Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.



Samankaltaiset tiedostot
10 SÄHKÖKONEET, osa 1

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

SÄHKÖKÄYTÖT. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

DEE Tuulivoiman perusteet

Johtimien kuormitettavuus

Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä.

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Tahtikoneen pyörimisnopeus on sidoksissa syöttävän verkon taajuuteen f

Johtimien kuormitettavuus

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen

Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Sähkökäyttöisen juniorformulaveneen moottori

Moottorilähdön rakentamisesta

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ

EPÄTAHTIKONE VARAVOIMAGENERAATTORINA

ETUKOJEEN KÄYTTÖ EPÄTAHTI- KONEEN HYÖTYSUHTEEN PA- RANTAMISEKSI

Tuomas Kela SÄHKÖLABORATORION MOOTTORIKÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN

Pyörivän sähkökoneen jäähdytys

DEE Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. Tasavirtakäyttö

Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus

Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka

Oikosulkumoottorikäyttö

7. Pyörivät sähkökoneet

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys

LIUKURENGASGENERAATTORIN KÄYTTÖ TUULIVOIMALASSA

Tasavirtakäyttö. 1 Esiselostus. TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

BEVERA OY PL ESPOO Puh. (09) Fax (09) Huolto-ohjeet. Hydromatic repivät jätevesipumput

VLT HVAC Drive. VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT

Sähkömoottorit: Teho, Kulutus ja Standardit. Rasmus Törnqvist Mio Parmi Pyry Karunen

9. Pyörivän sähkökoneen jäähdytys

Jarkko Heikonen VERKOSTOLASKELMIEN RAPORTTIPOHJIEN LAATIMINEN

SÄHKÖTAULUKOITA. Johtojen kuormitettavuus 2. Oikosulkuvirrat 7. Kaapelien ominaisarvoja..9

Pienjännitekojeet Teollisuuskäyttöjen kojevalinnat

1. Hidaskäyntiset moottorit

Helsinki Sähkötekniset laskentaohjelmat. Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely

Jari Kauppi. Oikosulkumoottoreiden huolto ja mittaukset

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP

ASENNUS-JA KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE

Ville Mikkola SILTANOSTURIN SÄHKÖISTYS

Kuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/

Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

Magneettikenttä ja sähkökenttä

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC

Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit. Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä

SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014

Harjoitus 2. DEE Sähkömoottorikäytöt. Jenni Rekola huone SE206

BETONITÄRYKALUSTO SUOMEN VIBRAKONE OY

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Jesse Jokinen MOOTTORIKÄYTÖN MODERNISOINTI

4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA

Loisteho, yliaallot ja kompensointi

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1

WALTERSCHEID-NIVELAKSELI

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

TEHOVASTUKSET. Dynamiikkaa laatuvastuksilla

Moottorikäyttöjen kojevalintataulukko, 400 V, 80 ka Huom! Mitoitus riittävä seuraavalle tehoportaalle 200 kw asti.

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

DEE Sähkötekniikan perusteet

URN: NBN:fi-fe

HUIPPUIMURIT ROSENBERG EC-MOOTTORI. EC huippuimurin edut:

Janne Haapala TAHTIGENERAATTORIN VERKKOON TAHDISTAMINEN SYNKRONOSKOOPIN AVULLA

KAAPELIN ULKOPUOLINEN PE-JOHDIN

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake

TEKNINEN OHJE ASENNUS KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE SUUNNITTELUOHJE SÄHKÖKYTKENTÄKAAVIOT ASENNUS- JA MITTAKUVAT HUOLTO-OHJE

M2A Suomenkielinen käyttöohje.

TIMCO X w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje


Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801

Metropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU

LÄMMINILMAPUHALLIN HMP

DEE Sähkötekniikan perusteet

Oikosulkumoottorikäyttö

Raportti Tasavirtakone. xxxxxxx nimi nimi Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

TAHTIKONE JA SEN SÄÄTIMEN TOIMINTA

17. MOOTTORIT JA GENERAATTORIT

Transkriptio:

SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa, että reaktanssit on annettu taajuudella 50 Hz. 1

2

Sähköjohdon mitoituksesta Sähköjohto mitoitetaan suurimman kuormitusvirran mukaan. Mitä suurempi virta, sitä paksumpi johto. Johto on suojattava sekä ylikuormitusta että oikosulkua vastaan Ylikuormitussuoja valitaan siten, että sen nimellisvirta on suurempi kuin suurin kuormitusvirta.ylikuormitussuojan nimellisvirta määrittää johdon poikkipinnan. Seuraavan taulukon tarkoituksena on antaa jonkinlainen kuva eri kokoisten johtojen kuormitettavuudesta. Tässä ei ole tarkoitus oppia mitoittamaan sähköjohtoja! Edeltävä sähköverkko vaikuttaa johdon mitoittamiseen. Oikosulkutapauksessa suojalaitteen on toimittava riittävän nopeasti, useimmiten 0,4 tai 5 sekunnissa. Lisäksi mitoittamiseen vaikuttaa johtotyyppi, asennusolosuhteet, jännitteenalenema jne 3

