Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 93/10/1 Dnro ISAVI/196/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2010 ASIA Heinälamminrinteen jätekeskuksen jätteiden murskauslaitoksen ympäristöluvan (PSA-2007-Y-268-111) muutos ja toiminnanaloittamislupa, Kuopio HAKIJA Jätekukko Oy PL 2500 70101 KUOPIO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätekukko Oy hakee muutosta jätteiden murskauslaitosta koskevaan ympäristölupaan. Lisäksi haetaan lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennainen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen murskauslaitoksen ja toiminnan muutos katsotaan olennaiseksi muutokseksi. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Ympäristösuojeluasetuksen 5 :n kohdan 13 g mukaan aluehallintovirasto ratkaisee sellaisen laitoksen ympäristöluvanmuutoksen, jossa ammattimaisesti tai laitosmaisesti hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 10 000 t/a. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Asian vireille tulo Ympäristöluvan muutoshakemus on tullut vireille 4.6.2010.
2 Toimintaa koskevat luvat ja hyväksytyt suunnitelmat Kuopion jätekeskuksella on voimassa seuraavat Pohjois-Savon ympäristökeskuksen myöntämät ympäristöluvat: Heinälamminrinteen jätekeskuksen ympäristölupa Dnro PSA-2005-Y-243-121, Pohjois-Savon ympäristökeskus 16.5.2006. Jätteiden murskauslaitosta sekä kyllästetyn puun vastaanottoa ja käsittelyä koskeva ympäristölupa Dnro PSA-2007-Y-268-111, Pohjois-Savon ympäristökeskus 7.4.2008. Suunnitelma hyötyjätekentän päällysrakenteesta ja vesien käsittelystä Dnro PSA- 2007-Y-271-121, Pohjois-Savon ympäristökeskus 27.2.2008. Hyötyjätekentän laajentaminen ja kyllästetyn puun käsittely ja yhdyskuntajätteen murskauskokeilu Dnro PSA-2007-Y-271-121, Pohjois-Savon ympäristökeskus 10.7.2009. Sekajätteen murskauksen ja seulonnan jatkaminen ja jäteperäisten materiaalien hyödyntäminen Dnro PSA-2007-Y-271-121, Pohjois-Savon ympäristökeskus 24.8.2009. Itä-Suomen aluehallintovirasto on hyväksynyt 1.4.2010 Jätekukko Oy:n koetoimintailmoituksen, joka koskee yhdyskunta-, rakennus- ja sekajätteen murskausta ja lajittelujakeiden hyötykäyttömahdollisuuksien kokeilua. Koetoiminta on toteutettava 31.10.2010 mennessä. Sijaintipaikka ja sen ympäristö Murskauslaitos ja kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittely sijoittuvat Heinälamminrinteen jätekeskuksen alueelle sen lounaisosaan. Jätekeskus sijaitsee Kuopion kaupungin omistamalla kiinteistöllä Kukkola (297-411- 34-3), jonka pinta-ala on 138,866 ha. Jätekukko Oy vuokraa maa-aluetta Kuopion kaupungilta. Vuokrasopimus on voimassa 31.12.2050 asti. Lähin asutus sijaitsee noin 0,8 kilometrin päässä jätekeskuksesta luoteeseen. Karttulantien varressa, noin 2 kilometrin päässä jätekeskuksesta pohjoiseen sijaitsee Haminalahden leirikeskus. Jätekeskus sijaitsee metsävaltaisessa, osittain rakennetussa ympäristössä. Jätekeskuksen välittömässä läheisyydessä, länsipuolella sijaitsee Pelastusopiston harjoitusalue. Noin kilometrin etäisyydellä koilliseen jätekeskuksesta sijaitsee vuosina 1967 1992 käytössä ollut Silmäsuon kaatopaikka. Kaatopaikantien varressa sijaitsevat Kuopion kaupungin varastoalue, Lohja Rudus Oy Ab:n kiviainesten ottoalue, Skanska asfaltti Oy sekä Maanrakennusliike Maamerkki Oy:n maa- ja kiviainesten ja energiajätteen käsittely- ja hyödyntämistoiminnot.
3 Muutoshakemukseen sisältyvät toiminnot Jätekukko Oy hakee muutosta voimassa olevan ympäristölupaan seuraavia toimintoja koskeviin määräyksiin: Kierrätyspolttoainetta valmistetaan yhdyskuntajätteestä, rakennusjätteestä ja tuotantotoiminnan jätteestä. Murskaus- ja seulontalaitteita ei sijoiteta suljettuun rakennukseen vaan katokseen, joka on yhdeltä sivulta avoin. Tässä laitoksessa ei murskata kyllästettyä puuta. Vastaanotettaville yhdyskuntajätteille, tuotantotoiminnanjätteille ja rakennusjätteille rakennetaan betoniset siilot. Siilot rakennetaan myös jätteiden murskauksessa ja seulonnassa syntyville ylitteille ja alitteille. Kaikki nämä rakenteet tehdään asfaltoidulle hyötyjätekentälle. Jätteiden maksimi varastomääriin esitetään muutoksia. Tarkkailuohjelmaan esitetään lisättäväksi toiminta-alueelle kolme uutta tarkkailupistettä, joista tehdään samat määritykset kuin muistakin jätevesistä. Hakija esittää lisäksi muutosta vakuutta koskevaan määräykseen. Murskauslaitoksen toiminta Kiinteä murskain ja seula sijoitetaan katokseen ja siinä valmistetaan standardin (SFS 5875) mukaisia REF I III polttoaineita. Jätteiden murskauksella ja seulonnalla korvataan jätteen loppusijoittamista kaatopaikan jätetäyttöön. Vastaanotettavien käsittelyyn menevien jätteiden määrät on esitetty oheisessa taulukossa. Jäte Jäteluokat Määrät t/a Maksimivarasto t (esim.) Yhdyskuntajäte 200301 200139 150101 200110 200111 50 000 150 000 3 000 (5 päivän jätteet) Rakennusjäte 170904 170201 170203 0 50 000 1 000 (4 viikon jätteet) Tuotantotoiminnanjäte 200399 191201 150103 0 50 000 1 000 (4 viikon jätteet) Yhteensä 50 000 170 000 5 000 Vuosittain murskattava ja seulottava jätemäärä on 50 000 170 000 tonnia. Murskaukseen toimitettava jäte koostuu yhdyskunta-, rakennus- sekä tuotantotoiminnan jätteestä. Lisäksi murskaimella voidaan murskata myös erilaisia puuperäisiä materiaaleja (käsittelemätöntä puuta, käsiteltyä puuta, kantoja ja hakkuutähteitä) yhteensä noin 25 000 t/a. Jätteet tuodaan lajittelu- ja murskauskentälle pakkaavilla jäteautoilla, puristinkonteissa, lava-autoilla ja rekka-autoilla.
Asfaltoidulle lajittelu- ja murskauskentälle rakennetaan noin 40 metriä pitkä ja noin 15 metriä syvä katos murskauslaitteistolle. Lisäksi kentälle rakennetaan elementeistä sopivan kokoiset siilot murskattaville jätejakeille sekä syntyville ylitteille ja alitteille. Siilojen tilavuudet ovat 500 1 000 m 3. Yhdyskuntajätteestä lajitellaan aluksi suuret ja kovat kappaleet (esim. runkopatjat, suuret metalliromut). Jätekuormat ajetaan lajittelu- ja murskauskentälle omiin siiloihinsa, josta ne annostellaan murskalle. Metalleja erotellaan ennen murskausta sekä sen jälkeen, yhdellä tai useammalla magneettierottimella. Murskauksesta ja seulonnasta syntyvä ylite putoaa kuljettimelta ylitesiiloon, josta se kuormataan rekkaan tai tarvittaessa varastoidaan esim. paalaamalla. Ylitteen maksimi varastomäärä on 1 000 t. Alite putoaa omaan siiloon, josta se siirretään biologiseen käsittelyyn. 4 Yhdyskuntajätteen murskauksen ja seulonnan prosessikaavio: Rakennusjätteestä lajitellaan hyötykäyttöön omille lavoilleen metallit, puu, betoni ja tiilet sekä loppusijoitukseen energiahyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet kuten PVCputket, kattohuovat ja polttokelvottomat eristeet. Mahdollisuuksien mukaan loppusijoitukseen menevästä jätteestä voidaan vielä lajitella esim. kattohuopaa ja sohvia energiahyötykäyttöön sellaiseen voimalaitokseen, joka voi niitä hyödyntää. Energiahyötykäyttöön kelpaavat jätteet varastoidaan omaan siiloon, josta ne määrän kartuttua annostellaan murskalle. Murskauksesta ja seulonnasta syntyvä ylite putoaa kuljettimelta ylitesiiloon, josta se kuormataan rekkaan.
