KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen



Samankaltaiset tiedostot
UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Miten (uusi) jätelainsäädäntö on muuttanut toimintaa? Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät Jorma Mikkonen

HE 195/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta

HE 195/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

L&T:N RATKAISUT RAKENNUSJÄTTEIDEN KÄSITTELYYN

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Jätelain kokonaisuudistus

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

KOKOEKO Kuopio Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

Jätehuoltomääräykset Esittäjän nimi 1

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

EU:n jätesäädösten vaikutus Suomen jätehuoltoon. Erityisasiantuntija Tuulia Innala

Hankintalain kokonaisuudistus. Talousvaliokunta,

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti Markku Salo JLY

CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset

Oulun läänin jätesuunnitelman

Valtakunnallinen jätesuunnittelu ja muuta ajankohtaista. Sirje Stén, ympäristöministeriö Kokoeko seminaari Kuopio

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kierrätystavoitteet kiristyvät millä keinoilla Suomen kierrätysaste nousuun? Sirje Stén, ympäristöministeriö CIRCWASTE, Helsinki

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu

Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU Tuusulan kunnantalo

Kyjäte Oheismateriaali asia 15

EU:n kiertotalouspake1 jätedirek5ivien muu8aminen. Jätehuoltopäivät Tarja- Rii8a Blauberg, ympäristöministeriö

Ajankohtaista EU:n jätedirektiivien toimeenpanosta. Jätealan strateginen yhteistyöryhmä Riitta Levinen, ympäristöministeriö

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

EU:n jätesäädöspaketin toimeenpano. Jätealan strateginen yhteistyöryhmä Riitta Levinen, ympäristöministeriö

Kunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019

Kaatopaikkakielto ja jätehierarkia Neuvotteleva virkamies Ari Seppänen, Ympäristöministeriö

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut?

Rakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa

Jätelainsäädännön kokonaisuudistus

EU:n kiertotalouspaketti, jätedirektiivien muutosehdotukset U 27/2015. Eduskunnan talousvaliokunta Riitta Levinen, ympäristöministeriö

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

EU:n kiertotalouspaketti, jätedirektiivien muutosehdotukset

Jätedirektiivin rakennusalaa koskevat muutokset. Riitta Levinen Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät

KATSAUS KUNNAN ROOLIIN JÄTEHUOLLON OHJAUKSESSA

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry

KOKOEKO- SEMINAARI Kiertotalous käytännössä Jorma Mikkonen Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Kaavoitus ja jätehuolto

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

KÄYTETTY PAKKAUS KIERTÄÄ RAAKA-AINEEKSI

Hankintalain kokonaisuudistus. Ympäristövaliokunta,

Lahden seudun kierrätyspuisto

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Kaskisten kalarantapäivät / Merja Rosendal

SER Keski-Suomessa. Outi Pakarinen Keski-Suomen liitto Outi Pakarinen

Kuntien yhteinen jätelautakunta,

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

RAKENNUSLIIKKEIDEN 2020 KIERRÄTYSTAVOITE 70%

Kierrätys Suomessa (biohajoavat jätteet)

Lähtölaukaus jätelainsäädännön. kohti haastavia tavoitteita. KIERTOTALOUS NYT Riitta Levinen

Tulevaisuuden näkymät Ehdotus valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi vuoteen Tarja-Riitta Blauberg KOKOEKO-seminaari 3.10.

Kunnallinen jäteyhtiö kiertotalouden mahdollistajana. Kumi-instituutin kevätseminaari Harri Kallio, Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Kohti kiertotaloutta ajankohtaiset säädösprosessit. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Strategisen tutkimuksen verkostoitumistilaisuus 10.3.

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Pidä Lappi Siistinä ry. Ympäristöseminaari Kauko Kivilehto yhteyspäällikkö Lassila & Tikanoja Oyj kauko.kivilehto@lassila-tikanoja.

JURISTIN PUHEENVUORO MUUTTUVASTA JÄTELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä

Kiertotalouskylä KokoEko-seminaari , Kuopio

Uudistusten merkitys alueellisesti

Yhdyskuntajätteet ja tuottajavastuujätteet - VALTSUn ja direktiivien uudet tavoitteet ja toimenpiteet

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö

Jätevirtojen ennakointi suunnittelun apuna. Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus, Jätehuoltopäivät,

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio,

Kohti kiertotaloutta Lounais-Suomen ympäristöohjelman käynnistys

Jätehuolto, kierrätys ja lajittelu

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Transkriptio:

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen JÄTTEIDEN MASSAPOLTTO Tavoitteena jätteen hävittäminen Jätteiden hyödyntäminen vähäistä Kalliit investoinnit KIERRÄTYS & HYÖDYNTÄMINEN Tavoitteena jätteiden synnyn ehkäisy sekä materiaalien maksimaalinen hyödyntäminen aineena Suljettu kierto, materiaalitehokkuus ja ilmastonmuutoksen torjunta 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lassila & Tikanoja Oyj 2

KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI Eurooppa 2020 strategian painopistealueet Älykäs kasvu Koulutus Osaaminen Innovaatiot Osallistava kasvu Korkea työllisyys Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus Kestävä kasvu Resurssitehokkuus Vihreämpi ja kilpailukykyisempi talous Lassila & Tikanoja Oyj 3

EUROOPAN RIIPPUVUUS ULKOPUOLISISTA RESURSSEISTA ON HUOLESTUTTAVA EU on maailman suurin raaka-aineiden nettotuoja (per capita) EU:n avoin talous perustuu olennaisesti tuotuihin materiaaleihin Raaka-aineiden riittävyydestä on tullut suurin strateginen huolenaihe Raaka-aineiden kysyntä entisestään kasvaa ja hinnat nousevat Lassila & Tikanoja Oyj 4

