SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien sijoitukset viidenneksittäin ja pahaan viidenneksen seudut muuttujittain 4. Tulokset

1. Analyysin tausta ja toteuttaminen

MISTÄ PUHUTAAN KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? Hyvinvoinnista Kasvusta Kilpailukyvystä Kannattavuudesta Tuloksellisuudesta Dynaamisuudesta Energisyydestä Ketteryydestä Notkeudesta Jne.

ANALYYSIN TAUSTA Alueiden elinvoiman tai kilpailukyvyn yksiselitteinen määrittely ei ole mahdollista, vaan kyse on kompleksisesta eli moniulotteisesta käsitteestä. Alueen elinvoimaa voidaan analysoida useasta eri näkökulmasta tai keskittymällä vain yhteen näkökulmaan kerrallaan. Tämän analyysin tarkoitus oli yhdistää aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, tulo- ja veropohjaan ja osaamiseen liittyviä muuttujia (10) viimeisimmän saatavissa olevan tilastovuoden poikkileikkaustilanteessa. Analyysin lähtökohtana kolme keskeistä tekijää: 1. Kaikkien seutukuntien (70) elinvoimaan liittyvien rakenneominaisuuksien vertailu samanaikaisesti yhdistämällä eri teemaan liittyviä muuttujia (10) 2. Valita sellaisia muuttujia, jotka ovat luotettavia ja vertailukelpoisia eri seutujen välillä (suhteellisia muuttujia) sekä vertailtavissa suhteessa aikaisempaan kehitykseen että toistettavissa jatkossa 3. Hyödyntää viimeisiä käytettävissä olevia tilastoja reaaliaikaisen kokonaiskuvan muodostamiseksi

ANALYYSIN KOHTEET JA TOTEUTTAMINEN Analyysin kohteena olivat 70 seutukuntaa (toiminnallista aluetta) 1.1.2015 alueluokituksen mukaisesti. Analyysin aineisto kerättiin Tilastokeskuksen tietokannoista Jokainen seutu jaettiin muuttujittain viiteen viidennekseen niiden saamien arvojen perusteella: jokaisessa viidenneksessä oli yhteensä 14 seutua (paras viidennes, toiseksi paras viidennes jne. Viidennekset ilmaistaan eri väreillä. Muuttujat olivat painottomia eli samanarvoisia suhteessa toisiinsa Jokaiselle seudulle laskettiin arvopisteet muuttujittain siten, että parhaasta arvosta sai yhden pisteen ja heikoimmasta 70 pistettä. Tämän jälkeen laskettiin yhteen jokaisen seudun osalta 10 muuttujan arvopisteet, jonka perusteella seutu sai sijoituksen elin-voimaindeksissä sijalukujen 1-70 välillä.

ANALYYSIN MUUTTUJAT Muuttuja Bruttokansantuote euroa asukasta kohden käyvin hinnoin (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustasomittain Työllisyysaste % Työttömyysaste % Mediaanitulot Taloudellinen huoltosuhde Kunnallis- ja yhteisöverotulot euroa asukasta kohden Kokonaisnettomuutto promilleina tuhatta asukasta kohden (2010-2014) Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden Mitä mittaa Seudun yhteenlaskettu palveluiden ja tuotannon määrä suhteessa seudun väkilukuun Seudun tuotannon, työllisyyden ja väestön määrän muutos verrattuna koko maan vastaavaan kehitykseen. Laskennallinen tilastoluku, jolla voidaan seurata alueen kehitys- ja muutosvauhtia suhteessa koko maan kehitykseen. Ilmaiseen seudun asukkaiden koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkilöä kohden Seudun 18-64-vuotiaiden työllisten osuus suhteessa vastaavanikäiseen väestöön Seudun 15-74 työttömien osuus suhteessa vastaavanikäiseen työvoimaan Seudun kaikkien tulonsaajien keskimmäisen tulonsaajan tulot vuodessa Seudun työllisten määrä suhteessa ei-työllisten (työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat) määrään Kunnallis- ja yhteisöverojen yhteenlaskettu määrä keskimäärin seudun asukasta kohden Seudun kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton määrä suhteessa seudun väkilukuun (promillea 1000 asukasta kohden) Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä keskimäärin asukasta kohden

