestelmäratkaisut mahdollistavat nopean ja edullisen tilasto- ja rekisteritiedonkeruun sekä tiedolla johtamisen 11. Suomella on valmius liittyä EU-tasoiseen kansalliset rajat ylittävään potilastiedonvaihtoon 12. Asiakkaille tarjotaan sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotka sisältävät sekä asiakkaan omaehtoisen terveyden edistämisen ja hoidon että tiedonvaihdon palvelujen tuottajien välillä 13. Sosiaalihuollon asiakastiedot ovat yhdenmukaisesti tuotettuja ja saatavissa mahdollisimman organisaatioista riippumattomasti. Valtakunnallista arkistopalvelua (työnimi KanSa ) on pilotoitu ja käyttöönottoa suunniteltu [oletus: lainsäädäntö toteutuu] 2.1 SÄHKÖINEN LÄÄKEMÄÄRÄYS Tavoite 2015 Vuoden 2015 lopussa sähköinen lääkemääräys on käytössä koko maassa ja kaikki velvoitetut ovat liittyneet Reseptikeskukseen. Toimet vuonna 2013 Julkisen terveydenhuollon organisaatioiden sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotot tehdään 31.03.2013 mennessä niiden organisaatioiden osalta, joilla on käytössä auditoitu potilastietojärjestelmä. Tavoitteena on, että 90 % julkisen terveydenhuollon toimintayksiköistä (yli 160/180) on ottanut käyttöön sähköisen lääkemääräyksen 5 S i v u

määräaikaan mennessä liittymällä valtakunnalliseen Reseptikeskukseen. Julkisen työterveyshuollon toimintayksiköissä käytetään tietojärjestelmiä, joista kaikkien ei odoteta olevan valmiita määräaikaan 31.03.2013 mennessä. Tehdään tarkennettu aikataulu ja toimenpidesuunnitelma määräaikaan mennessä liittymättä jääneiden julkisen työterveyshuollon toimintayksiköiden liittymisestä Reseptikeskukseen. Laaditaan suunnitelma yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköiden liittymisestä valtakunnalliseen Reseptikeskukseen ja seurataan toteutumista yksityisen terveydenhuollon käyttöönottojen yhteistyöryhmässä. Ensimmäisten liittymisten odotetaan tapahtuvan 2Q/2013 aikana. Yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajien sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottojen eteneminen riippuu toimintayksiköillä ja toimijoilla käytössä olevien potilastietojärjestelmien valmiudesta (auditoinnista). Pääosa käyttöönotoista odotetaan tapahtuvan 3-4Q/2013. Vuonna 2013 järjestettäviä yksityisen terveydenhuollon toimijoille suunnattuja kaikille avoimia yhteistyötilaisuuksia on mahdollista seurata etäyhteyksin. Seurataan ja ohjataan valtionavustettua yksityisen terveydenhuollon toimijoille suunnatun liittymistä tukevan erespa-projektin (www.erespa.net) toimintaa. Osallistutaan päätöksentekoon web- ja/tai mobiili-käyttöliittymästä laatimalla esiselvitys (tietopyyntö) markkinoiden valmiudesta tuottaa sellaisia. Selvitetään toteutuksen konseptia sekä rahoitusta. Laaditaan kehittämiselle ja toteutukselle suunnitelma (projektointi). Avustetaan asiaan liittyvää päätöksentekoa ja toimeenpanoa STM:n määrittämässä laajuudessa. Käynnistetään STM:n päätöksen mukaiset toimenpiteet. Tarkistetaan sähköisen lääkemääräyksen vaiheistamista tarpeen mukaan STM:n vuoden 2012 lopulla lausuntokierroksella olleiden lakimuutosten perusteella. Seurataan valtakunnallisesti sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoja ja käyttöä vuonna 2013 yhteistyöryhmissä OPERin puheenjohdolla. Tiedotetaan yhteistyöryhmissä käsitellyistä ja päätetyistä asioista sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille ja muille sidosryhmille kuukausittain kanta.fi-verkkosivulla (Varjo-tiedote, yksityisen terveydenhuollon käyttöönottoa seuraavan yhteistyöryhmän tiedote). Laaditaan selvitys käyttöönottojen kustannuksista. 2.2 POTILASTIEDON ARKISTO Tavoite 2015 Vuoden 2015 lopussa palvelujen tuottajat ovat liittyneet valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon ja käyttävät arkistopalvelua. Toimet vuonna 2013 Seurataan Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin (PKSHP) liittymisen (11.12.2012) jälkeistä Potilastiedon arkiston yhteisrekisteritoiminnallisuuden toimintaa (Mediatri-PTJ). Jatketaan PKSHP:n raportin perusteella yhteisrekisterien liittymisten toimintamallin tuotteistamista (esimerkiksi laboratoriotoiminnan ja radiologian erillisjärjestelmien osalta). Itä-Savon sairaanhoitopiirissä (ISSHP) on valmisteltu valtionavustetussa projektissa yhteisrekisteritoiminnallisuudella liittymistä siten, että liittyminen tapahtui 02/2013 (Effica-PTJ). Valmistellaan yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa Potilastiedon arkiston ja siihen liittyvien potilastietojärjestelmien testaamista ja valtakunnallisen käyttöönoton aloittamista. Yhteiskäytön mahdollistavien avointen standardien mukaiseen arkistointiin liittyviä määrittelyjä on täsmennetty testaushavaintojen ja potilastietojärjestelmien kehittämisen yhteistyössä esiin nousseiden kehittämistarpeiden perusteella. Päivitetään potilastiedon arkiston toiminnallisen tavoitetilan kuvausta (julkaistaan keväällä 2013). Liittyjien kanssa yhteistyössä valmisteltu ensimmäinen alustava valtakunnallisen Potilastiedon arkiston käyttöönoton aikataulu julkaistiin 29.11.2012. Tarkennetaan valtakunnallinen käyttöönottojen suunnitelma päivämäärätasolle ja suunnitelmaa toteutetaan. Lisäksi on valmisteltu käyttöönottoa tukevia valtakunnallisia toimenpiteitä 6 S i v u