5 Rakennusjätteen lajittelun, murskauksen ja seulonnan prosessikaavio: Tuotantotoiminnanjätteiden kuormat ajetaan lajittelu- ja murskauskentälle omaan paikkaan, jossa siitä lajitellaan metalliromut sekä energiahyötykäyttöön kelpaamattomat materiaalit (esim. polttokelvottomat eristeet, biojäte). Polttokelpoiset materiaalit annostellaan murskalle. Murskauksesta ja seulonnasta syntyvä ylite putoaa kuljettimelta ylitesiiloon, josta se kuormataan rekkaan. Polttokelvottomat materiaalit viedään joko loppusijoitukseen tai tai ne voidaan murskata ja seuloa. Jos jäte murskataan, mahdolliset metallit erotellaan edelleen murskauksessa ja syntyvä ylite putoaa kuljettimelta ylitesiiloon, josta se kuormataan rekkaan ja toimitetaan energialaitokseen, joka voi sitä hyödyntää. Alite putoaa omaan siiloonsa, josta se toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn (esim. biologiseen käsittelyyn, loppusijoitettavaksi).
6 Tuotantotoiminnanjätteiden lajittelun, murskauksen ja seulonnan prosessikaavio: Valmistettavan kierrätyspolttoaineen laatuvaatimuksiin (palakoko ym.) vaikuttavat polttoainetta hyödyntävän energialaitoksen asettamat vaatimukset. Kierrätyspolttoaine toimitetaan murskauksesta energialaitokseen rekka-autoilla. Murskaus- ja seulontalaitteiston toiminta-aika on klo 6 22. Murskaus toimii yhdessä tai kahdessa vuorossa, viisi päivää viikossa. Kuitenkin poikkeustilanteissa (esim. laiterikon jälkeen) murskaus voi toimia myös viikonloppuisin klo 9 18. Poikkeavista toiminta-ajoista ilmoitetaan aina viranomaisille ja naapureille etukäteen. Kesä- ja muina aikoina, kun energialaitosten polttoaineen tarve on pienempi, valmis kierrätyspolttoaine varastoidaan. Kierrätyspolttoaine varaudutaan mahdollisesti paalaamaan. Paaleja voidaan välivarastoida jätekeskuksen alueella asfaltoidulla kentällä. Tällöin kierrätyspolttoaine ei kastu, eikä itsestään syttymisen vaaraa ole. Jätteen lajittelussa, murskauksessa ja seulonnassa syntyvien rejektien määrät ja niiden käsittely: Rejekti Määrä t/a käsiteltäessä 170 000 t/a Määrä (%vastaanotettavasta jätteestä) Kuivaaine pit. % Jäteluokka Käsittely R/D koodi Metalli 5 % 8 500 100 19 12 02 välivarastointi, toimitus R13 hyödynnettä- väksi Muut hyö- 15 25 % 25 500 100 19 12 09 välivarastointi, toimitus R13 tykäyt- 42 500 19 12 01 hyödynnettä- töön kel- paavat väksi Bioperäinen 10 30 % 17 000 50 19 12 12 biologinen käsittely R13 alite 51 500 90 Loppusijoitettava 10 30 % 17 000 51 000 90 19 12 12 loppusijoitus D01
7 Jätteiden murskauksessa syntyvien alitteiden käsittely Yhdyskuntajätteen murskauksessa ja seulonnassa syntyvää alittetta käsitellään biologisesti kompostoimalla jätekeskuksella erilaisten tukiaineiden kanssa, sekä erilaisilla seossuhteilla parhaimman lopputuloksen saavuttamiseksi. Jätetäyttöalueella III on aloitettu sekajätteen alitteen koekompostointi viidessä koostumukseltaan erilaisessa aumassa 30.4.2010. Alitteen kaatopaikkakelpoisuus testataan sekä juuri syntyneestä alitteesta, että erilaisilla seosaineilla ja -suhteilla parhaiten kompostoituneista alitteista. Kompostoituvasta alitteesta otetaan näytteitä mikrobiologisia ja fysikaaliskemiallisia tutkimuksia varten. Kompostoitua alitetta on tarkoitus hyödyntää päivittäispeitto- ja esipeittomateriaalina täyttöalueella. Alitetta on toimitettu myös Outokummun kaupungin Jyrin jäteasemalle, jossa on käynnissä öljyisten maiden kompostointikoe, jossa testataan voidaanko biojäte korvata seulan alitteella. Alitteesta selvitetään myös biokaasupotentiaali ja etanolintuottopotentiaali. Saatujen tulosten perusteella harkitaan alitteen jatkokäsittely. Kyllästetynpuun vastaanotto ja käsittely Kyllästettyä puuta vastaanottaa sekä Jätekukko Oy että Ekokem Oy Ab. Kyllästettyä puuta käsittelee tarvittaessa vain Ekokem Oy Ab, joka sahaamalla pienentää puuta kuljetusta varten. Kyllästettypuu hyödynnetään materiaalina uusiokäytössä tai energiana ongelmajätteenpolttolaitoksessa. Kyllästettyä puuta vastaanotetaan vuosittain 5 000 20 000 tonnia ja maksimivarastomäärä on 5 000 tonnia. Kyllästetty puu koostuu pääasiassa pylväistä, mutta mukana voi olla myös muta kyllästettyä puuta. Jätekeskuksessa puuta välivarastoidaan ja tarvittaessa pienitään kuljetusta varten. Välivarastointi ja käsittely tehdään kaksikerrosasfaltilla päällystetyllä alueella ja pienimisessä syntyvä sahanpuru kerätään talteen ja toimitetaan luvalliseen paikkaan käsiteltäväksi. Jätteen siirtokuormaus Kierrätyspolttoainetta valmistavan kiinteän murskauslaitteiston vaihtoehtona tai sen lisäksi on jätteen siirtokuormaus, jossa Jätekukko Oy:n toimialueelta kerätty polttokelpoinen jäte siirtokuormataan ja toimitetaan muualle energiana hyödynnettäväksi. Jätteen siirtokuormausta tehdään jätekeskuksella asfaltoidulla piha-alueella. Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta Jätekeskus on liittynyt Kuopion Energia Oy:n verkkoon. Murskauslaitteisto käyttää energiaa jätteiden murskaamiseen ja seulontaan. Sähkönkulutus on arviolta 800 MWh/a. Lajittelu- ja murskauskentällä energiaa käytetään valaistukseen. Toiminnot lisäävät jätekeskuksen energiankulutusta.
