12.1.2018 TAMPERE FILHARMONIA Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Johannes PE 12.1.2018 klo 19 TAMPERE-TALON ISO SALI Moser, sello TAMPERE FILHARMONIA Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Johannes Moser, sello MATS LARSSON GOTHE (s. 1965) The Apotheosis of the Dance EDWARD ELGAR (1857 1934) Sellokonsertto e-molli, op. 85 I Adagio II Lento III Adagio IV Allegro VÄLIAIKA LUDWIG VAN BEETHOVEN (1770 1827) Sinfonia nro 7 a-molli op. 92 I Poco sostenuto - Vivace II Allegretto III Presto IV Allegro con brio Aamulehden nimikkokonsertti Konsertti päättyy noin klo 21. Konsertin kaikenlainen taltioiminen on kielletty.
Illan kokoonpano Konserttimestari Pekko Pulakka 1. konserttimestari I viulu Anton Chausovskii vuorotteleva 1. konserttimestari Riikka Marttila* Lotta Laaksonen*** tp. Lea Antola Tatevik Ayazyan Raimo Hannikainen Siri Heinonen Katri Nikkanen Jaakko Nordman István Szalay Vitali Torkkeli Kati Tuominen-Heroja Martti Wiklund Hanna Parviainen tp. Silva Koskela tp. II viulu Kimmo Tullila* Heidi Kuula** Anna Angervo*** tp. Antti Hannikainen Heikki Hannikainen Elina Kilpinen Kirsi Korpela-Pulkkinen Kristine Lilientale-Birzniece Eeva-Liisa Suuronen Pirjo Tulisalmi Sanna Tullila Kaisa Hiilivirta tp. Maija Wesslund tp. Alttoviulu György Balázs* Kimmo Kivivuori*** Heili Hannikainen Marianne Hautakangas Anne Korhonen Taavi Nachtigall Tarja-Leena Saari Lauri Savolainen Elisabete Sorokina Anni Tiainen-Hammo Laurent Corsyn tp. Sello Lauri Kankkunen* Panu Saari*** Reinis Birznieks Maija Juuti Miika Jämsä Tuija Lamminmäki Sampo Liukko Elina Sipilä Virpi Välimäki Kontrabasso Jarkko Uimonen* Petri Mäkiharju** Juha Kleemola*** tp. Pentti Huhtinen Tuomo Kinnunen Antti Laulaja Heikki Lehtinen Rozaliya Pazvantova tp. Huilu Alexis Roman* tp. Seppo Planman Oboe Cristian Moré Coloma* Juha Ala** Klarinetti Jarmo Hyväkkö* Mark Reding** Fagotti Alexander Veryukhanov** Marcin Wosinski Käyrätorvi Aleksi Mäkimattila* Jouni Suuronen** Ismo Ponkala Pasi Tiitinen Timo Ruskeepää Trumpetti Jonas Silinskas* Aki Välimäki*** Tapio Kilpinen Pasuuna Antti Hirvonen* Vygantas Silinskas** Olavi Hostikka Tuuba Harri Miettunen* Patarummut Péter Fodor*** Lyömäsoittimet Jyri Kurri* * äänenjohtaja ** vuorotteleva äänenjohtaja *** varaäänenjohtaja tp. sijainen/tilapäinen
Santtu-Matias Rouvalin kapellimestariura lähti huimaan nousukiitoon 2009, kun hänet kutsuttiin yllättäen johtamaan Radion sinfoniaorkesteria. Tampere Filharmonian ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana hän on toiminut vuodesta 2013, ja hänen sopimustaan jatkettiin juuri toistaiseksi. Rouvali on kysytty nimi kansainvälisillä estradeilla: Hänet on nimitetty Lontoon Philharmonia-orkesterin päävierailijaksi, vastaavassa pestissä hän toimi Kööpenhaminan filharmonikoissa 2013 2017. Syksyllä 