2. Seutukuntien arvot muuttujittain

SEUTUKUNTIEN ARVOT ERI MUUTTUJILLA (SEUDUT A-K) SEUTUKUNTA Bkta per asukas, euroa BTV indeksi Koulutustasomittain Työllisyysaste % Työttömyysaste % Tulonsaajien mediaanitulo Taloudellinen huoltosuhde Kunnallisverot + yhteisöverot /asukas Kokonaisnettomuutto 2010- tuotekehitysm Tutkimus- ja 2014 promillea enot /asukas Etelä-Pirkanmaa 24851-1,58 312 66,6 15,6 22818,3 1,56 3293,2 2,44 231,5 Forssa 28454-2,23 288 67,2 14,9 21029,2 1,53 3057,8-1,97 1083,3 Haapavesi-Siikal. 25451 2,96 266 64,8 15,3 18751,9 1,73 2678-9,75 34,4 Helsinki 50560 1,48 405 71,9 10,9 26132,2 1,1 4309,1 7,07 1987,9 Hämeenlinna 34389 0,5 341 70,3 12,3 24164,3 1,37 3573,1 3,87 271,8 Imatra 34423 1,33 279 62,9 17,4 21695 1,75 3317,5-1,60 480,7 Itä-Lappi 24078-1,89 259 56,8 23,7 18659,9 2,12 2915,3-6,54 0,0 Jakobstadsregionen 37053 0,81 305 76,6 7,3 22602,7 1,32 3327,4-0,87 308,4 Joensuu 30442-0,95 345 62,3 16,9 20304,8 1,59 3041,7 2,95 686,0 Joutsa 22149-0,58 246 63,3 17,8 17897,2 1,96 2784,9-2,53 0,0 Jyväskylä 30247-2,12 388 64,3 17,2 22138,4 1,45 3214,8 3,98 1027,5 Jämsä 35071 2,16 288 63,6 18,9 21301,8 1,77 3545,8-5,19 0,0 Järviseutu 26276-1,78 271 65,6 13,5 18434,8 1,75 2731,6-7,05 69,9 Kajaani 27208-3,58 327 62,3 18 21495,4 1,64 3265,3-3,92 0,0 Kaustinen 23996 1,95 269 71,8 9,3 20064,5 1,5 2899,7-8,17 31,4 Kehys-Kainuu 22216-0,76 255 56,9 23,5 17795,1 2,11 2942,7-8,03 0,0 Kemi-Tornio 35396 1,15 312 59,7 19,7 22118,4 1,8 3387,1-4,20 297,0 Keski-Karjala 21916-1,64 265 58 21,3 17988,6 1,96 2878,3-7,70 0,0 Keuruu 28192-1,27 283 62,7 16,9 19762,5 1,87 3080,2-6,26 0,0 Koillis-Savo 21575 0,17 241 58,1 18,4 17849,3 2,02 2726,4-4,62 0,0 Koillismaa 24846-4,54 287 61,2 17,8 19765,3 1,77 2796,5-9,75 0,0 Kokkola 35490-1 325 69,8 12,1 22705,3 1,42 3378,4 0,76 370,4 Kotka-Hamina 32058-1,38 308 62,4 18,9 22159,6 1,68 3523,4 1,52 161,9 Kouvola 32181-0,64 307 64,7 16,4 23122,1 1,57 3399,1-0,83 126,3 Kuopio 34739 0,66 377 66,5 13,3 23190,4 1,35 3482,2 6,24 852,9 Kuusiokunnat 24091-0,89 274 68,1 12 19144 1,62 2736,4-5,78 50,0 Kyrönmaa 18985-0,06 318 73,3 10,4 23320,9 1,35 3270,2 0,28 0,0 *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys

SEUTUKUNTIEN ARVOT ERI MUUTTUJILLA (SEUDUT L-S) Kunnallisverot + yhteisöverot /asukas Kokonaisnettomuutto 2010-2014 promillea Tutkimus- ja tuotekehitysme not /asukas SEUTUKUNTA Bkta per Koulutus- Työllisyys- Työttömyys- Tulonsaajien Taloudellinen asukas, euroa BTV indeksi tasomittain aste % aste % mediaanitulo huoltosuhde Lahti 29913-2 315 64,9 17,6 21742,4 1,53 3342,6 2,18 352,0 Lappeenranta 35930-1,34 334 66,2 15,3 22465,4 1,45 3565 2,36 975,1 Loimaa 25809 0,11 281 70,6 11,7 21025,3 1,46 2888,9 1,42 91,1 Lounais-Pirkanmaa 24328-1,6 286 66,9 13,3 20545,3 1,56 2827,9-0,21 108,8 Loviisa 30054-8,25 278 69,4 13,2 22380,5 1,41 3502,2 1,38 32,9 Luoteis-Pirkanmaa 28571-1,13 276 64,9 16 19504,5 1,71 2859,8-2,49 191,5 Mariehamns 72443 2,48 326 77,4 5,6 25719,3 1,06 4449,7 7,29 139,4 Mikkeli 29516-1,33 320 66 14,6 21099,6 1,57 3154,2 1,43 380,7 Nivala-Haapajärvi 26647-1,52 272 65 14,5 19133,8 1,78 2867,6-8,33 84,5 Oulu 35995 1,2 405 64,5 16,7 23426,3 1,45 3300,1 4,97 3224,1 Oulunkaari 22925-0,15 272 60,2 19,3 18437,7 2,02 2641,6-3,59 0,0 Pieksämäki 26485-1,42 285 64,8 13,9 20572,5 1,68 3048,5-4,14 68,1 Pielisen Karjala 25781 0,23 252 58,1 19,7 18136,6 2,07 2932,7-2,41 0,0 Pohjois-Lappi 35704 3,34 298 65,5 15,2 21267,1 1,51 3215,8 1,21 438,0 Pohjois-Satakunta 28633-0,75 271 64,9 14,4 18723,4 1,58 2937,6-3,33 187,3 Pori 30876-0,92 313 66,7 15,6 21711,7 1,52 3265,3 0,99 461,1 Porvoo 36206 4,81 340 73,5 10,6 25867,2 1,21 3815,7 2,42 1052,9 Raahe 27672-1,36 299 64,3 14,4 22378,6 1,72 3220,9-7,91 403,5 Raasepori 27974 0,19 307 69,8 12,6 23504,5 1,45 3718,4-1,63 231,2 Rauma 42894-1,04 309 69 12,8 23222,4 1,4 3770,6-0,08 637,4 Riihimäki 28585-2,17 319 71 11,8 24743,6 1,29 3557,7 2,53 185,1 Rovaniemi 32887 1,12 365 64,9 15,2 22545,1 1,46 3351,6 1,00 583,5 Saarijärvi-Viitasaari 22406-0,3 255 60,3 21,3 17852,9 1,97 2703-5,83 83,1 Salo 24602-3,5 295 65,7 17,2 20942,8 1,62 3016,7-1,32 3598,7 Savonlinna 27597 0,59 295 62,5 17,8 19703,8 1,77 3246,4-1,90 268,4 Seinäjoki 33155-0,26 328 70,1 12,1 22655,5 1,36 3257,2 3,12 287,1 Sisä-Savo 20760-0,89 264 63,1 14,8 18288,1 1,84 2786,4 0,72 0,0 Suupohja 23353-3,02 259 66,8 13,9 18960,2 1,59 2907,3-5,65 38,9 Sydösterbotten 32496 0,5 266 74,3 8,5 20582 1,36 3136,9-2,02 0,0 *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys

SEUTUKUNTIEN ARVOT ERI MUUTTUJILLA (SEUDUT T-Ä ) SEUTUKUNTA Bkta per asukas, euroa BTV indeksi Koulutustasomittain Työllisyysaste % Työttömyysaste % Tulonsaajien mediaanitulo Taloudellinen huoltosuhde Kunnallisverot + yhteisöverot /asukas Kokonaisnettomuutto 2010-2014 promillea Tutkimus- ja tuotekehitysmeno t /asukas Tampere 37464-0,79 386 66,7 16,1 23455,2 1,34 3570,2 6,91 2081,8 Torniolaakso 23472-2,21 259 59,1 19,4 18683,3 2,06 2773,1-9,36 0,0 Tunturi-Lappi 38961-3,88 294 67,5 14,9 21038,1 1,41 3006,4 5,21 75,5 Turku 37484 0,28 372 67,3 14,2 23277,2 1,32 3593,4 5,69 1183,3 Vaasa 41600-0,91 370 72,4 9,8 23935 1,2 3717,5 5,10 1928,6 Vakka-Suomi 28146-2,5 283 72,1 10,7 22205,3 1,42 3305,6-0,85 73,9 Varkaus 27816-4,5 305 60,5 18,4 20842,6 1,8 3233,4-5,43 144,3 Ylivieska 27621 0,95 303 67 14,1 21065 1,59 2891,1-1,53 90,2 Ylä-Pirkanmaa 28896-0,12 267 63,8 16,1 20035,9 1,84 3187,2-6,83 101,6 Ylä-Savo 26644-2,51 282 63,5 16,5 19455,2 1,71 2901,7-2,78 365,9 Åboland- Turunmaa 30026-2,36 333 72,2 9,3 22986,4 1,44 3269,5-0,02 615,1 Ålands landsbygd 30464-0,03 267 81,6 3,7 27238,2 1,04 3163,4 9,33 104,8 Ålands skärgård 25726 2,18 259 78,1 3,9 23546,1 1,25 2952,4 0,64 0,0 Äänekoski 32957-3,18 280 61,2 20,8 21152,7 1,92 3280,5-2,54 971,9 *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys

3. Seutukuntien sijoitukset viidenneksittäin ja parhaan viidenneksen seudut muuttujittain

Paras viidennes seuduista ja sijoitukset viidenneksiin muuttujittain BKT /as. (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustaso Työllisyysaste % Työttömyysaste % Mediaanitulo (2013) Taloudellinen huoltosuhde Kunnallis- ja yhteisöverot /as. Kokonaisnetomuutto promillea 2010-2014 Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. Seutukunta INDIKAATTO- REIDEN KES- KIARVO (1-5) Helsinki 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1,0 Porvoo 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1,1 Vaasa 1 3 1 1 1 1 1 1 1 1 1,2 Mariehamns 1 1 2 1 1 1 1 1 1 3 1,3 Turku 1 2 1 2 2 1 1 1 1 1 1,3 Hämeenlinna 2 2 1 2 2 1 2 1 1 2 1,6 Jakobstadsregionen 1 1 3 1 1 2 1 2 3 2 1,7 Kuopio 2 2 1 3 2 2 1 2 1 1 1,7 Tampere 1 3 1 3 4 1 1 1 1 1 1,7 Oulu 1 1 1 4 4 1 2 2 1 1 1,8 Rauma 1 3 2 2 2 1 2 1 3 1 1,8 Seinäjoki 2 2 1 2 2 2 1 3 1 2 1,8 Riihimäki 3 5 2 1 1 1 1 1 1 3 1,9 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys

Toiseksi paras viidennes seuduista ja sijoitukset viidenneksiin muuttujittain BKT /as. (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustaso Työllisyysaste % Työttömyysaste % Mediaanitulo (2013) Taloudellinen huoltosuhde Kunnallis- ja yhteisöverot /as. Kokonaisnetomuutto promillea 2010-2014 Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. Seutukunta INDIKAATTO- REIDEN KESKI- ARVO (1-5) Kokkola 1 3 2 2 2 2 2 2 2 2 2,0 Kyrönmaa 5 2 2 1 1 1 1 2 3-2,0 Lappeenranta 1 4 1 3 3 2 2 1 2 1 2,0 Rovaniemi 2 1 1 3 3 2 2 2 2 2 2,0 Ålands landsbygd 2 2 5 1 1 1 1 3 1 3 2,0 Raasepori 3 2 2 2 2 1 2 1 3 3 2,1 Turunmaa 3 5 1 1 1 2 2 2 3 2 2,2 Ålands skärgård 4 1 5 1 1 1 1 4 2-2,2 Jyväskylä 3 2 4 2 2 2 2 1 2 4 2,4 Pohjois-Lappi 2 4 1 4 4 2 2 3 1 1 2,4 Sydösterbotten 1 1 3 3 3 3 3 3 2 2 2,4 Loviisa 2 5 5 1 1 4 1 3 3-2,5 Pori 2 3 2 2 3 3 3 3 2 2 2,5 Loimaa 4 2 4 1 1 3 2 4 2 3 2,6 Vakka-Suomi 3 5 4 1 1 2 2 2 3 4 2,7 *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys

BKT /as. (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustaso Työllisyysaste % Työttömyysaste % Mediaanitulo (2013) Taloudelli-nen huoltosuhde Kunnallis- ja yhteisöverot /as. Kokonaisnetomuutto promillea 2010-2014 Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. Kolmanneksi paras viidennes seuduista ja sijoitukset viidenneksin muuttujittain Seutukunta INDIKAATTO- REIDEN KESKI- ARVO (1-5) Etelä-Pirkanmaa 4 4 2 3 3 2 3 2 2 3 2,8 Joensuu 2 3 1 5 4 4 3 4 1 1 2,8 Kouvola 2 3 2 4 4 2 3 2 3 3 2,8 Lahti 3 4 2 3 4 3 3 2 2 2 2,8 Mikkeli 3 4 2 3 3 3 3 3 2 2 2,8 Tunturi-Lappi 1 5 3 2 3 3 2 4 1 4 2,8 Forssa 3 5 3 2 3 3 3 3 3 1 2,9 Imatra 2 1 4 4 4 3 4 2 3 2 2,9 Kemi-Tornio 1 1 2 5 5 3 4 2 4 2 2,9 Kotka-Hamina 2 4 2 4 5 2 4 1 2 3 2,9 Ylivieska 4 1 3 2 2 3 3 4 3 4 2,9 Jämsä 2 1 3 4 5 3 4 1 4 0 3,0 Kaustinen 5 1 4 1 1 4 2 4 5 4 3,1 *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys

Toiseksi heikoin viidennes seuduista ja sijoitukset viidenneksiin muuttujittain BKT /as. (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustaso Työllisyysaste % Työttömyysaste % Mediaanitulo (2013) Taloudellinen huolto-suhde Kunnallis- ja yhteisöverot /as. Kokonaisnetomuut to promillea 2010-2014 Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. Seutukunta REIDEN KESKI- ARVO (1-5) Raahe 3 4 3 4 3 2 4 3 5 2 3,3 Salo 4 5 3 3 4 3 3 4 3 1 3,3 Lounais- Pirkanmaa 5 4 3 2 2 4 3 5 3 3 3,4 INDIKAATTO- Savonlinna 4 2 3 4 4 4 4 3 3 3 3,4 Pohjois-Satakunta 3 3 4 3 3 5 3 4 4 3 3,5 Luoteis- Pirkanmaa 3 3 4 3 3 4 4 5 4 3 3,6 Pieksämäki 4 4 3 3 2 4 4 4 4 4 3,6 Äänekoski 2 5 4 5 5 3 5 2 4 1 3,6 Kuusiokunnat 5 3 4 2 2 4 3 5 5 4 3,7 Ylä-Pirkanmaa 3 2 4 4 4 4 5 3 5 3 3,7 Kajaani 4 5 2 5 5 3 4 3 4 0 3,9 Keuruu 3 4 3 4 4 4 5 3 5 0 3,9 Suupohja 5 5 5 2 2 5 3 4 4 4 3,9 Ylä-Savo 4 5 4 4 4 4 4 4 4 2 3,9 *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys

Heikoin viidennes seuduista ja sijoitukset viidenneksiin muuttujittain BKT /as. (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustaso Työllisyysaste % Työttömyysaste % Mediaanitulo (2013) Taloudelli-nen huoltosuhde Kunnallis- ja yhteisöverot /as. Kokonaisnetomuutto promillea 2010-2014 Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. Seutukunta REIDEN KESKI- ARVO (1-5) Haapavesi- Siikalatva 4 1 5 4 3 5 4 5 5 4 4,0 Järviseutu 4 4 4 3 2 5 4 5 5 4 4,0 Nivala-Haapajärvi 4 4 4 3 3 4 4 5 5 4 4,0 Varkaus 3 5 3 5 5 4 5 3 4 3 4,0 Sisä-Savo 5 3 5 4 3 5 5 5 2 0 4,1 Koillismaa 4 5 3 5 4 4 4 5 5 0 4,3 Pielisen Karjala 4 2 5 5 5 5 5 4 4 0 4,3 Joutsa 5 3 5 4 4 5 5 5 4 0 4,4 Oulunkaari 5 2 4 5 5 5 5 5 4 0 4,4 Koillis-Savo 5 2 5 5 5 5 5 5 4 0 4,6 Kehys-Kainuu 5 3 5 5 5 5 5 4 5 0 4,7 Saarijärvi- Viitasaari 5 3 5 5 5 5 5 5 5 4 4,7 Itä-Lappi 5 4 5 5 5 5 5 4 5 0 4,8 Keski-Karjala 5 4 5 5 5 5 5 5 5 0 4,9 Torniolaakso 5 5 5 5 5 5 5 5 5 0 5,0 INDIKAATTO- *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys

Bruttokansantuote euroa asukasta kohden vuonna 2013 (paras viidennes) 80000 70000 72443 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 50560 42894 41600 38961 37484 37464 37053 36206 35995 35930 35704 35490 35396 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

BTV-indeksi 2013 (paras viidennes) 6 5 4,81 4 3 2 1 3,34 2,96 2,48 2,18 2,16 1,95 1,48 1,33 1,2 1,15 1,12 0,95 0,81 0 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit

Koulutustasomittain (paras viidennes) 420 410 405 405 400 390 388 386 380 370 377 372 370 365 360 350 340 330 345 341 340 334 333 328 320 310 300 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

Työllisyysaste % (paras viidennes) 84 82 81,6 80 78 76 74 72 70 78,1 77,4 76,6 74,3 73,5 73,3 72,4 72,2 72,1 71,9 71,8 71 70,6 68 66 64 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Työttömyysaste % (paras viidennes) 14 12 10 8,5 9,3 9,3 9,8 10,4 10,6 10,7 10,9 11,7 11,8 8 7,3 6 5,6 4 3,7 3,9 2 0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Taloudellinen huoltosuhde (paras viidennes) 1,6 1,4 1,2 1 1,04 1,06 1,1 1,2 1,21 1,25 1,29 1,32 1,32 1,34 1,35 1,35 1,36 1,36 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit

Tulonsaajien mediaanitulot per as. (paras viidennes) 28000 27000 27238 26000 26132 25867 25719 25000 24744 24000 24164 23935 23546 23505 23455 23426 23321 23277 23222 23000 22000 21000 Lähde: Tilastokeskus, tulorakenne