8 Vedenhankinta ja viemäröinti Jätekukko Oy:llä on sopimus Kuopion Veden kanssa Heinälamminrinteen jätekeskuksen jätevesien johtamisesta Kuopion kaupungin viemäriverkostoon. Lajittelu- ja murskauskentän likaiset hulevedet johdetaan sadevesikaivoihin ja edelleen jätekeskuksen tasausaltaaseen ja siitä edelleen jätevedenpuhdistamolle Lehtoniemeen. Kallistukset lajittelu- ja hyötyjätekentällä on tehty niin, että vedet ohjautuvat viemäröintiin, eivätkä ympärysojiin. Samoin johdetaan kyllästetynpuun vastaanottokentän likaiset hulevedet. Alueelle rakennetaan vesiposti alueen puhdistusta, tarvittaessa jätteiden kastelua ja mahdollisten tulipalojen sammutusta varten. Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Jätekeskuksella on suunnitelma vahinkotilanteisiin varautumisesta. Suunnitelma päivitetään tämän luvanmuutoshakemuksen mukaisilla toiminnoilla. Suunnitelma lähetetään Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vuoden 2010 loppuun mennessä. Onnettomuuksista, vahingoista ja läheltä piti tilanteista pidetään kirjaa ja niistä ilmoitetaan viranomaisille. Murskauksessa ja seulonnassa katoksessa käsiteltävä jäte, siitä aiheutuva pöly ja valmis kierrätyspolttoaine voivat sopivissa olosuhteissa syttyä palamaan, samoin kyllästetty puu. Jätettä voidaan kastella pölyämisen ja palon estämiseksi. Palon leviämistä ehkäistään mahdollisimman tehokkaalla alkusammutuksella. Tähän päästään kouluttamalla urakoitsijan henkilökuntaa alkusammutukseen sekä rakentamalla alueelle vesiposti sammutusveden nopean saamisen turvaamiseksi. Mahdollisen palovaaran takia Pohjois-Savon pelastuslaitokselle toimitetaan kartta, jossa näkyvät kulkureitit alueelle ja siellä sijaitsevat palopostit. Syttyessään palo aiheuttaisi savukaasuja, joiden koostumus riippuu vastaanotetun, lajitellun, murskatun ja seulotun jätteen koostumuksesta. Sammutustyössä syntyy likaisia sammutusvesiä. Palovaaraa ehkäistään siten, ettei jätteitä eikä REF:iä varastoida jätekeskuksen alueella suuria määriä. Syntynyt ylite kuljetetaan mahdollisimman nopeasti pois. Sammutusvedet kulkeutuvat alueen hulevesien tavoin sadevesikaivoihin ja edelleen jäteveden tasausaltaalle jatkokäsittelyä varten. Roskaantuminen on paikallinen ympäristöhaitta, eikä näin ollen merkittävä. Ympäristön roskaantumista estetään murskauslaitteiston sijoittamisella katokseen sekä murskattavien jätejakeiden ja syntyvien alitteiden sekä ylitteiden (REF) sijoittamisella siiloihin. Alueen ympärille rakennetaan teräsverkko- sekä tuuliverkkoaitaa. Rankkasateiden vaikutuksesta pintavedet lajittelu- ja murskauskentältä voivat joutua maastoon, jos viemäri ei vedä kaikkea vettä. Kentän sadevesikaivojen ritiläkansien tukkeutumisen estoon kiinnitetään huomiota. Vastaanotettavien jätteiden, lajiteltavien jätteiden sekä ylitteiden siiloihin tehdään reiät, joista vesi pääsee ulos siilosta.
9 Liikenne Murskauksen osalta toimintojen liikennemäärien arvioidaan olevan seuraavat (autoa/arkipäivä). Lajittelu ja murskaus o 90 pakkaavaa jäteautoa ja lavakuormaa ja lisäksi 20 siirtokuormausrekka-autoa o kierrätyspolttoainetta hakeva liikenne; 20 siirtokuormausrekka-autoa Siirtokuormaus o jätettä tuova liikenne ei lisäänny nykyisestä tilanteesta, sillä tulevan jätteen määrä ei muutu o kierrätyspolttoainetta hakeva liikenne; 10 siirtokuormarekka-autoa kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittely o kyllästettyä puuta tuova liikenne 2 5 rekka-autoa/lava-autoa o kyllästettyä puuta hakeva liikenne 2 5 rekka-autoa Jätteitä tuodaan murskaukseen Jätekukko Oy:n toimialueelta ja mahdollisesti myös muualta. Jätekukko Oy:n toimialueelta jätteet tuodaan pakkaavilla jäteautoilla ja lava/rekkakuormina, muualta rekkakuormina. Kokonaisliikennemäärän kasvun kannalta on huomattava, että vain muualta kuin Jätekukko Oy:n toimialueelta jätettä tuova liikenne on lisäystä jätekeskuksen normaaliin liikenteeseen. Vaikutukset ympäristöön Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Muutoksen mukainen toiminta vähentää jätekeskuksen vaikutuksia pintavesiin, pohjavesiin ja maaperään, koska toiminnot sijoittuvat tiiviille kentälle ja likaiset vedet johdetaan jätekeskuksen tasausaltaaseen ja sitä kautta puhdistamolle. Jätevesiä syntyy murskauslaitteiston puhdistuksesta, sadevesiä katoksen katolta, liikennealueilta ja lajittelu- ja varastokentiltä. Lajittelu- ja murskauskentän pinta-ala on noin 20 000 m 2. Kenttäalueilta tasausaltaaseen johdettavien hulevesiä on arvioitu kertyvän 7 765 m 3 /a. Murskauksen arvioidaan muuttavan jätekeskukselta viemäriin johdettavan jäteveden laatua paremmaksi, koska lajittelu- ja murskauskentältä tulevat hulevedet laimentavat tasausaltaan kautta tulevia jätevesiä. Loppusijoitettavien jätteiden määrän väheneminen pienentää avoimena olevaa täyttöaluetta ja likaisten suotovesien määrä vähenee. Alite kompostoidaan tällä hetkellä III-täyttöalueella, josta vedet johdetaan tasausaltaaseen. Tasausaltaalta viemäriin johdettavan veden laatua tarkkaillaan tarkkailuohjelman mukaisesti. Kyllästetyn puun vastaanottokentältä kertyy hulevesiä 388 m 3 /a. Vedet johdetaan sadevesikaivoihin ja edelleen tasausaltaaseen.
10 Haittaeläimet Kevään 2008 ja syksyn 2009 sekajätteen murskaus- ja seulontakokeilujen perusteella on todettu, että linnut eivät viihdy murskaus- ja seulontakentällä, eivätkä ruokaile ylite- tai alitekasoilla. Keväällä 2010 lokkiparvet ovat olleet jätekeskuksella ja myös lajittelu- ja murskauskentällä. Lintujen määrät ovat olleet keväällä 2010 samaa tasoa kuin aiempien vuosien lintulaskennoissa. Sekajätteen murskaus ja seulonta vähentävät merkittävästi yhdyskuntajätteen määrää loppusijoitusalueella. Loppusijoitukseen tulee pääasiassa vain erityisjätteitä ja hyötykäyttöön soveltumatonta rakennusjätettä, joten penkasta ei löydy lintujen ravinnoksi kelpaavaa jätettä. Muita haittaeläimiä ei ole havaittu murskaus- ja seulonta-alueella. Jos haittaeläimiä havaitaan, torjunta aloitetaan välittömästi. Ilmapäästöt Murskauksessa syntyy seuraavia ilmapäästöjä: kiinteitä hiukkasia (epäorgaanista ja orgaanista pölyä) aerosoleja (nestehiukkasia) bioaerosoleja (bakteereja, sieni-itiöitä, endotoksiineja ym.) helposti haihtuvia kaasumaisia aineita (esim. erilaiset hiilivedyt) Päästöt ovat peräisin joko suoraan jätteestä tai ovat sen biologisen hajoamisen seurauksena syntyneitä. Yksittäisten aineiden pitoisuudet ilmassa riippuvat mm. niiden pitoisuuksista jätteessä ja haihtuvuudesta. Haihtuvien orgaanisten aineiden (VOC) ryhmään kuuluu useita alhaisen hajukynnyksen omaavia yhdisteitä. Jos käsiteltävä jäte on anaerobisessa tilassa, biologisessa hajoamisessa syntyy myös pelkistyneitä orgaanisia rikkiyhdisteitä. Käsittelyn yhteydessä tapahtuvan jätteiden biologisen hajoamisen seurauksena ilmaan vapautuu vähäinen määrä ammoniakkia. Edellä kuvatut päästöt vapautuvat ilmaan, koska murskaus- ja seulontalaitteistot on sijoitettu yhdeltä sivulta avonaiseen katokseen. Pölyn leviämistä murskauksessa ja seulonnassa voidaan estää sumuttamalla vettä murskattavaan jätteeseen. Tuotaessa jätteitä lajittelu- ja murskauskentälle ne kuormataan siiloihin odottamaan murskausta. Kevään 2008 ja syksyn 2009 sekajätteen murskaus- ja seulontakokeilujen perusteella on todettu, että jätteiden murskaus ja seulonta eivät aiheuta haju- eivätkä merkittäviä pölyhaittoja. Pölyämistä voi tapahtua jätteitä siirrettäessä ja lajiteltaessa sekä alueella tapahtuvan liikenteen seurauksena. Pölyämisen ilmapäästöt ja niiden vaikutukset ovat hyvin paikallisia. Asfalttikentän pölyämistä estetään pihan harjauksella ja pesemisellä. Murskattava jäte kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Kyllästetyn puun käsittely ja mahdollinen jätteiden siirtokuormaus voi aiheuttaa paikallisia pöly- ja hajupäästöjä.
