Leca-routasuojaus Suunnitteluohje 3-20 1.1.2005 Korvaa esitteen 5-22 / 30.9.2003 www.maxit.fi
Leca-sora routasuojausohje 1. Leca-sora routahaittojen estäjänä... 3 2. Leca-soran ja Leca-betonin ominaisuudet routasuojauksessa... 4 3. Leca-routasuojauksen suunnittelu ja mitoitus... 4 3.1 Lämmin rakennus... 5 3.1.1 Maanvastainen alapohja... 5 3.1.2 Ryömintätilainen alapohja... 5 3.2 Puolilämmin rakennus... 5 3.3 Kylmä rakennus tai rakenne... 6 3.4 Piha-alueet... 7 3.5 Työnaikainen routasuojaus... 7 4. Leca-routasuojausesimerkkejä... 8 4.1 Liikerakennus... 8 4.1.1 Liikerakennuksen routasuojaus... 8 4.1.2 Kylmän varastorakennuksen ja liikemerkin routasuojaus... 8 4.1.3 Piha-alueet... 8 4.1.4 Siirtymärakenteet... 8 4.2 Pientalo... 10 4.2.1 Pientalon routasuojaus... 10 4.2.2 Oleskelupihan katoksen pilarien ja perusmuurin routasuojaus... 10 4.2.3 Kylmän varaston ja autotallin routasuojaus... 10 4.2.4 Piha-alueet... 10 5. Leca-eristeen rakentaminen... 11 Kirjallisuus [1] VTT Geotekniikan laboratorio, Rakentajain kustannus Oy Talonrakennuksen routasuojausohjeet, Helsinki 1997. [2] Friberg, P. & Slunga, E. Maalajien routivuuskriteerien kehittäminen. Teknillinen korkeakoulu, Rakennetekniikan laitos - pohjarakennus ja maamekaniikka. Otaniemi 1989. 130 s. + liit. 18 s. 2
1. Leca-sora routahaittojen estäjänä Routasuojausmenetelmän valinnassa on otettava huomioon sen käyttövarmuus, pitkäaikaiskestävyys ja taloudellisuus. Leca-eriste on pitkäaikainen ja hyvin lämpöä eristävä luonnonsavesta tehty materiaali, jonka käyttö routaeristyksissä on työteknisesti yksinkertaista ja eristysominaisuuksien pysyvyyden kannalta turvallista. Routimisella tarkoitetaan ilmiötä, jossa maakerroksen routaantuessa eli maassa olevan veden jäätyessä sen tilavuus kasvaa. Jäätyneen maan tilavuuden kasvaessa tapahtuu routanousua. Routanousu on tavallisesti epätasaista, mikä johtuu mm. rakennuspohjan laadun vaihtelusta sekä epätasaisesta veden virtauksesta maaperässä. Epätasaisesta routanoususta johtuvia routavaurioita ja -ongelmia ovat (kuva 1): Leca-eristeen edullisuutta routasuojausmateriaalina parantaa sen toiminta samanaikaisesti kevennysmateriaalina ja vettä läpäisevänä materiaalina. Esimerkiksi pehmeikölle rakennettavassa aluekohteessa voidaan esirakentamismenetelmänä käyttää Leca -sorakevennystä, jolloin vältetään alueen haitalliset painumat ja estetään routavauriot. Leca-kevennystä ja -eristystä voidaan joustavasti muunnella rakennuspaikan olosuhteiden mukaan. Routasuojauksen laatutaso tulee valita siten, että tavoitteet rakenteen toimivuudelle, ulkonäölle ja kustannuksille on määritelty. Kustannuksia määriteltäessä on otettava huomioon koko rakenteen elinkaarikustannukset, jotka muodostuvat rakennus-, käyttö- ja kunnossapitokustannuksista ja uusiokäyttömahdollisuuksista säästöinä. Routasuojauksen tekninen laatu kuvataan sallitun routanousun ja routanousuerojen suuruuden perusteella. Esimerkkejä