Yhdessä hyvä OTE Etelä-Karjala

Samankaltaiset tiedostot
Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan

YHDESSÄ HYVÄ OTE. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kokeilualue. VERKOSTOTYÖPAJA IV Lappeenrannan Kasino

YHDESSÄ HYVÄ OTE TEHDÄÄN MUUTOS YHDESSÄ! - MONIALAISENA YHTEISTYÖNÄ JA PALVELUOHJAUKSENA. OTE-seminaari Kouvola, Kuusankoskitalo

Yhdessä hyvä OTE Osatyökykyisille tie työelämään TYÖHÖNVALMENNUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ Kehruuhuone

YHDESSÄ HYVÄ OTE. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso OMAN ORGANISAATION NIMI Niina Turunen, Timo Pesu

SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta

Opinnoista työelämään. Mervi Reiman

Verkostotyöpaja Learning cafe-yhteenvedot

YHDESSÄ HYVÄ OTE OPINNOISTA TÖIHIN

YHDESSÄ HYVÄ OTE TIEDOTE Numero 1 / 2017 ( )

Osatyökykyisille tie työelämään. Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus

Palautekysely verkostolle Yhdessä hyvä OTEhankkeesta. Yhteenveto

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli

OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA

Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen

Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen

Yhdessä hyvä OTE. Osallisuutta tukeva toiminta Etelä-Karjalassa

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

YHTEISTYÖFOORUMI - Päheet verkostot. Toimintamalli osallisuuteen ja työllistymiseen PÄHEE OTE OPINNOISTA TÖIHIN

Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA

Osatyökykyisille tie työelämään

Osatyökykyisille tie työelämään

TYP ajankohtaisia asioita

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Etunimi Sukunimi

Etelä-Karjalan konsensussopimus. Työelämäverkoston kokoaminen osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi

TOIMIVIA RATKAISUJA TYÖLLISTYMISEEN JA TYÖSSÄ JATKAMISEEN

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Työtoiminnasta töihin -teema Maakunnallinen toimintamalli osallisuuden ja palkkatyöhön pääsyn tukemisesta

Opinnoista töihin -teema Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja vastuiden maakunnallinen toimintamalli

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)

FOKUS opinnoista tuetusti työelämään PUOLIVÄLIN ALUSTAVIA TULOKSIA XII.2017

SATAOSAA työhönvalmennus

Kymenlaakson konsensussopimus. Työelämäverkoston kokoaminen osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

OTE-hankkeen arkea: FOKUS opinnoista tuetusti työllistymiseen

Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta

Osatyökykyisille tie työelämään OTE -kärkihanke: Hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro Projektipäällikkö Raija Tiainen

Yhdessä hyvä OTE Toimintamallit versio 1.0

Osatyökykyisille tie työelämään

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Sosiaalityön tulevaisuusselvitys

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain

Arviointi Mallit -projektin kokeiluissa

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

KP OTE. Opinnoista töihin

Osatyökykyisille tie työelämään

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

KP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Tutkimuksen tavoitteet

Vates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa

Työhönvalmennuksen VERTAISVALMENTAJA. Toimintamalli osallisuuteen ja työllistymiseen PÄHEE OTE TYÖTOIMINNOISTA TÖIHIN

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi

Keski-Pohjanmaan osatyökykyisille tie työelämään. KP OTE hankkeen itsearviointi

Uuden soten kulmakivet

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS Tanja Raappana

TYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET

Työelämän osallisuuden kehittäminen Suomessa

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

Laukaan SOSKU:n tiedoite syksy 2017

SIIRTYMÄVAIHEEN TYÖPARI

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Työtoiminnasta töihin. Yhdessä hyvä OTE. Etelä-Karjala & Kymenlaakso THL

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

Tarmo monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä

KAIKU. Joensuun kaupunki, Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Sanna Saastamoinen

KASPERI II hankekatsaus 6/2012

Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

KAIKU TL 5, erityistavoite Sanna Saastamoinen Joensuu

KAIKU. Sanna Saastamoinen

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Henkilökohtainen budjetti hanke Varsinais-Suomessa. Pirjo Valtonen Päivitetty

Osatyökykyisille tie työelämään

TYÖHÖNVALMENNUS ja TUETTU TYÖ

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon - OSSI

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Asiakasosallisuuden monet muodot ja menetelmät. Riitta-Maija Hämäläinen, FT, THL Esityksen nimi / Tekijä

Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmä: ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET RESILIENSSI OSAAMINEN

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ARJEN TUKI ASIAKAS AREENA

KeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö

Osatyökykyisille tie työelämään

Transkriptio:

Yhdessä hyvä OTE Etelä-Karjala TIEDOTE 1 / 2017 (12/2017) OTE Etelä-Karjalan terveiset Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteishanke Yhdessä hyvä OTE on eräs STM:n Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -hallituksen kärkihankkeen kokeilualueista http://stm.fi/hankkeet/osatyokykyisyys. OTE -hanke liittyy kärkihankkeen projektiin Mallit työllisyyteen ja osallisuuteen. Kyse on muutoshankkeesta, jonka tavoitteena on kehittää maakunnallinen asiakaslähtöinen toimintamalli osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden tukemiseksi ja koota hajanainen toimijaverkosto maakunnalliseksi yhteistyöverkostoksi. Hankeaika on 1.2.2017-31.10.2018. Konkreettisesti hanke käynnistyi kuitenkin vasta elokuussa 2017, kun projektityöntekijöiden rekrytointi saatiin tehtyä. Tiukan aikataulun kanssa käynnistyivät hankekumppaneiden tapaamiset hanke-esittelyiden ja yhteistyötapaamisten muodossa. Syksy 2017 on pääasiallisesti hanketoiminnassa mennyt verkoston kokoamiseen. Joulukuussa hankkeen välitavoitteena on valtakunnallisen OTE - seminaarin järjestäminen, jossa teemana on monialainen palveluohjaus ja yhteistyö. Maakunnallisten toimintamallien muutostyön juurruttamista tehdään koko toiminnan ajan ja jatkuu virallisen hankeajan päättyäkin. Toimintamallit tulee olla kuvattuna juhannukseen 2018 mennessä. Aikataulutusta on kuvattu kuvassa 1 alla. Kuva 1. Aikataulutusta 1

Osatyökyisten palvelujärjestelmä on laaja siksi osatyökykyisten tukeminen edellyttää yhteistyötä Maakunnissa kootaan verkostoa yhteen yhteistyötapaamisten ja erilaisten foorumien järjestämisten lisäksi verkostotyöpajojen ja työryhmien kautta. Verkostotyöpajojen sisältö määräytyy osallistujien nostamien teemojen ja/tai kysymysten, joihin halutaan ideoita ja näkökulmia suhteessa hankkeen tavoitteeseen. Menetelmänä verkostotyöpajoissa on learning cafe, jossa osalliset jaetaan pöytiin, joista kukin käsittelee tiettyä teemaa ja kahvia nauttien osalliset kiertävät kaikki pöydät keskustellen aiheista. Ryhmien keskusteluista tehdään lopuksi suullinen yhteenveto tilaisuuksien päätteeksi, jotta tieto muissa ryhmissä keskustelluista asioista leviää myös kaikille osallisille. Verkostotyöpajatyöskentelyn tavoitteena on sovittaa yhteen eri toimijoiden intressejä asiakaslähtöisen toimintamallin muodostamiseksi. Maakunnallinen yhteinen visio auttaa meitä suuntamaan organisaatioidemme omia tavoitteita yhteiseen suuntaan. Tällöin kuka tahansa meistä osatyökykyisyyttä kokiessaan tietäisi, mistä ja miten apua ja tukea voi saada, kun on sen tarve. Kuva 2 Millainen maakunnallinen toimintamalli Etelä-Karjalassa voisi olla vuonna 2020? Muutos alkaa yhdessä tekemällä! Etelä-Karjalan Yhdessä hyvä OTE tiimi järjesti ensimmäisen ideariihen 28.9.2017 verkostotyöpajojen taustalle, joka esitteli muutoshankkeen toimenpiteet osallisuutta tukeva toiminta, opinnoista töihin ja työtoiminnasta töihin sekä millä edellytyksin työelämään päästään, ja kyseli ideoita niiden toteuttamiseksi. 2