11 Tarkkailu ja raportointi Käyttötarkkailu Jätekeskuksen käyttötarkkailu tehdään käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan. Suunnitelma päivitetään tämän lupahakemuksen mukaisilla toiminnoilla vuoden 2010 loppuun mennessä. Tarkkailun tulokset raportoidaan vuosiraportissa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristökeskukselle. Kaikki alueelle tulevat ja siltä lähtevät jätteet ja polttoaineet punnitaan. Päästö- ja vaikutustarkkailu Jätekukko Oy on mukana Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueen yhteistarkkailussa. Alueen jäte-, pinta- ja pohjavesien tarkkailemisesta on oma, Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 12.11.2008 hyväksymä tarkkailuohjelma. Jätekukko Oy esittää, että vesien tarkkailuohjelmaa päivitetään tämän luvan muutoshakemuksen mukaisten toimintojen tarkkailulla luvan hyväksymisen jälkeen. Tarkkailuohjelmaan esitetään tehtäväksi seuraavat muutokset: 1 piste kaivoon murskauskentälle, 1 piste kaivoon kyllästetyn puun vastaanottokentälle ja 1 piste kaivoon lajittelukentälle Samat määritykset kuin muistakin jätevesistä Tasausaltaalta viemäriin johdettavien vesien laatua tarkkaillaan tarkkailuohjelman mukaisesti. Ilmanlaadun tarkkailu Jätekukko oy osallistuu Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueen yhteisiin ilmanlaadun tutkimuksiin. Jätteiden murskauksen ja seulonnan aiheuttaman pölyämisen hiukkas- ym. päästöjä on mitattu Työterveyslaitoksen toimesta toukokuussa 2010. Kyllästetyn puun osalta ilmanlaadun tarkkailua ei tarvitse lisätä. Jätekukko Oy vain välivarastoi kyllästettyä puuta ja Ekokem Oy Ab käsitelee kyllästettyä puuta vain tarvittaessa sahaamalla pylväitä pienemmiksi. Sahanpuru otetaan talteen ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Melun tarkkailu Jätekukko Oy:n Kuopion jätekeskuksen meluntarkkailun hoitaa Kuopion kaupunki yhdessä Symo Oy:n kanssa. Melumittauksia tehdään kolme kertaa vuodessa mm. puun murskausten aikaan ilmoittamatta mittauksista etukäteen toiminnanharjoittajalle. Jätekeskuksen läheisyydessä tehtäviä melutason mittauksia tehdään jätekeskuksen normaalitoiminnan aikana, joten mittaukset osuvat todennäköisesti myös jätteen murskauksen ja seulonnan toiminta-aikaan. Mittauksista saadaan tarkempaa tietoa jätteiden murskauksen ja seulonnan aiheuttamista melutasoista.
12 Tarkkailutulosten raportointi Tarkkailun tulokset raportoidaan Kuopion kaupungin ympäristökeskukselle ja Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Luvan muutoshakemuksen mukaisten toimintojen rakentamisessa ja käytössä huomioidaan toimialan BAT-johtopäätökset sekä polttoaineena käytettävän jätteen valmistelua sekä kiinteän polttoaineen valmistamista muusta kuin vaarallisesta jätteestä koskevat BAT-johtopäätökset. Vakuus Murskauslaitteiston käyttöönotto ja katoksen rakentaminen parantavat materiaalina hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden hyödyntämisastetta ja näin ollen tukee jätelain tavoitteita paremmin kuin loppusijoittaminen kaatopaikan jätetäyttöön. Murskauslaitoksen rakentamisen myötä myös materiaalina hyödynnettävien jätteiden hyödyntämisaste paranee, sillä erityisesti biojätteen, metallin ja lasin syntypaikkalajittelun tulee korostumaan. Edellä esitetyt hyötyjätteet haittaavat murskausprosessin toimintaa ja vaikuttavat kierrätyspolttoaineen laatuun. Murskauslaitoksen esimurskauksen jälkeen tapahtuva metallien lajittelu lisää metallien talteenotto- ja hyötykäyttöosuutta. Toisaalta murskauslaitoksen rakentaminen lisää liikennöintiä jätekeskukseen, mikä osaltaan lisää kasvihuonekaasupäästöjä. Murskauslaitteiston tekninen taso on hyvä, sillä nyt käytössä oleva murska on uusi ja siihen vaihdetaan teriä aina tarvittaessa. Seulonnan tehokkuutta parantavat erilaiset mahdollisesti käytettävät seulat, erilaiset metallinerottimet sekä pyörrevirtaerottimet. Murskauslaitteiston toimintaan käytettävä sähkö on paikallista Kuopion Energia Oy:n tuottamaa sähköä. Jätekukko Oy esittää, että koko jätekeskuksen toimintaa koskeva 600 000 euron vakuus kattaisi myös yhdyskuntajätteen lajittelu- ja murskaustoiminnan. Rakennusjätteiden ja tuotantotoiminnanjätteiden lajittelun ja murskauksen osalta Jätekukko Oy esittää, että vakuus olisi 20 000 euroa. Vakuuden suuruus perustuu arvioon käsittelykustannuksista ja maksimivarastomäärästä. Kyllästetyn puun käsittelyn osalta vakuutena säilyisi jo aiemmin asetettu 750 000 euroa. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla 14.7.2010 31.8.2010 Kuopion kaupungissa ja Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin toimipaikassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 14.7.2010 Kuopion kaupunki -lehdessä. Itä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kuopion kaupunginhallitukselta, Kuopion kaupungin ympäristölautakunnalta, Kuopion Vedeltä ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.
