Soiden monikäyttö ja eri intressien yhteensovittaminen soilla

Samankaltaiset tiedostot
Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Metsien monikäyttöä tukevat työkalut

LIFEPeatLandUse tietoa heikkotuottoisten soiden jatkokäyttöön

LIFEPeatLandUse - hankkeen opit

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Quantification and valuation of ecosystem services to optimize sustainable re-use for low-productive drained peatlands

Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?

Suo-MESTA työkalun käyttäminen turvetuotantoon soveltuvien kohteiden valinnassa

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

IMPERIA-hanke Monitavoitearvioinnin käytännöt ja työkalut ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa

Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Soiden ekosysteemipalvelut ja turvemaiden kestävän käytön haasteet

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Suometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen

Biotalouden globaalit näkymät

Turvemaiden kuivatukseen. ja ympäristönsuojeluun. liittyviä tutkimuksia Oulun. yliopistolla. Björn Klöve, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikka

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)

coherence of the Natura 2000 network in

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?

Hirvenkävelyn SML:n SM-kilpailut

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

CANEMURE. Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Oulun vedenhankinnan tulevaisuus. Keskustelutilaisuus Aleksinkulma

Olli Rönkä Aluesuunnittelija Lapin liitto. Merialuesuunnittelun tilannekatsaus

ISM-hirvenhiihto. Yksilökilpailut. Hiihtely. Nilsiä,

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

BioTar-hankkeen yleisesittely

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?

Suometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen

Suometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen

Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?

Hirvenhiihdon ISM-kilpailut 2016

Metsäpolitikkafoorumi

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Suoseuran esitelmätilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta?

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin

Naiset. B 1 Leinonen Pekka Oulu 72 B

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU RISSALA. Korjatut tulokset HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut

Hirvenjuoksun ISM-kisa

Maastokilpailu. Poliisien SM kilpailut ######

ResUL Palvelusaseiden mestaruuskilpailut Satakunnan lennosto, Pirkkala. PA1 Henkilökohtaiset tulokset

Kainuun Maakuntahiihto, pm ja HS

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

ITÄ-SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT JOROINEN

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

ISM Single Competitor Competitions. Nilsiä,

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

RESERVILÄISTEN AMPUMAMESTARUUSKILPAILUT ROVANIEMI,

Lista: Ehdokas: Äänimäärä: Sijoitus Vertausluku: 87 Yliperttula Marjo (Harju Kirsi) Sippola Elisa (Huttunen

MESTARIHIIHTO haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi. Grönstrand

ROSEWOOD. Anne-Mari Väisänen. Lapin Metsätalouspäivät 2019 Rovaniemi, European network of Regions On SustainablE WOOD mobilization

Älyäkkönääenergiaa ; energiaa biomassoista

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Avosoiden ekosysteemipalveluiden arvottaminen ValuES-hankkeen tuloksia (Alternative Approaches to Valuing Ecosystem Services)

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

N10 1 Tiisa Paukku AlvajRy Pinja Kilpeläinen

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Transkriptio:

Soiden monikäyttö ja eri intressien yhteensovittaminen soilla Anne Tolvanen Luke ja Oulun yliopisto Natural Resources Institute Finland

Biotalouden aika Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö kasvaa Pyrkimys turvata monimuotoisuus ja ekosysteemien toiminta

EU:n biodiversitettistrategia 2020 Monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen Tavoite ennallistaa 15% heikentyneistä ekosysteemeistä

Pariisin ilmastosopimus Päästöjen rajoittaminen, vähähiilisyys, kiertotalous

Mitä tämä kaikki merkitsee soiden kannalta? Suoluonnonvaroihin liittyvien tavoitteiden monipuolistuminen ja polarisoituminen

Miten eri intressejä voidaan sovittaa yhteen? Ekosysteemipalveluiden ja ES-vaikutusten kvantifiointi Kustannusten, hyötyjen ja vaihtosuhteiden määrittäminen Vuorovaikutuksia visualisoivien työkalujen kehittäminen Sidosryhmien osallistaminen

Metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden jatkokäyttö EU Life ympäristö + -rahoitus 2013-2018

Heikkotuottoiset (% kunnan ojitettujen soiden pinta-alasta) Lähes 800 000 ha (20%) ojitetuista soista on heikkotuottoista 8 (Laiho ym. 2016 Metsätieteen aikakauskirja)