Tähän ideariiheen osallistui kahden samansisältöisen aamu- ja iltapäivätilaisuuden aikana 28 osallistujaa, joista kuusi oli kokemusasiantuntijaa. Yhteenvetoa ideariihen ajatuksista on listattuna alla: OSALLISUUTTA TUKEVA TOIMINTA: 1. Ryhmätoiminnot räätälöidympiä ja yksilöä paremmin palvelevia 2. Palveluohjauksen kehittäminen ja tiedon saaminen eri vaihtoehdoista 3. Toimeentulon turvaaminen 4. Haasteet tiedonkulussa ja tietojärjestelmissä 5. Matalan kynnyksen toiminnan jatkojalostaminen (esim. ME-talo) TYÖTOIMINNASTA TÖIHIN: 1. Mahdollisuuksiin tutustuminen 2. Asiakaslähtöinen palveluprosessi 3. Tuki työelämää kohti 4. Asennemuutos 5. Työkykyyn ja terveyteen liittyvät tekijät OPINNOISTA TÖIHIN: 1. Oikean alan löytyminen 2. Opintojen aikainen tuki 3. Työelämäkontaktit 4. Aiemmat opinnot / hyväksi luku 5. Oppisopimuskoulutus paikkojen vähyys MILLÄ EDELLYTKSILLÄ TYÖELÄMÄÄN: 1. Tiedottaminen työnantajalle ja työnhakijalle 2. Tukihenkilö työllistymiseen ja työn aikana 3. Toimeentulon turvaus 4. Polun helpottaminen kohti työelämää sekä työssä pysymistä 5. Osatyökykyisyyden määritelmän avaaminen Toinen verkostotyöpajapäivä oli 2.11.2017 myös samansisältöisenä aamu- ja iltapäivätilaisuutena, ja päivään osallistui yhteensä 23 henkilöä. Mukana oli myös palvelujen käyttäjänäkökulmaa tuomassa esiin vammaispalvelujen asiakkaita ja kokemusasiantuntijoita. Päivän teemana oli miettiä millaiset ovat Etelä- Karjalan maakunnalliset toimintamallit vuonna 2020 osallisuuteen, opinnoista ja työtoiminnasta töihin ja työelämäyhteistyössä. Etelä-Karjalan osatyökykyisyyden toimintamallien tukemiseen muodostui visioiksi ja tavoitteiksi vuoteen 2020: OSALLISUUTTA TUKEVA TOIMINTA Osallisuudessa on tapahtunut positiivinen asennemuutos. Olemassa olevat hyvät käytännöt ja toiminnot ovat menneet eteenpäin, esimerkiksi vertaisvalmennusmalli ja työnvarjostus Job Shadow Day. Kokemusasiantuntijuutta hyödynnetään asiakaslähtöisessä palveluohjauksessa. Palvelut ja tieto niistä on helposti saatavilla. Asiakkaille on olemassa kaikille avoimia matalan kynnyksen paikkoja, joiden toiminnan sisältöjä he ovat olleet mukana kehittämässä. OPINNOISTA TÖIHIN Opinnoissa korostuu työelämäyhteistyö. Opintojen aikana monia kontakteja ja harjoittelujaksoja oikeissa töissä. Valmistuneista pidetään huoli valmistumisen jälkeen kuten opintojen aikanakin. Tukimuodot ja tuet ovat ymmärrettäviä, helposti saatavia ja kattavia. TYÖTOIMINNASTA TÖIHIN Asiakkaan ympärillä oleva verkosto tukee asiakasta aktiivisesti kohti työelämää, ja saatavilla olevat palvelut ovat asiakaslähtöisiä. Myös kokemusasiantuntijat ja vertaisvalmentajat ovat mukana tukemassa asiakasta. Asiakas saa riittävästi ohjausta ja tukea esimerkiksi työhönvalmentajalta, ja tuki on riittävän pitkäkestoista. Työtoiminta on yhdenvertaista ja tavoitteellista. MILLAISIA MUUTOKSIA ON TAPAHTUNUT, KUN TYÖELÄMÄSSÄ ON ENTISTÄ ENEMMÄN OSATYÖKYKYISIÄ VUONNA 2020? Työmarkkinoiden asenteissa tapahtunut muutos lisää työmahdollisuuksia kaikille. Laajat työnantajaverkostot käyvät vuoropuhelua työllistämisestä sekä mahdollistavat räätälöidyn työn mahdollisuuden. Palkkausjärjestelmien helppous ja myös yritysten positiiviset kokemukset työllistämisestä edesauttavat työllisyystilanteen paranemiseen. 3

