Tutkimusraportti. Gammelbacka skola - Kosteus- ja sisäilmatekninen. Projekti

Tutkimusraportti Gammelbacka skola - Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Projekti 309568 29.12.2017

2/45 TIIVISTELMÄ Gammelbacka skolan rakenteita ja ilmanvaihtojärjestelmää tutkittiin sisäilmalähtöisesti tiloissa koetun oireilun syiden selvittämiseksi. Rakenteisiin tehdyistä rakenneavauksista ei löydetty mikrobivaurioita. Avausten perusteella rakennuksen ulkoseinän hirret ovat myös hyvässä kunnossa. Alapohjaan tehdyissä kosteusmittauksissa havaittiin koholla olevia kosteuksia, jotka johtuvat ryömintätilan ajoittaisesta korkeasta ilman kosteuspitoisuudesta. Alapohjarakenteen lämmöneristeet olivat kuitenkin kaikissa avauksissa hyvässä kunnossa, eikä mikrobivaurioita havaittu rakennusmateriaalien laboratorioanalyysissä. Ryömintätilan ilman ajoittaisen korkean kosteuspitoisuuden takia olisi ryömintätila syytä puhdistaa kaikesta jätteestä ja herkästi mikrobivaurioituvasta materiaalista. Selvimmät rakennuksen riskirakenteet ovat vanhan sisäänkäynnin kohdalle tehdyn kopiohuoneen alapohja- sekä ulkoseinärakenteet, jotka suositellaan uusittavan lähivuosina. Lisäksi tekstiilityön luokan alakattorakenteessa havaittiin vanha kuivunut mikrobivaurio, joka suositellaan korjattavan. Myös hirsiseinien sisäpuoliset lämmöneristeet ovat suositeltavaa poistaa seuraavan laajemman korjauksen yhteydessä. Tutkimuksissa merkittävin sisäilmaan liittyvä havainto oli mineraalivillakuitujen laskeumanäytteiden viitearvot ylittävä määrä mineraalivillakuituja. Sisätiloissa havaittiinkin avonaisia pikieristeitä, joista voi päästä kuituja sisäilmaan. Sisäilman kuidut voivat myös olla rakennuksessa suoritettujen korjaustöiden seurausta. Työhön sisältyi lisäksi mineraalivillakuitulähteiden kartoittaminen ilmanvaihtojärjestelmästä. Ilmanvaihdon päätelaitteissa ei ole käytössä mineraalivillaeristeitä. Ilmanvaihtokoneen puhallinosan jälkeisessä lamellivaimentimessa on käytetty äänenvaimennusmateriaalina suojakankaalla päällystettyä mineraalivillalevyä, joten kuitujen irtoaminen on epätodennäköistä. Rakennusta palvelevat ilmanvaihtokoneet ovat teknisesti hyvässä kunnossa ja puhtaita. Ilmanvaihtokanavat ovat puhtaita ja niille on tehty puhdistustyö vuonna 2017. Tilakohtaisten ilmavirtamittausten perusteella tilojen ilmavirroissa ei ole säännöllisiä huomattavia (yli 20 %) poikkeamia suunnitteluarvoihin. Tila- ja järjestelmäkohtaisten ilmamäärämittausten perusteella tulo- ja poistoilmamäärien suhde on hieman ylipaineinen. Tulo- ja poistoilmamäärien tulisi olla lähes tasapainotilanteessa. WSP Finland Oy Rakennetekniikka: Tarkastanut (rakennetekniikka): Juuso Kieksi Rakennesuunnittelija, DI Talotekniikka: Paulus Hedenstam Rakennusterveysasiantuntija, Ins.(AMK) VTT-C-23248-26-17 Tarkastanut (talotekniikka): Jesse Airio Talotekniikan ins. (AMK) LVI-asiantuntija Tommi Paasivirta Tiimipäällikkö, ins. (AMK) Talotekniikka

3/45 SISÄLTÖ Tiivistelmä... 2 Sisältö... 3 1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 5 1.1. Yleistiedot... 5 1.2. Tehtävä ja lähtötilanne... 5 1.3. Tutkimuksen rajaus ja luotettavuus... 6 1.4. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet... 8 2. Rakennetekniikka... 9 2.1. Kellari ja ryömintätila... 9 2.2. Alapohjarakenne... 13 2.3. Ulkoseinärakenne ja julkisivuverhous... 21 2.4. Vesikatto- ja yläpohjarakenteet... 28 2.5. Väliseinärakenteet... 31 2.6. Alakattorakenteet... 33 3. Ilmanvaihtojärjestelmä... 35 3.1. Ilmanvaihtokoneet ja säätölaitteet... 35 3.2. Ilmanvaihtokanavien puhtaustarkastelut... 36 3.3. Ilmavirtamittaukset... 37 3.4. Johtopäätökset... 38 3.5. Toimenpide-ehdotukset... 38 4. Sisäilmaolosuhteet ja seurantamittaukset... 38 4.1. Sisäilman olosuhteet... 38 4.2. Paine-eron seurantamittaukset... 39 4.3. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 39 5. Sisäilman epäpuhtaudet... 39 5.1. Sisäilman mineraalivillakuidut... 39 5.2. Pölyt...40 5.3. VOC-yhdisteet... 41 5.4. Formaldehydi... 42 5.5. Johtopäätökset... 43 6. Haitta-aineet... 43 6.1. Tutkitut materiaalit ja tehdyt analyysit... 43 6.2. Haitta-aineanalyysien tulokset... 44 6.3. Haitta-ainepitoisten materiaalien määräarviot... 44 7. Altistumisolosuhteiden arviointi... 45 8. Yhteenveto toimenpiteistä kiireellisyyden mukaan... 45 8.1. Rakennetekniikka ja talotekniikka... 45

4/45 Liitteet Liite 1 Tutkimuskartta Liite 2 Mikrobianalyysi Liite 3 VOC-näytteiden laboratorioanalyysi Liite 4 Formaldehydi Liite 5 Mineraalivillalaskenta Liite 6 Ilmanvaihdon mittausten tutkimuskartta Liite 7 Sisäilmaolosuhteiden seurantamittausten tulokset

5/45 1. TUTKIMUSKOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 1.1. Yleistiedot Tilaaja: Porvoon Kaupunki Toimitilajohto Tekniikankaari 1 A 06100 Porvoo Yhteyshenkilö: Pekka Koskimies pekka.koskimies@porvoo.fi Tutkimuksen tekijä: WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki Työn vastuuhenkilöt: Rakennusterveysasiantuntija Paulus Hedenstam paulus.hedenstam@wspgroup.fi puh. +358 207 864 253 LVIA-asiantuntija Tommi Paasivirta tommi.paasivirta@wspgroup.fi puh. +358 207 864 483 Kohde: Gammelbacka skola, Opintie 1, 06100 Porvoo Tutkimuksen kohteena on Gammelbacka skolan päärakennus. Rakennus on yksikerroksinen hirsirakennus, jossa on puurakenteiset, ryömintätilalliset alapohjat sekä puurakenteinen yläpohja. Lisäksi rakennuksessa on pieni kellaritila, joka ei ole käytössä. Yläpohjaan liittyy kylmä ullakkotila. Vesikattona on rivipeltikate. Rakennuksen ilmavaihto on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto. Tutkimuksissa oli lähtötietoina käytössä seuraavat suunnitelmat ja asiakirjat: - Pohjapiirustukset - Ilmanvaihtopiirustukset - Valokuvia - Sisäilmaan liittyviä lähtötietoja 1.2. Tehtävä ja lähtötilanne Rakennuksessa on saatujen tietojen perusteella koettu sisäilmaongelmia ja oireilua. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää ilmanvaihdon ja rakenteiden nykykunto, puutteet ja korjaustarpeet nimenomaan sisäilmaongelmalähtöisesti. Rakenteiden kunnon selvityksessä kiinnitettiin erityistä huomiota niiden rakennusfysikaaliseen toimintaan. Tavoitteena on eri tutkimusmenetelmillä selvittää eri rakenne- ja talotekniikkaosien puutteiden ja vaurioiden vaikutuksia sisäilmaan.

6/45 Kohteesta saatujen lähtötietojen, kiinteistökäynnin sekä käyttäjien ja huoltohenkilökunnan haastattelujen perusteella laadittiin tutkimussuunnitelma. Tutkimukset kohdennettiin saatujen lähtötietojen sekä tutkimusten aikana tehtyjen havaintojen perusteella. Kuntotutkimuksen tulosten perusteella pyritään selvittämään rakenteiden ja sisäilmaongelmien laajuutta ja syitä sekä antamaan alustavat toimenpidesuositukset mahdollisten terveysriskien poistamiseksi. Korjaukset tulee toteuttaa suunnitelmallisesti, ja tässä raportissa esitetyt toimenpidesuositukset on tarkoitettu lähtötiedoiksi korjaussuunnittelijalle. Kenttätutkimukset kohteella suoritettiin syksyllä 2017. Rakennetekniikan osalta kenttätutkimukset suorittivat rakennusterveysasiantuntija Ins. (AMK) Paulus Hedenstam, DI Juuso Kieksi sekä insinööriopiskelija Tony Kataja. Ilmanvaihdon osalta kenttätutkimukset suorittivat Ins. (AMK) Jesse Airio ja LVI-asiantuntija, Ins. (AMK) Tommi Paasivirta WSP Finland Oy:stä. 1.3. Tutkimuksen rajaus ja luotettavuus Tutkimus kattaa koko rakennuksen. Kohteen olemassa olevaan lähtötietoaineistoon perehdyttiin ennen varsinaista tutkimusta. Lähtötietoja tarkastelemalla selvitettiin mm. tutkittavien rakenteiden rakennetyypit ja arvioitiin niiden sekä rakenteellisten yksityiskohtien vaurioalttiutta. Lisäksi kohteen henkilökuntaa haastateltiin ja tutkimuksia kohdistettiin raportoituihin ongelmatiloihin. Rakenteet tarkastettiin ensin kauttaaltaan silmämääräisesti. Merkittävimmistä havainnoista otettiin valokuvat. Tutkimuksia, näytteenottopaikkoja ja rakenneavauskohtia kohdistettiin aistinvaraisten havaintojen sekä kohteella suoritettujen mittausten perusteella. Rakenteille tehtiin silmämääräisen tarkastelun lisäksi seuraavat tutkimukset: Rakenneavauksia alapohjarakenteisiin 6 kpl Rakenneavauksia väliseiniin 2 kpl Rakenneavauksia ulkoseiniin 6 kpl Rakenneavauksia yläpohjaan 3 kpl Rakenneavauksia alakattorakenteisiin 3 kpl Mikrobianalyysi materiaalista 14 kpl Pintakosteusmittauksia rakenteiden pinnoilta Rakennekosteusmittauksia eristetiloista Puurakenteiden kosteusmittauksia (paino-%) Mineraalivillakuitujen laskeumanäytteiden otto 5 kpl Sisäilman VOC-näytteet 3 kpl Sisäilman formaldehydinäytteet 3 kpl Tämä tutkimus käsittää myös tutkimusalueeseen kuuluvien tilojen ilmanvaihtojärjestelmien toiminnan selvityksen ja tiloihin tehdyt sisäilman olosuhdemittaukset, sekä ilmanvaihdon ja sen toiminnallisuutta ja käyttöä parantavat toimenpide-ehdotukset. Lisäksi tutkimuksiin kuuluvat IV- koneiden ja

