KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen
JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen JÄTTEIDEN MASSAPOLTTO Tavoitteena jätteen hävittäminen Jätteiden hyödyntäminen vähäistä Kalliit investoinnit KIERRÄTYS & HYÖDYNTÄMINEN Tavoitteena jätteiden synnyn ehkäisy sekä materiaalien maksimaalinen hyödyntäminen aineena Suljettu kierto, materiaalitehokkuus ja ilmastonmuutoksen torjunta 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lassila & Tikanoja Oyj 2
KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI Eurooppa 2020 strategian painopistealueet Älykäs kasvu Koulutus Osaaminen Innovaatiot Osallistava kasvu Korkea työllisyys Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus Kestävä kasvu Resurssitehokkuus Vihreämpi ja kilpailukykyisempi talous Lassila & Tikanoja Oyj 3
EUROOPAN RIIPPUVUUS ULKOPUOLISISTA RESURSSEISTA ON HUOLESTUTTAVA EU on maailman suurin raaka-aineiden nettotuoja (per capita) EU:n avoin talous perustuu olennaisesti tuotuihin materiaaleihin Raaka-aineiden riittävyydestä on tullut suurin strateginen huolenaihe Raaka-aineiden kysyntä entisestään kasvaa ja hinnat nousevat Lassila & Tikanoja Oyj 4
KIERRÄTYS ON MERKITTÄVÄSSÄ ROOLISSA ILMASTON MUUTOKSEN TORJUNNASSA Lassila & Tikanoja Oyj 5
KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA INTEGROITUU OSAKSI MATERIAALITALOUTTA URBAN MINING Kierrätyskelpoisia uusioraaka-aineita hävitetään joka vuosi 5,25 miljardin euron arvoista Jos nämä olisi kierrätetty C02-päästöjä olisi vähennetty 148 miljoonalla tonnilla 70 % kierrätysasteella EU:n alueelle syntyisi 500.000 uutta työpaikkaa Lassila & Tikanoja Oyj 6
HYÖDYNTÄMISTAVOITTEET EU (WFD) Suomi 2016 mennessä 2015 Erilliskeräys (paperi, muovi, metalli, lasi) Materiaalikierrätys 50 % (Jäteasetus) 2020 Yhdyskuntajäte kierrätysaste 50 % Energiahyödyntäminen 30 % (Valtsu) 2020 Rakennus- ja purkujäte kierrätysaste 70 % Loppusijoitus 20 % (Valtsu) Lassila & Tikanoja Oyj 7
SUOMELLA ON PITKÄ MATKA KIERRÄTYSTAVOITTEISIIN Hyödyntäminen materiaalina Muutos -10,6 % Muutos + 15,2 % Tavoite + 400.000 t Hyödyntäminen energiana Muutos + 20,40 % Muutos + 21,1 % Tavoite + 130.000 t Kaatopaikkasijoitus Muutos -3,3 % Muutos -4,2 % Tavoite -550.000 t 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 Vuosi 2011 Vuosi 2010 Vuosi 2009 Lassila & Tikanoja Oyj 8 2009 2010 2011 Kierrätys materiaalina 36 % 33 % 35 % Energiakäyttö 18 % 22 % 25 % Sijoitus kaatopaikalle 46 % 45 % 40 %
YHDYSKUNTAJÄTTEEN KÄSITTELY: EU (2010) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Materiaalina kierrätys Muu kierrätys ml. kompostointi Poltto Kaatopaikkasijoitus Lähde: Eurostat Lassila & Tikanoja Oyj 9
RESURSSITEHOKKUUSINDIKAATTORIT EIVÄT MAIRITTELE SUOMEA
YMPÄRISTÖNORMIT KIRISTYVÄT 2008 EU-parlamentti hyväksyi ehdotuksen jätedirektiiviksi 2012 Jätelain kokonaisuudistus astui voimaan 1.5.2012 2013 Jätevero nousee 50 euroon tonnilta 2013 Yhdyskuntajätteen materiaalikohtaiset kierrätystavoitteet tarkentuvat 2013 Päästökauppa kiristyy 2014 Pakkausjätteet tuottajavastuu siirtyy kokonaan kunnilta tuottajayhteisöille 2016 Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan 2016 Jäteasetus velvoittaa kierrättämään vähintään 50 % yhdyskuntajätteestä 2016 Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoite alle 20 % yhdyskuntajätteestä kaatopaikoille 2020 Jäteasetus velvoittaa kierrättämään vähintään 70 % rakennus- ja purkujätteistä 2012 2013 2014 2015 2016
JÄTE ON TULEVAISUUDEN RESURSSI Etusijajärjestyksestä tulossa entistä velvoittavampi EU:n 7. Ympäristöohjelma, Eurooppa 2020 Tavoitteet Jätettä pitää käsitellä resurssina Jätteen kokonaismäärän vähentäminen kaikissa jakeissa Kaatopaikkakielto kierrätyskelpoiselle ja biohajoavalle jätteelle Keinot Etusijajärjestys täydellisesti implementoitu Vaiheittain eroon kaatopaikoista Energiahyödyntäminen rajataan vain kierrätyskelvottomaan materiaaliin Uusioraaka-aineet varteenotettava raaka-ainelähde EU:n sisämarkkinoiden avaaminen kierrätyksessä Laittomien laivakuljetusten eliminointi
AJANKOHTAISTA: JÄTTEENKERÄYSTÄ KOSKEVAT LINJAUKSET Suomessa kuntien vastuulla olevan jätteen kuljetus voidaan järjestää markkinaehtoisesti (taloyhtiöt tai omakotitalot voivat itse valita palvelun ja sen toimittajan) tai keskitetysti, jossa kunta standardoi palvelun ja kilpailuttaa sen. Uuden Jätelain nojalla päätös kuljetusjärjestelmästä pitää tehdä 1.5.2013 mennessä. Kotitalousjätteen keräys ns. markkinaehtoisilla alueilla Sako- ja umpikaivojen tyhjennysten osalta koko Suomea! Kotitalousjätteiden osalta Suomessa on 171 kunnassa on markkinaehtoinen järjestelmä ja 155 kunnassa kunnallinen malli. Sako- ja umpikaivojen osalta on käytännössä markkinaehtoinen järjestelmä. Kotitalousjätteen osalta päätöksiä on tähän mennessä tehty toistaiseksi pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Yhdessäkään ei ole nähty perusteita muuttaa järjestelmää. Perämeren Jätelautakunta, Botniaroskin Jätelautakunta, Ekokymppi, Savonlinnan Seudun Jätelautakunta, Ekoroskin Jätelautakunta Sako- ja umpikaivojen osalta Raaseporissa on jo tehty päätös kunnallistamisesta ja sitä esitetään useilla paikkakunnilla