Kunnallis- ja yhteisövero per asukas (paras viidennes) 5000 Kunnallisvero euroa/asukas Yhteisövero euroa/asukas 4500 4000 3500 3000 968,4 381,8 296,9 464,3 195,9 378 316,4 180,8 223,6 260,1 200,7 312,8 202,1 465,8 2500 2000 1500 3481,3 3927,3 3518,8 3306,3 3522,5 3339,5 3277 3392,3 3346,6 3304,9 3357 3233 3321,3 3036,4 1000 500 0 Lähde: Tilastokeskus, kuntatalous

Kokonaisnettomuutto promillea per asukas 2010-2014 (paras viidennes) 10,00 9,00 9,33 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 7,29 7,07 6,91 6,24 5,69 5,21 5,10 4,97 3,98 3,87 3,12 2,95 2,53 2,00 1,00 0,00 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot per asukas (paras viidennes) 4000,0 3500,0 3598,7 3224,1 3000,0 2500,0 2000,0 2081,8 1987,9 1928,6 1500,0 1183,3 1083,3 1052,9 1027,5 975,1 971,9 852,9 1000,0 686,0 637,4 500,0 0,0 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

BKT /as. BTV-indeksi Koulutustaso Työllisyysaste % Työttömyysaste % Tulonsaajien mediaanitulo Taloudellinen huoltosuhde Kunnallisverot+yhteisöver ot yhteensä per asukas Kokonaisnettomuutto 2010-2014 promelleina Ttukimus- ja tuotekehitysmenot per/asukas Suomen kasvukäytävän seutujen sijoitukset (1-70) muuttujittain SEUTUKUNTA Helsingin 2 8 1 11 12 2 3 2 3 4 Hämeenlinnan 18 17 10 15 18 6 15 8 11 28 Tampereen 7 34 4 29 43 10 10 9 4 3 Seinäjoen 19 28 14 16 17 20 13 31 12 27 Riihimäen 35 57 19 13 14 5 7 11 14 34 Etelä-Pirkanmaan 54 50 23 30 40 18 33 25 15 30 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys

4. Tulokset

Seutukuntien sijoitus arvopisteiden mukaan (1-70) SIJOI- TUS 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. SEUTUKUNTA Helsingin Porvooon Mariehamns Vaasan Turun Hämeenlinnan Kuopion Tampereen Pietarsaaren Oulun Rauman Ålands landsb. Seinäjoen Kokkolan SIJOI- TUS 15. 16. 17. 18. 19. SEUTUKUNTA Riihimäen Lappeenrannan Rovaniemen Turunmaan Raaseporin 20. Kyrönmaan 21. Ålands skärgård 22. Pohjois-Lapin 23. Sydösterbotten s 24. 25. 26. 27. 28. Jyväskylän Porin Kouvolan Mikkelin Vakka-Suomen SIJOI- TUS SEUTUKUNTA 29. Loviisan 30. Etelä- Pirkanmaan 31. 32. 33. 34. 35. 36. 37. 38. 39. 40. 41. 42. Tunturi-Lapin Lahden Loimaan Joensuun Imatran Forssan Kotka-Haminan Ylivieskan Jämsän Kemi-Tornion Raahen Kaustisen SIJOI- TUS SEUTUKUNTA 43. Salon 44. Lounais- Pirkanmaan 45. Pohjois- Satakunnan 46. 47. 48. Savonlinnan Kajaanin Äänekosken 49. Pieksämäen 50. Luoteis- Pirkanmaan 51. Kuusiokuntien 52. Ylä- Pirkanmaan 53. 54. Keuruun Ylä-Savon 55. Varkauden 56. Haapavesi- Siikalatvan SIJOI- TUS SEUTUKUNTA 57. Nivala- Haapajärven 58. 59. Suupohjan Sisä-Savon 60. Järviseudun 61. Pielisen Karjalan 62. 63. 64. 65. 66. Joutsan Koillismaan Oulunkaaren Koillis-Savon Kehys-Kainuun 67. Itä-Lapin 68. Saarijärvi- Viitasaaren 69. 70- Keski-Karjalan Torniolaakson