suositelluista routanousun ja kaltevuuden muutoksen maksimiarvoista erilaisille rakenteille on esitetty taulukossa 1. Sallittu routanousu lasketaan pihoille sekä pakkasmäärälle (F 5...F 10 ) että tarvittaessa maksimipakkasmäärällä F 50. perustusten ja seinärakenteiden nousu, halkeilu, vääntyminen ja kallistumat ulkoportaiden kallistumat ja nousut putkien, salaojien ja kaapeleiden vaurioituminen pintavesien lammikoituminen kantavuusongelmat roudan sulamisvaiheessa keväällä Routivalla rakennuspohjalla matalaperustuksia käytettäessä perustamistaso jää roudattoman perustamissyvyyden yläpuolelle, jolloin roudan tunkeutuminen perustuksen alle on estettävä routasuojauksella ja perustusten vierustäyttö tehtävä routimattomasta materiaalista. Routasuojauksen toimivuuden varmistamiseksi rakennuspohjan kuivatuksen on oltava riittävän tehokas. Myös piha-alueiden routasuojauksesta on huolehdittava haitallisten routanousujen ja routanousuerojen välttämiseksi. 7. 1. 5. 8. Routiminen 1. Jäälinssejä 2. Perusmuuri ja seinät rikkoutuvat 3. Ovet ja ikkunat vaurioituvat 4. Portaat yms. kallistuvat 5. Kaapelit ja putket vaurioituvat 6. Maanpinta kohoaa 7. Sulaessa kantavuus pienenee 4. 9. 2. Routa 8. Vesijohdot yms. jäätyvät ja katkeilevat 9. Kaivu vaikeutuu Kuva 1. Routimisen ja roudan aiheuttamia vaurioita ja ongelmia 6. Rakenne Mitoitus- Sallittu routanousu Sallittu pakkas- H sall mm kaltevuuden määrä muutos, % F 50 = F max Rakennukset F 50 0 0 0 Pihat ja paikoitusalueet: - kiveykset ja laattapäällysteet F 10...50...100...0,6 - asfalttipäällysteet F 10...100...150...1,0 -sorapäällysteet F 5...150...300...2,0 Taulukko 1. Erilaisille rakenteille suositeltuja routanousun ja kaltevuuden muutoksen maksimiarvoja [2] 3. 3
2. Leca-soran ja Leca-betonin ominaisuudet routasuojauksessa Leca-sora on luonnonsavesta polttamalla valmistettu materiaali, joka kestää hyvin maaperässä ja pohjavedessä mahdollisesti esiintyviä kemiallisia aineita. Leca-soran pakkasenkestävyys on hyvä ja se muodostaa kokoonpuristumattoman sekä hyvin kuormitusta kestävän rakenteen. Käytettäessä Lecasoraa pehmeikölle rakennettaessa kevennetään lisäksi maapohjalle tulevaa kuormitusta ja näin ollen pienennetään rakenteiden painumia sekä haitallisia painumaeroja. Leca-sora muodostaa hyvin vettä läpäisevän rakenteen, jolloin kuivatuksen järjestäminen on yksinkertaista. Routasuojauksessa käytetään yleensä irrallista Leca-soraa (lajitteet KS820, KS420 tai KS432). Suurta kuormituskestävyyttä tarvittaessa (p > 200 kn/ m 2 ) käytetään Leca-betonia. Rakennuksen routaeristyksissä irrallisen Leca-soran tasapainokosteus on normaalisti 8 12 tilavuus-%. Leca-soran ja Leca-betonin ominaisuudet routaeristeinä on esitetty taulukossa 2. Routasuojaus- Lajite Tilavuuspaino Lämmön- Paksuuden Sallittu materiaali tunnus kuivana, johtavuus, lisäys, % kuormitus kn/m 3 W/mK kpa Leca-sora KS820 2,5 3,2 0,16 200 KS420 2,5 3,2 0,16 