Kolmas verkostotyöpajapäivä oli 23.11.2017 ja päivään osallistui yhteensä 41 osallistujaa kahdessa saman sisältöisessä aamu- ja iltapäivätilaisuudessa. Palvelujen käyttäjänäkökulmaa tilaisuuksissa oli myös mukana. Tämän verkostotyöpajan learning-cafe keskustelujen teemana oli pohtia millaisia ratkaisuvaihtoehtoja vision tavoittamiseksi voisi olla. Tilaisuuksien päätteeksi osallistujat kommentoivat, että pohdinta ratkaisuvaihtoehdoista oli haastavaa. Ratkaisuideoita kuitenkin syntyi ja näistä koostetta on listattu tähän alle: Teema: OSALLISUUDEN TUKEMINEN Miten osallisuutta tukevia palveluita tarvitsevat asiakkaat tunnistetaan? - Jo olemassa olevien hyvien toimintamallien hyödyntäminen - LAPE-hankkeen varhaisen tunnistamisen kriteerit - Kantapalvelut (joita kehitetään jo muutenkin) - sosiaalityön palvelutarpeen arviointi - Työntekijälle helppo checklist josta voi tarkistaa voisiko asiakas hyötyä osallisuudesta. - Koulutusta tarvitaan työntekijätasolla lisää, jotta osataan hyödyntää enemmän myös 3. sektorin toimijoita. Miten palveluohjaus toimii asiakaslähtöisesti tulevaisuudessa? - Verkostotyön lisäämisellä ja työskentelytapojen muutoksella esim. läheiset, omaiset tai tuttu työntekijä mukaan aikavaraukselle. - Ohjaamotoiminta on palveluohjauksen ytimessä, tämän toiminnan jalkauttaminen myös aikuisille. Vaihtoehdot avoimesti näkyvillä jotta asiakkaalla on mahdollisuus valintojen tekemiseen. - Virtuaaliosallisuus, esim. IMO-sovellus jonka avulla voi soittaa ryhmäpuheluita. Miten erilaiset osallisuutta tukevat palvelut ovat helposti saatavilla? - Osallisuuden keittokirja palveluista ja siitä kenelle ne on suunnattu. - Selkeä, selkokielinen paikka mistä eri toimijat (Eksote, kaupungit ja 3. sektori) löytyy helposti. - Hyödynnetään jo olemassa olevia sivustoja esim. suomi.fi, Eksoten ja Lappeenrannan kaupungin osallisuus osio- kansalaisille tai socomin tekemät järjestösivut. Miten vertaisvalmennusta ja kokemusasiantuntijuutta voisi paremmin hyödyntää tulevaisuudessa? - Kokemusasiantuntijoiden ja vertaisvalmentajien helpompi tavoitettavuus, nyt koetaan että eri toimijajärjestöjen vuoksi heidät on hankala löytää. - Eksotessa on luotu kokemusasiantuntija-toimintamalli hyödynnetään sitä. - Asiantuntija ja kokemusasiantuntija työparitoiminta työskentelyn lisääminen Teema: OPINNOISTA TÖIHIN Asiakaslähtöiset palveluprosessit. - Opiskelijaa osallistava-malli käytössä: ei valmista vaan yhdessä tehden. - Välivuosi peruskoulun jälkeen mahdollinen: ohjattu, ilmainen, lakisääteinen. - Päällekkäiset palvelut poissa, minun tontti ajattelu poissa - Peruskouluissa vahvuuden tukihenkilöt : vahvuuspassin täyttö, joka seuraa koko elämän Pitkäkestoinen tuki läpi opintojen päähuomio siirtymävaiheissa, varsinkin opintojen päättövaiheessa. - Saattaen uuteen oppilaitokseen, vertaistukea saatavilla. - Asiointi ei ole pelkän sähköisen viestinnän varassa. 4