13 Lausunnot Ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan että, hakemus koskee pääosin teknisluonteisia muutoksia toimintaan, jolle on jo aiemmin myönnetty ympäristölupa. Jätteen murskaustoiminta, jolle muutoslupaa osaltaan haetaan, on luonteeltaan vastaavan tyyppistä kuin mille Itä-Suomen aluehallintovirasto on 1.4.2010 myöntänyt koetoiminnanluvan 31.10.2010 saakka. Lautakunnan mielestä toiminnan muutokset ovat niin vähäisiä, että pääosin lupaharkinta on tehty jo olemassa olevassa ympäristöluvassa. Alueen maankäytössä ja ympäristöolosuhteissa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka estäisivät muutosluvan myöntämisen. Hakemuksen mukainen jätteen murskaus ja seulonta vähentäisi ratkaisevasti jätekeskuksessa täyttöalueelle loppusijoitettavan jätteen määrää. Näin ollen on odotettavaa, että toiminnan muutoksen myötä jätekeskuksen ympäristövaikutukset pitkällä aikavälillä tulevat vähenemään. Erityisesti kuormitus vesiin oletettavasti pienenee, hajuhaitat vähenevät ja haittalintujen määrä vähenee. Lautakunnan mielestä haetut muutokset ovat niin vähäisiä, että toiminnalle voidaan myöntää aloituslupa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksessa on kuvattu useita vaihtoehtoisia mahdollisuuksia seulonnassa syntyvän alitteen loppukäsittelemiseksi. Alitteen käsittelyvaihtoehtoina mainitaan ainakin kompostointi, mädätys ja käsittely etanolin valmistuslaitoksessa. Alitteen käsittelypaikkana voinee Heinälamminrinteen ohella tulla muukin paikka. Hakemukseen liittyvään asemapiirrokseen on merkitty kuivamädätyslaitos, jonka toimintaa ei kuitenkaan ole kuvattu itse hakemuksessa. Muitakaan mahdollisia käsittelymenetelmiä, niiden päästöjä ja ympäristövaikutuksia hakemuksessa ei ole kuvattu tarkemmin. Toiminnanharjoittaja esittää vain, että tarvittaessa käsittelymenetelmän yksityiskohtaiset suunnitelmat esitetään viranomaisille nähtäväksi. Mikäli alitteen käsittely tulee Heinälamminrinteen jätekeskukseen, on alitteen käsittelylle haettava erikseen ympäristölupa, koska tässä lupahakemuksessa käsittelymenetelmää ei ole riittävästi yksilöity. Heinälamminrinteen jätekeskuksen täyttöalueelle mahdollisesti loppusijoitettavan alitteen tulee täyttää kaatopaikkoja koskevan valtioneuvoston asetuksen mukaiset kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Sisätiloihin sijoittuvien murskaus- ja seulontalaitteiston toiminta-ajat voivat olla hakemuksen mukaiset, kunhan toiminnan aiheuttamat melutasot ovat enintään olemassa olevan ympäristöluvan mukaiset. Murskaus- ja seulontalaitteiden ja niihin liittyvien rakenteiden yksityiskohtaiset suunnitelmat ja piirustukset tulee esittää valvontaviranomaisten tarkastettavaksi ennen toiminnan aloittamista. Jätekukko Oy:n tulee edelleen osallistua Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueen jäte-, pinta- ja pohjavesien yhteisseuranataan, alueen melutilanteen yhteisseurantaan
sekä Kuopion alueen ilmanlaadun yhteisseurantaan toiminnanharjoittajien ja kuntien erikseen sopimalla tavalla. Jätekeskusta koskeva päivitetty tarkkailusuunnitelma tulee esittää valvontaviranomaisten hyväksyttäväksi 1.1.2011 mennessä. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue toteaa, että hakemuksen mukaan kyllästettyä puuta vastaanottavat alueella sekä Jätekukko Oy että Ekokem Oy Ab. Voimassa olevassa ympäristöluvassa on määrätty, että "Alueet jolla varastoidaan tai käsitellään kyllästettyä puutavaraa, tulee päällystää tiiviillä kaksikerroksisella asfalttibetonilla ennen toiminnan aloittamista. Asfaltin tyhjätilan tulee olla alle 3 %. Rakenteen tulee olla roudan- ja pakkasenkestävä." Muutospäätöksessä olisi hyvä täsmentää, että kyllästetyn puun varastointi ja käsittelyalueiden rakennevaatimus koskevat kaikkea Heinälamminrinteen jätekeskuksen alueelle vastaanotettavaa kyllästettyä puuta. Voimassa olevassa ympäristöluvassa on hyväksytty myös kyllästetyn puun murskaus. Nyt hakija kuitenkin toteaa hakemuksessa, että kyllästettyä puuta ei murskata eikä kyllästetyn puun murskeita varastoida alueella. Epäselväksi jää, onko tarkoitus, että lupaa muutetaan niin, ettei siihen enää sisälly kyllästetyn puun murskausta vai onko kyllästetyn puun tarkoitus jättää optiona lupaan. Hakemusta tulisi tarkentaa. Hakemuksessa on mainittu useita vaihtoehtoja alitteen käsittelyyn. Asemapiirroksessa on mainittu kuivamädätys, mutta tarkempaa kuvausta laitoksen toiminnasta ei hakemuksessa ole. Jos alitteen käsittelyä varten on tarkoitus rakentaa uusia käsittelylaitoksia tai ottaa käyttöön uusia menetelmiä Heinälamminrinteen alueella, tulee laitokset ja menetelmät kuvata hakemuksessa tarkemmin tai hakea niille lupaa erikseen myöhemmin. Hakemuksen mukaan murskaus- ja seulontalaitteiston toiminta-aika on klo 6.00 22.00. Koska murskaus tulee jatkossa tapahtumaan ulkotiloissa katoksessa esittää ELY-keskus, että murskausta ja seulontaa saa tehdä arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 22.00 välisenä aikana. Poikkeuksellisissa tilanteissa murskaus ja seulonta voisivat toimia myös viikonloppuisin klo 9.00 18.00 edellyttäen, että poikkeavista toiminta-ajoista ilmoitetaan aina naapureille ja viranomaisille etukäteen. Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Koeluontoisen toiminnan aikana murskauksesta ei ole tullut valituksia eikä toiminta aiheuta sellaisia vaikutuksia, jotka tekisivät muutoksenhaun hyödyttömäksi. Tarkkailun osalta hakija esittää kolme uutta mittauspistettä. Esityksessä hakija mainitsee sekä sisäisten vesien, pintavesien että jätevesien tarkkailun. Voimassa olevassa tarkkailuohjelmassa jätevesille, pintavesille ja sisäisille vesille ovat kuitenkin erilaiset tarkkailtavat parametrit ja tarkkailuajankohdat, joten ELY-keskus esittää, että uusia mittauspisteitä tarkkaillaan jätevesien tarkkailuohjelman mukaisesti. Mikäli uusien mittauspisteiden tarkkailussa ei havaita erityistä, voidaan niiden tarkkailusta luopua muutaman vuoden kuluttua. 14