200 KS432 3,2 0,17 7 200 Leca-betoni KSB400 4,0 0.19 20 400 Taulukko 2. Leca-soran ja Leca-betonin ominaisuudet routasuojauksessa. Leca-eristeen käyttöolosuhteet routasuojausmateriaalina voidaan jakaa hyviin ja ankariin olosuhteisiin. Keskimääräiset olosuhteet sijoittuvat näiden väliin. Hyvien käyttöolosuhteiden tunnusmerkkejä ovat: Leca-eriste ei ole kosketuksissa pohjaveteen. Eristyksen alapuolinen maakerros on kuivatettu tehokkaasti esimerkiksi salaojituksella. Pintavedet eivät valu eristeen päälle tai eristys on suojattu yläpuolella olevalla muovikalvolla (HDPE-kalvo), muovitetulla kuitukankaalla tai vastaavalla tuotteella. Leca-eriste on vain yläpuolisen maakerroksen kuormittama. 3. Leca-routasuojauksen suunnittelu ja mitoitus Ankarat käyttöolosuhteet ovat silloin, kun Leca-eriste on pohjavedenpinnan yläpuolella, mutta pohjavesi voi tilapäisesti nousta eristekerrokseen. Routaeristyksen alapuolista maakerrosta ei ole kuivatettu. Pintavedet voivat valua kaivantoon ja kastella ajoittain eristeen. Routaeristykseen kohdistuu yläpuolisen maakerroksen lisäksi rakenteista aiheutuvia kuormia. Tässä esitteessä esitetyt lämmönjohtavuusarvot ja Leca-eristeen paksuudet on mitoitettu keskimääräisten routaolosuhteiden mukaan. Käyttöolosuhteiden ollessa hyvät voidaan Leca-eristepaksuutta vähentää noin 10 % ja käyttöolosuhteiden ollessa ankarat eristepaksuutta tulee korottaa noin 15 25 %. Tämän esitteen routasuojausohjeet perustuvat VTT:n vuonna 1997 julkaisemaan Talonrakennuksen routasuojausohjeeseen [1]. Routasuojauksen suunnittelun lähtötietoja ovat: paikkakunnan ja kohteen ilmasto eli mitoittavat pakkasmäärät ja keskilämpötila kohteen routaolosuhteet rakenteiden perustamistapa perustuksen ja alapohjan rakenne rakennuksen sisälämpötila Pakkasmäärä riippuu talven ankaruudesta ja vaihtelee huomattavasti eri vuosina. Kuvassa 2 on esitetty Leca-routasuojauksen mitoituksessa käytettävät pakkasmäärät sekä vuoden keskilämpötilat. Muut pakkasmäärät likimäärin: F 20 =F 50 5000 Kh F 10 =F 50 10000 Kh F 5 =F 50 15000 Kh =F 50 25000 Kh F 2 Kuva 2a. Kerran 50 vuodessa toistuva suurin pakkasmäärä F 50, Kh. 5 4 Kilpisjärvi 3 Vaasa - 3 Pori Turku - 4-2 - 1 Kemi Kokkola Seinäjoki Tampere 5 0 2-3 Sodankylä Rovaniemi Oulu Inari Kuusamo Kuopio Jyväskylä Lahti 4 Kotka Helsinki - 2-2 Kajaani 3 Lappeenranta Kuva 2b. Vuoden keskilämpötila ( C) kaudelta 1961 90. 1 2-2 - 1 0 1 Joensuu 2 4
3.1 Lämmin rakennus 3.1.1 Maanvastainen alapohja Kuvassa 3 esitettyä mitoituskäyrästöä voidaan käyttää seinälinjojen routasuojauksen mitoituksessa silloin, kun rakennuksen sisälämpötila > 17 C rakennuksen leveys > 4m maanpinta rakennuksen vierellä on lumeton tai lumen peittämä alapohjan eristys on enintään 0,6 m ulkopuolista maanpintaa ylempänä routaeristyksen leveys on 0,8 1,0 m perusmuuri on hyvin eristetty (eritys ulkopinnassa tai perusmuuri kevytsorabetonia) lämmönvastus mp > 1,0 m 2 K/W alapohjan