(kuten verkko-oppimisympäristön hankintaa) käyttöönoton tueksi. Valtakunnallisia Potilastiedon arkiston käyttöön liittyviä toimintamalleja on kuvattu yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Paikallisten ja alueellisten käyttöönottoprojektien tueksi on työstetty Potilastiedon arkiston käyttöönoton käsikirja, joka julkaistaan vuoden 2013 alkupuolella. Kansallinen tukirakenne (käyttöönoton käsikirja, verkkokoulu) liittyjille valmistuu syksyllä 2013. Potilastiedon arkistoon tallennetaan asiakirjoja arkistoon liittymisestä lähtien. Syksyllä 2012 selvitettiin vanhojen tietojen, eli ennen Potilastiedon arkistoon liittymistä syntyneiden asiakirjojen, valtakunnallisen arkistoinnin tarpeita ja mahdollisuuksia. Joulukuussa 2012 päätettiin käynnistää määrittelyprojekti vanhojen tietojen arkistoinnin edistämiseksi. Kainuun maakunnalle sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille (HUS) myönnettiin valtionavustusta vanhojen tietojen arkistoinnin määrittelyprojekteja varten. Seurataan ja ohjataan valtionavustettuja projekteja; perustetaan niille yhteinen ohjausryhmä, jossa OPERin asiantuntija toimii puheenjohtajana. Valmistetaan vanhojen tietojen arkistointiin liittyvät määrittelyt 31.12.2013 mennessä. Seurataan ja ohjataan valtionavustettuja Potilastiedon arkiston käyttöönottoa valmistelevia projekteja Kuopiossa (Pegasos-PTJ) ja ISSHP:ssä (Effica-PTJ). Toteutusten odotetaan valmistuvan 3Q/2013, jolloin organisaatioiden odotetaan liittyvän valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon ja aloittavan tuotantotoiminnan. Laaditaan suunnitelma muiden potilastietojärjestelmien yhteistestauksesta ja käynnistetään toiminta. Seurataan yhteistestauksen suunnitelman toteutumista aktiivisesti yhteistyössä Kelan kanssa. Seurataan aktiivisesti julkisen terveydenhuollon toimintayksiköiden liittymisvalmisteluja yhteistyökokouksissa aluehankepäälliköiden ja paikalisten projektipäälliköiden kanssa. Perustetaan Potilastiedon arkistolle valtakunnallinen käyttöönottojen ja käytön yhteistyöryhmässä OPERin puheenjohdolla ja vakiinnutetaan yhteistyöryhmän toiminta 31.12.2013 mennessä. Suunnitelma Potilasarkistoon määriteltyjen asiakirjojen luovutusten testauksista vahvistetaan 31.12.2013 mennessä. Tehdään päätös Potilastiedon arkiston koulutusympäristön rakentamisesta. Laaditaan luonnos suunnitelmaksi yksityisten terveydenhuollon toimijoiden liittymisestä valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. 2.3 TIEDONHALLINTAPALVELU Tavoite 2015 Vuoden 2015 lopussa Tiedonhallintapalvelu toimii osana Potilastiedon arkistoa STM:n vaiheistusasetuksen edellyttämässä aikataulussa. Kansalaiset voivat sähköisen katseluyhteyden avulla tehdä Tiedonhallintapalveluun tallennettavia suostumuksia, kieltoja ja tahdonilmaisuja sekä katsella omia terveystietojaan. Terveydenhuollon ammattilaiset saavat Tiedonhallintapalvelun kautta näytettävät keskeiset potilastiedot käyttöönsä. Tiedonhallintapalvelu on osa valtakunnallista Potilastiedon arkistoa. Tiedonhallintapalvelu mahdollistaa valtakunnallisten Kanta-palvelujen mukaisten suostumusten ja kieltojen hallinnan sekä potilaan hoitoon osallistuville mahdollisuuden saada keskitetysti nähtäväksi hoidon kannalta merkityksellisiä tietoja. Kela toteuttaa Tiedonhallintapalvelun. Tiedonhallintapalvelu sisältää 7 palvelua/toimintoa: 1) tieto potilaalle valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista annetusta informaatiosta, 2) potilaan antamat suostumukset, 3) potilaan tekemät kiellot, 4) potilaan tekemä elinluovutuskielto ja muut elinluovutuksia koskevat tahdonilmaisut, 5) potilaan hoitotahto, 6) muut potilaan terveyden- ja sairaanhoitoaan koskevat tahdonilmaisut, sekä 7) potilaan terveyden- ja sairaanhoidon kannalta keskeiset tiedot. Kohtien 1 6 tiedot tallennetaan Tiedonhallintapalveluun (Kela rekisterinpitäjänä). Kohdan 7 mukaisia tietoja ei tallenneta Tiedonhallintapalveluun, vaan sen kautta luo- 7 S i v u

daan näkymä valtakunnallisessa Potilastiedon arkistossa oleviin tietoihin. Siten Tiedonhallintapalvelun kautta voidaan myös näyttää henkilön terveyden- ja sairaanhoidon kannalta keskeiset tiedot koottuna yhteenvetona potilaalle itselleen tai, potilaan suostumuksella, terveydenhuollon palveluntuottajalle. Palveluun tallennettavat hoidon kannalta keskeisten tietojen tietosisällöt on kiinnitetty asiakastietolain perusteella annetussa asetuksessa (165/2012). Tiedonhallintapalvelun omien tietojen hallinta, valtakunnallisessa Potilastiedon arkistossa ja Reseptikeskuksessa olevien tietojen sekä Tiedonhallintapalvelun kautta näytettävien hoidon kannalta keskeisiä tietoja voi katsella Omien tietojen katselu -palvelussa. Otetaan käyttöön Tiedonhallintapalvelun toimintojen yhdistäminen Omien tietojen katseluun 01.09.2014 mennessä. Toimet vuonna 2013 Aloitetaan Tiedonhallintapalvelun viimeistään 01.09.2016 käyttöön otettavien tietojen määrittelyiden mukainen toteutus vuonna 2013. Tarkennetaan Tiedonhallintapalvelun ja Reseptikeskuksen rooleja potilaan kokonaislääkityksen hallinnassa. Seurataan terveydenhuollon valmiuksia Tiedonhallintapalvelun toiminnallisuuksien ja sisällön suhteen muiden muassa Viila-asiantuntijayhteistyössä ja