PVC-erstettyjen kaapelien kuormitettavuus asennstapa: A: kaapeli seinän sisällä putkessa B: kaapeli seinän pinnalla putkessa C: kaapeli seinällä D: maakaapeliasennukset 4

8. SÄHKÖMOOTTORIT 1) epätahtikoneet - oikosulkumoottorit - liukurengasmoottorit 2) Tahtikoneet 3) Tasasähkökoneet 5

OIKOSULKUMOOTTORI - 95 % uusista moottoreista on oikosulkumoottoreita - yksinkertainen, halpa, luotettava ja kestävä - korkea hyötysuhde - taajuusmuuttajien kehittyminen on mahdollistanut säädettävät moottorikäytöt 6

Oikosulkumoottorin rakenne Pyörivän sähkökoneen keskeiset osat ovat kiinteä staattori ja sen sisällä pyörivä roottori, johon koneen akseli on kiinnitetty. Akseli on laakeroitu runkoon kiinnitettyihin laakerikilpiin. Staattori, roottori ja niiden väliin jäävä ilmaväli muodostavat koneen magneettipiirin. Moottorin rakenne on esitetty yksinkertaisesti osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/oikosulkumoottori 7

Staattorissa on kolmivaihekäämitys. Käämit on kytketty joko tähteen tai kolmioon. Kuvassa 1 on esitetty yksinkertaistettu staattorikäämitys, joka on kytketty tähteen. Kun käämien alkupis Kuva 1. Kaksinapainen staattorikäämitys (Teoreettinen sähkötekniikka, Lauri Aura ja Antti J. Tonteri) 8

Käämitys voi olla myös useampinapainen. Napaparien lukumäärä vaikuttaa moottorin kierroslukuun. Sähköverkon taajuus (f) ja koneen napapariluku (n) määräävät magneettikentän pyörimisnopeuden n s. Kaksinapaisen koneen napapariluku on tietysti 1 jne. n s f p (kierrosta sekunnissa) n s 60 p f (kierrosta minuutissa) 9

Moottorien magneettikentän pyörimisnopeuksia 50 Hz taajuudella eri napapariluvuilla: p n s (r/min) 1 3000 2 1500 3 1000 4 750 5 600 6 500 Roottorin pyörimisnopeus on magneettikentän pyörimisnopeutta pienempi. Roottorin pyörimisnopeus laskee moottorin kuormituksen kasvaessa. Tyhjäkäynnissä pyörimisnopeus on hyvin lähellä kentän pyörimisnopeutta. Nimelliskuormalla roottorin pyörimis-nopeus on tavallisesti 3...5 % kentän pyörimisnopeutta pienempi 10

Sekä staattorin että roottorin magneettipiiri on levyrakenteinen. Oikosulkumoottorin roottorissa on ns. häkkikäämitys. Käämitys muodostuu urissa olevista sauvoista, jotka on oikosuljettu molemmista päistä. Sauvat ovat yleensä kuparia tai alumiinia. Pienissä koneissa käämitys on tehty yleensä valamalla alumiinia roottorissa oleviin uriin. roottorin häkkikäämitys 11

Oikosulkumoottorin kytkeminen verkkoon Moottori kytketään verkkoon yleensä 1) Lämpöreleellä varustetun moottorisuojakytkimen ja sulakkeiden välityksellä tai 2) Lämpöreleellä varustetun kontaktorin ja sulakkeiden välityksellä tai Lämpörele huolehtii ylivirtasuojauksesta ja sulakkeet oikosulkusuojauksesta - oikosulkumoottori ottaa käynnistyksessä 5..8 kertaa nimellisvirtansa suuruisen virran - moottorin kuormitus vaikuttaa moottorin käynnistys-aikaan. Tyhjänä käyvän moottorin käynnistyminen kestää 0,03... 1,0 s. 12

- Moottorin käynnistysvirtaa voidaan pienentää yksinkertaisimmin käyttämällä tähti-kolmio-käynnistystä. Siinä moottori käynnistetään staattori tähteen kytkettynä ja vähän myöhemmin kytketään staattorikäämitys kolmioon. - Moottorin käynnistysvirtaa voidaan pienentää myös pehmytkäynnistimellä. - Oikosulkumoottorin pyörimissuunta voidaan kääntää vaihtamalla kaksi vaihejohdinta keskenään - Oikosulkumoottorin pyörimisnopeutta voidaan säätää ainoastaan taajuusmuuttajalla. 13