reuna-alueen lämmönvastus on enintään 5 m 2 K/W Jos alapohjan lämmöneristystä suurennetaan enintään arvoon 10 m 2 K/W, routaeristystä on paksunnettava 10 %. Kuva 3. Lämpimän rakennuksen routasuojauksen mitoitus (Lecasora KS820 ja KS420). Maanvarainen alapohja 3.1.2 Ryömintätilainen alapohja Kuvassa 4 esitettyä mitoituskäyrästöä voidaan käyttää seinälinjan routasuojauksen mitoituksessa silloin, kun rakennuksen sisälämpötila > 17 C rakennuksen leveys > 4 m maanpinta rakennuksen vierellä on lumeton ryömintätilan lämpötila > 0 C routaeristyksen leveys on 0,8 1,0 m perusmuuri on hyvin eristetty vähintään 0,3 0,5 m syvyyteen maanpinnasta alapohjan lämmönvastus on mp = 5 m 2 K/W ryömintätilan tuuletus on < 0,6 l/sm 2 Rakennuksen ulkonurkissa routaeristyksen paksuutta on lisättävä 40 %:lla 1,5 m etäisyydelle nurkasta. Kuva 4. Lämpimän rakennuksen routasuojauksen mitoitus (Lecasora KS820 ja KS420). Ryömintätilainen alapohjarakenne. 3.2 Puolilämmin rakennus Mikäli rakennuksen sisälämpötila on +5 C... +17 C, perustussyvyyttä lämpimien tilojen perustussyvyyteen verrattuna on lisättävä 0,2 0,4 m (kuvat 3 ja 4). Vaihtoehtoisesti voidaan lisätä routaeristeen lämmönvastusta (muuttamatta perustussyvyyttä) muihin lämpimiin tiloihin verrattuna. Perustamistavasta riippuen voidaan kuvien 3 ja 4 avulla määrittää riittävä routaeristeen lämmönvastus puolilämpimille tiloille. Jos esimerkiksi lämpimän rakennuksen perustussyvyys on 0,75 m ja mitoituspakkasmäärä = 53000 Kh, valitaan puolilämpimän rakennusosan Leca-eristeen paksuus perustamissyvyyden 0,45 0,55 m kohdalta, vaikka perustussyvyys koko rakennuksen osalta tulee olemaan 0,75 m. Tällöin kuvasta 3 saadaan Leca-eristeen paksuudeksi lämpimän rakennuksen osalta noin 200 mm ja puolilämpimän rakennuksen osalta noin 300 mm. Lisäksi tulee huomioida, että rakennuksen ulkonurkissa on routaeristyksen lämmönvastusta lisättävä noin 40 %:lla. 5
3.3 Kylmä rakennus tai rakenne Kylmiä rakenteita ovat mm. lämmittämättömät varastot, autotallit, katokset, ulkoportaat, pilarit, mastot ja tukimuurit. Kylmien rakenteiden Leca-eristepaksuudet määritetään taulukon 3 avulla. Mikäli kylmät rakenteet liittyvät kiinteästi lämpimään rakennukseen, tulee kylmien rakenteiden perustusten routasuojaus mitoittaa maksimipakkasmäärän F 50 mukaan. Kylmät puurunkoiset ym. kevyet rakenteet, jotka eivät ole arkoja roudan aiheuttamille epätasaisille liikkeille, voidaan mitoittaa pakkasmäärän F 20 mukaan. Tällöin on myös mahdollista soveltaa taulukon 3 riviä routimattoman kerroksen paksuus 0 m. Jos rakenteelle ei sallita yhtään routanousua, on routaeristeen alla oltava routimatonta maaainesta vähintään 0,2 m. Kylmän rakenteen routaeristyksen leveys määritetään kuvasta 5. Routasuojattaessa kylmiä rakenteita, joille sallitaan pieniä routanousuja, voidaan soveltaa kuvia 6 tai 7. Kuva 5. Kylmien rakennusten ja rakenteiden Leca-eristeen leveys. Mitoituspakkasmäärä 