2017 hän aloitti Göteborgin filharmonikkojen ylikapellimestarina Tampereen orkesterin rinnalla. Vakituisten tehtäviensä ohella Rouvali vierailee niin Euroopan kuin Yhdysvaltain merkittävissä orkestereissa. Sinfoniakonserttien lisäksi Rouvali on johtanut oopperaa ja palaakin keväällä 2018 Tampereen Oopperaan johtamaan Olli Kortekankaan uuden Veljeni vartijan. Kuva Kaapo Kamu Saksalais-kanadalainen Johannes Moser aloitti sellonsoiton opinnot kahdeksanvuotiaana. Vuonna 1997 hänestä tuli professori David Geringasin oppilas. Kansainvälinen ura käynnistyi vuonna 2002 voitosta Tšaikovski-kilpailussa, jossa hänet palkittiin lisäksi erikoispalkinnolla Rokokoo-muunnelmien tulkinnasta. Moser on esiintynyt maailman johtavien orkestereiden, esimerkiksi Berliinin, New Yorkin ja Los Angelesin filharmonikoiden, solistina ja työskennellyt useiden merkittävien kapellimestareiden kuten Riccardo Mutin, Lorin Maazelin, Valery Gergievin ja Zubin Mehtan kanssa. Hän on saanut kiitosta klassisen musiikin ulottuvuuksien laajentamisesta sekä intohimoisesta suhtautumisestaan nykymusiikkiin. Moser on omistautunut nuorten yleisöjen tavoittamiseen päiväkotilapsista lukiolaisiin, ja haluaa tuoda musiikin helposti lähestyttäväksi kaikenikäisille. Moser on ahkera kamarimuusikko ja kiertää kuluvalla kaudella konsertoimassa vasta perustetun pianotrionsa kanssa, johon kuuluvat hänen lisäkseen pianisti Yevgeny Sudbin ja viulisti Vadim Gluzman. Kuva Manfred Esser-Haenssler Classic
TANSSIN APOTEOOSI Tampere Filharmonian kevät 2018 avataan saksalaisilla ja brittiläisillä klassikoilla sekä uudella ruotsalaisella musiikilla! Beethovenin seitsemättä sinfoniaa on kutsuttu tanssin apoteoosiksi, ylistykseksi tanssille. Tähän vaikutelmaan pohjaten MATS LARSSON GOTHE on säveltänyt avauskappaleena kuultavan The Apotheosis of the Dance -teoksen, eräänlaisen heijastuman Beethovenin seitsemännestä. Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa koulutuksensa saanut ja opintojaan muun muassa Sibelius-Akatemiassa ja italialaisten mestareiden kanssa täydentänyt Gothe alkoi säveltää päätoimisesti 1990-luvun puolivälissä. Hänet tunnetaan erityisesti palkituista oopperoistaan, muun muassa vuonna 2008 kantaesitetystä Poet and Prophetessista ja vuonna 2015 kantaesitetystä Blanche & Mariesta. Ruotsalaissäveltäjän tuotannon keskiössä on oopperan ohella lukuisia soolokonserttoja ja kolme sinfoniaa. Lisäksi hän on kunnostautunut muun muassa mykkäelokuvamusiikin parissa; Göteborgin elokuvafestivaaleilla esitettiin viime keväänä Victor Sjöströmin kuuluisa Ajomies-elokuva Gothen orkesterimusiikin säestyksellä. Tänään kuultavan teoksen Gothe kirjoitti vuonna 2012 ja omisti sen englantilaiskapellimestari Rumon Gamballe. Norlannin oopperan orkesteri kantaesitti teoksen Gamban johdolla tammikuussa 2014.