- Tuki työpaikoille: harjoitteluun. - 3. Työelämäyhteistyön lisääminen. - Tuki seuraa palkkatyöhön tarvittaessa, palkkatuki läpi työelämän tarvittaessa ilman katkoja. - Yrittäjät ja Yrittäjäjärjestöt mukana kehittämässä yhteistyötä. Teema: TYÖTOIMINNASTA TÖIHIN Vertaisvalmentajia ja kokemusasiantuntijoita hyödynnetään - Kummitoiminnan kehittäminen Vertaisvalmentaja tai kokemusasiantuntija toimii asiakkaan kummina Pitkäaikaista Kannustaa, motivoi, auttaa käytännön asioissa Vertaisvalmentajien käytön työpajaohjaajina lisääminen Jo pidempään työpajalla ollut asiakas ohjaa vähemmän aikaa ollutta Ilmeisesti jonkin verran käytössä Positiivisena esimerkkinä toimiminen Työnantajille kertominen Teemapäivä esimerkiksi avotyössä olevien vanhemmille Työtoiminta on muuttunut asiakaslähtöiseksi, yhdenvertaiseksi ja tavoitteelliseksi - Esiin tullut ristiriita, että asiakkaita ei ohjaudu esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan tai palkkatukipaikkoihin vaikka paikkoja olisi vapaana - Tarve työtoimintapaikkojen koordinointiin, jotta eri toimijat eivät soita samoihin paikkoihin Työpaikkakoordinaattori tms Asiakasraadin kehittäminen Tukea ja ohjausta on saatavilla riittävästi - Yksi vastuuhenkilö, johon asiakas ja ammattilaiset voivat olla yhteydessä Yksilöllisyys Kanssakulkeminen Pitkäkestoisuus Organisaatioiden rajat ylittävä Apu nopeasti saatavilla Neuvontapuhelin Chat/verkkopalvelu Palvelut ovat asiakaslähtöisiä - Asiakkaan vahvuuksien löytäminen - Mitä itse haluat elämältä? Tarvittaessa tukea tavoitteiden asettamiseen Miten tavoitteet ovat saavutettavissa? Ei tyrmätä - Status ei vaikuta palvelujen saatavuuteen Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä mahdollisuus kuntouttavaan työtoimintaan Työntekijöiden olen täällä sinua varten -asenne Teema: TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 5

Jotta työelämän vaatimat edellytykset täyttyisivät - Työnantajille tulisi tehdä valmiita palkkauskokonaisuuksia joka pitää sisällään kaiken mitä osatyökykyisen palkkaukseen kuuluu. Sopimusbyrokratia, työhönvalmennus, henkilöstön valmennus. Työnantaja saisi ns Avaimet Käteen työntekijän. - Ammattiliittojen tulisi myös olla aktiivisia osatyökykyisten palkkaratkaisujen osalta. Palkkauksen ei tarvitsisi noudattaa TES:iä->osatyökykyisille voisi maksaa alle minimipalkan mutta kuitenkin enemmän kuin esim työkokeilupalkan. - Kunnan/Kaupungin tulisi järjestää työhönvalmennusta kaikille niille yrityksille jotka työllistävät osatyökykyisen. Palvelu maksutonta. - Osatyökykyisyydestä tulisi tehdä meidän kaikkien yhteinen asia. Alueellinen viestintä ottamaan ison roolin osatyökykyisyyden mahdollisuudesta työelämässä. Verkostotyöpajojen lisäksi yhteiseen kehittämiseen on kutsuttu yksityisiä henkilöstövuokrausyrityksiä ja yrityksiä työnantajayhteistyömallin kehittämiseen liittyen. Ensimmäisissä tapaamisissa on lähdetty selvittämään millaisia tarpeita niin työnhakijoilla kuin työntekijöillä on työelämäedellytysten täyttämiselle, ja millaisia nivelpintoja yhteistyössä on nyt jo olemassa ja missä voisi olla parannettavaa. Mitä tapahtuu jatkossa? Yhdessä hyvä OTE seminaari Tehdään muutos yhdessä Kuusankoskitalolla on 11.12.2017, materiaalit päivittyvät Innokylän sivuille, lue lisää täältä Toimintamallien kehittämiseen liittyviä kokeiluja käynnistellään alkuvuodesta 2018. Seuraa tiedottelua tapahtumista tiedotteiden, nettisivujen ja sosiaalisen median kautta! Twitter @yhdessahyvaote Facebook: Yhdessä hyvä OTE Etelä-Karjala Yhteystietoja, ajankohtaisia asioita ja materiaalia löydät päivittyville Yhdessä hyvä OTE nettisivuilta http://yhdessa-hyvaote.webnode.fi/ Kalenteriin jo merkittäväksi muutamia päivämääriä: - verkostotyöpaja IV järjestetään 1.3.2018 - Verkostotyöpaja opinnoista, työtoiminnasta töihin ja työnantajayhteistyön teemoista järjestetään 23.1.2018 - Osallisuuden teeman syventämiseksi verkostotyöpaja 6.2.2018 parhain terveisin, Yhdessä hyvä OTE -tiimi 6