20 000 30 000 40 000 50 000 Vuoden keskiläpötila C +2 +3 >4 +2 +3 +4 +2 +3 +4 +1 +2 +3 Leca-eristeen alla olevan routimattoman kerroksen paksuus, m Leca-routaeristeen paksuus t, mm 0* 350 320 300 550 500 400 750 650 550 x x 800 0,2 280 240 210 450 380 310 600 480 380 x 790 650 0,4 240 190 140 360 290 240 480 380 280 790 650 530 0,6 170 120 90 290 230 170 380 280 180 650 500 400 * Riviä routimattoman kerroksen paksuus 0 m saa käyttää vain rakenteille, joille sallitaan pieniä routaliikkeitä. Taulukko 3. Kylmien rakennusten ja rakenteiden routasuojauksen määrittäminen. 6
3.4 Piha-alueet Piha-alueiden rakenteiden mitoituksessa on taloudellisten tekijöiden lisäksi tarkasteltava laadullisia ominaisuuksia, kuten kuivatusongelmien tai liikennöintija kunnossapitohaitan esiintymistä sekä esteettisiä haittoja. Kustannustarkasteluissa rakennuskustannusten lisäksi on tarkasteltava ratkaisuvaihtoehtojen kunnossapito- ja käyttökustannuksia. Piha-alueiden routasuojauksen mitoituksessa käytettävät ilmastoalueet ja pakkasmäärät on esitetty kuvassa 2. Kuvissa 6 7 on esitetty sallittuun routanousuun perustuen pihan päällysrakenteen Leca-eristeen paksuudet routiville (moreeni ja homogeeninen savi) ja erittäin routiville pohjamaaryhmille (siltti, kerrallinen savi). Korkealuokkaiset päällystetyt piha-alueet mitoitetaan maksimipakkasmäärän F 50 tai pakkasmäärän F 20 mukaan ja sallittu routanousu on tällöin H sall = 0 mm. Sallittu routanousu asfalttipäällysteisille pihoille on tavallisesti 50 100 mm ja mitoituspakkasmääränä käytetään F 10 tai F 5. Kivetyille ja laatoitetuille pihoille voidaan normaalisti sallia enintään H sall = 50 60 mm routanousu ( = F 10 ). Sorapäällysteiset pihat voidaan mitoittaa pakkasmäärän F 5 mukaan sallitun routanousun ollessa H sall = 120 150 mm ). Siirtymärakenteet lämpimän ja puolilämpimän rakennuksen yhteydessä Siirtymärakenteita on usein järkevää käyttää myös matalaan perustetun rakennuksen vierustalla. Vaikka rakennuksen routasuojaukset olisi asianmukaisesti toteutettu voi rakennuksen ympäristön lumesta aurattavien kulkuväylien ja piha-alueiden puutteellisista päällysrakenteiden paksuuksista johtuen routanousuero eristämättömän ja eristetyn alueen rajalla olla huomattava. Tällöin pihan kallistukset saattavat keväällä olla rakennukseen päin, jolloin vaarana on lumien sulaessa lammikoituminen rakennuksen viereen ja kosteuden tunkeutuminen rakenteisiin. Kuvassa 8 on esitetty lämpimän rakennuksen vierustalle Leca-eristeestä tehty siirtymärakenne. 