KIERRÄTYS ON MERKITTÄVÄSSÄ ROOLISSA ILMASTON MUUTOKSEN TORJUNNASSA Lassila & Tikanoja Oyj 5

KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA INTEGROITUU OSAKSI MATERIAALITALOUTTA URBAN MINING Kierrätyskelpoisia uusioraaka-aineita hävitetään joka vuosi 5,25 miljardin euron arvoista Jos nämä olisi kierrätetty C02-päästöjä olisi vähennetty 148 miljoonalla tonnilla 70 % kierrätysasteella EU:n alueelle syntyisi 500.000 uutta työpaikkaa Lassila & Tikanoja Oyj 6

HYÖDYNTÄMISTAVOITTEET EU (WFD) Suomi 2016 mennessä 2015 Erilliskeräys (paperi, muovi, metalli, lasi) Materiaalikierrätys 50 % (Jäteasetus) 2020 Yhdyskuntajäte kierrätysaste 50 % Energiahyödyntäminen 30 % (Valtsu) 2020 Rakennus- ja purkujäte kierrätysaste 70 % Loppusijoitus 20 % (Valtsu) Lassila & Tikanoja Oyj 7

SUOMELLA ON PITKÄ MATKA KIERRÄTYSTAVOITTEISIIN Hyödyntäminen materiaalina Muutos -10,6 % Muutos + 15,2 % Tavoite + 400.000 t Hyödyntäminen energiana Muutos + 20,40 % Muutos + 21,1 % Tavoite + 130.000 t Kaatopaikkasijoitus Muutos -3,3 % Muutos -4,2 % Tavoite -550.000 t 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 Vuosi 2011 Vuosi 2010 Vuosi 2009 Lassila & Tikanoja Oyj 8 2009 2010 2011 Kierrätys materiaalina 36 % 33 % 35 % Energiakäyttö 18 % 22 % 25 % Sijoitus kaatopaikalle 46 % 45 % 40 %

YHDYSKUNTAJÄTTEEN KÄSITTELY: EU (2010) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Materiaalina kierrätys Muu kierrätys ml. kompostointi Poltto Kaatopaikkasijoitus Lähde: Eurostat Lassila & Tikanoja Oyj 9

RESURSSITEHOKKUUSINDIKAATTORIT EIVÄT MAIRITTELE SUOMEA

YMPÄRISTÖNORMIT KIRISTYVÄT 2008 EU-parlamentti hyväksyi ehdotuksen jätedirektiiviksi 2012 Jätelain kokonaisuudistus astui voimaan 1.5.2012 2013 Jätevero nousee 50 euroon tonnilta 2013 Yhdyskuntajätteen materiaalikohtaiset kierrätystavoitteet tarkentuvat 2013 Päästökauppa kiristyy 2014 Pakkausjätteet tuottajavastuu siirtyy kokonaan kunnilta tuottajayhteisöille 2016 Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan 2016 Jäteasetus velvoittaa kierrättämään vähintään 50 % yhdyskuntajätteestä 2016 Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoite alle 20 % yhdyskuntajätteestä kaatopaikoille 2020 Jäteasetus velvoittaa kierrättämään vähintään 70 % rakennus- ja purkujätteistä 2012 2013 2014 2015 2016

JÄTE ON TULEVAISUUDEN RESURSSI Etusijajärjestyksestä tulossa entistä velvoittavampi EU:n 7. Ympäristöohjelma, Eurooppa 2020 Tavoitteet Jätettä pitää käsitellä resurssina Jätteen kokonaismäärän vähentäminen kaikissa jakeissa Kaatopaikkakielto kierrätyskelpoiselle ja biohajoavalle jätteelle Keinot Etusijajärjestys täydellisesti implementoitu Vaiheittain eroon kaatopaikoista Energiahyödyntäminen rajataan vain kierrätyskelvottomaan materiaaliin Uusioraaka-aineet varteenotettava raaka-ainelähde EU:n sisämarkkinoiden avaaminen kierrätyksessä Laittomien laivakuljetusten eliminointi

AJANKOHTAISTA: JÄTTEENKERÄYSTÄ KOSKEVAT LINJAUKSET Suomessa kuntien vastuulla olevan jätteen kuljetus voidaan järjestää markkinaehtoisesti (taloyhtiöt tai omakotitalot voivat itse valita palvelun ja sen toimittajan) tai keskitetysti, jossa kunta standardoi palvelun ja kilpailuttaa sen. Uuden Jätelain nojalla päätös kuljetusjärjestelmästä pitää tehdä 1.5.2013 mennessä. Kotitalousjätteen keräys ns. markkinaehtoisilla alueilla Sako- ja umpikaivojen tyhjennysten osalta koko Suomea! Kotitalousjätteiden osalta Suomessa on 171 kunnassa on markkinaehtoinen järjestelmä ja 155 kunnassa kunnallinen malli. Sako- ja umpikaivojen osalta on käytännössä markkinaehtoinen järjestelmä. Kotitalousjätteen osalta päätöksiä on tähän mennessä tehty toistaiseksi pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Yhdessäkään ei ole nähty perusteita muuttaa järjestelmää. Perämeren Jätelautakunta, Botniaroskin Jätelautakunta, Ekokymppi, Savonlinnan Seudun Jätelautakunta, Ekoroskin Jätelautakunta Sako- ja umpikaivojen osalta Raaseporissa on jo tehty päätös kunnallistamisesta ja sitä esitetään useilla paikkakunnilla