Potilastiedon arkiston pilottiprojekteissa. Julkaistaan ammattilaisten käyttöön suunnatun valtakunnallisen potilastietojärjestelmistä riippumattoman Tiedonhallintapalvelun tiedot sisältävän katseluyhteyden vuonna 2012 tehty tarvekartoitus. Tehdään jatkosuunnitelmat liittymän sisällöistä ja ominaisuuksista, kuten esimerkiksi reseptin kirjoitus ominaisuus, sekä niiden toteutuksesta ja aikatauluista. Jatketaan vaiheistusasetuksen mukaisesti Tiedonhallintapalvelussa viimeistään 01.09.2014 käyttöön otettavien tietojen toteutusta ja testaamista jatketaan meneillään olevissa Potilastiedon arkiston kehitysprojekteissa. Valmistetaan Tiedonhallintapalvelun kautta kootuista tiedoista toteutettu potilaan keskeisten terveystietojen potilasyhteenvedon kansallinen toteutus pilottikäyttöä varten. Aloitetaan Tiedonhallintapalvelun pilottikäyttö 31.12.2013 mennessä. Vuonna 2013 vähintään kahdessa potilastietojärjestelmässä on valmius ottaa käyttöön suostumusten (kieltojen) hallinta. Tehdään päätös ammattilaisen käyttöliittymästä ja sen mahdollisista sisällöistä. 2.4 OMIEN TIETOJEN KATSELU -PALVELU Tavoite 2015 Vuoden 2015 lopussa Tiedonhallintapalvelu toimii osana Potilastiedon arkistoa vaiheistusasetuksen edellyttämässä aikataulussa. Kansalaiset voivat sähköisen katseluyhteyden avulla tehdä Tiedonhallintapalveluun tallennettavia suostumuksia, kieltoja ja tahdonilmaisuja sekä katsella omia terveystietojaan. Tiedonhallintapalvelun omien tietojen hallinta, valtakunnallisessa Potilastiedon arkistossa ja Reseptikeskuksessa olevien tietojen sekä Tiedonhallintapalvelun kautta näytettävien hoidon kannalta keskeisiä tietoja voi katsella Omien tietojen katselu -palvelussa. Otetaan käyttöön Tiedonhallintapalvelun toimintojen yhdistäminen Omien tietojen katseluun 01.09.2014 mennessä. Toimet vuonna 2013 Julkaistaan ammattilaisten käyttöön tarkoitetun valtakunnallisen potilastietojärjestelmistä riippumattoman Tiedonhallintapalvelun tiedot sisältävän katseluyhteyden vuonna 2012 tehty tarvekartoitus. Laaditaan jatkosuun- 8 S i v u

nitelmat liittymän sisällöistä ja ominaisuuksista (kuten reseptinkirjoitus -ominaisuus), sekä niiden toteutuksesta ja aikataulutuksesta. Toteutetaan Omien tietojen katseluun epsos-suostumustenhallinta, lääkemääräysten uusimispalvelu ja muiden Tiedonhallintapalvelusta löytyvien tahdonilmaisujen hallintapalvelu. Lisätään katseltaviin tietoihin muun muassa terveys- ja hoitosuunnitelma. Sähköisestä lääkemääräyksestä annettuun lakiin valmisteilla olevat muutokset tuovat muutoksia myös Omien tietojen katseluun. Selvitetään tulevat muutokset ja määritellään vaatimukset lainmuutosten toimeenpanoa varten perustettavassa projektissa. Tehdään Omien tietojen katselua koskeva vaatimusmäärittely vuonna 2013. Selvitetään biopankeihin liittyvien suostumusten toteuttamista Tiedonhallintapalveluun / Omien tietojen katseluun. Varaudutaan käynnistämään kehittämisprojekti suostumuksen toteuttamiseksi palveluun. Selvitetään, onko Omien tietojen katselu -palvelussa potilaalle mahdollista tehdä lääkkeen haittavaikutusilmoitus. Tehdään yhteistyötä SADe-SoTe-palvelukokonaisuuden kanssa ja laaditaan suunnitelma palvelukokonaisuuteen sisältyvien palveluiden integroinnista osaksi valtakunnallisia Kanta-palveluita. 2.5 POTILASTIETOJÄRJESTELMIEN TIEDON RAKENTE ISTAMINEN Tavoite 2015 Vuoden 2015 lopussa Kanta-potilasasiakirjat ovat rakenteiltaan ja tietosisällöiltään valtakunnallisesti yhdenmukaisia ja ne arkistoidaan sähköisesti, Potilastiedon arkiston tiedot ovat hyödynnettävissä kaikissa terveydenhuollon organisaatioissa käyttöjärjestelmästä riippumatta. Potilasasiakirjojen rakenteiden yhtenäistämiseksi keskeisten terveystietojen tietosisällöt ja tietorakenteet määritellään kansallisesti, niiden käyttöönotto aikataulutetaan ja ne edellytetään otettavaksi käyttöön kaikissa potilastietojärjestelmissä suunnitelluissa aikatauluissa. Tietorakenteiden lisäksi tietojen yhdenmukainen kirjaaminen on oleellista tietojen rakenteistamiselle, mikä vaatii valtakunnallista yhtenäistä ohjeistusta. Toimet vuonna 2013 Saatetaan loppuun vaiheistusasetuksen mukaisesti viimeistään 01.09.2014 mennessä valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon tallennettavien keskeisten rakenteisten tietojen tietosisältöjen ja niihin liittyvien luokitusten määrittelyt ja päivitykset sekä julkaistaan ne pääsääntöisesti koodistopalvelimella. Niistä koodistoista ja määrittelyistä, joita ei julkaista koodistopalvelimella, tuotetaan listaus käytettävistä koodistoista ja niiden sijainnista. Kartoitetaan vaiheistusasetuksen mukaisesti viimeistään 01.09.2016 mennessä valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon tallennettavien tietojen tietosisällöt ja niihin liittyvät luokitukset. Yhdenmukaistetaan lääkitystietojen valtakunnallisen Potilastiedon arkiston ja Reseptikeskuksen tietosisältöjä ja rakenteita. Päivitetään lääkitysten tietosisältömääritykset vuoden 2016 vaatimusten mukaisiksi. Laaditaan suun terveydenhuollon ja ensihoidon tietosisältömääritykset ja aloitetaan niiden julkaiseminen koodistopalvelimella vuonna 2013. Julkaistaan toiminnalliset määritykset THL:n verkkojulkaisuna. Kytketään ensihoidon määrittelytyö viranomaisten yhteisen kenttäjohdon tietojärjestelmän hankintaprosessiin (määrittelyt esimerkiksi tukimateriaalina). Käynnistetään todistusten ja lausuntojen määrittelyt: laaditaan luettelo käytössä olevista todistuksista, selvitetään määrittelyjen tilanne ja priorisoidaan määrittelytyö. 9 S i v u