Kuten teoksen nimikin antaa olettaa, on Gothe kerännyt Beethovenin seitsemännen musiikillisia aineksia ja rakentanut niistä omalla säveltäjänkielellään aivan uudenlaisen kokonaisuuden. Illan kapellimestarille teos on jo entuudestaan tuttu; Santtu-Matias Rouvali johti kappaleen toisen kotiorkesterinsa Göteborgin sinfonikkojen konsertissa viime vuoden helmikuussa. Tää on hauska biisi, kun tää on sen Beethovenin pohjalta tehty. Tää on ikään ku sellanen leikkiversio siitä seiskasta, Rouvali luonnehtii. Uuden ruotsalaismusiikin jälkeen siirrytään brittien Sibeliuksen, 1900-luvun alussa aatelisarvonkin saaneen EDWARD ELGARIN rakastetun sellokonserton pariin. Britit kaipasivat vuosisadan vaihteessa säveltäjää, jonka teoksia soittaa kansallisina juhlapyhinä ja jonka kuva naulata koristamaan konservatorioiden käytäviä, ja vielä sellaista, josta koko muukin maailma, tai ainakin Eurooppa, innostuisi. Tällaisen he saivat Elgarista. 1910-luvun lopulla, tänään kuultavaa teosta kirjoittaessaan, Elgar oli jo varsin tunnettu musiikin mestari. Hän oli saattanut kantaesitettäviksi molemmat sinfoniansa, ja hänen läpimurtoteoksensa Enigma-variaatiot oli löytänyt tiensä lukuisiin konserttisaleihin. Sellokonserton Elgar sävelsi maaseudun rauhassa, Fittleworthin kylässä Englannin Sussexissa ensimmäisen maailmansodan päätyttyä, kollektiivisen surun ja henkilökohtaisten vaikeuksien väsyttämänä. Sodan aiheuttama epäinhimillinen kauhu ja hävitys raastoivat säveltäjän
mieltä, minkä lisäksi hänen terveytensä reistaili; säveltäjälle jouduttiin tekemään nielurisaleikkaus, joka oli siihen maailman aikaan hänen ikäiselleen miehelle varsin vaarallinenkin toimenpide. Tarina kertoo, että Elgar kirjoitti sellokonserttonsa avausteeman muistiin hyvin pian leikkauksen jälkeen, ollessaan vielä toipilaana. Säveltäjän ja ympäröivän maailman kokemukset soivat tunteikkaassa teoksessa: Se on äärimmäisen dramaattinen konsertto. Elgar kirjoitti sen kärsiessään niin sisäisestä kuin ulkoisestakin kriisistä. Hänen rakastamansa Eurooppa oli kadonnut, ja hän itse oli joutunut viettämään aikaa sairaalassa. Ehkä juuri siksi se on myös yksi säveltäjän henkilökohtaisimmista teoksista, illan solisti Johannes Moser pohtii ja jatkaa: Se ei kuitenkaan ole pelkkää synkkyyttä, vaan mukana on myös valoa, esimerkiksi kuplivassa toisessa osassa. Mielenkiintoista tässä teoksessa ovatkin juuri kontrastit. Ensimmäinen esitys kuultiin Lontoossa lokakuussa 1919. Elgar johti oman konserttonsa, brittikapellimestari Albert Coates johti konsertin muut teokset. Coates suhtautui harjoitusaikatauluun laveasti, mistä Elgar ja hänen musiikkinsa joutuivat kärsimään. Sellokonserton yhteisharjoitukset jäivät täysin vajavaisiksi, ja vaikka johdettavana oli huippuluokan kokoonpano, Lontoon sinfoniaorkesteri, ei teokselle onnistuttu tekemään kunniaa. Solisti Felix Salmond oli kuitenkin tehnyt kotiläksynsä tunnollisesti, ja niinpä Elgar päätti, että konsertto esitetään.