7/45 säätölaitteiden toiminnallinen tarkastus, sekä tulo- ja poistoilmakanavien puhtauden arviointi visuaalisesti Ilmanvaihtojärjestelmille tehtiin lisäksi ilmamäärien (tulo ja poisto) mittaukset ilmanvaihtokoneelta sekä kolmesta eri tilasta. Tilojen sisäilmaolosuhteita tutkittiin lisäksi seuraavilla menetelmillä: Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden, sekä hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaus neljästä tilasta kahden viikon mittausjaksolla. Tilojen paine-eron jatkuvatoiminen seurantamittaus verrattuna ulkoilmaan kolmella mittauksella kahden viikon mittausjaksolla. Alkuperäisiä suunnitteluasiakirjoja tarkastelemalla selvitettiin kanavistojen ja päätelaitteiden suunnitellut ilmamäärät ja lämpötilat, ohjausten toiminta sekä kojeiden varustelu. Tutkimusmenetelmät on suunniteltu siten, että useammalla käytössä olevalla menetelmällä voidaan varmistaa tulosten perusteella syntyneet johtopäätökset. Rakenteiden toimintaa sekä niissä esiintyviä puutteita on tarkasteltu kenttätutkimusten yhteydessä sekä saatavilla olevien lähtötietojen perusteella. Tutkimukset ja menetelmät on kohdennettu siten, että tutkittavista rakenteista saadaan riittävän tarkka käsitys johtopäätösten taustaksi. Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin tutkimuksilla varsin hyvä käsitys. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: Rakenneavaukset, näytteenotto ja kosteusmittaukset rakenteista tehtiin pistemäisenä otantana, mikä voi aiheuttaa jonkinlaista epätarkkuutta tuloksiin. Kosteusmittaukset suoritettiin loka-marraskuussa 2017. Rakennekosteus saattaa vaihdella vuodenajan, sademäärän tai pohjavedentason vaihteluiden mukaan. Mittaukset edustavat mittaushetken tasoa. Suhteellisen kosteuden mittauslaitteiden mittaepätarkkuus on ±1,5 2 % (RH). Kosteusmittauksen epätarkkuuteen vaikuttaa ympäristön ja mitattavan rakenteen välinen lämpötilaero, joka vaikuttaa suhteellisen kosteuden suuruuteen, kun anturi johtaa hyvin lämpöä. Mittausmenetelmät voivat aiheuttaa noin ±1 3 % (RH) epätarkkuuden tuloksiin. Kosteusmittauksen kokonaismittausepätarkkuus on noin ±5 % (RH) Mikrobivauriot voivat olla rakenteissa vanhoja ja mikrobit lisääntymiskyvyttömiä, joita ei tunnisteta kasvatusalustoilla. Lisääntymiskyvyttömät mikrobit voivat aiheuttaa kuitenkin terveyshaittoja. Mikrobianalyysit ja VOC-analyysit tehtiin WSP:n laboratoriossa. Laboratorio on akkreditoitu (FINAS) testauslaboratorio T283, jonka pätevyysalueena ovat asumisterveyskemia ja -mikrobiologia (ilmanäytteet: VOC, TVOC ja Andersen), rakennusmateriaalinäyte sekä pintanäyte. Laboratoriolla on myös Eviran hyväksyntä mikrobiologisille ja kemiallisille asumisterveystutkimuksille. Mikrobinäytteiden tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Valviran asumisterveysasetuksen uuden soveltamisohjeen (8/2016) osan IV raja-arvoja. Mikrobeille altistuminen ja oireilu ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Jotkut ihmiset voivat oireilla jo tavanomaisista mikrobipitoisuuksista erityisesti, jos he ovat altistuneet ko. mikrobeille aiemmin. Mineraalivillatunnistus-analyysit tehtiin WSP Finland Oy:n laboratoriossa. Kuntotutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä, mutta ennen korjaustöitä on tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet.

8/45 1.4. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Seuraavissa taulukoissa on listattu sisäilmatutkimuksessa käytettyjen laitteiden merkki, malli ja kalibrointiajankohta. TAULUKKO 1. RAKENNEMITTAUKSISSA KÄYTETYT MITTALAITTEET KALIBROINTIAIKOINEEN. Mittalaite Käyttötarkoitus Kalibrointi GANN LG 2 Pintakosteusmittari 1/2017 GANN LB70 Pintakosteusanturi 1/2017 GANN M18 Puunkosteusanturi 1/2017 Vaisala HMP40 Rakennekosteusmittari 6/2017 Vaisala HMP40S Rakennekosteusanturi 6/2017 Vaisala HMP40PROBE Rakennekosteusanturi 6/2017 TAULUKKO 2. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN JA SISÄILMAOLOSUHTEIDEN MITTAUKSISSA KÄYTETYT MITTALAITTEET KALIBROINTIAIKOINEEN. Mittalaite Käyttötarkoitus Kalibrointi Swema 3000 md Ilman tilavuusvirtamittaukset 3/2017 SwemaFlow 125 D Ilman tilavuusvirtamittaukset 3/2017 Tinytag TGU-4500 Ilman lämpötilan ja RH % mittaukset 5/2016 Tinytag TGE-0010 Hiilidioksidin seurantamittaus 5/2016

9/45 2. RAKENNETEKNIIKKA 2.1. Kellari ja ryömintätila 2.1.1. Kellari aistinvaraiset havainnot Rakennuksen kivi- ja betonirakenteinen kellari on remontoidun ruokasalin alla. Kellari ei ole käytössä ja rajoittuu ryömintätilaan. Kellarissa ei aistinvaraisesti havaittu tekijöitä, jotka voisivat aiheuttaa sisäilmariskejä. Kuva 1 Kellari Kellarin yläpuolinen rakenne on uusittu vuonna 2017. Kellarin kattorakenteessa havaittu PAH-yhdistepitoinen sively purettiin ja vanhan rakenteen pinta kapseloitiin. Tämän jälkeen ruokasalin alapohjarakenne rakennettiin uusiksi kellarin yläpuolelle. Kellarin ja ruokasalin alapohjan väliin jätettiin tuuletusrako. Uusi rakenne on esitetty kuvassa 2.

10/45 Kuva 2 Korjattu kellarin ja ruokasalin välinen rakenne 2.1.2. Ryömintätila aistinvaraiset havainnot Rakennuksen alapohja on kellarin aluetta lukuun ottamatta ryömintätilallinen. Ryömintätila tarkastettiin lukuun ottamatta uuden ruokasalin aluetta, jonka pohjan kevytsoraeristys oli niin paksu, että sen tarkempi tutkiminen ei ollut mahdollista. Ryömintätilassa havaittiin vähäisiä määriä sinne kuulumatonta rakennusjätettä yms. kosteutta sitovaa / lahoavaa materiaalia, joka tulee poistaa. Lisäksi ryömintätila on paikoin matala, mikä ei osittain täytä RIL 107-200 vaatimusta (0,8 m). Ryömintätilan maapohja on tyypiltään hienoa hiekkaa, joka ei ole kapillaarisena materiaalina optimaalinen pohja ryömintätilaan. Lisäksi ryömintätilan pohjalla ei ole ruokasalia lukuun ottamatta lämpöä eristävää kerrosta, jonka avulla ryömintätilan kosteutta voidaan alentaa erityisesti kevään aikana, kun ulkoilman lämpötila sekä kosteuspitoisuus alkaa nousta ja maapohja on talven aikana jäähtynyt. Heikosti lämpöä eristävän alapohjarakenteen kanssa lämmöneristämätön maapohja ei kuitenkaan ole suuri ongelma, sillä alapohjan läpi siirtyvä lämpöenergia lämmittää ryömintätilan maapohjaa. Ryömintätilan kosteus on aistinvaraisten havaintojen perusteella korkea. Tutkimuksissa havaittiin kosteuden tiivistymistä luonnonkivimuurien ja tuuletusaukkojen peltiluukkujen pintaan.

11/45 Kuva 3 Ryömintätila on yleisesti ottaen asiallinen. Kuva 4 Ryömintätila on puhdistettu pääosin tyhjäksi rakennusjätteestä. Kuva 5 Ryömintätilassa on paikallisia jätekasoja. Kuva 6 Puolilämpimän tuulikaapin alla on paljon rakennusjätettä. Kuva 7 Luonnonkivimuurin ja tuuletusluukun pintaan kondensoituu kosteutta. Kuva 7 Uusitun ruokasalin ryömintätila on täytetty lähes täyteen kevytsoralla.