Päivitetään suunnitelma rakenteisten tietosisältöjen valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon tallennettavien tietojen vaiheistuksesta myös viimeistään vuonna 2018 tallennettavien tietojen osalta. Julkaistaan suunnitelma THL:n verkkojulkaisuna. Kuvataan kansallisen sähköisen potilaskertomuksen vakioitujen tietosisältöjen ja rakenteiden kirjaamiskäytännöt kootusti THL:n julkaisemassa oppaassa, joka linkitetään kanta.fi-verkkosivuille. Opas perustuu julkaisuun Kansallisen sähköisen potilaskertomuksen vakioidut tietosisällöt (versio 3.0; Hartikainen ym. 2007). Oppaassa tiedot jaetaan selkeämmin vuonna 2013 julkaistavaan yleiseen ja vuonna 2014 julkaistavaan erityisten tietojen osiin. Päivitetään oppaan tiedot vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä ja valtakunnallisten Kanta-palveluiden nykytavoitteita. Kootaan yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten IT-palvelujen keskeinen terminologia, joka julkaistaan THL:n verkkojulkaisuna ja linkitetään kanta.fi-verkkosivuille. 2.6 SOSIAALIHUOLLON TIEDONHALLINTA Tavoite 2016 Sosiaalihuollon asiakastietomalli on valmis ja saatavilla. KanSa-palvelua on pilotoitu ja käyttöönotto suunniteltu. Toimet vuonna 2013 Sosiaalihuollon tiedonhallintaa kehitetään kansallisesti kahdessa kokonaisuudessa: sosiaalihuollon asiakastietomalli sekä sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toimeenpano (erityisesti kansallinen sosiaalihuollon asiakastietovaranto, työnimi KanSa). Asiakastietomallia kehitetään yhteistyössä kentän toimijoiden ja TILU-yksikön kanssa, joka käytännössä vastaa konkreettisten kehittämistoimenpiteiden toteuttamisesta. Asiakastietomallissa vuonna 2012 määriteltyä käsiteontologian graafista esitysmuotoa kehitetään niin, että löydettäisiin esitysmuoto, joka yhdistää sosiaalihuollon asiakastietomallin ja käsiteontologian. Käynnistetään sosiaalihuollon asiakastietomallin katselmoinnin suunnittelu keväällä 2013 ja tehdään asiakastietomallin katselmointi syksyllä 2013. Myös asiakastietomallin teknisen pilotoinnin projekti on tarkoitus käynnistää toimintavuonna. Tavoitellaan asiakastietomallin katselmoinnin edetessä tietomääritysten hallintamallin mukaisen toiminnan ottamista tarkoitus ottaa käyttöön: osana tätä prosessia jatketaan sosiaalihuollon asiakastietomallissa käytettävien luokitusten valmistelua koodistopalvelussa ja päivitetään toimintaprosesseja, joita varten hankitaan tarvittavaa työtä. Jatketaan sanastotyötä suunnitelman mukaan ja saatetaan päätökseen vuonna 2012 aloitettu sanastotyön projekti. Suunnitellaan asiakastietomallin ja rakenteisen kirjaamisen käyttöönoton tueksi verkkokoulua ja käynnistetään koulutusympäristön vaatimusmäärittelyjen laatiminen toimintavuonna. Varaudutaan myös osallistumaan asiakasasiakirja-asetuksen valmistelutyöhön tarvittaessa. Käynnistetään vuonna 2013 sosiaalihuollon asiakastietovarannon tietohallintolain mukainen arviointimenettely ja sen edellyttämien määritysten hankinta KanSan toteutuksen edistämiseksi. Työ sisältää muun muassa KanSan toimeenpanon suunnitelman tekemisen. Työ riippuu lainsäädäntötyön edistymisestä, terveydenhuollon valtakunnallisten Kanta-palvelujen etenemisestä sekä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin ja kehittämispolun valmistumisesta. Laaditaan ja julkaistaan vuonna 2013 alustavat KanSan käyttöönoton edellyttämät (itse)auditoinnin kriteerit niiltä osin kuin se on mahdollista. Myös sosiaalihuollon toimikortti- ja varmenneratkaisut määritellään muun muassa tunnistamisen ja sähköisten allekirjoitusten sekä integroidaan vuonna 2014 tuotannossa olevat terveydenhuollon ja tulevat sosiaalihuollon varmennepalvelut sosiaali- ja terveydenhuollon varmennepalveluiksi. 10 S i v u

Tuetaan viranomaisten yhteisen kenttäjohdon tietojärjestelmän hankintaa erikseen sovittavilla tavoilla ja laajuudessa. Arvioidaan ja selvitetään sosiaalipäivystyksen tiedonsiirtotarpeiden toteutuminen kenttäjohdon tietojärjestelmän käyttöönoton myötä. Toimintavuoden 2013 keskeinen tehtävä on rakentaa ja julkaista uusi verkkosivujen kokonaisuus sosiaalihuollon tiedonhallinnan määritysten julkaisukanavaksi, käyttöönoton tueksi ja aihepiirin kotisivuksi. Osana tätä työtä tarkistetaan kaikki Tikesos-hankkeessa tehdyt määrittelytyöt; laaditaan määritysten viimeistelylle ja täydennyksille aikataulu lopullisten määritysten julkaisemiseksi vuosina 2013 2016. Toimintavuonna hankitaan määrittelytyötä palvelukokonaisuuksien hallinnan määrittelyjen edistämiseksi. Varaudutaan osallistumaan tarvittaessa asiakastietolain ja muun sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönottoa edellyttävän lainsäädäntötyön valmisteluun. 2.7 VALTAKUNNALLISTEN KANTA-PALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ TUKEVAT MUUT TAVOITTEET Alla kuvatut tavoitteet koskevat ensi vaiheessa pääosin terveydenhuoltoa. Sosiaalihuollon suunnitelmia tarkennetaan vuonna 2013. 