Kuopion Vesi Liikelaitos on lausunut, että jätevesiä syntyy murskauslaitteiston puhdistamisesta sekä liikennealueilta ja lajittelu- ja varastokentiltä. Lajittelu- ja murskauskentän sekä kyllästetyn puun vastaanottokentän likaiset hulevedet johdetaan sadevesikaivoihin ja siitä edelleen Kuopion Veden Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolle. Hakemuksessa arvioidaan murskauksen muuttavan jätekeskukselta viemäriin johdettavan veden laatua paremmaksi, koska lajittelu- ja murskauskentältä tulevat hulevedet laimentavat tasausaltaan kautta tulevia jätevesiä ja avoinna olevan jätetäytön koko pienenee merkittävästi. Jäteasemalla käsiteltävä kyllästetty puu sisältää mm. arseenia ja/tai kreosoottia. Kyllästetynpuun laajamittainen vastaanotto ja kentällä käsittely voi lisätä jäteveden kromi-, kupari- ja arseenipitoisuuksia. Tämän vuoksi viemäriin johdettavasta jätevedestä on säännöllisesti tutkittava kokonaiskromi-, kupari- ja arseenipitoisuudet. Kuopion Vesi Liikelaitos edellyttää, että tasausaltaasta viemäriin johdettava jätevesi saa korkeintaan sisältää seuraavat ainepitoisuudet: arseeni 0,1 mg/l kokonaiskromi 0,5 mg/l kupari 0,5 mg/l Jos ko. aineiden edellä mainitut raja-arvot ylittyvät jatkuvasti, jätevedet on esikäsiteltävä ennen viemäriin johtamista. Hakemuksessa on kuvattu eri vaihtoehtoja seulonnassa syntyvän alitteen käsittelemiseksi. Käsittelyvaihtoehtoina on esitetty mm. kompostointi, mädätys ja käsittely etanolin valmistuslaitoksessa. Hakemuksessa ei ole kuvattu näiden vaihtoehtoisten käsittelytapojen päästöjä. Kuopion Vesi Liikelaitoksen kanta on, että mikäli alitteen käsittely toteutetaan Heinälamminrinteen jätekeskuksessa, tulee alitteen käsittelylle hakea erikseen ympäristölupaa, koska tässä hakemuksessa ei ole tarkemmin kerrottu alitteen käsittelystä syntyvien jätevesien laadusta ja määrästä. Kuopion kaupunginhallitus toteaa, että Jätekukko Oy:n jätteen seulontaa ja murskausta sekä kyllästetyn puun vastaanottoa ja käsittelyä koskevassa ympäristöluvan muutoshakemuksessa on esitetty riittävässä laajuudessa suunnitellut toiminnot ja toimintojen vaikutukset. Haetut muutokset ovat hyvin vähäisiä verrattuna nykyiseen, koetoimintaluvan mukaiseen toimintaan. Haetut toiminnot tukevat biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituksen vähentämiselle ja jätteen hyödyntämiselle asetettuja tavoitteita sekä vähentävät alueen haitallisia ympäristövaikutuksia. Jätteen energiahyödyntäminen ja alitteen hyötykäyttö vähentävät jätetäyttöön päätyvän biohajoavan jätteen määrää ja nostavat jätekeskukselle vastaanotetun jätteen hyötykäyttöastetta. Murskauksessa erotettavat metallit lisäävät metallien hyötykäyttöä. Loppusijoitettavan jätteen määrän vähetessä myös likaisten suotovesien ja kasvihuonekaasujen määrä vähenee pitkällä aikavälillä. Murskausalueen kattaminen vähentää roskaantumista. Yleiseen viihtyvyyteen vaikuttaviin tekijöihin, kuten liikenteen määrän kasvuun, roskaantumiseen sekä murskauksesta ja kyllästetyn puun sahaamisesta aiheutuvaan pölyämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jätekeskuksen asiakkaille, alueen muille toiminnanharjoittajille sekä lähialueiden asukkaille tulee tiedottaa aktiivisesti etenkin normaalista poikkeavista tilanteista. 15
Hakijan vastine Liikennemäärien on arvioitu kasvavan noin kolmellakymmenellä siirtokuormausrekkaautolla arkipäivisin. Tämän lisäksi liikennemääriä voivat kasvattaa muualta kuin Jätekukko Oy:n toimialueelta tuotavat jätteet. Kokonaisliikennemäärään verrattuna lisäys on kuitenkin vähäinen. Jatkossa Hepomäen alueen edelleen kehittyessä tulisi alueen maankäyttö ja liikenne tarkastella kokonaisuutena. Ympäristöluvan muutoshakemuksessa esitetyt muutokset ovat niin vähäisiä, ettei toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta nähdä estettä. Hanke on ilmastopoliittisen ohjelman kannalta positiivinen, koska jätepenkkaan sijoitettavan biohajoavan jätteen määrän vähentyessä myös kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Lisääntyvä jätteenkuljetustarve aiheuttaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kasvua, mutta jätekeskuksen normaaliin liikenteeseen lisäystä tuovat vain kierrätyspolttoainetta hakeva ja puuperäistä materiaalia tuova liikenne sekä mahdollisesti Jätekukon toimialueen ulkopuolelta jätettä tuova liikenne. Ympäristölautakunnan lausuntoon: Kuopion jätekeskuksella sekajätteen murskauksen ja seulonnan seurauksena syntyvä alite on pääosin biojätettä sisältävää ainesta. Jätekeskuksella on koetoimintaluvan mukaisesti kompostoitu alitetta kaatopaikkakelpoisuuden saavuttamiseksi. Alitteen soveltuvuus erilaisiin käsittelymenetelmiin sekä sen tarkemman koostumuksen selvittäminen on vielä kesken. Tulokset koekompostoinneista eivät vielä ole saapuneet ja joitakin näytteitä otetaan vielä syyskuun aikana. Koska alitteen tutkimusten tuloksia ei vielä ole, Jätekukko Oy:n ei ole ollut mahdollista esittää ympäristöluvan muutoshakemuksessa alitteen mahdollisia muita, kompostoinnista poikkeavia, käsittelymenetelmiä tai niiden aiheuttamia päästöjä tarkemmin. Kun alitteen käyttömahdollisuudet selviävät, voidaan suunnitella sen muita käsittelymenetelmiä ja toimintojen mahdollista sijoittamista Kuopion jätekeskukselle. Tällä hetkellä menossa olevaa alitteen kompostointia jatketaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Kompostointi vähentää hajuhaittoja eivätkä haittalinnut ruokaile alitekomposteissa. Vaihtoehtona alitteen kompostoimiselle Jätekukko Oy on ehdottanut alitteen kuivamädätystä. Kuivamädätys on aumakompostointiin verrattuna vielä varmempi tapa hallita ympäristöhaittoja, sillä prosessi on suljettu. Suljettu prosessi mahdollistaa optimaaliset olosuhteet, joten prosessin jälkeen mädäte on jo pitkälle hajonnut ja täten haju- ja lintuhaitat ovat aumakompostointiin nähden vielä varmemmin hallinnassa. On huomattava, että mahdollinen kuivamädätysyksikkö vähentää alitteen käsittelyyn tarvittavaa tilantarvetta verrattuna aumakompostointiin. Kuivamädätysprosessi tuottaa biokaasua, joka voidaan yhdistää kaatopaikkakaasujärjestelmään ja täten edelleen energiahyötykäyttöön. Kuivamädätykseen ei yleensä tarvitse lisätä vettä, joten jätekeskuksen jätevesien laatu ja määrä eivät käytännössä muutu verrattuna sekajätteen loppusijoitukseen tai alitteen aumakompostointiin nähden. Kuivamädätyksessä syötteen kuiva-ainepitoisuus on 20 40 %, siinä käytettävä mädätyslämpötila on mesofiilinen tai termofiilinen ja käytettävä viipymä on 14 21 päivää. Kuivamädätyksessä on käytettävissä kaksi päätekniikkaa: jatkuvatoiminen reaktori (vaaka- tai pystyreaktori) tai panosreaktori (yksitai monivaiheinen). Kuivamädätyslaitoksen etuja ovat mm. ne, että sen reaktorikoko on märkämädätyslaitosta pienempi, myös lämmitysenergiaa sekä vettä tarvitaan vä- 16