12/45 2.1.3. Ryömintätila tuulettuvuus, mittaukset ja rakennusfysikaalinen tarkastelu Ryömintätilasta mitattiin ilman suhteellista kosteutta kahden viikon seurantamittauksina. Mittaustulokset ovat esitetty seuraavassa kuvaajassa. RH% C Mittaustuloksia verrattiin myös ulkoilman kosteusolosuhteisiin. Seurantamittausten perusteella ryömintätilan tuuletus toimii toivotulla tavalla, sillä ryömintätilan absoluuttinen kosteus [g/m 3 ] pysyi seurantamittausjaksolla samalla tasolla kuin ulkoilman kosteus. Ryömintätilan kosteus nousee kuitenkin ajoittain yli 80 % RH rajan, mikä tarkoittaa, että homehtumisherkkä materiaali voi alkaa homehtua ryömintätilassa. 2.1.1. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset ryömintätilalle Ryömintätilojen pohjalla havaittiin ylimääräistä, sinne kuulumatonta rakennusjätettä vaikka ryömintätilaa on saadun tiedon mukaan tyhjennetty. Tämä rakennusjäte voi alkaa mikrobivaurioitua, jos ryömintätilan suhteellinen kosteus nousee korkeaksi. Mittausten ja havaintojen perusteella suhteellinen kosteus nousee ajoittain niin korkeaksi, että ylimääräinen materiaali ryömintätilassa voi olla alttiina vaurioitumiselle. Ryömintätila suositellaan kunnostettavaksi siten, että rakennusjätteet poistetaan ja maaperän pintaan asennetaan ei-kapillaarinen, lämpö eristävä kerros. Lisäksi uusitun ruokasalin alapohjan kevytsoraeristystä on suositeltavaa madaltaa, jotta ryömintätila tuulettuu. Kiireelliset toimenpiteet: Puhdistetaan ryömintätilan kaikki rakennusjätteet

13/45 Seuraavan peruskorjauksen toimenpiteet (5-10 vuoden kuluessa): Asennetaan alustäytön päälle lämmöneristävä kerros esim. sepelistä, LECA-sorasta tai vaahtolasista. Uusitun ruokasalin alapohjan kevytsoratäyttö suositellaan madallettavan, jotta ryömintätila tuulettuu kunnolla. 2.2. Alapohjarakenne 2.2.1. Alapohjarakenteiden rakennetyypit rakenneavauksen perusteella Alapohjaan tehtiin tutkimuksen yhteydessä 6 kpl (d=150 mm) rakenneavauksia (RAK AP1-AP6). Rakenneavausten ja ryömintätilasta tehtyjen havaintojen perusteella rakennuksessa on ainakin kolmea erityyppistä alapohjarakennetta (AP1, AP3 ja AP6). Lisäksi ruokasalin kohdalle on tehty uusi alapohjarakenne vuoden 2017 korjauksessa. Alapohjarakenteet jakautuvat niin, että tyyppi AP1 on perustyyppi, jota havaittiin useassa tilassa. Rakennetyyppi AP4 havaittiin kopiohuoneessa, joka on saatujen tietojen mukaan vanha sisäänkäynti. Rakenneavaus AP6 suoritettiin opettajien huoneeseen, joka on ullakolta tehtyjen havaintojen perusteella osittain uudempaa osaa. Kuva 8 Rakennetyyppi AP1 avauksissa AP1 AP3 ja AP5 Kuva 9 Rakennetyyppi AP4 avauksessa AP4

14/45 Kuva 10 Rakennetyyppi AP6 avauksessa AP6 Kuva 11 Ruokasalin uusi rakennetyyppi 2.2.1. Havainnot rakenneavauksista ja alapohjarakenteen kunnosta Alapohjaan tehtiin tutkimuksen yhteydessä 6 kpl rakenneavauksia. Alapohjan rakenteiden kuntoa tarkasteltiin myös ryömintätilasta käsin. Seuraavassa on esitetty koonti alapohjan tutkimushavainnoista. Yksi tärkeä havainto sisäilman kannalta on avausten AP3 ja AP5 purun seassa oleva hiekka. Näistä avauksista mitattiin myös korkeimmat kosteuslukemat piikkimittarilla. Lisäksi havaittiin, että kopiohuoneen alapohjarakenteena on mineraalivillaeristetty rakenne, jossa on muovi lämmöneristeen alapuolella.

15/45 Kuva 12 Avausten AP1 ja AP2 purutäyttö on havaintojen perusteella hyvin kuivaa. Kuva 13 Avauksesta AP1 havaittiin mustaa kasvustoa patteriputkien kohdalla. Kuva 14 Avauksissa AP1 ja AP2 havaittiin tervapaperia rakenteen pohjalla ja rakenteen kannen alla. Kuva 15 Avausten AP3 ja AP5 kohdalla purutäytön seassa havaittiin hiekkaa. Lisäksi tervapaperin tilalla on pahvi.

16/45 Kuva 16 Avauksista AP3 ja AP5 mitattiin piikkimittarilla korkeampia kosteuslukemia kuin avauksista AP1 ja AP2. Kuva 17 Rehtorin huoneen avauksessa AP4 lämmöneristeenä on mineraalivilla. Lisäksi lämmöneristeen alapuolella on muovi. Kuva 18 Avauksessa AP6 lämmöneristeenä on turve. Päädyn alapohja on todennäköisesti tehty eri aikaan kuin purueristetyt. Kuva 19 Avauksessa AP6 havaittiin putkieristettä, jota tulee käsitellä asbestipitoisena. 2.2.2. Sisälattiarakenteen pintakosteusmittauksen havainnot Rakennuksen alapohjaa mitattiin 1.kerroksesta käsin kauttaaltaan pintakosteusmittarilla. Pintakosteusmittausten tulosten perusteella kohdennettiin tarkempia puun kosteusmittauksia sekä rakenneavauksia. Pintakosteusosoittimet perustuvat mitattavan materiaalin sähkönjohtavuuteen, joka kasvaa materiaalin kosteuspitoisuuden lisääntyessä. Materiaalin tiheys vaikuttaa mittaustuloksiin, mikä huomioidaan tulosten tulkinnassa. Mittaustuloksia voidaan käyttää suuntaa-antavina ja eri mittauskohtien keskinäisessä vertailussa. Pintakosteusmittausten tuloksia verrataan ns. referenssiarvoon, joka on vastaavan rakenteen kuivasta kohdasta mitattu arvo. Kosteus voidaan luokitella ns. normaaliksi, hieman poikkeavaksi tai huomattavasti poikkeavaksi. Tässä tapauksessa tutkittavien rakenteiden materiaalina on puu, joten ns. kuiva arvo eli referenssikosteus on alle 35 PK. Välillä 35 45 PK olevat arvot viittaavat vielä puolikuivaan rakenteeseen. Yleensä arvot väliltä noin 45 120 PK tai enemmän viittaavat märkään rakenteeseen.

17/45 Rakennusten 1.kerroksen lattiassa pintakosteusarvot olivat yleensä 30 35 PK välillä ja osan kantavien seinälinjojen vierustalla 35 45 PK. Koholla olevien kosteuksien kohdista tehtiin puurakenteiden kosteusmittauksia piikkimittarilla. 2.2.3. Alapohjan puurakenteiden sekä eristetilan kosteusmittauksen havainnot Puun kosteusmittauksia suoritettiin 1.kerroksen lattiapinnoista sekä ryömintätilasta käsin eri puolelta rakennuksen alapohjaa. Homeen kasvun riski vaihtelee tietyissä kosteuspitoisuuksissa seuraavasti: ei riskiä, kun VK < 15 [paino-%] pieni riski, kun VK =15 20 [paino-%]. Kun puun kosteus nousee yli 20 paino-%, on riski mikrobi- ja lahovaurioihin. Ryömintätilasta mitattuna lattiaa kannattelevien puurakenteiden kosteus vaihteli 15 18 [paino-%] välillä, joka on hieman koholla. Tilojen lattiapinnoilta mitattiin lattian levytysten kosteutta piikkimittarilla. Tulokset ovat alla olevassa taulukossa. Kosteus oli lattian levytyksissä koholla pääosin alla olevaan kuvaan merkityissä tiloissa. Kuva 20 Alueet, jossa havaittiin kohonneita kosteuslukemia.

18/45 Kuva 21 Piikkimittausten mittauspisteet. Havaitut kohonneet kosteuslukemat korostettu punaisella. TAULUKKO 3. ALAPOHJAN LEVYTYSTEN KOSTEUSMITTAUSTEN TULOKSET Mittauspiste Pvm. Rakenne Kosteuspitoisuus [paino-%] Mittauspiste Pvm. Rakenne Kosteuspitoisuus [paino-%] P1 18.10.2017 Lattialevy 6,0 P14 18.10.2017 Lattialevy 16,0 P2 18.10.2017 Lattialevy 7,0 P15 18.10.2017 Lattialevy 16,0 P3 18.10.2017 Lattialevy 6,0 P16 18.10.2017 Lattialevy 16,1 P4 18.10.2017 Lattialevy 15,0 P17 18.10.2017 Lattialevy 16,3 P5 18.10.2017 Lattialevy 7,0 P18 18.10.2017 Lattialevy 17,0 P6 18.10.2017 Lattialevy 17,0 P19 18.10.2017 Lattialevy 7,6 P7 18.10.2017 Lattialevy 19,4 P20 18.10.2017 Lattialevy 6,0 P8 18.10.2017 Lattialevy 17,5 P21 18.10.2017 Lattialevy 8,0 P9 18.10.2017 Lattialevy 16,0 P22 18.10.2017 Lattialevy 7,0 P10 18.10.2017 Lattialevy 20,0 P23 18.10.2017 Lattialevy 10,3 P11 18.10.2017 Lattialevy 13,0 P24 18.10.2017 Lattialevy 10,5 P12 18.10.2017 Lattialevy 15,5 P25 18.10.2017 Lattialevy 7,0 P13 18.10.2017 Lattialevy 11,5 P26 18.10.2017 Lattialevy 10,7 Alapohjan eristetilan suhteellista kosteutta mitattiin rakenneavausten yhteydessä. Mittaustulokset ovat alla olevassa taulukossa.