Heikkotuottoisten soiden ongelmat Taloudellinen ja ympäristöllinen pattitilanne Suot eivät tuota kannattavasti puustoa, ja samalla niiden aiheuttamat monimuotoisuus- ja ympäristöongelmat jatkuvat -EUR

LIFE PeatLandUse tavoitteet Kehittää heikkotuottoisille soille kustannustehokkaita käyttömuotoja, jotka edesauttavat: 1) hidastamaan soiden monimuotoisuuden tilan heikkenemistä 2) vähentämään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta 3) parantamaan soiden kykyä sitoa kasvihuonekaasuja + EUR

Ensimmäinen heikkotuottoisiin soihin keskittyvä suurhanke Suomessa Ensimmäinen soiden ekosysteemipalveluita ja käyttöä kokonaisvaltaisesti selvittävä hanke

Seitsemän jatkokäyttötavan ennusteet

1. Nykytila jatkuu Hannu Nousiainen

2. Puubiomassan korjuu Juha Siekkinen

3. Intensiivinen metsänkasvatus Hannu Nousiainen

4. Ennallistaminen Anne Tolvanen

5. Turvetuotanto Juha-Pekka Hotanen

6. Turvetuotanto + metsitys Noora Huotari

7. Turvetuotanto + kosteikko Hannu Nousiainen

Management choices: Peatland re-use options 1-7 Management decisions Decision analysis Action B5 Map demonstrations Action B6 Cost-efficiency of peatland re-use options 1-7 Action B4 Biodiversity Action B1 Environmental loading Action B2 GHG Balance Action B3 Monetary value Action B4

Hankkeen tuotokset 1 Uutta tietoa ja pitkänajan ennusteet soiden käytön vaikutuksista ekosysteemipalveluihin Kuviotaso, maisemataso

Kuviokohtaiset ennusteet 5-100 v (tässä 30v) Monimuotoisuus Vesistökuormitus KHK-tase Nettonykyarvo (3%) Nykytila jatkuu Metsänkasvatus Ennallistaminen High value is good for BD, bad for environmental loading and GHG balances Figures: Miia Parviainen

Hankkeen tuotokset 2 Kustannushyötyjen ja vaihtosuhteiden tarkastelu Ensimmäistä kertaa kattava maankäyttömuotojen yhteistarkastelu eri ekosysteemipalveluiden näkökulmasta Konkreettisia pinta-alalaskelmia eri tavoitteet / rajoitteet huomioiden

Hankkeen tuotokset 3 Ei pelkästään uutta tietoa vaan myös tiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja osallistamisessa Uusi monitavoitetyökalu Yoda suunnittelun tueksi Hyödynnetty Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan päivityksen yhteydessä

Yoda - Multicriteria tool to visualise the trade-offs Peatland area, ha Energy content Raw wood Bd index Water nutrients, warming impact ect. 25 LIFE12 ENV/FI/150 LIFEPeatLandUse 4.12.2017 Arto Haara

Hankkeen tuotokset 4 Tutkimustulosten ja materiaalin visualisointi päätöksentekijöille, tiedeyhteisölle ja suurelle yleisölle Interaktiivinen karttasovellus, joka visualisoi soiden käytön vaihtoehdot ja niiden ekosysteemipalveluvaikutukset eri mittakaavatasoilla

Ossi Kotavaara

LIFE PeatLandUse Paras ennuste soita koskevien maankäyttöpäätösten vaikutuksista ekosysteemipalveluihin Tieto lisää tuskaa eikä yhtä ainoaa oikeaa vaihtoehtoa löydy Voidaan tuottaa optimaaliset maankäyttömuodot erilaisten strategioiden reunaehdoilla

LIFE PeatLandUse Erinomaiset eväät hyödyntää tuloksia päätöksenteossa!

Hankkeen tutkijat ja asiantuntijat Luke: Anne Tolvanen Anssi Ahtikoski Arto Haara Artti Juutinen Hannu Nousiainen Juha-Pekka Hotanen Mari Parkkari Miia Parviainen Mika Nieminen Mikko Kurttila Oili Tarvainen Sakari Sarkkola Timo Penttilä Oulun yliopisto: Henna Sormunen Jan Hjort Jarmo Rusanen Ossi Kotavaara SYKE: Kaisa Heikkinen Kaisu Aapala Seppo Tuominen Tapani Sallantaus Metsähallitus: Tuomas Haapalehto Helsingin yliopisto: VAPO oy: Kari Minkkinen Noora Huotari Paavo Ojanen Petri Tähtinen 30 4.12.2017 Päivi Peronius

Kiitos! anne.tolvanen@luke.fi