3.5 Työnaikainen routasuojaus Rakennusaikaisen routasuojauksen mitoituksessa valitaan mitoittavaksi pakkasmääräksi F 2, F 5, F 10 suojattavasta kohteesta ja suojausajasta riippuen. Rakentamisen aikana tarvittava Leca-eriste tulisi asentaa ennen pakkaskauden alkua maan pintakerroksen lämpötilan ja energiavaraston ollessa korkeimmillaan. Tilanne vastaa tällöin kylmien rakenteiden routasuojausta. Kuva 6. Routaeristetyn päällysrakenteen Leca-eristeen paksuus mitoituspakkasmäärän suhteen, kun pohjamaa on routiva. Kuva 7. Routaeristetyn päällysrakenteen Leca-eristeen paksuus mitoituspakkasmäärän suhteen, kun pohjamaa on erittäin routiva. Kuva 8. Lämmin rakennus ja siirtymäkiila Leca-eristeestä Vaadittu Leca-eristeen paksuus saadaan taulukosta 3. Routasuojauksen asennuksen tapahtuessa vasta pakkaskauden alkaessa lisätään taulukon eristepaksuuksia 50 80 %. 7
4. Leca-routasuojausesimerkkejä 4.1 Liikerakennus Esimerkkikohteena tarkastellaan Jyväskylään sijoittuvaa liikerakennusta, joka rakennetaan erittäin routivalle silttimaapohjalle. Tonttialueelle sijoittuvat liikerakennuksen lisäksi piha-alueet pysäköintialueineen ja laatoitettuine/kivetettyine kulkuteineen. Lisäksi tonttialueelle tulee kylmä varastorakennus sekä korkea mainoskilpi. Mitoituksen lähtötiedot: Mitoittava pakkasmäärä Kh F 50 50 000 F 20 45 000 F 10 40 000 F 5 35 000 Vuoden keskilämpötila on +3 C Rakennuspohja on erittäin routivaa silttiä. 4.1.1 Liikerakennuksen routasuojaus Perustamissyvyys D=0,6 m, maanvarainen alapohja: = F 50 = 50 000 Kh Kuvasta 3 saadaan Leca-eristeen paksuudeksi seinälinjalla H KS = 220 mm. Rakennuksen nurkissa 1,5 m matkalla 40 %:n lisäyksellä H KS = 300 mm. Liikerakennuksen korkea mainoskilpi mitoitetaan maksimipakkasmäärän F 50 mukaan routimattomaksi rakenteeksi. = F 50 = 50 000 Kh Leca-eristeen alla on 200 mm routimatonta hiekkaa. Taulukosta 3 saadaan Leca-eristeen paksuudeksi H KS = 650 mm. Eristeen leveydeksi kuvasta 5 saadaan 1,9 m. 4.1.3 Piha-alueet Laatoitetut piha-alueet mitoitetaan sallitun routanousun arvolle H = 50 mm. Leca-eristeen päällä on 300 mm:n rakennekerrokset. = F 10 = 40 000 Kh Kuvasta 7 saadaan Leca-eristeen paksuudeksi H KS = 300 mm. Asfalttipäällysteiset pysäköinti-alueet mitoitetaan sallitun routanousun arvolle H = 100 mm, koska routanousut arvioidaan tasaisiksi rakennuspaikan pohjatutkimusten perusteella. Leca-eristeen päällä on 500 mm:n rakennekerrokset ja alla 200 mm hiekkaa. = F 10 = 40 000 Kh Kuvasta 7 saadaan Leca-eristeen paksuudeksi, interpoloimalla väliarvo, H KS = 200 mm 4.1.4 Siirtymärakenteet Routimattomaksi mitoitettujen rakenteiden ( H sall = 0 mm ) ja routaliikkeitä sietävien rakenteiden (H sall > 0 mm ) välille saattaa muodostua haitallinen routanousuero. Jyrkät routanousuerot voidaan tasoittaa siirtymärakenteilla (ks. leikkaus B-B). Asfaltti- ja laattapintaisilla pihaalueilla siirtymäkiilan pituus vaihtelee tasoitettavasta routanousuerosta riippuen 3 6 m. 4.1.2 Kylmän varastorakennuksen ja liikemerkin routasuojaus Kylmä varastokatos on yhtenäiselle teräsbetonilaatalle perustettu puurunkoinen kevyt rakenne, jolle sallitaan jonkun verran routanousua. Mitoituspakkasmääränä käytetään F 20. = F20 = 45 000 Kh. Leca-eristeen alla on 200 mm routimatonta hiekkaa. Taulukosta 3 saadaan Leca-eristeen paksuudeksi H KS = 550 mm. Routaeristeen syvyys maanpinnasta on z r = 0,5 m. Eristeen leveydeksi saadaan kuvan 5 perusteella 1,7 m. Kuva 9. Esimerkkikohteen asemapiirros 8