2.7.1 TIETOJÄRJESTELMIEN TIETOTURVA JA TIETOSUOJA Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien tietoturva ja tietosuojataso on korkea ja että niitä valvotaan. Tietoturvallisuus muodostuu niistä käytännön toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on varmistaa tiedon saatavuus, eheys ja käytettävyys sekä tietojen salassapito ja tietojen rajatut käyttöoikeudet. Tietosuojalla tarkoitetaan henkilötietojen turvallista käsittelyä siten, ettei henkilöiden yksityisyyden suojaa tai oikeusturvaa vaaranneta. Tietosuoja tarkoittaa erityisesti yksilön tiedollista itsemääräämisoikeuden periaatetta, jonka mukaan henkilöllä on lähtökohtaisesti päätösvalta siihen, miten häntä koskevia tietoja saa käyttää ja oikeus asettaa itsestään kerättävän ja luovutettavan henkilötiedon rajat. Valtakunnallisissa Kanta-palveluissa tietoturvalla ja tietosuojalla on keskeinen merkitys. Potilaiden ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden on voitava ehdottomasti luottaa järjestelmään siten, että pelko mahdollisesta tietojen käyttämisestä väärällä tavalla ei estä hoitoon hakeutumista tai tietojen tallentamista. Tietoturvan ja -suojan tehtävät ja vastuut jakautuvat usealle eri toimijalle. Tietoturvaa kehitetään useissa yhteistyöfoorumeissa. Tärkeitä yhteistyöryhmiä tietosuojan toteuttamisessa ovat Tietosuojavaltuutetun toimiston (TSV) johdolla toimivat Terveydenhuollon tietosuojan ohjausryhmä (TELLU) ja Sosiaalihuollon tietosuojan ohjausryhmä (SOHVI). OPER on ollut TELLUn ja SOHVIn jäsen vuodesta 2011. OPER on vuonna 2013 aktiivinen toimija TELLU- ja SOHVI-ohjausryhmissä sekä osallistuu alan koulutustilaisuuksiin. OPER osaltaan tuottaa ja ylläpitää ajantasaista tietoturvan ja tietosuojan koulutusaineistoa kanta.fi-verkkosivuilla. Tietoturvaa tuetaan lisäksi jatkamalla toimikorttien käyttöönottoa terveydenhuollon ammattihenkilöille ja muille potilastietoja käsitteleville yhteistyössä Valviran ja VRK:n kanssa. Tietoturva ja tietosuoja ovat mukana riskien hallintasuunnitelmassa osa-alueena. Laaditaan luonnos riskien hallintasuunnitelmaksi vuonna 2013; otetaan huomioon myös 02/2013 järjestettävän kansainvälisen arvion ( peer review ) tulokset ja keskusteluissa esiin nousseet asiat. 11 S i v u

2.7.2 AMMATTIHENKILÖSTÖN OSAAMISEN VARMISTAMINEN Tavoitteena on, että vuoden 2015 lopussa terveydenhuollon henkilöstö (mukaan lukien apteekkien henkilöstö) osaa käyttää valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja. Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönotto edellyttää tietojärjestelmäpalvelujen käytön osaamista, terveydenhuollon toimintaprosessien ja toimintatapojen yhteensovittamista. OPER tukee muutosta toimintamallien koulutuksella, erityisesti tietojärjestelmistä riippumatonta yhtenäistä toimintatapaa. Tietojärjestelmäkoulutuksesta vastaavat tietojärjestelmien toimittajat. Tuetaan ja toteutetaan alueilla sähköisen lääkemääräyksen toimintamalli- ja auditointikoulutuksia yhteistyössä Kelan, alueellisen yhteistyön erikoissuunnittelijoiden sekä sairaanhoitopiirien aluehankepäälliköiden ja paikallisten projektipäälliköiden kanssa. Valmistellaan, käynnistetään ja toteutetaan Potilastiedon arkiston tueksi verkkokoulu. Käynnistetään verkkokoulun valmistelun aikana esiin nousevien tarpeiden perusteella uusien verkkokoulussa toteutettavien koulutusmoduulien suunnitelmia ja toteutuksia. Luodaan sairaanhoitopiirien ja muiden toimijoiden (erityisesti oppilaitokset) yhteistyölle toimintamalli perus- ja jatko-opintoihin sekä täydennyskoulutukseen liitettävien verkkokoulujen ja mahdollisesti muiden sähköisten valtakunnallisia sote-palvelujen hyödyntämiseksi koulutuksissa. 2.7.3 SOTE-TIETOHALLINNON LAINMUKAISUUDEN VARMISTAMINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisessä noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, ennakoidaan ja tunnistetaan lainsäädännön muutostarpeita sekä noudatetaan valtakunnallisia poikkihallinnollisia yleisperiaatteita. Varmistamaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, että valtakunnallisissa Kanta-palveluissa tai sosiaalihuollon tiedonhallinnassa noudatetaan voimassa olevaa kansallista ja EU-tason lainsäädäntöä sekä poikkihallinnollisia yleisperiaatteita ja muita velvoitteita. Ennakollisen laillisuusvalvonnan onnistuminen edellyttää muun muassa hyvää tiedonkulkua ja aktiivinen yhteistyötä asiantuntijoiden välillä, toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä mahdollisuuksia saada oikeudellista neuvontaa. OPER pyrkii siihen, että operatiivisen ohjauksen ja toimeenpanon yhteydessä tehdyt havainnot, kokemukset ja palautteet otetaan huomioon soveltuvin osin lainsäädäntöä kehitettäessä. Tehdään tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa lainsäädännön kehittämisessä. Tarjotaan sidosryhmille rajallisesti asiantuntijatukea (muun muassa viranomaisneuvonta, ohjeet/oppaat) lainsäädännön tulkintaan ja soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. Osallistutaan lainsäädännön soveltamisen, tulkinnan ja kehittämisen viranomaisyhteistyöhön riittävässä laajuudessa sekä edistetään osaltaan yhteistyön foorumeiden ja työryhmien toimintaa tai perustamista. OPER pyrkii osaltaan edistämään lainsäädännön yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista. Osallistutaan vuonna 2013 Kanta-lainsäädännön valmisteluun ja varaudutaan tulevien lainmuutosten toimeenpanoon, tarjotaan rajallisessa määrin asiantuntijatukea ja neuvontaa lainsäädännön tulkintaan ja soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä laitoksen asiantuntijoille sekä asiakkaille/kansalaisille, osallistutaan epsos-hankkeeseen liittyvän asetuksen valmisteluun ja selvitetään hankkeeseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä, seurataan aktiivisesti SADe-ohjelman etenemistä myös lainsäädännön näkökulmasta, päivitetään valtionavustusohjetta sekä täsmennetään viranomaismääräysten valmistelua koskevaa prosessikaaviota ja kuvausta uusien määräystenantovaltuuksien ja THL:n sisäisten hallintomenettelyiden osalta. 12 S i v u

2.8 VUODEN 2015 JÄLKEEN ULOTTUVAT TAVOITTEET 2.8.1 TIETORAKENTEET UUSIEN INNOVAATIOIDEN MAHDOLLISTAJINA Tavoitteena on, että vuoden 2015 jälkeen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien tietorakenteet mahdollistavat sairauksien ehkäisyä, hoidon laatua ja potilasturvallisuutta lisäävien innovaatioiden käyttöönottoa (esimerkiksi päätöksenteon tuki). Perusratkaisuja määriteltäessä otetaan huomioon kansallisten palvelujen kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa kehittää kansallisesti yhdenmukaista rakenteista potilaskertomusta. Jatketaan vuonna 2013 potilaskertomusten rakenteistamista. Tietojen rakenteistamisessa otetaan jatkossakin huomioon tietojen hyödynnettävyys hoidon kehittämisen ja potilasturvallisuuden parantamisen mahdollistajana. Vuonna 2013 korostuu erityisesti lääkityskirjausten rakenteistamisen mahdollisuudet hoidon parantamiseen. 2.8.2 TIETOJÄRJESTELMÄT TILASTO- JA REKISTERITIEDON KERÄÄMISEN SEKÄ TIEDOLLA JOHTAMISEN MAHDOLLISTAJINA Tavoitteena on, että vuoden 2015 jälkeen tietojärjestelmäratkaisut mahdollistavat nopean ja edullisen tilasto- ja rekisteritiedonkeruun sekä tiedolla johtamisen. Perusratkaisuja määriteltäessä otetaan huomioon valtakunnallisten palvelujen kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tilasto- ja rekisteritiedon keräämisen kehittäminen on THL:n perustehtävä, josta huolehtivat useat yksiköt. Jatketaan vonna 2013 HILMOn ja AvoHILMOn tietosisältöjen järjestelmällistä vertailua kertomustietojen sisältöihin ja rakenteisiin. Yhtenäistetään tietosisällöt ja -rakenteet mahdollisimman laajasti, jotta tilastoitavat tiedot saataisiin pääosin normaalien kertomusmerkintöjen kirjauksista. Otetaan huomioon sosiaalihuollon asiakasta koskevien tilastotietojen keruiden kehittämisprosesseissa ja vuonna 2013 tehtävissä tilastomuutoksissa sosiaalihuollon asiakastiedon määritykset sosiaalihuollon hoitoilmoituksessa, lastensuojelurekisterissä, toimeentulorekisterissä ja rikossovittelussa. Analysoidaan tietovertailun tulokset. Jos tiedonkeruussa on tehty sosiaalihuollon asiakastietoja koskevia muutoksia, arvioidaan ja dokumentoidaan muutosten vaikutukset asiakastietomäärityksiin. Sovitaan vastuutahot sosiaalihuollon asiakastietomallin ja alan tilastoissa olevien yhteisten luokitusten ylläpidolle. Määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilörekisterien tietosisällön tietomallinnukseen liittyvät kaikille yhteiset tiedot Kanta-yhteensopivasti. Lisäksi määritellään muutosten arviointikriteerit, joita tarvitaan tietosisällön arviointiprosessissa. Testataan arviointikriteereitä ainakin HILMOn tietosisältöä arvioitaessa. Laaditaan Kantaan kertyvien potilastietojen käytöstä tilastoinnissa kirjallinen suunnitelma, joka esitellään STM:lle vuoteen 2015 mennessä. Jatketaan vuonna 2013 yhdenmukaistamista: termit ja määritykset sosiaali- ja terveydenhuollon tilasto- ja rekisterituotannossa sekä asiakastietojärjestelmissä. Työ projektoidaan (projektisuunnitelma). 2.8.3 VALMIUDET POTILASTIEDON VAIHTOON EU:SSA Tavoitteena on, että vuoden 2015 jälkeen Suomella on valmius liittyä EU-tasoiseen kansalliset rajat ylittävään potilastiedonvaihtoon. EU:ssa varaudutaan EU-tasoiseen potilastiedon vaihtoon epsos-hankkeessa (Smart Open Services for European Patients Open ehealth Initiative for a European Large Scale Pilot of Patient Summary and Electronic Prescription), johon Suomi osallistuu 01.01.2011 31.12.2013. Hankkeen tavoitteena on parantaa hoidon laatua 13 S i v u

ja potilasturvallisuutta kansalaisten saadessa hoitoa myös muualla kuin omassa maassaan. Käytännön tavoitteena on mahdollistaa sähköisten lääkemääräysten ja potilaskertomuksiin perustuvien yhteenvetotietojen yhteiskäyttöisyys maiden välillä. Hankkeen kuluessa on tarkoitus määritellä ja testata prosesseja ja sovelluksia, joiden toivotaan muodostavan perustan eurooppalaiselle yhteiskäyttöisyydelle hankkeen jälkeen. EU-tasoisena asiantuntijayhteistyönä määritellään edellytykset kansalliset rajat ylittäville sähköisten lääkemääräysten ja potilaskertomustietojen toiminnallisuuksien yhteistoiminnalle, mitä kokeillaan laajoissa piloteissa hankkeeseen osallistuvien maiden välillä. Suomessa on tarkoitus testata sähköisen lääkemääräyksen käyttöä yli kansallisrajojen yhdessä Ruotsin kanssa Tornionjokilaaksossa vuonna 2013. Vuonna 2013 Suomen epsos-kokeilussa tuotantoympäristössä tapahtuva pilotointi