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Kaikki 70 seutua on jaettu viiteen viidennekseen 10 indikaattorin keskiarvon perusteella. Jokainen seutu on sijoitettu edelleen paremmuusjärjestykseen laskemalla yhteen 10 indikaattorin arvopisteet. Jokaisesta muuttujasta seutu voi saada 1-70 pistettä (1=paras arvo ja 70=heikoin arvo). Indikaattorit ovat: - BKT euroa asukasta kohden (2013) - BTV-indeksi (2013) - Koulutustasomittain - Työllisyysaste % - Työttömyysaste % - Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja - Taloudellinen huoltosuhde - Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa asukasta kohden - Kokonaisnettomuutto promillea (2010-2014) - Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden Lähde: Tilastokeskuksen tietokannat; Kartta: Timo Widbom 2016 Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Kaikki 70 seutua on jaettu viiteen viidennekseen 10 indikaattorin keskiarvon perusteella. Jokainen seutu on sijoitettu edelleen paremmuusjärjestykseen laskemalla yhteen 10 indikaattorin arvopisteet. Jokaisesta muuttujasta seutu voi saada 1-70 pistettä (1=paras arvo ja 70=heikoin arvo). Indikaattorit ovat: - BKT euroa asukasta kohden (2013) - BTV-indeksi (2013) - Koulutustasomittain - Työllisyysaste % - Työttömyysaste % - Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja - Taloudellinen huoltosuhde - Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa asukasta kohden - Kokonaisnettomuutto promillea (2010-2014) - Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden Lähde: Tilastokeskuksen tietokannat; Kartta: Timo Widbom 2016 Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Tulokset pähkinänkuoressa I. Elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen. Seutujen elinvoiman osalta parhaaseen viidennekseen ylsivät suuret kaupunkiseudut (Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun) ja osa keskisuurista kaupunkiseuduista (Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen). Parhaaseen viidennekseen pääsivät lisäksi Helsingin vaikutusalueelta Porvoon ja Riihimäen seudut. Parhaaseen viidennekseen ylsivät em. lisäksi Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut. II. III. IV. Seutujen elinvoiman osalta toiseksi parhaaseen viidennekseen pääsivät suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista Kokkolan, Lappeenrannan, Rovaniemen, Jyväskylän ja Porin seudut. Toiseksi parhaassa viidenneksessä oli em. lisäksi lähinnä Uudenmaan, Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan pienempiä kaupunkiseutuja Suomen kasvukäytävän kuudesta seudusta neljä ylsi parhaimpaan viidennekseen (Helsingin, Hämeenlinnan, Tampereen ja Seinäjoen), Riihimäen seutu toiseksi parhaaseen viidennekseen ja Etelä-Pirkanmaan seutu kolmanneksi parhaaseen viidennekseen. Helsingin seutu sijoittui kaikissa muuttujissa parhaaseen viidennekseen. Porvoon ja Vaasan seudut sijoittuivat yhdeksässä muuttujassa kymmenestä parhaaseen viidennekseen

Tulokset pähkinänkuoressa V. Kolmen parhaan viidenneksen seudut sijoittuivat pääasiassa Pori-Lappeenranta linjan alapuolelle, Vaasan ja Oulun väliselle Pohjanmaiden rannikkovyöhykkeelle ja Länsi- ja Pohjois-Lapin alueille VI. VII. Kahden heikoimman viidenneksen seudut sijoittuivat Itä- Lapin, Kainuun ja muun ns. Väli-Suomen alueille. Eteläisimmät heikompien viidennesten seudut olivat Joutsan seutu Keski-Suomessa, Pohjois-Satakunnan seutu Satakunnassa sekä Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seudut Pirkanmaalla. Heikoimmassa viidenneksessä oli lähinnä maakuntien reuna-alueiden maaseutuvaltaisia seutuja ja rakennemuutosalueista Varkauden seutu. Torniolaakson seutu sijoittui kaikissa kymmenessä muuttujissa heikoimpaan viidennekseen ja Keski-Karjalan seutu yhdeksässä muuttujassa kymmenestä

Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890