LEIKKAUS A-A Kuva 10. Liikerakennuksen routasuojaus LEIKKAUS B-B Kuva 11. Kylmän varastorakennuksen ja pihan routasuojaus LEIKKAUS C-C Kuva 12. Mainospilarin routasuojaus Piirustukset ovat ohjeellisia. Piirustusten soveltuvuudesta rakennuskohteeseen vastaa suunnittelija. 9
4.2 Pientalo Esimerkkikohteena tarkastellaan Espooseen rakennettavaa pientaloa. Tontti sijoittuu erittäin routivalle silttimoreeni-, siltti- ja savipohjalle. Tonttialueelle sijoittuvat pientalon lisäksi piha-alueet betonikivillä tehtävine kulkuteineen ja oleskelupihoineen. Tonttialueelle rakennetaan lisäksi kylmä autotallija varastorakennus. Mitoituksen lähtötiedot: Mitoittava pakkasmäärä Vuoden keskilämpötila on +4 C Rakennuspohja on erittäin routivaa silttiä ja savea. 4.2.1 Pientalon routasuojaus Perustamissyvyys D = 0,5 m, maanvarainen alapohja. = F 50 = 40 000 Kh Kh F 50 40 000 F 20 35 000 F 10 30 000 F 5 25 000 Kuvasta 3 saadaan Leca-eristeen paksuudeksi seinälinjalla H KS = 200 mm. Rakennuksen nurkissa 1,5 m matkalla 40 %:n lisäyksellä H KS = 280 mm. 4.2.2 Oleskelupihan katoksen pilarien ja perusmuurin routasuojaus Oleskelupihan katos liittyy toiselta reunalta kiinteästi lämpimän pientalon kattorakenteisiin. Katos on pihan puoleiselta reunalta perustettu pilarilla (kylmä rakenne) sekä perusmuurin ulokkeella silttimoreenin varaan. Pilarille ei voida sallia routanousua, joten mitoituspakkasmääränä käytetään F 50. Myös perusmuurin uloke mitoitetaan maksimipakkasmäärän F 50 mukaan kylmänä rakenteena. = F 50 = 40 000 Kh Leca-eristeen alla on 200 mm routimatonta mursketta. Taulukosta 3 saadaan Leca-eristeen paksuudeksi H KS = 380 mm. Eristeen leveydeksi kuvasta 5 saadaan 1,5 m. 4.2.3 Kylmän varaston ja autotallin routasuojaus Kylmä autotalli- ja varastorakennus on perusmuurilla perustettu puurunkoinen kevyt rakenne, jolle sallitaan jonkun verran routanousua. Mitoituspakkasmääränä käytetään F 20. = F 20 = 35 000 Kh Leca-eristeen alla on routiva maapohja. Routaeristeen syvyys maanpinnasta ja lattian pinnasta on 300 500 mm. Taulukosta 3 saadaan Lecaeristeen paksuudeksi H KS = 475 mm. Eristeen leveydeksi kuvasta 5 saadaan 1,5 m. 4.2.4 Piha-alueet Betonikivillä tehtävät kulkutiet ja oleskelupiha mitoitetaan sallitun routanousun arvolle 50 mm. Lecaeristeen päällä on 500 mm:n rakennekerrokset ja alla 200 mm routimatonta hiekkaa. = F 10 = 30 000 Kh Kuvasta 7 saadaan Leca-eristeen paksuudeksi H KS = 200 mm Nurmipintaisia ja istutettuja kasvillisuusalueita ei routaeristetä. Routanousujen haitat estetään näilläkin alueilla riittävillä pinnan kallistuksilla rakennuksesta poispäin. Myös kasvillisuusalueilla talvisin oleva lumipeite vähentää osaltaan roudan haittavaikutuksia. Routasuojattavat alueet on esitetty tasokuvassa 14. Rakenneleikkaukset eri tavoilla routasuojattavista rakenteista on esitetty kuvissa 13 17. Kuva 13. Pientalokohteen asemapiirustus Kuva 14. Piirustukset ovat ohjeellisia. Piirustusten soveltuvuudesta rakennuskohteeseen vastaa suunnittelija. 10