toteutetaan vaiheittain: kesällä 2013 Suomi aloittaa pilotoinnin maa A -roolissa, jolloin kansallinen yhteyspiste välittää sähköisiä lääkemääräyksiä reseptikeskuksesta ruotsalaisten apteekkien toimitettavaksi. Kokeilu laajenee vuoden 2013 syksyllä kattamaan myös ruotsalaisen lääkemääräyksen toimittamisen kokeiluun osallistuvissa suomalaisapteekeissa (Suomella maa B -rooli). Tuotantopilotin toteuttamista valmistelevia tehtäviä jatketaan niin, että vuoden 2013 alussa aloitetaan yhteistyö kokeiluun osallistuvien organisaatioiden kanssa Tornionjokilaakson alueella. Yhteistyö sisältää toimintamalleihin ja tiedottamiseen liittyviä tehtäviä. Suomen epsos-kokeiluun liittyvien tehtävien lisäksi THL jatkaa osallistumista hankkeen tehtäviin EU-tasolla. Koko hankekaudelle ulottuvaan kliiniseen ja lainsäädännön asiantuntijatyöskentelyyn osallistutaan työpakettien edellyttämässä laajuudessa vuonna 2013. Toteutetaan kaikki epsos-kokeilun vaatimat käännökset ja siltaukset sekä viedään ne HealthTerm-tietojärjestelmään. Käytetään suomenkielisiä käännöksiä toteutetuissa epsos-piloteissa. 2.8.4 SADE-OHJELMAN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PALVELUKOKONAISUUS Tavoitteena on, että vuoden 2015 jälkeen kansalaisille tarjotaan sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotka sisältävät potilaan omaehtoisen terveyden edistämisen, hoidon ja tiedonvaihdon palvelujen tuottajien välillä. Kansalaisen sähköisten palveluiden kokonaisuutta valmistellaan osana Valtiovarainministeriön (VM) rahoittamaa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe), joka käynnistyi vuonna 2010. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsitteli 08.12.2011 kokouksessaan SADe-ohjelmaa: hallituksen yhtenä kärkihankkeena toimivan ohjelman toimikautta jatketaan 31.12.2015 saakka ja ohjelmalle asetetaan oma, ministeriöiden ja kuntien edustajista koostuva johtoryhmä. SADe-ohjelman tavoitteena on tarjota asiakkaille hyödyllistä, sujuvaa ja helppoa sähköistä asiointia julkisiin palveluihin. Lähtökohtana on vastata asiakkaan palvelutarpeisiin elämänkaaren eri vaiheissa ja tilanteissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta. Tarkoituksena on tuottaa konkreettisia, julkisen sektorin kustannustehokkuutta ja laatua vahvistavia palveluita sekä tehostaa hallinnon prosesseja ja resurssien käyttöä. VM käynnisti 22.02.2012 sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden toimeenpanon. Palvelukokonaisuus tuottaa keinoja, joilla kansalaisella on mahdollisuus ottaa vastuu omasta hyvinvoinnistaan ja ongelmien ennaltaehkäisystä. Tavoitteena on myös tehostaa hoito- ja palveluprosessien suunnittelua ja toteutusta. Tarkoituksena on rakentaa 31.12.2015 mennessä helppokäyttöisiä kansalaisten omiin tarpeisiin räätälöitävissä olevia asiointipalveluja, joilla on mahdollista 1) tukea kansalaista oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, 2) tukea kansalaista hoito- tai palveluyksikön valinnassa ja palveluun hakeutumisessa, 3) parantaa kansalaisen osallistumismahdollisuuksia palvelujen suunnitteluun, sekä 4) tehostaa kansalaisen ja palveluyksikön ammattilaisen välistä vuorovaikutusta ja kommunikaatiota. 14 S i v u

Palvelukokonaisuuteen sisältyy sekä valtakunnallisesti että alueellisesti toteutettavia palveluita. Valtakunnallisesti toteutetaan muiden muassa yleistä sosiaali- ja terveystietoa, riskitestejä ja avuntarpeen itsearvioinnin menetelmiä, palveluhakemisto sekä palautepalveluita potilas- ja asiakastyytyväisyyden mittaamiseen. Alueellisesti tehdään muiden muassa tutkimustulosten ja hoitoviestien välityspalveluita. Ohjelman toteuduttua kansalaisilla on käytössään monipuolisia ja helppokäyttöisiä monikanavaisia palveluita, joiden avulla hän voi ottaa kokonaisvaltaisen vastuun omasta terveydentilastaan ja hyvinvoinnistaan sekä niiden ylläpitämisestä ja edistämisestä. Palvelut mahdollistavat kansalaisen tuottamien omaa terveydentilaa ja hoidon seurantaa koskevien tietojen tallentamisen, tiedon kulun terveydenhoitojärjestelmässä yli organisaatiorajojen sekä tiedon hyväksikäytön. Palvelut lisäävät terveyspalvelujen henkilöstön työn tuottavuutta ja laatua. Mikäli kehityshankkeet johtavat valtakunnallisesti ylläpidettäviin toimintoihin, ne siirtyvät toiminnon rakentamisen ja käyttöönoton osalta osaksi OPERin toimintaa vuonna 2015. 3. OPERin muu toiminta OPER tukee sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden palvelujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämistä sähköisen tiedonhallinnan avulla. Valtakunnallinen ohjaaminen edellyttää yhteistä käsitystä strategisen ja operatiivisen ohjauksen merkityksistä, sisällöistä ja vastuista. Keskeisenä OPERin toimintamallina on yhdistää eri toimijoita yhteistyöhön esimerkiksi luomalla yhteistyölle foorumeita. OPERin toinen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon yhteistyöseminaari järjestettiin 10. 