Harjoittelun puute ei jäänyt kriitikoilta huomaamatta, ja heikko ensiesitys jarrutti sellokonserton leviämistä aluksi. Vähitellen teos kuitenkin saavutti yleisönsä, ja siitä on vuosien varrella tullut yksi maailman rakastetuimmista ja soitetuimmista konsertoista. Moserkin on soittanut teosta lukuisia kertoja ja levyttänytkin sen yhdessä sveitsiläisen Orchestre de la Suisse Romanden ja kapellimestari Andrew Manzen kanssa pari vuotta sitten. Tällä teoksella maksan vuokrani, sellisti nauraa. Ja olen aina hyvin onnellinen päästessäni soittamaan sitä. Suhtautumiseni teokseen on muuttunut vuosien varrella, mikä tekee siitä aina uudelleen kiinnostavan. Teininä kiinnitin huomiota aivan eri asioihin kuin nykyään. Moser on esiintynyt Rouvalin kanssa aiemminkin, marraskuussa 2016, jolloin ohjelmassa oli toinen maailmanluokan suosikki, Antonín Dvořákin sellokonsertto, ja orkesterina Los Angelesin filharmonikot. Meillä on jo historiaa romanttisten konserttojen kanssa! Olenkin tosi innoissani Tampereen viikosta ja yhteistyöstä Santun kanssa. Meillä synkkasi viimeksi hyvin, olin tosi vaikuttunut hänen tavastaan omistautua musiikille. Hän on yhtä aikaa vakava ja hauska kapellimestari, Moser luonnehtii. Konsertti päätetään LUDWIG VAN BEETHOVENIN musiikkiin. Kuten Elgar myös Beethoven koki suuria tunnekuohuja henkilökohtaisessa elämässään tänään kuultavan kappaleen säveltämisen aikoihin. Hänen kuulonsa oli heikennyt radikaalisti jo 1800-luvun alussa, mistä
Beethoven kirjoitti veljilleen niin kutsutussa Heiligenstadtin testamentissa, raastavan tunteikkaassa kirjeessä vuonna 1802. Hän selitti sosiaalista kömpelyyttään ja paheksuttua ärhäkkyyttään kärsimyksellä, joka oli osunut hänen kohdalleen: säveltäjältä oltiin viemässä hänelle itselleen kaikkein tärkein aisti. Kymmenen vuoden kuluttua Heiligenstadtin testamentista saksalaissäveltäjän kuulo oli käynyt vielä paljon heikommaksi. Beethoven vietti aikaa Teplicen kylpyläkaupungissa nykyisen Tšekin luoteisrajalla. Hän kirjoitti seitsemättä sinfoniaa, jonka sävellystyön oli aloittanut jo edeltävänä vuonna ja jonka joitakin teemoja oli luonnostellut jo paljon aiemmin. Seitsemännen sinfonian sävellysajoilta on säilynyt muutakin kuin nuotteja, nimittäin jälleen varsin tunteikas kirje, jonka Beethoven viimeisimpien tutkimusten mukaan rustasi nimenomaan kesällä 1812. Tällä kertaa aiheena ei ollut hänen surkea terveydentilansa, vaan suuri rakkaus! Ikuisesti sinun, ikuisesti minun, ikuisesti meidän -sanoihin päättyvä kirje kuolemattomalle rakastetulle on yksi maailman kuuluisimmista teksteistä. Se on intohimoinen hellien tunteiden julistus, jonka kohdetta tutkijat ovat pohtineet jo vuosisatoja, rakastuihan Beethoven elämänsä aikana useita kertoja, mutta ei kuitenkaan milloinkaan avioitunut kukaan ei hänen kosintaansa suostunut. Miltei yhtä aikaa seitsemännen sinfonian kanssa syntyi kahdeksas, mutta sen jälkeen Beethovenin kynä hiljeni, ja myöhäisvaiheen huipputeoksia saatiin odot-
taa lopulta todella pitkään. Musiikinhistorian mullistava yhdeksäs sinfoniakin valmistui vasta vuonna 1824, peräti kaksitoista vuotta edeltäjiään myöhemmin. Ei ole ihme, ettei soittajanuransa jo päättäneen Beethovenin sävellysinto ollut enää 1810-luvulla kiihkeimmillään, sillä vuosikymmenen loppuun mennessä hän oli jo lähes umpikuuro, minkä lisäksi hänellä oli monia työskentelyä haittaavia taloudellisia vaikeuksia. 