hemmän ja siinä on märkämädätystä helpompaa saavuttaa massahygienisoituminen. Jätekukko Oy toimittaa kuivamädätyslaitoksen tarkemmat suunnitelmat hyväksyttäväksi ennen mahdollista mädätysyksikön rakentamista. Jos alitetta aiotaan käsitellä muutoin, tullaan käsittelylle hakemaan erikseen ympäristölupaa. Suoraan seulankuljettimelta tulevalle alitteelle on tehty yksi kaatopaikkakelpoisuusselvitys, jonka mukaan se ei täytä vaatimuksia. Toinen verrattavissa oleva näyte-erä on vielä tutkittavana VTT:llä. On mahdollista, että ensimmäinen tutkittu näyte-erä sisälsi rakennusjätteen alitetta, koska murskalla koemurskattiin sekajätteen seassa syksyllä 2009 myös rakennusjätettä. Rakennusjätteen alite sisältää sekajätteen alitetta enemmän haitta-aineita. Alitetta on Kuopion jätekeskuksella kompostoitu koeaumoissa erilaisilla seossuhteilla ja yhdestä koeaumasta on otettu näytteet kaatopaikkakelpoisuusselvitystä varten. Tulokset näistä tutkimuksista eivät vielä ole tulleet. Jos alite todetaan kaatopaikkakelpoiseksi, tullaan sen käyttämiseksi jätetäytön esipeittoja/tai maisemointimateriaalina hakemaan hyväksyntä. Kuopion jätekeskuksella tapahtuvan sekajätteiden murskauksen murskaus- ja seulontalaitteistot sijoitetaan katokseen. Kuopion jätekeskuksen melutasoja on mitattu läheisissä häiriintyvissä kohteissa kesällä 2010 sekajätteiden sekä puun murskauksen ollessa käynnissä. Murskaukset tapahtuivat ulkotiloissa ilman katosrakenteita suojanaan. Näiden mittausten tulosten perusteella toimintojen aiheuttama melu ei ylittänyt raja-arvoja mittauspisteissä. Kuopion jätekeskuksella käytössä oleva jätetäyttöalue II on täyttynyt vuonna 2010 ajateltua nopeammin. Alueelle tehdyn täyttösuunnitelman mukaan alueelle mahtuu vielä noin 10 000 tonnia jätettä. Näin ollen alue täytetään täyttösuunnitelman mukaiseen tasoon ja jätteen loppusijoittaminen tuolle täyttöalueelle lopetetaan 31.12.2011 mennessä. Täyttöalueen II maisemointi suunnitellaan aloitettavaksi kesällä 2012. Täyttöalueen II kaatopaikkakaasun keräystä tehostetaan viiden kaasunkeräyskaivon osalta, joille on parhaillaan rakenteilla kaasunkeräysputkisto biokaasupumppaamolle. Työ valmistuu syksyn 2010 aikana. Kuopion jätekeskuksella on koetoimintaluvalla menossa sekajätteen murskaus- ja seulonta. Toimintaa on esitelty valvontaviranomaisille keväällä 2010. Murskaus- ja seulontalaitteistoon on suunniteltu tuuliseulan lisäämistä lokakuussa 2010. Murskauksen ja seulonnan prosessikaavio voidaan toimittaa tiedoksi valvontaviranomaisille osia merkittävästi lisätessä tai niitä muutettaessa. Katoksen rakennuspiirustukset toimitamme valvontaviranomaisille hyväksyttäväksi ennen toiminnan aloittamista. Murskaus- ja seulontalaitteiston osiin vaikuttavat sekä kierrätyspolttoainetta vastaanottavat jätteenpolttolaitoksen vaatimukset (esimerkiksi tuotteen palakoosta) että alitteen hyödyntämismahdollisuudet. Näin ollen laitteiston osia muutetaan vaatimusten mukaan. Murskaus- ja seulontalaitteistoon on mahdollista lisätä esimerkiksi lisämagneetteja kuljettimille, pyörrevirtaerotin, tuuliseulat ja jälkimurska. Jätekukko Oy osallistuu edelleen edellä mainittuihin ympäristövaikutusten seurantoihin. Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueen jäte-, pinta- ja pohjavesien päivitetty tarkkailuohjelma astuu voimaan 1.1.2011. Jätekukko Oy esittää Kuopion jätekeskusta koskevan päivitetyn tarkkailusuunnitelman valvontaviranomaisten hyväksyttäväksi 1.1.2011 mennessä. Myös alueen yhteismelutarkkailua koskeva sopimus uusitaan 17
1.1.2011. Kuopion ilmanlaadun seurantasuunnitelma vuosille 2011 2015 on edelleen voimassa ja Jätekukko osallistuu sen mukaisiin toimiin. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon: Kuopion jätekeskukselle sekä Jätekukko Oy:n että Ekokem Oy Ab:n vastaanottama kyllästetty puu varastoidaan ja käsitellään voimassa olevan ympäristöluvan vaatimuksen mukaisesti. Jätekukko Oy:llä ei ole Kuopion jätekeskuksella tarkoitus nykyisillä eikä suunnitelluilla murskaus- ja seulontalaitteistoilla katoksessa murskata kyllästettyä puuta. Näin ollen jätekeskuksella ei varastoida kyllästetyn puun murskeita. Jos kyllästettyä puuta tultaisiin murskaamaan, se tultaisiin tekemään sisätiloissa, hallirakennuksessa, jossa on asiaankuuluvat ilmastointi- ja sisäilman puhdistuslaitteet kuten voimassa olevassa ympäristöluvassa on esitetty. Melumittaustulosten ja murskausurakoitsijan työjärjestelyjen perusteella Jätekukko Oy esittää, että hakemuksessa esitetty murskauksen ja seulonnan toiminta-aika arkisin klo 6 22 jää voimaan. Jätekukko Oy:n Kuopion jätekeskusta koskevan Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueen jäte-, pinta- ja pohjavesien päivitetty tarkkailuohjelma astuu voimaan 1.1.2011. Jätekukko Oy tulee esittämään tämän tarkkailuohjelman päivityksen yhteydessä uusia tarkkailupisteitä kyllästetyn puun varastointikentän sekä murskaus- ja lajittelukentän sadevesikaivoihin. Kyllästetyn puun varastoinnin takia näiden pisteiden tarkkailuun tullaan käyttämään jäteveden tarkkailuparametrejä ja lisättynä kuparilla. Jätekukko Oy esittää Kuopion jätekeskusta koskevan päivitetyn tarkkailusuunnitelman valvontaviranomaisten hyväksyttäväksi 1.1.2011 mennessä. Mikäli uusien mittauspisteiden tarkkailuissa ei havaita erityistä, luovutaan niiden tarkkailusta ELYkeskuksen kannanoton mukaisesti. Kuopion Vesi Liikelaitoksen lausuntoon: Jos Kuopion Vesi Liikelaitoksen esittämät korkeimmat mahdolliset arseenin, kokonaiskromin ja/tai kuparin raja-arvot ylittyvät jatkuvasti, Jätekukko Oy rajoittaa kyllästetyn puun vastaanottoa ja käsittelyä ja/tai tehostaa jätevesien esikäsittelyä ennen niiden viemäriin johtamista. Kuopion jätekeskuksella on varastoitu kyllästettyä puuta Jätekukko Oy:n toimesta vuodesta 2001 alkaen. Vuosien 2005 2009 aikana kyllästettyä puuta on vastaanotettu välivarastointiin keskimäärin 240 t/a. Jätevesien tarkkailutulosten mukaan keskimääräiset pitoisuudet arseenin osalta ovat olleet <5 µg/l (<0,005 mg/l) ja kromin osalta <20 µg/l (<0,02 mg/l) vuosina 2005 2010. Kupari ei ole kuulunut Jätekukko Oy:n jäte-, pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelman jätevesistä tarkkailtaviin parametreihin. Kuopion kaupunginhallituksen lausuntoon: Jätekukko Oy on osallistunut Kuopion kaupungin koordinoimaan Kaatopaikkatien liikennemäärän laskentaan syksyllä 2009. Jätekukko Oy on valmis myös jatkossa osallistumaan laskentaan. Roskaantumista estetään murskaus- ja seulontalaitteiston sijoittamisella katokseen sekä alueen aitaamisella. Murskattavaksi tuleva sekajäte, syntyvä kierrätyspolttoaine sekä syntyvä alite ovat sijoitettuina looseihin. Murskaus- ja lajittelukenttä on ympäröity osin tuuliverkkoaidalla ja osin teräsverkkoaidalla. Ekokem Oy Ab:n vastaanottamien kyllästet- 18