11.04.2013 Kuopiossa (Musiikkikeskus). Jatketaan OPERin sisäisen toiminnan kehittämistä. Toimintaa kehitetään matriisimaisesti valtakunnallisten Kantapalvelujen ja muiden pääprosessien ympärille. Pääprosesseille ja pääosalle niitä tukeville keinoille on nimetty vastuuhenkilöt. Jatketaan 12/2012 sisäisessä toiminnassa 4 tiimin työtä ja laaditaan sisäisestä työnjaosta matriisi (ns. RACI-menetelmällä). Kuvataan tärkeimmät prosessit. Järjestetään säännöllisesti yksikkökokouksia ja suunnittelupäiviä. Yksikössä siirryttiin järjestelmälliseen sisäiseen raportointiin vuonna 2012 ja sitä jatketaan vuonna 2013. Vastuuhenkilöt raportoivat aiheensa edellisen kuukauden suoritetuista tehtävistä, suunnitelluista tehtävistä, sekä kriittisistä asioista ja tunnistetuista esteistä (riskeistä) yksikön sisäisesti ennen kalenterikuukauden ensimmäistä yksikkökokousta. 3.1 OPERIN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISTA TUKEVAT KEINOT Monien toimijoiden ympäristöön sitoutuminen Kantan käyttöönotto- ja kehitysprosesseihin edellyttää, että aikataulut päivitetään realistiselta ja uskottavalta pohjalta. Tarkistetaan Sähköisen lääkemääräyksen, Potilastiedon arkiston, Omien tietojen katselun ja Tiedonhallintapalvelun aikatauluja ja vaiheistamissuunnitelmia asiakastietolain ja sen perusteella annetun vaiheistusasetuksen mahdollisten muutosten mukaisesti. Sähköisen lääkemääräyksen vaiheistuksen tarkistaminen liittyy erityisesti mahdollisiin lakimuutoksiin, joiden lausuntokierros päättyi 20.12.2012. 3.1.2 KOKONAISARKKITEHTUURI STM:n hallinnonalan strategisesta tietohallinnon arkkitehtuurityöstä vastaa STM. Julkaistaan vuonna 2013 päivitetty vaiheistuksen suunnitelma, jossa tarkennetaan sähköisen lääkemääräyksen yksityisen sektorin sekä valtakunnallisen Potilastiedon arkiston käyttöönottojen aikataulut. Samalla tarkennetaan 15 S i v u

eri vaiheissa käyttöön otettavia tietosisältöjä sekä laaditaan suunnitelma uusien tietosisältöjen ja toiminnallisuuksien käyttöön ottamisesta vuoteen 2018 saakka. Kokonaisarkkitehtuuri on menetelmä, jolla voidaan kuvata sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja tietojärjestelmien muodostamaa kokonaisuutta. Kokonaisarkkitehtuurin kehittämispolku taas kertoo karkealla tasolla kehittämisen askeleet nykyhetkestä määriteltyyn tavoitetilaan. Tavoitellaan Kantan ja KanSan kokonaisarkkitehtuurityössä kypsyystasoa 3,5 vuoden 2013 lopussa. Tasot määritellään julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin viisitasoisessa kypsyystasomallissa. Kypsyystasolla 3 arkkitehtuuritoiminta on määriteltyä: arkkitehtuurissa noudatetaan standardeja prosesseja ja kuvasmalleja sekä arkkitehtuuritoiminta on organisoitua. Tasolla 4 arkkitehtuuritoiminta on johdettua: arkkitehtuurien ja arkkitehtuurinhallinnan toimivuutta ja mallin noudattamista mitataan säännöllisesti, tulokset analysoidaan ja näiden perusteella laaditaan korjaavia toimenpiteitä. Kypsyystasomalli jakautuu 8 osa-alueeseen. Otetaan vuonna 2013 käyttöön syksyllä 2012 valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli. THL asettaa osaltaan malliin liittyvät ryhmät. Arkkitehtuurin hallinnalle saadaan näin määritelty kokonaisohjaus- ja organisointimalli, jossa on kuvattu arkkitehtuurin johtamis-, ylläpito- ja muutosten hallintamenettelyt. Käynnistetään vuonna 2013 projekti, jossa kuvataan ensimmäinen versio sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurista ja sen kehittämispolku. Kuvaus perustuu pääsääntöisesti voimassa olevaan lainsäädäntöön ja jo tehtyihin päätöksiin lähivuosien tavoitetilasta etupäässä terveydenhuollon näkökulmasta. Tarkoitus on, että ensimmäisen version päälle voidaan jatkossa laajentaa sosiaalihuollossa jo tehtyä arkkitehtuurityötä sekä muun muassa SADen sosiaali- ja terveydenhuollon arkkitehtuurikuvauksia. Standardointi Kaikissa määrittelyissä pyritään mahdollisimman pitkälle noudattamaan yleisiä standardeja. Ensisijaisesti noudatettavia standardeja ovat CEN, ISO, HL7 ja JHS. Näitä standardeja kehittävät organisaatiot pyrkivät omassa työssään välttämään ristiriitaisuuksia ja päällekkäisyyksiä sekä tunnustamaan toistensa standardit. Seurataan vuonna 2013 verkostoituneen yhteistyön keinoin standardoinnin kehitystä ja osallistutaan standardointikokouksiin riittävässä laajuudessa. Standardeja seurataan yhteistyössä SFS:n seurantaryhmän 301, Suomen HL7 yhdistyksen teknisen komitean ja muiden ryhmien ja projektien kanssa. OPERin edustaja toimi Suomen HL7 yhdistyksen hallituksen jäsenenä 01.01.2012 alkaen. Muutoksenhallinta Käsitellään Kanta-palvelukokonaisuuden eri osa-alueiden (sähköinen lääkemääräys, Potilastiedon arkisto, Tiedonhallintapalvelu ja Omien tietojen katselu) kehittämisen ja muutosten ehdotukset muutos- tai kehitysprojektien yhteistyöryhmissä ja työpajoissa. Kantan muuutosten käsittely ja vaikutusten sekä riskien arviointi sekä muutosten toteutusten yhtenäisestä muutossyklistä sopiminen kokonaisuuden näkökulmasta on välttämätöntä. Kuvataan valtakunnallisten Kanta-palvelujen muutoksenhallinnan kokonais- sekä aliprosessit ja kirjataan menettelytavat. Edistetään muutoksenhallinnan kokonaisuutta yhteistyössä viranomaisten, apteekkien ja potilastietojärjestelmien valmistajien sekä valtakunnallisia Kanta-palveluja käyttävien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarjoajien kanssa. Kohdistetaan vuonna 2013 merkittävä työpanos asiakastieto- ja sähköisen lääkemääräyksen säädösten muutoksiin, jotka hankkeistetaan ja projektoidaan yhteistyössä Kelan kanssa. 16 S i v u