19/45 Taulukko 1 Alapohjan eristetilan suhteellisen kosteuden mittaukset Mittauspiste Pvm. Rakenne / Tila Lämpötila [ o C] Suhteellinen kosteus [RH%] Absoluuttinen kosteus [g/m 3 ] Sisäilma 16.11.2017 Sisäilma 21,4 27,4 5,1 Ulkoilma 16.11.2017 Ulkoilma 3,2 88,2 5,33 RAK AP1 16.11.2017 Alapohjaeriste (alapinta) 11,7 63,1 6,59 RAK AP1 16.11.2017 Alapohjaeriste (yläpinta) 18,9 37,3 6,07 RAK AP2 16.11.2017 Alapohjaeriste (alapinta) 11,6 60,6 6,27 RAK AP2 16.11.2017 Alapohjaeriste (yläpinta) 19,5 30,9 5,19 RAK AP3 16.11.2017 Alapohjaeriste (alapinta) 13,5 65,0 7,55 RAK AP3 16.11.2017 Alapohjaeriste (yläpinta) 15,1 51,8 6,66 RAK AP4 16.11.2017 Alapohjaeriste (alapinta) 5,4 83,2 5,78 RAK AP4 16.11.2017 Alapohjaeriste (yläpinta) 11,8 48,4 5,09 RAK AP5 16.11.2017 Alapohjaeriste (alapinta) 13,7 60,4 7,15 RAK AP5 16.11.2017 Alapohjaeriste (yläpinta) 15,6 51,6 6,58 RAK AP6 16.11.2017 Alapohjaeriste (alapinta) 15,2 51,9 6,72 RAK AP6 16.11.2017 Alapohjaeriste (yläpinta) 21,3 34,5 6,39 Eloperäisessä materiaalissa on riski alkaa tapahtua mikrobikasvua, kun suhteellinen kosteus pysyy pitkään noin 75 RH% tasolla tai korkeammalla. Rakenneavauksen RAK 4 eristetilan alapinnassa mitattiin yli 80 %RH kosteuslukema. Mittaustuloksessa on kuitenkin huomioitava matala lämpötila, minkä takia mitatussa olosuhteessa ei todennäköisesti ole riskiä tapahtua merkittävää mikrobikasvua. Tulos viittaa kuitenkin siihen, että rakenteen pohjalla oleva muovi on rakennusfysikaalinen riski. Merkittäviä havaintoja tutkimusten kannalta on lisäksi avausten AP3 ja AP5 sisäilmaan ja ulkoilmaan nähden lievästi koholla olevat absoluuttisen kosteuden lukemat. Näissä avauksissa purutäytön seassa havaittiin hienoa hiekkaa, minkä takia näissä avauksissa täyttöihin on sitoutunut eri tavalla kosteutta kuin muissa avauksissa. 2.2.4. Alapohjarakenteen lämmöneristeen mikrobitutkimus Alapohjan lämmöneristeistä kerättiin 7 kpl materiaalinäytteitä mikrobitutkimusta varten. Mikrobinäytteiden sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. Näytteet kerättiin seuraavasti: Näyte AP1: Alapohjan lämmöneriste, sahanpuru Näyte AP1.1: Hirsiseinässä havaittu kasvusto Näyte AP2: Alapohjan lämmöneriste, sahanpuru Näyte AP3: Alapohjan lämmöneriste, sahanpuru (seassa hiekkaa) Näyte AP4: Alapohjan lämmöneriste, mineraalivilla

20/45 Näyte AP5: Alapohjan lämmöneriste, sahanpuru (seassa hiekkaa) Näyte AP6: Alapohjan lämmöneriste, turve Valviran asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan IV (Asumisterveysasetus 20) mukaan laimennusviljelyllä analysoidussa näytteessä voidaan katsoa olevan mikrobikasvustoa, kun näytteen home- ja hiivasienten pitoisuus on vähintään 10 000 cfu/g tai aktinomykeettien pitoisuus 3000 cfu/g. Näytteen bakteeripitoisuus vähintään 100 000 cfu/g viittaa bakteerikasvuun materiaalissa. Sienikasvusto materiaalissa viittaa materiaalissa olevaan kosteus- ja mikrobivaurioon. Mikäli materiaalissa havaitaan vain suuri bakteeripitoisuus, tämä voi johtua myös materiaalin likaisuudesta, joten ainoastaan bakteeripitoisuuden perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä materiaalin vaurioitumisesta. Vaikka sienipitoisuus jää alle 10 000 cfu/g voivat löydökset viitata mikrobikasvustoon silloin, kun näytteessä havaitaan kosteus- ja homevaurioon viittaavia kosteusvaurioindikaattoreita ja sienten kokonaispitoisuus on 5000-10000 cfu/g tai näytteen sienisuvusto on epätavallisen yksipuolinen (1-2 lajia/sukua) ja pitoisuus kuitenkin >5000 cfu/g. Usean indikaattorin esiintyminen pieninä pitoisuuksina saattaa viitata itiöiden kerääntymiseen näytemateriaalin ajan myötä tai vanhaan kuivuneeseen vaurioon. Mikrobeille altistuminen ja oireilu ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Jotkut ihmiset voivat oireilla jo tavanomaisista mikrobipitoisuuksista, erityisesti, jos he ovat altistuneet ko. mikrobeille aiemmin. Materiaalinäytteiden tulkinta Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan: Taulukko 2 Alapohjan mikrobinäytteiden tulokset RAJA- ARVOT NÄYTE MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUSVAURIOLAJIT 10 000 (5000 *) 100 000 3 000 PITOISUUS TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 AP1 <45 3 300 <45 0 AP1.1 140 47 000 <45 0 AP2 <45 11 000 <45 0 AP3 230 100 000 <45 0 AP4 45 320 <45 Oidiodendron 0 AP5 410 48 000 <45 Aspergillus penicillioides 0 AP6 <45 1 500 <45 0 Harmaalla taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. *) Raja-arvo koskee vain kosteusvauriota indikoivaa lajistoa Näytteissä ei havaittu viitteitä vaurioista.

21/45 2.2.5. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Alapohjarakenne on alkuperäisillä rakennusosilla kantavien hirsien varaan tehty puurakenne. Rakenteen lämmöneristeen paksuus on pääosin noin puoli metriä. Lämmöneristeenä on joko sahanpuru tai opettajien huoneen päädyssä havaittu turvetäyttö. Poikkeavia rakenteita ovat ruokasalin uusittu puurakenne sekä vanhan sisäänkäynnin kohdalle tehty kopiohuoneen lattia, joka on eristetty mineraalivillalla. Lisäksi kopiohuoneen lattian eristetilan pohjalla on muovi. Lattiarakenteen kosteuksia tutkittiin piikkimittauksilla lattiamaton läpi sekä piikki- ja suhteellisen kosteuden mittauksilla rakenneavauksista. Havaintojen perusteella alueella, jossa avauksissa havaittiin purun seassa hiekkaa, on rakenteen kosteuspitoisuus ajoittain hieman koholla. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että hiekka sitoo enemmän kosteutta kuin sahanpuru ja täten rakenteeseen ajoittainen ryömintätilasta siirtyvä kosteus ei kuivu nopeasti. Kopiohuoneen mineraalivillaeristetystä lattiarakenteesta mitattiin rakenneavauksissa kohonnut kosteuslukema. Tämä johtuu siitä, että sisäilman kosteus voi tietyissä olosuhteissa kondensoitua muovin pintaan. Kaikista rakenneavauksista kerättiin mikrobinäytteet. Mikrobinäytteissä ei laboratorioanalyysissä havaittu kosteusvaurioihin viittaavia mikrobipitoisuuksia. Yhdessä näytteessä havaittiin koholla ollut bakteeripitoisuus, joka johtuu todennäköisesti näytteen likaisuudesta, eikä täten viittaa kosteusja mikrobivaurioon. Toimenpiteet 1-3 vuoden kuluessa: Puretaan ja korjataan kopiohuoneen alapohja uusimalla lämmöneristeet ja poistamalla alapinnan muovi. 2.3. Ulkoseinärakenne ja julkisivuverhous 2.3.1. Ulkoseinärakenteen rakennetyyppi rakenneavausten perusteella Ulkoseinärakenteeseen tehtiin tutkimuksissa 6 kpl rakenneavauksia rasiaporalla (RAK US1-US6). Jokaisessa eri tilaan tehdyssä avauksessa havaittiin erilainen rakenne. Avausten perusteella ulkoseiniin on tehty useita korjauksia, minkä takia rakenne vaihtelee. Viimeisin korjaus on tehty vuonna 2017 ruokasalin ulkoseinälle, johon lisättiin selluvillaeriste sisäpuolelle. Kaikkiin hirsirakenteisiin seiniin on lisätty jossain vaiheessa lämmöneristettä sisäpuolelle. Rakennuksen ulkoseinät ovat pääosin hirsirakenteisia, lukuun ottamatta vanhan sisäänkäynnin kohdalle tehtyä kopiohuonetta, jonka ulkoseinärakenne on tuuletusraoton, lämmöneristetty puurankaseinä. Rakennetyyppejä on esitelty alla olevien kuvien rakenneleikkauksissa.

22/45 Kuva 22 Rakennetyyppi US1 avauksessa US1 Kuva 23 Rakennetyyppi US2 avauksessa US2 Kuva 24 Rakennetyyppi US3 avauksessa US3 Kuva 25 Rakennetyyppi US4 avauksessa US4 ja US5

23/45 Kuva 26 Rakennetyyppi US6 avauksessa US6 Kuva 27 Korjauksen ulkoseinärakenne 2.3.2. Havainnot rakenneavauksista ja ulkoseinärakenteen kunnosta Ulkoseinärakenteen rakenneavauksista US1, US2, US4, US5 ja US6 havaittiin, että rakenteeseen on tehty sisäpuolinen lämmöneriste hirren sisäpuolelle. Ulkoseinän avauksia sijoitettiin ns. riskipaikkoihin, joita ovat seinän alaosat ja ulkonurkat. Hirren kunto oli kaikissa avauksissa hyvä. Havaintoja avauksista on koottu seuraaviin kuviin ja kuvateksteihin. Kuva 28 Kaikissa hirsiseinän avauksissa havaittiin sisäpuolinen lämmöneriste. lämmöneristeen paksuus oli Kuva 29 Tekstiilityön luokkien avauksissa sisäpuolisen 100mm