LEIKKAUS D-D Kuva 15. Pientalon routasuojaus LEIKKAUS E-E Kuva 16. Auto- ja varastokatoksen routasuojaus LEIKKAUS F-F 5. Leca-eristeen rakentaminen Leca-eriste asennetaan yleensä puhaltamalla kuljetusautosta suoraan karkeasti tasatun maan päälle. Lämpöteknisesti on edullista, mikäli Leca-eristeen alla on vähintään 200 mm paksu hiekkakerros. Hienorakeisen pohjamaan (savi tai siltti) sekoittuminen Lecaeristeeseen on estettävä Lecaeristeen alle asennettavalla suodatinkankaalla tai hiekkakerroksella. Leca-eristeen yläpinta tasataan kiilamaiseksi perustusten vieressä ja suunniteltuun kerrospaksuuteen esimerkiksi kolalla. Eristyskerros suojataan päältä kuitukankaalla tai muovikalvolla maa-aineksen tunkeutumisen estämiseksi Lecasorakerrokseen. Leca-soran päälle tehdään vähintään 200 300 mm paksut täytekerrokset (liikennöidyillä alueilla päällysrakennekerrokset). Lähemmäksi maanpintaa asennettu Leca-eristekerros suojataan esimerkiksi asennushiekalle asennetuilla betonilaatoilla, sementtistabiloimalla Leca-eristeen pinta tai rakentamalla eristys Lecabetonista. Leca-eristeellä on sitä parempi lämmöneristyskyky, mitä kuivempana eriste pysyy. Tämän vuoksi on huolehdittava riittävästä kuivatuksesta perustusten ja rakenteiden salaojituksella. Leca-eriste muodostaa itsessään hyvin vettä läpäisevän kerroksen, josta vedet voidaan ohjata salaojiin. Talvella rakennettaessa Lecaeriste tulee levittää välittömästi perustusten valmistumisen jälkeen. Rakentamisen aikana on varmistuttava siitä, ettei eristekerrosta vahingoiteta ylärakenteiden rakentamisen aikana. Kuva 17. Oleskelupihan rakenteiden routasuojaus 11
Leca-sora on kestävä ja edullinen lämmöneriste Leca-sora valmistetaan kotimaisesta puhtaasta luonnonsavesta polttamalla. Siitä ei liukene maaperään eikä huoneilmaan mitään epäpuhtauksia. Leca-soran puristuslujuus on suuri. Se kestää huomattavia rakennekuormia. Leca-sora on kierrätystuote. Se voidaan ottaa talteen vanhoista rakenteista ja käyttää uudelleen joko eristeeksi tai vaikkapa viherrakentamiseen. Kevennysperustuksiin Kellarin seinän kevyeksi taustatäytöksi ja lämmöneristeeksi Putkijohtojen routa- ja lämmöneristeeksi Ulkopuolisena laaduntarkastajana toimii SFS-Sertifiointi Oy maxitilla on ISO 14001 standardin mukainen ympäristö- sekä ISO 9001 -standardin mukainen laatujärjestelmä. Myynti: Rautakaupat ja rakennustarvikeliikkeet maxit Oy Ab Strömberginkuja 2 (PL 70 ) 00380 Helsinki Puhelin 010 44 22 00 Telekopio 010 44 22 295 www.maxit.fi Tilaukset ja toimituksia koskevat kysymykset Asiakaspalvelukeskus Jälleenmyyjät ja pienrakentajat, puhelin 010 44 22 11 Rakennusliikkeet ja urakoitsijat, puhelin 010 44 22 313 Telekopio 010 44 22 300 Sähköposti tilaukset@maxit.fi