tyjen pylväiden lyhentäminen tarvittaessa kuljetuksen takia tehdään jätekeskuksella. Ekokem Oy Ab ottaa sahauksessa muodostuvan sahajauhon talteen ja toimittaa sen luvalliseen toimipaikkaan. Jätekukko Oy:n vastaanottamaa kyllästettyä puuta ei käsitellä jätekeskuksella, alueella on vain välivarastointia. Jätekeskuksen asiakkaita tiedotetaan Jätekukko Oy:n Internet-sivuilla sekä jätekeskuksella tarvittaessa esillä olevilla ilmoituksilla sekä henkilökunnan jakaman tiedon avulla. Alueen muille toiminnanharjoittajille tietoa Kuopion jätekeskuksen toiminnasta välitetään sähköpostin kautta. Jätekeskuksen lähiasukkaille tietoa jätekeskuksen toiminnasta sekä erityisesti poikkeustilanteista välitetään sähköpostilla sekä kaksi kertaa vuodessa postitse lähetettävällä kirjeellä. 19 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto täydentää Pohjois-Savon ympäristökeskuksen Jätekukko Oy:lle 7.4.2008 myöntämän jätteiden murskauslaitosta sekä kyllästetyn puun vastaanottoa ja käsittelyä koskevan ympäristöluvan määräyksiä. Nämä täydentävät määräykset koskevat vain muutoshakemuksen mukaista jätteiden vastaanottoa ja jätepolttoaineen valmistusta. Aluehallintovirasto myöntää Jätekukko Oy:lle luvan aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa tätä päätöstä noudattaen. MÄÄRÄYKSET Alueella käsiteltävät jätteet ja niiden määrät 1. Murskauslaitoksessa saa käsitellä vuosittain enintään 170 000 tonnia sekä kotitalouksista että yrityksistä peräisin olevia esilajiteltuja polttoaineiden valmistukseen soveltuvia seuraavia jätteitä: - yhdyskuntajäte, josta on syntypaikalla lajiteltu keräyspaperi, metalli, lasi, biojäte, keräyskartonki ja pahvi jätehuoltomääräysten velvoitteiden mukaisesti - rakennusjäte - tuotantotoiminnanjäte Kyllästettyä puuta, eikä muitakaan ongelmajätteeksi luokiteltavia jätteitä, ei laitoksella saa murskata. Kaikki vastaanotettavat jätteet on punnittava ja niiden vastaanotosta on pidettävä kirjaa. Vastaanotettavat kuormat tulee tarkastaa kuormakohtaisesti ja poistaa niistä murskaukseen ja polttoon soveltumattomat jätteet (esim. ongelmajätteet) sekä materiaalina hyötykäyttöön kelpaavat jätteet. Kaikki kyllästetty puu on varastoitava tiiviillä kaksikerroksisella asfalttibetonilla päällystetyllä varastoalueella. Laitokselle vastaanotettavat jätemateriaalit ja syntyvät ylitteet ja alitteet on varastoitava niille varatuissa siiloissa niin, etteivät jätteet pääse leviämään ympäristöön, eivätkä
sekoitu keskenään. Varastossa saa olla eri jätejakeita enintään seuraavat määrät: yhdyskuntajäte 3 000 t, rakennusjäte 1 000 t, tuotantotoiminnanjäte 1 000 t sekä ylite 1 000 t ja alite 500 t. Varasto- ja käsittelypaikan rakenteet 2. Murskattavat yhdyskunta-, rakennus- ja tuotantotoiminnanjätteet sekä ylitteet ja alitteet tulee varastoida tiiviillä asfaltilla pinnoitetulle alueelle rakennetuissa siiloissa. Murskaus- ja seulontalaitteet on sijoitettava katettuun, vähintään kolmelta sivulta suljettuun rakennukseen. Pölyämisen estämiseksi murskauslaitteistot, kuljettimet ja muut pölyävät työpisteet on tarvittaessa koteloitava tai muutoin estettävä pölyn leviäminen ympäristöön. Murskaus- ja seulontalaitteet ja alueen rakenteet sekä yksityiskohtaiset suunnitelmat ja piirustukset tulee esittää Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkastettavaksi ennen niiden käyttöönottoa. Tämän määräyksen mukaiset rakenteet on toteutettava 31.3.2011 mennessä. Murskauksessa ja seulonnassa syntyvän alitteen käsittely 3. Alitteet voidaan käsitellä jätekeskuksella kompostoimalla ja/tai kuivamädättämällä. Käsittelyyn liittyvät suunnitelmat tulee toimittaa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen uuden käsittelymenetelmän käynnistämistä. Kaatopaikalle saa sijoittaa vain sellaista alitetta, joka täyttää jätteen kaatopaikkakelpoisuudelle asetetut vaatimukset. Vesien johtaminen ja käsittely 4. Kaikki toiminta-alueella syntyvät likaiset vedet tulee johtaa jätekeskuksen jätevesien tasausaltaaseen ja siitä edelleen jätevedenpuhdistamolle. Melu 5. Toiminnasta ja alueelle suuntautuvasta liikenteestä aiheutuva keskiäänitaso (L Aeq ) ei saa yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa ylittää asuinkiinteistöjen pihapiirissä päiväaikana klo 07 22 mitattuna tasoa 55 db ja yö aikana 22 07 arvoa 50 db. Toiminnassa on käytettävä mahdollisimman vähän melua aiheuttavia työkoneita ja - menetelmiä. Murskausta ja seulontaa saa tehdä arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 6.00 22.00 välisenä aikana. Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen 6. Vahinkotilanteisiin ja niiden hoitoon on varauduttava ennalta ja ympäristöhaittojen torjuntaan on ryhdyttävä heti vahingon sattuessa. Tulipalojen varalta sammutusveden saanti on turvattava sijoittamalla paloposti toiminta-alueelle. Vahinkotilanteista, poik- 20
keuksellisista ympäristöpäästöistä ja niihin vaikuttaneista tapahtumista on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vastaava hoitaja 7. Murskauslaitoksella on oltava hoitaja, joka vastaa koko alueen toiminnasta, rakenteiden toimivuudesta ja alueelle tulevien jätteiden laaduntarkkailusta. Hoitajan tulee olla selvillä ympäristölupapäätöksessä annetuista määräyksistä. Hoitajan ja hänen sijaisensa nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kuopion kaupungin ympäristökeskukselle. Käyttö- ja hoitosuunnitelma 8. Jätekeskuksen käyttö- ja hoitosuunnitelma on päivitettävä murskauslaitoksen liittyvillä toiminnoilla. Ajantasainen suunnitelma on toimitettava 31.3.2011 mennessä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jätteiden, päästöjen ja ympäristövaikutusten seuranta ja tarkkailu 9. Alueelle vastaanotetuista ja käsitellyistä jätteistä, niiden hyödyntämisestä ja käsittelystä sekä muualle toimittamisesta on pidettävä kirjaa. Toimintojen päästöjä ja ympäristövaikutuksia on tarkkailtava. Jätekukko Oy:n tulee seurata toimintojen vaikutuksia Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueen ilmanlaatuun ja melutasoihin osallistumalla alueen yhteisseurantoihin. Jätekukko Oy:n tulee tarkkailla jätteiden murskaus ja varastoalueilta lähteviä jätevesiä. Tarkkailuohjelmaa tulee lisätä toiminta-alueelle kolme uutta hakemuksen mukaista tarkkailupistettä, josta tehdään samat määritykset, kuin muistakin jätevesistä. Kyllästetyn puun varasto- ja käsittelyalueilta tulevista vesitä tulee tutkia kerran vuodessa myös arseeni, kromi ja kupari kuten tasausaltaasta puhdistamolle lähtevästä vedestä. Täydennetty tarkkailuohjelma tulee lähettää valvontaviranomaisten hyväksyttäväksi 1.1.2011 mennessä. Toiminnan lopettaminen 10. Toiminnan mahdollisesta lopettamisesta on ilmoitettava viimeistään kuusi kuukautta aiemmin Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tällöin tulee esittää hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. Toiminnan vakuus 11. Tämän luvan murskaustoiminnan osalta hakijan tulee asettaa 20 000 euron vakuus. Luvan saajan tulee esittää pankkitakaus, talletus tai muu näihin verrattava järjestely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään 30.11.2010. 21