24/45 2.3.3. Ulkoseinärakenteen rakenneavausten kosteusmittaukset Puun ja eristetilan kosteusmittauksia suoritettiin ulkoseinän sisäpuolisista rakenneavauksista. Homeen kasvun riski vaihtelee tietyissä kosteuspitoisuuksissa seuraavasti: ei riskiä, kun V K < 15 [paino- %] pieni riski, kun V K =15 20 [paino-%]. Rakenneavauksista mitattuna ulkoseinän hirsirakenteen kosteus vaihteli ulkoseinien avauksissa 6,0 8,4 [paino-%] välillä. Puun kosteudet avauksissa olivat tavanomaisella tasolla. Rakenneavauksen AP2 kohdalla mitattiin alimmasta hirrestä piikkimittarilla kosteudeksi 12,5 paino-%, joka on korkeampi arvo, kuin avauksista mitatut, mutta viittaa edelleen kuivaan rakenteeseen. Ulkoseinän eristetilan suhteellista kosteutta mitattiin rakenneavausten yhteydessä. Mittaustulokset ovat alla olevassa taulukossa. Taulukko 3 Ulkoseinän lämmöneristeen kosteusmittaukset Mittauspiste Pvm. Rakenne / Tila Lämpötila [ o C] Suhteellinen kosteus [RH%] Absoluuttinen kosteus [g/m 3 ] Sisäilma 16.11.2017 Sisäilma 21,4 27,4 5,1 Ulkoilma 16.11.2017 Ulkoilma 3,2 88,2 5,33 RAK US1 16.11.2017 RAK US2 16.11.2017 RAK US3 16.11.2017 RAK US4 16.11.2017 RAK US5 16.11.2017 RAK US6 16.11.2017 Ulkoseinän lisälämmöneriste (keskellä) Ulkoseinän lisälämmöneriste (keskellä) Ulkoseinän lämmöneriste (keskellä) Ulkoseinän lisälämmöneriste (keskellä) Ulkoseinän lisälämmöneriste (patteriputken vieressä) Ulkoseinän lisälämmöneriste (keskellä) 19,9 32,1 5,50 19,9 32,1 5,50 12,3 53,6 5,80 18,7 34,4 5,50 36,5 12,6 5,39 14,8 40,1 5,08 Eristetilassa ei ollut mittaushetkellä selviä kosteuslisiä verrattuna ulko- ja sisäilmaan. Villaeristeessä on riski alkaa tapahtua mikrobikasvua, kun suhteellinen kosteus pysyy pitkään noin 75 RH% tasolla tai korkeammalla. Ainoastaan mittapisteestä US3 mitattiin lievästi korkeampi absoluuttinen kosteuspitoisuus kuin muista avauksista tai ympäröivästä ilmasta. Mittaustulokset olivat tavanomaisella tasolla. 2.3.4. Ulkoseinärakenteen rakennusfysikaalinen tarkastelu Rakennusfysikaalisesti selvin riskirakenne on tuuletusraoton ja höyrynsuluton rankarakenteinen US3-tyypin mukainen ulkoseinärakenne. Julkisivulaudoituksen läpi mahdollisesti imeytyvä sadevesi sekä sisäilmasta diffuusiolla siirtyvä kosteus voivat aiheuttaa julkisivulaudoituksen sisäpinnassa riittävät olosuhteet mikrobikasvulle. Tähän viittaa myös kosteusmittauksissa mitattu lievästi sisä- ja ulkoilmaa korkeampi absoluuttinen kosteuspitoisuus. Myös sisäpuolelta eristetty hirsiseinä ei ole täysin ongelmaton. Lämmöneriste jäähdyttää hirren sisäpintaa, jolloin sisäilman kosteus voi tietyissä olosuhteissa alkaa tiivistyä hirren sisäpintaan. Erityisesti avauksissa US4 ja US5 havaittu 100mm eristepaksuus on jo riskialtis.

25/45 2.3.5. Ulkoseinärakenteen lisälämmöneristeen mikrobitutkimus Ulkoseinän lisälämmöneristeestä kerättiin 6 kpl materiaalinäytteitä mikrobitutkimusta varten. Mikrobinäytteiden sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan ja mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. Näytteet kerättiin seuraavasti: Näyte US1: Ulkoseinän lisälämmöneriste, mineraalivilla - US1 Näyte US2: Ulkoseinän lisälämmöneriste, mineraalivilla - US2 Näyte US3: Ulkoseinän lämmöneriste, mineraalivilla - US3 Näyte US4: Ulkoseinän lisälämmöneriste, mineraalivilla - US4 Näyte US5: Ulkoseinän lisälämmöneriste, mineraalivilla - US5 Näyte US6: Ulkoseinän lisälämmöneriste, mineraalivilla - US6 Valviran asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan IV (Asumisterveysasetus 20) mukaan laimennusviljelyllä analysoidussa näytteessä voidaan katsoa olevan mikrobikasvustoa, kun näytteen home- ja hiivasienten pitoisuus on vähintään 10 000 cfu/g tai aktinomykeettien pitoisuus 3000 cfu/g. Näytteen bakteeripitoisuus vähintään 100 000 cfu/g viittaa bakteerikasvuun materiaalissa. Sienikasvusto materiaalissa viittaa materiaalissa olevaan kosteus- ja mikrobivaurioon. Mikäli materiaalissa havaitaan vain suuri bakteeripitoisuus, tämä voi johtua myös materiaalin likaisuudesta, joten ainoastaan bakteeripitoisuuden perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä materiaalin vaurioitumisesta. Vaikka sienipitoisuus jää alle 10 000 cfu/g voivat löydökset viitata mikrobikasvustoon silloin, kun näytteessä havaitaan kosteus- ja homevaurioon viittaavia kosteusvaurioindikaattoreita ja sienten kokonaispitoisuus on 5000-10000 cfu/g tai näytteen sienisuvusto on epätavallisen yksipuolinen (1-2 lajia/sukua) ja pitoisuus kuitenkin >5000 cfu/g. Usean indikaattorin esiintyminen pieninä pitoisuuksina saattaa viitata itiöiden kerääntymiseen näytemateriaalin ajan myötä tai vanhaan kuivuneeseen vaurioon. Mikrobeille altistuminen ja oireilu ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Jotkut ihmiset voivat oireilla jo tavanomaisista mikrobipitoisuuksista, erityisesti, jos he ovat altistuneet ko. mikrobeille aiemmin. Materiaalinäytteiden tulkinta Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan: Taulukko 4 Ulkoseinän lämmöneristeen mikrobinäytteiden tulokset RAJA- ARVOT NÄYTE SIENET BAKT. SÄDE- SIENET 10 000 (5000 *) 100 000 3 000 PITOISUUS MATERIAALINÄYTTEET KOSTEUSVAURIOLAJIT TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 US1 <45 <45 <45 0 US2 <45 450 <45 0 US3 590 500 <45 Aspergillus penicillioides 0 US4 45 45 <45 0 US5 91 230 <45 0

26/45 US6 180 91 <45 0 Harmaalla taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. *) Raja-arvo koskee vain kosteusvauriota indikoivaa lajistoa Näytteissä ei havaittu viitettä vauriosta.

27/45 2.3.6. Julkisivuverhouksen kunto Hirsirakenteiset ulkoseinät ovat verhottu julkisivulaudoituksella. Julkisivulaudoitusta avattiin sen alaosasta pystylaudoituksen kohdalta. Tässä kohdassa laudoituksen alla on vaakakoolaus ja tervapaperi hirttä vasten. Koska rakenne on toteutettu vaakakoolauksella, ei julkisivulaudoituksen takana ole yhtenäistä tuuletusrakoa. Julkisivulaudoituksen ja sen maalipinnan kunto on välttävä. Avatuissa julkisivun kohdissa ei havaittu vaurioituneita hirsiä. Kuva 30 Julkisivu on laudoitettu. Julkisivun pinnat ovat yleisesti kuluneet. Kuva 31. Kellarin sisäänkäynnin kohdalla on puutteellinen pellitys, josta vedet ohjautuvat julkisivulle. 2.3.7. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Rakennuksen ulkoseinät ovat vanhan sisäänkäynnin kohdalle tehtyä kopiohuonetta lukuun ottamatta hirsirunkoisia. Kopiohuoneen ulkoseinä on mineraalivillaeristetty tuuletusraoton puurankarakenne. Tutkimusten perusteella kaikkia hirsirakenteisia ulkoseiniä on lisälämmöneristetty sisäpuolelta. Lisälämmöneristeen paksuus vaihtelee 25 mm ja 100 mm välillä. Tutkimuksessa tehtyjen mikrobianalyyseissä ja kosteusmittauksissa ulkoseinän lämmöneristekerroksissa ei havaittu viitteitä kosteus- ja mikrobivaurioista. Kuitenkin erityisesti kopiohuoneen höyrynsuluton ja tuuletusraoton rankaseinä on riskirakenne. Rakenteen eristetilan kosteusmittauksissa havaittiin lievästi koholla oleva absoluuttinen kosteuspitoisuus. Myös sisäpuolelta lämmöneristetty hirsiseinä ei ole rakenteena optimaalinen. Erityisesti 50 100 mm sisäpuolinen lämmöneriste voi aiheuttaa hirren sisäpinnan jäähtymistä lähelle kastepistettä, kun sisäilma on kosteaa. Ulkoseinien rakenneavausten perusteella hirsisrakenne on kuitenkin hyvässä kunnossa, eikä lisälämmöneristeestä löydetty mikrobikasvua materiaalinäytteiden laboratorioanalyysissä. Lämmöneriste ei aiheuta nykyisellään toimenpiteitä, mutta seuraavassa peruskorjauksessa se on suositeltavaa poistaa, jolla rakenteen pitkäaikaissäilyvyyttä parannetaan. Kiireelliset toimenpiteet: Kellarin sisäänkäynnin katon vedenpoisto ja pellitys korjataan Toimenpiteet 1 3 vuoden kuluessa: Puretaan kopiohuoneen ulkoseinän lämmöneristeet ja uusitaan rakenne kunnollisella höyrynsululla. Seuraavan peruskorjauksen toimenpiteet (5-10 vuoden kuluessa):

28/45 Puretaan ulkoseinien sisäpuoliset mineraalivillalla tehdyt lämmöneristeet. 2.4. Vesikatto- ja yläpohjarakenteet 2.4.1. Yläpohjarakenteen rakennetyyppi rakenneavausten perusteella Yläpohjan rakennekerroksia tarkastettiin avaamalla niitä ullakolta kolmesta eri kohdasta. Avauksia tehtiin eri puolille rakennusta. Seuraaviin valokuviin on kirjattu rakenneavausten tiedot. Yläpohja YP1 opettajien huoneen kohdalla (ylhäältä päin lukien): 300mm puhallusvillaa 500mm purua tervapaperi laudoitus (ei läpäisty) Kuva 32 Rakenneavaus YP1 Yläpohja YP2 luokan 1 kohdalla (ylhäältä päin lukien): 200 300mm puhallusvillaa n. 300mm olki/hiekka 25mm laudoitus 50mm ilmarako laudoitus (ei läpäisty) Kuva 33 Rakenneavaus YP2

29/45 Yläpohja YP3 ruokasalin kohdalla (ylhäältä päin lukien): 200 300mm puhallusvillaa 300mm purua rakennuspahvi laudoitus (ei läpäisty) Kuva 34 Rakenneavaus YP3 2.4.1. Havainnot yläpohjarakenteen kunnosta ja tuulettuvuudesta Yläpohjarakenteen kuntoa ja tuulettuvuutta havainnoitiin aistinvaraisesti ullakkotilasta. Katselmuksessa tehtiin seuraavia havaintoja: Ullakon räystäiden tuuletusvälit ovat havaintojen perusteella hyvin pienet, eikä tuulettuvuus räystäiltä ole hyvä. Katselmuksessa ei kuitenkaan havaittu kosteusjälkiä, jotka viittaisivat kosteuden kondensoitumiseen peltikatteen alapinnassa. Todennäköisesti ullakko tuulettuu väljien ikkunoiden sekä harvojen päätykolmiolaudoitusten kautta. Ullakolla havaittiin kaksi eristämätöntä viemärin tuuletusputkea. Toisen putken kohdalla on myös vuotojälki siivouskomeron katossa. Ullakolla on opettajien huoneen puolella vanhan ulkoseinän päätykolmio kohdassa, jossa on ilmeisesti aiemmin ollut ulkoseinä. Koska ulkoseinä on ollut hirsirakenteinen, ei vanhojen ulkoseinän osien jääminen rakennukseen pitäisi olla ongelma. Yksi katon hirsikannattajista on menettänyt stabiliteettinsa todennäköisesti IV-kanavan asennuksen takia.