1810-luvun alkupuolella säveltäminen kuitenkin sujui mutkattomammin, ja suurisuuntainen seitsemäs sinfonia valmistui lumoamaan wieniläisyleisön kantaesityksessään joulukuussa 1813. Yleisö vakuuttui erityisesti sinfonian toisesta osasta, joka soitettiin vielä uudelleen ylimääräisenä konsertin päätteeksi. Ensimmäisen esityksen jälkeen teoksen voittokulku vain jatkui, ja se on yhä osa niin orkestereiden perusohjelmistoa kuin lukuisten elokuvien ja TV-sarjojen ääniraitojakin. Beethovenin maanmies, oopperaguru Richard Wagner luonnehti aikanaan etenkin sinfonian hitiksi noussutta toista osaa tanssin apoteoosiksi. Kyseessä ei kuitenkaan suinkaan ole mikään tanssiteos, ja vaikka yhteydessä on joissakin harvoissa esityksissä vähän tanssittukin, on se ennen kaikkea konserttisalien perusohjelmistoa. Seitsemännestä sinfoniasta pidettiin niin paljon, että sen jälkeen kevyempi kahdeksas, niin kutsuttu pieni sinfonia, oli yleisölle suorastaan pettymys. Illan kapellimestari on johtanut Beethovenin seitsemännen Tampere-talon Isos-
sa salissa aiemminkin. Tampere Filharmoniaa hän johti ensimmäistä kertaa koko perheen konserteissa tammikuussa 2010, ohjelmassa oli Paul Pettersonin Pieni Punahilkka -musiikkisatu. Seuraavan kerran Rouvali palasi Tampereelle Dvořákin ja Stravinskyn parissa joulukuussa 2011. Kolmannella vierailulla helmikuussa 2013 ohjelmassa oli tänään kuultava sinfonia. Se oli kyllä todellinen tanssin apoteoosi, kun Santtu sen täällä ensimmäistä kertaa johti, intendentti Helena Hiilivirta toteaa. Rouvalille illan ohjelma on mieluista, ja Beethovenin seitsemäs aivan erityisen tärkeä teos. On hauska tehdä se taas Tampereella. Tämä valittiin vähän niin kuin sen kunniaksi, että meidän sopimus uusittiin! Johdin tämän silloin juuri ennen kun aloitin täällä, ja nyt kun tehtiin uusi soppari, niin on jotenkin taas tämän biisin aika. Nyt tulee tosi hyvä versio tällä kertaa, Rouvali hehkuttaa. Myös illan solisti Moser on innoissaan konsertista ja hieman muustakin: On ihan mahtavaa olla Suomessa! Olen käynyt täällä vain kerran aikaisemmin. Saunaan pitää päästä tällä viikolla, ja olen myös ymmärtänyt, että täällä kuuluu mennä jäiseen veteen uimaan, ja että se onnistuu nimenomaan Tampereella. Sen aion tällä viikolla tehdä, mennä saunasta järveen! Jännittää tosi paljon. Teksti Maija Leino
TAMPERE FILHARMONIAN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT Lomalinja Oy Visura Oy TAMPERE FILHARMONIAN YHTEISTYÖKUMPPANIT Tampere Filharmonian ystäväyhdistys Täydennä musiikkielämyksiäsi Pro Orchestran kanssa Yhdistyksessämme saat eturivin paikan tutustua Tampere Filharmoniaan ja tuet samalla orkesteria. Toiminta sopii kaikille musiikin ystäville. Jäsentilaisuuksissamme vierailee kiinnostavia taiteilijoita ja järjestämme vuosittain useita musiikkimatkoja. Myyntipisteemme on Tampere-talon toisessa kerroksessa Tampere Filharmonian konserteissa. Tutustu toimintaamme www.proorchestra.fi Liity jäseneksi sivuillamme tai myyntipisteessämme. Tervetuloa jäsentilaisuuksiin! Torstai 25.1. Vieraanamme on kapellimestari Mario Venzago tai pianisti Alexander Gavrylyuk. Kuulemme myös 30.5.-2.6. Wienin matkasta. Torstai 8.2. Teemana on ooppera ja pääsemme seuraamaan oopperan harjoitusta. Torstai 8.3. Tapaamme viulisti Sergei Malovin. Yli 25 vuotta toimintaa Tampere Filharmonian rinnalla
Uusia Visura-koteja Tampereen keskustaan KOy Tampereen Keidas, Puutarhakatu 17 Helppoa ja laadukasta asumista Puutarhakadulla. Lisätietoja antaa: Matti Frick, p. 0503482044, matti.frick@visura.fi www.visura.fi LOMALINJA MATKAMESSUILLA! Tervetuloa osastollemme 6m90 Helsingin Messukeskukseen 19. 21.1.2018. Koko maailma yksissä kansissa Suomen monipuolisin matkaesite 2018 on ilmestynyt! Selaa esitettä netissä tai tilaa se kotiin. TAMPERE 010 289 8100 I HELSINKI 010 289 8102 I RYHMÄT 010 289 8101 Palvelumaksu 26 /varaus. Verkkokaupasta 24h ilman palvelumaksua. Puhelut 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. LOMALINJA.FI
www.tamperefilharmonia.fi