30/45 Kuva 35 Ullakko ei tuuletu räystäältä Kuva 36 Ullakko tuulettuu havaintojen perusteella välien ikkunoiden kautta Kuva 37 Ullakolla on opettajien huoneen päässä vanhan ulkoseinän päätykolmio. Kuva 38 Vanha ulkoseinän päätykolmio Kuva 39 Eristämätön viemärin tuuletusputki Kuva 40 Tuuletusputken kohdalla on vuotojälkiä sisäkatossa.

31/45 Kuva 41 Puutteellisesti jäykistetty, vääntynyt kattokannattaja 2.4.1. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Tutkimusten perusteella yläpohjarakenteen alapinnassa on laudoitus sekä osassa rakennusta lisäksi tervapaperi ja osassa aluetta tavallinen rakennuspahvi. Lämmöneristeenä on olki tai puru ja päälle puhallettu puhallusvillaeriste. Rakenne on rakennusfysikaalisesti arvioituna toimiva, sillä rakenteessa ei ole sen alapinnan yläpuolella kosteustiiviitä rakennekerroksia, joissa suhteellinen kosteus pääsisi nousemaan korkeaksi. Täten kosteus siirtyy lämmöneristeen läpi ullakon tuuletettuun tilaan. Ullakon tuuletus on aistinvaraisesti arvioituna riittävä, mutta tuuletusta voitaisiin parantaa räystäillä. Kiireelliset toimenpiteet: Viemärin tuuletusputkien eristäminen Vääntyneen kattokannattajan tukeminen Toimenpiteet 1-3 vuoden kuluessa: Ullakon räystästuuletuksen parantaminen 2.5. Väliseinärakenteet 2.5.1. Väliseinärakenteen rakennetyyppi rakenneavausten perusteella Väliseinärakenteisiin tehtiin tutkimuksen yhteydessä 2 kpl rakenneavauksia rasiaporalla (RAK VS1- VS2). Lisäksi kantavan väliseinän hirsien kuntoa tutkittiin alapohjan avauksesta AP3. Seuraaviin valokuviin on kirjattu rakenneavausten tiedot.

32/45 Rakenneavaus VS1: Puukuitulevy 9mm Koolaus+ilmarako 25mm Puurunko+villa (tuplarunko) 100 mm+70 mm Koolaus 25 mm Puukuitulevy 9mm Kuva 42 Rakenneavaus VS1 Rakenneavaus VS2: Puukuitulevy 9mm Koolaus+ilmarako 25mm Pinkopahvi Hirsi Kuva 43 Rakenneavaus VS2 2.5.2. Havainnot väliseinärakenteista Väliseinien kunnosta tehtiin seuraavia havaintoja: Rakenneavauksista VS1 ja VS2 ei havaittu kosteusvaurioihin viittavia jälkiä tai vaurioita Rakenneavauksesta AP3 tarkastettujen alimpien väliseinähirsien kunto oli hyvä. Hirsistä mitattiin kuitenkin lievästi koholla olevia kosteuksia (15 16 paino-%). 2.5.3. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Tutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella alkuperäiset kantavat väliseinät ovat hirsiseiniä, joiden päälle on koolattu puukuitulevy. Lisäksi rakennuksessa on puurankaisia villaeristettyjä väliseiniä. Väliseinissä ei havaittu selviä viitteitä tai kosteus- tai mikrobivaurioista. Alapohjan avauksessa AP3 havaittiin lievästi koholla olevia kosteuslukemia väliseinän lattiatason alapuolella sijaitsevissa alimmissa hirsissä. Toimenpiteet: Ei toimenpiteitä

33/45 2.6. Alakattorakenteet 2.6.1. Alakattorakenteiden rakennetyyppi rakenneavausten perusteella Alakattorakenteisiin tehtiin tutkimuksen yhteydessä 2 kpl rakenneavauksia rasiaporalla (RAK AK1- AK3). Seuraaviin valokuviin on kirjattu rakenneavausten tiedot. Rakenneavaus AK1: Puukuitulevy 14mm Ristikoolaukset+ilmarako 60mm Kattopaneeli Laudoitus Kuva 44 Rakenneavaus AK1 Rakenneavaus AK2: Puukuitulevy 14mm Laudoitus 25mm Koolaus+ilmarako 50mm Laudoitus Kuva 45 Rakenneavaus AK2

34/45 Rakenneavaus AK3: Puukuitulevy 14mm Laudoitus 25mm Koolaus+ilmarako 50mm Laudoitus Kuva 46 Rakenneavaus AK3 2.6.2. Havainnot alakattorakenteista Alakattorakenteiden kunnosta tehtiin seuraavia havaintoja: Rakenneavauksessa AK3 havaittiin mikrobikasvustoa, josta kerättiin materiaalinäyte AK3 mahdollisten lajien tunnistamista varten. Kasvusto on todennäköisesti syntynyt vanhan kattovuodon takia. Tutkimushetkellä kohdassa ei havaittu kohonneita kosteuslukemia piikkimittarilla mitattuna. 2.6.3. Alakattorakenteen mikrobitutkimus Alakaton rakenneavauksesta AK3 kerättiin 1 kpl materiaalinäytteitä mikrobitutkimusta varten. Mikrobinäytteiden sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan ja mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. Näytteet kerättiin seuraavasti: Näyte AK3: Alakattorakenteen koolaukset Valviran asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan IV (Asumisterveysasetus 20) mukaan laimennusviljelyllä analysoidussa näytteessä voidaan katsoa olevan mikrobikasvustoa, kun näytteen home- ja hiivasienten pitoisuus on vähintään 10 000 cfu/g tai aktinomykeettien pitoisuus 3000 cfu/g. Näytteen bakteeripitoisuus vähintään 100 000 cfu/g viittaa bakteerikasvuun materiaalissa. Sienikasvusto materiaalissa viittaa materiaalissa olevaan kosteus- ja mikrobivaurioon. Mikäli materiaalissa havaitaan vain suuri bakteeripitoisuus, tämä voi johtua myös materiaalin likaisuudesta, joten ainoastaan bakteeripitoisuuden perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä materiaalin vaurioitumisesta. Vaikka sienipitoisuus jää alle 10 000 cfu/g voivat löydökset viitata mikrobikasvustoon silloin, kun näytteessä havaitaan kosteus- ja homevaurioon viittaavia kosteusvaurioindikaattoreita ja sienten kokonaispitoisuus on 5000-10000 cfu/g tai näytteen sienisuvusto on epätavallisen yksipuolinen (1-2 lajia/sukua) ja pitoisuus kuitenkin >5000 cfu/g. Usean indikaattorin esiintyminen pieninä pitoisuuksina saattaa viitata itiöiden kerääntymiseen näytemateriaalin ajan myötä tai vanhaan kuivuneeseen vaurioon. Mikrobeille altistuminen ja oireilu ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Jotkut ihmiset voivat oireilla jo tavanomaisista mikrobipitoisuuksista, erityisesti, jos he ovat altistuneet ko. mikrobeille aiemmin. Materiaalinäytteiden tulkinta Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan:

35/45 Taulukko 5 Alakattorakenteen mikrobinäytteiden tulokset RAJA- ARVOT NÄYTE SIENET BAKT. SÄDE- SIENET 10 000 (5000 *) 100 000 3 000 PITOISUUS MATERIAALINÄYTTEET KOSTEUSVAURIOLAJIT TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 AK3 <45 45 <45 0 Harmaalla taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. *) Raja-arvo koskee vain kosteusvauriota indikoivaa lajistoa Näytteissä ei havaittu viitettä vauriosta. 2.6.4. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Alakattorakenteiden avausten perusteella alakattorakenteet on koolattu yläpohjarakenteeseen. Sisäpintana on puukuitulevy. Alakattorakenteissa havaittiin avauksessa AK3. Laboratorioanalyysin perusteella kasvusto ei kuitenkaan ole aktiivista, vaan se on kuivunut. Kasvusto on siis todennäköisesti vanhan vuodon seurauksena syntynyttä mikrobikasvustoa. Vaikka mikrobikasvusto on kuivunutta, on se suositeltavaa korjata. Toimenpiteet 1 3 vuoden kuluessa: Uusitaan tekstiilityön luokan alakattorakenne. Laudoitus jossa on kuivunutta mikrobikasvustoa, uusitaan tai puhdistetaan mekaanisesti. 3. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ Rakennuksen tiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Pääosin kaikkiin tiloihin on sijoitettu tulo- ja poistoilman päätelaitteet ja ilmanjako on toteutettu sekoittavana. 3.1. Ilmanvaihtokoneet ja säätölaitteet Rakennusta palveleva ilmanvaihtokone sijaitsee ullakkokerroksen IV-konehuoneessa. Kone on asennettu vuonna 2005. Yleisilmanvaihtoa palveleva tulo- ja poistokone (3TK/PK1, Enervent) on varustettu lämmöntalteenotolla (regeneratiivinen / pyörivä). Tuloilmakone on varustettu lämmityspatterilla (vesi), mutta ei jäähdytyksellä. Taulukko 6 Rakennuksen ilmanvaihtoa palvelevat ilmanvaihtokoneet ja niiden suunnitellut ilmamäärät Konepositio Palvelualue Valm. vuosi Ilmamäärä l/s 3TK / PK1 Yleisilmanvaihto 2005 +1309-1138 3PF1.1 Poistettu käytöstä Sijainti/Huomio IV-konehuone

36/45 3PF1.2 Wc tilat - -80 Vesikatto 3PF1.3 Keittiö huuvat - -95 Vesikatto Tuloilman ilmansuodatus on toteutettu pussisuodattimella (F7), joka on riittävä kyseiseen käyttöön. Tuloilman suodatinasennukset ovat tiiviitä eikä ohivirtauksia havaittu. Tuloilmakoneen kammioissa tai lämmityspatterin otsapinnassa ei ole havaittavissa irtolikaa ja koneen sisäpinnat ovat silmämääräisesti arvioituna hyvin puhtaita. 3.1.1. Säätö ja alakeskukset Rakennusta palvelevia ilmanvaihtokoneita ohjataan, valvotaan ja säädetään rakennusautomaatiojärjestelmän (TAC) välityksellä. Järjestelmällä on verkkoliityntä ja sen etäkäyttö kaupungin keskusvalvomosta on mahdollista (sijaitsee eri rakennuksessa). Järjestelmän alakeskus sijaitsee IV- konehuoneessa, alakeskusta ei ole varustettu paikalliskäyttölaitteella. Alakeskuksen asennukset vaikuttivat siisteiltä ja asianmukaisilta. Alakeskuslaitteet on asennettu todennäköisesti ilmanvaihtojärjestelmään tehtyjen muutostöiden yhteydessä vuonna 2005. Ilmanvaihtokoneen lämmityspatterin säätöventtiilin venttiilimoottori pitää epänormaalia ääntä. Muuten koneessa ei havaittu poikkeavia laakeriääniä tms. 3.2. Ilmanvaihtokanavien puhtaustarkastelut Tässä osiossa tarkastellaan ilmanvaihtokanavistojen puhtautta silmämääräisesti. Rakennuksen ilmanvaihtokanavat ovat sinkittyä kierresaumattua peltikanavaa, jotka ovat puhdistettu vuonna 2017. Ilmanvaihtolaitteiden puhdistaminen ja huoltovelvoite määritellään seuraavasti. Pelastuslaki 29.4.2011/379 (3 luku 13 ) Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta huolehdittava, että: ilmanvaihtokanavat ja -laitteet on huollettu ja puhdistettu siten, että niistä ei aiheudu tulipalon vaaraa Silmämääräisesti arvioituna tuloilmakanavissa tai tuloilman päätelaitteissa ei ole irtolikaa. Visuaalisen arviointiasteikon perusteella tuloilmakanavat ja tuloilman päätelaitteet ovat puhtaita. Poistoilmakanavissa on vähäistä pölykertymää ja poistoilmaventtiilit ovat melko puhtaita.

37/45 Kuva 47 Tuloilmakanavan pölykertymä on visuaalisesti arvi-kuvoituna puhdas 48 Poistoilmakanavassa on vähän näkyvää pölykertymää Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmästä kartoitettiin myös mineraalivillakuitulähteitä. Ilmanvaihtokoneen puhallinosan jälkeisessä lamellivaimentimessa on käytetty äänenvaimennusmateriaalina mineraalivillalevyjä. Mineraalivillakuitulevyt ovat päällystetty suojakankaalla, jolloin kuitujen irtoaminen on epätodennäköistä. Lamellivaimentimien ulkopinnat ovat puhtaita ja ehjiä. 3.3. Ilmavirtamittaukset Tiloissa tehtiin pistokoeluontoisesti kohdennettuja ilmavirtamittauksia, joiden tulokset ovat esitetty taulukossa Taulukko 7 Ilmavirtamittausten tulokset. Tilakohtaisia ilmavirtoja mitattiin päätelaitteista, lisäksi kohteessa mitattiin kokonaisilmavirrat ilmanvaihtokoneen tulo- ja poistokanavista. RakMK D2:ssa määritellään sallitut poikkeamat suunniteltujen ja mitattujen ilmavirtojen suhteen, tilakohtaisesti ± 20 % ja järjestelmäkohtaisesti ± 10 Taulukko 7 Ilmavirtamittausten tulokset Tila Tyyppi IV-KONE Suunniteltu (dm 3 /s) Mitattu dm3/s Mitatun ero suunnitteluarvoon Luokkatila tulo 3TK/PK 170 188 11 % 06 poisto 3TK/PK -170-169 -1 % Luokkatila tulo 3TK/PK 180 217 21 % 012 poisto 3TK/PK -180-205 14 % Luokkatila tulo 3TK/PK 200 214 7 % 019 poisto 3TK/PK -200-200 0 % IV-koneh. tulokananva 3TK/PK 1309 1484 13 % poistokanava 3TK/PK -1138-1225 8 %

38/45 Mittausten perusteella ilmamäärät vastaavat pääosin suunniteltuja arvoja. Säännöllisiä huomattavia, yli 20 % eroja tilakohtaisiin suunniteltuihin ilmamääriin ei havaittu. Järjestelmäkohtaisesti yli 10 % ylitys mitattiin yleisilmanvaihtoa palvelevan ilmanvaihtokoneen tuloilmamäärässä. Tulo- ja poistoilmamäärät ovat hieman epätasapainossa toisiinsa nähden. Nykyisessä tilanteessa ilmanvaihto saattaa aiheuttaa jonkin verran ylipaineisuutta tiloihin, joka ei pitemmällä aikavälillä ole suositeltavaa. Kokonaisilmamääriä voidaan säätää puhaltimien taajuusmuuttajilla lähemmäksi suunniteltuja arvoja sekä tasapainotilannetta. 3.4. Johtopäätökset Rakennusta palvelevat ilmanvaihtokoneet ovat teknisesti kunnossa ja puhtaita. Merkittäviä likaantumisia tai ohivirtauksia ei havaittu. Mineraalivillaa esiintyy ilmanvaihtokoneen jälkeisessä kanavaäänenvaimentimessa, jonka lamelliosissa on käytetty äänenvaimennukseen mineraalivillalevyä. Mineraalivillalevyt ovat päällystetty suojakankaalla, joka estää kuitujen irtoamisen. Suojakankaiden pinnat ovat ehjiä. Visuaalisen tarkastelun perusteella ilmanvaihtojärjestelmällä ei ole puhdistustarvetta. Tilakohtaisten ilmavirtamittausten perusteella tilojen ilmavirroissa ei ole säännöllisiä huomattavia (yli 20 %) poikkeamia suunnitteluarvoihin. Tila- ja järjestelmäkohtaisten ilmamäärämittausten perusteella tulo- ja poistoilmamäärien suhde on hieman ylipaineinen. Kokonaisilmamääriä tulee säätää yleisilmanvaihtoa palvelevalta ilmanvaihtokoneelta lähemmäksi suunnitteluarvoja, jolloin myös tavoitteellinen paine-ero ulkoilmaan todennäköisesti saavutetaan (lievä alipaine). 3.5. Toimenpide-ehdotukset Kiireelliset ja huoltoluonteiset toimenpiteet Ei toimenpiteitä Muut suositellut toimenpiteet Ilmanvaihtokoneen 3TK/PK1 tulo- ja poistoilmamäärien säätäminen lähemmäksi suunnitteluarvoja (tulo- ja poistoilmamäärien tasapainotus) 4. SISÄILMAOLOSUHTEET JA SEURANTAMITTAUKSET Sisäilman olosuhteita mitattiin rakennuksen eri tiloissa. Mittauspisteistä mitattiin kahden viikon seurantamittauksena lämpötilaa, ilman suhteellista kosteutta, ilman hiilidioksidipitoisuutta sekä ulkovaipan yli vaikuttavaa paine-eroa. Mittaustulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 7. 4.1. Sisäilman olosuhteet Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Hiilidioksidipitoisuuksia mitattiin neljästä eri tilasta. Hiilidioksidipitoisuudet olivat yleisesti hyvällä tasolla kaikissa mitatuissa tiloissa. Hiilidioksidipitoisuuden raja-arvo on Asumisterveysasetuksessa määritelty 1550 ppm, kun ulkoilman hiilidioksidipitoisuutta ei mitata. Korkein mitattu arvo oli noin 1000 ppm, joka ei ylitä toimenpiderajaa.

39/45 Sisäilman lämpötila ja kosteus Sisäilman lämpötilat olivat viitearvojen mukaiset kaikissa mitatuissa tiloissa (Asumisterveysasetuksen STMa 545/2015 toimenpiderajat ovat lämmityskaudella +18 C +26 C). Lämpötilat olivat kaikissa tiloissa luokkaa 21 C 23 C. Sisäilman suhteellinen kosteus lämmityskauden ulkopuolella määräytyy pitkälti ulkona vallitsevasta kosteudesta. Sisäilman tavoitteellinen suhteellinen kosteus tulisi olla 20-60 %:n välillä. Sisäilma on mittausten perusteella ajoittain hyvin kuivaa. Mittauksissa havaittiin jopa alle 15% suhteellisia kosteuksia. 4.2. Paine-eron seurantamittaukset Suomen rakennusmääräyskokoelman osan D2 mukaan rakennus suunnitellaan yleensä ulkoilmaan nähden hieman alipaineiseksi, jotta voitaisiin välttyä kosteusvaurioilta rakenteissa sekä mikrobien aiheuttamilta terveyshaitoilta. Lisäksi sisätila ei saisi olla liian ylipaineinen, jotta vältetään kosteuden siirtyminen konvektiolla rakenteisiin. Paine-eromittausten perusteella tilojen paine-ero ulkovaipan yli on hyvin lähellä tasapainotilaa. Paine-ero on suurimmillaankin alle 5 Pascalin alipaine ulkoilmaan nähden. Ajoittain tilat ovat noin 1 2 Pa ylipaineiset ulkoilmaan nähden. 4.3. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Seurantamittausten perusteella tilojen sisäilman hiilidioksidipitoisuus ja lämpötila ovat tavoitetasolla. Sisäilma on kuitenkin ajoittain todella kuivaa, vaikka mittaukset suoritettiin loka-marraskuussa. Todennäköisesti ilma on vielä kuivempaa, kun ulkoilman lämpötila on pakkasella. Sisätilojen paine-ero ulkovaipan yli on hyvin lähellä tasapainotilaa. Täten paine-erot ovat tavoitellun kaltaiset. Mittauksissa havaittiin lievää ylipaineisuutta, joka oli niin lievää, että sillä ei ole vaikutusta rakenteiden kestävyyteen. Toimenpiteet: Sisäilman kuivuutta voidaan halutessa yrittää välttää pienentämällä ilmanvaihtoa yöaikaisin ja viikonloppuisin. Ilmanvaihdon aikasäätöjen täytyy kuitenkin olla sellaiset, että paine-eroissa ei tapahdu merkittävää muutosta ohjeellisiin arvoihin. 5. SISÄILMAN EPÄPUHTAUDET 5.1. Sisäilman mineraalivillakuidut Mineraalivillakuitujen lähteet: Tutkimuksissa havaittiin putkieristeissä näkyviä mineraalivillapintoja, joista voi siirtyä villakuituja sisäilmaan.

40/45 Kuva 49 Näkyvä villapinta putkieristeessä Kuva 50 Näkyvä villapinta putkieristeessä Mineraalivillakuitujen laskeumanäytteet: Sisäilman mineraalivillakuitujen esiintymistä tarkasteltiin yhteensä 5 kpl näytteillä. Kuitulaskentaraportti on kokonaisuutena raportin liitteenä 4 ja näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Laskeumanäytteiden mineraalivillakuitupitoisuudet ovat esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 8 Näyte Tila Mineraalivillakuitupitoisuus (kpl/cm 2 ) Vi 1 Opettajien huone 0,4 Vi 2 Tekstiilityö 0 Vi 3 Luokka 1 0,14 Vi 4 Luokka 5 0,4 Vi 5 Luokka 3 <0,1 Työterveyslaitoksen viitearvo mineraalivillakuitujen laskeumanäytteille on 0,2 kpl/cm2. Laskeumanäytteiden mineraalivillakuitupitoisuudet ylittävät viitearvon näytteessä Vi 1 ja Vi 4. Ainoastaan tekstiilityön luokasta otetusta näytteestä ei löydetty ollenkaan villakuituja. 5.2. Pölyt Tilojen pölytasoa tarkasteltiin aistinvaraisesti tutkimusten yhteydessä. Tilojen yläpölyjen siivous on tehtyjen havaintojen perusteella riittävällä tasolla.

41/45 Kuva 51 IV-kanavien päällä havaittiin lievää pölykertymää. Kuva 52 Yläpölyt on siivottu kaappien päältä. 5.3. VOC-yhdisteet Sisäilman VOC-yhdisteet: Sisäilman VOC-yhdisteiden pitoisuuksien määrittämistä varten kerättiin ilmanäytteet VOC S1 VOC S3 liitteen 1 tutkimuskarttaan merkityistä tiloista. Ilmanäytteet kerättiin tilojen keskialueelta, noin 1 metrin korkeudelta. Ilmanäytteillä pyritään selvittämään sisäilman mahdollisia VOC-päästöjä. Ilmanäytteet kerättiin Gillian GilAir Plus pumpulla Tenax TA adsorbenttiputkiin. Näytettä kerättiin yhteensä 5 litraa keräinpumpun virtausnopeuden ollessa 200 ml/min ja näytteenottoajan ollessa 25 min. Kerättyjen näytteiden lisäksi laboratoriossa analysoitiin niin sanottu kenttänolla, jota on säilytetty samoissa olosuhteissa kuin varsinaisia näyteputkia. Nollaputkea käytetään tulosten tulkinnassa. Näytteet analysoitiin WSP Finland Oy:n laboratoriossa. Tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteenä 3. Tuloksien tulkinta tehdään Asumisterveysasetuksen (545/2015) ja Valviran asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (8/2016) osan III mukaan. Raja-arvot eri yhdisteille ovat seuraavat: TXIB: 16 μg/m 3 (yhdisteen omalla vasteella) 2-etyyli-1-heksanoli: 15 μg/m 3 (yhdisteen omalla vasteella) Naftaleeni: 10 μg/m 3 Styreeni: 40 μg/m 3 (tolueenivasteella) TVOC-kokonaispitoisuus: 400 μg/m 3 (tolueenivasteella) Lisäksi jos muun yksittäisen yhdisteen pitoisuus ylittää 50 μg/m 3, tulee yhdisteen haitallisuus ja lähde selvittää. Tulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa.

42/45 Sisäilman VOC-pitoisuudet ja yhdisteet ovat tavanomaisia. 5.4. Formaldehydi Sisäilman formaldehydipitoisuuden määrittämistä varten kerättiin ilmanäytteet ALD-645 ALD-647 liitteen 1 tutkimuskarttaan merkityistä tiloista. Ilmanäytteet kerättiin tilojen keskialueelta, noin 1 metrin korkeudelta. Ilmanäytteillä pyritään selvittämään sisäilman mahdollista formaldehydipitoisuutta. Näytteet kerättiin ilmapumpulla 2,4-dinitrofenyylihydratsiinilla päällystettyyn Sep-Pak C18- patruunakeräimeen. Näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 4. Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksessa (STMa 545/2017) on määritetty, että asunnon tai muun oleskelutilan sisäilman formaldehydipitoisuus lyhyen ajan keskiarvopitoisuus 30 minuutin mittauksen aikana ei saa ylittää arvoa 100 μg/m3.

43/45 Näyte ALD-645 Luokka 5 Näyte ALD-646 Tekstiilityö Näyte ALD-647 Opettajien huone Formaldehydipitoisuus (μg/m 3 ) 1,7 <1,3 2,0 Näytteissä ei havaittu kohonneita formaldehydipitoisuuksia. 5.5. Johtopäätökset Opettajien huoneessa ja 5. luokan luokkatilasta (luokka 5 tutkimuskartassa) havaittiin viitearvon ylitys mineraalivillalaskeumamittauksessa. Lisäksi kahdessa muussakin näytteessä havaittiin vähäisiä määriä villakuituja. Kaikki mahdolliset villakuitujen lähteet kuten avonaiset putkieristeet tulee paikata, minkä jälkeen tilat siivotaan perusteellisesti kuitujen poistamiseksi. Siivous tulee suorittaa perusteellisesti ja oikeilla työmenetelmillä. Ohjeena käytetään työterveyslaitoksen mineraalikuitujen siivousohjetta. Kiireelliset toimenpide-ehdotukset Poistetaan kiinteistön kuitulähteet ja tehdään kiinteistölle perusteellinen kuitu- ja pölysiivous. 6. HAITTA-AINEET 6.1. Tutkitut materiaalit ja tehdyt analyysit Seuraavassa taulukossa on yhteenveto otetuista materiaalinäytteistä ja niille tehdyistä analyyseistä. Taulukko 9 Tutkimuksessa otetut materiaalinäytteet ja niille tehdyt analyysit. Taulukossa käytetyt analyysien lyhenteet: ASB = asbestianalyysi, PAH = PAH-analyysi, PCB = PCb-analyysi, RM = raskasmetallianalyysi Näyte Materiaali ja (näytteenottopaikka) Tehdyt analyysit 1 Lattiamatto + liima + punainen tasoite (Luokka 3) ASB 2 Vanha vihertävä lattiamatto + liima + puukuitulevy (Tekstiilityö) ASB AP1 Alapohjarakenteen tervapaperi PAH

44/45 6.2. Haitta-aineanalyysien tulokset 6.2.1. Todetut asbestipitoiset materiaalit rakennuksessa Kuva 53 Luokan 3 lattian punainen tasoite sisältää asbestia (antofylliitti). 6.2.2. Todetut PAH-pitoiset materiaalit rakennuksessa Kuva 54 Alapohjarakenteen tervapaperi sisältää PAH-yhdisteitä. Alapohjarakenteen lisäksi tervapaperia havaittiin yläpohjassa sekä julkisivun takana. Myös näitä tervapapereita tulee tämän tutkimuksen perusteella käsitellä PAH-pitoisina. 6.3. Haitta-ainepitoisten materiaalien määräarviot Haitta-ainepitoisia materiaaleja rakennuksessa on havaintojen ja arvioiden perusteella: Luokan 3 lattian asbestipitoista tasoitetta noin 69 m 2. Alapohjan, yläpohjan ja ulkoseinärakenteen tervapaperia noin 900 m 2.

45/45 7. ALTISTUMISOLOSUHTEIDEN ARVIOINTI Selkein tutkimuksissa havaittu sisäilmaa heikentävä tekijä on laskeumanäytteillä löydetyt mineraalivillakuidut. Mineraalivillakuitujen lähteitä voivat olla havaitut avoimet putkieristeet. Lisäksi kuituja on voinut jäädä sisäilmaan ja tilojen tasopinnoille korjaustöiden seurauksena. Yhdestäkään kohteesta kerätystä mikrobinäytteestä ei löydetty laboratorioanalyysissä viitteitä vaurioista. Yksittäinen vanha vesivaurio tekstiilityöluokan katossa aiheuttaa myös paikallisen riskin sisäilman laadulle. Vanha vaurio, jossa saattaa olla kuolleita mikrobeja, ei välttämättä aiheuta sisäilmalle haittaa, mutta vaurio on kuitenkin suositeltavaa poistaa, jotta riskitekijät saadaan minimoitua. 8. YHTEENVETO TOIMENPITEISTÄ KIIREELLISYYDEN MUKAAN 8.1. Rakennetekniikka ja talotekniikka Kiireelliset toimenpiteet: Poistetaan kiinteistön kuitulähteet ja tehdään kiinteistölle perusteellinen kuitu- ja pölysiivous Puhdistetaan ryömintätilan kaikki rakennusjätteet. Korjataan kellarin sisäänkäynnin katon vedenpoisto ja pellitys. Eristetään viemärin tuuletusputket. Tuetaan vääntynyt kattokannattaja. Sisäilman kuivuutta voidaan halutessa yrittää välttää pienentämällä ilmanvaihtoa yöaikaisin ja viikonloppuisin. Ilmanvaihdon aikasäätöjen täytyy kuitenkin olla sellaiset, että sisäilma ei vaarannu esimerkiksi yöajaksi muuttuvien paine-erojen takia. Toimenpiteet 1-3 vuoden kuluessa: Ilmanvaihtokoneen 3TK/PK1 tulo- ja poistoilmamäärien säätäminen lähemmäksi suunnitteluarvoja (tulo- ja poistoilmamäärien tasapainotus) Puretaan ja korjataan kopiohuoneen alapohja uusimalla lämmöneristeet ja poistamalla alapinnan muovi. Puretaan kopiohuoneen ulkoseinän lämmöneristeet ja uusitaan rakenne kunnollisella höyrynsululla. Uusitaan tekstiilityön luokan alakattorakenne. Laudoitus jossa on kuivunutta mikrobikasvustoa, uusitaan tai puhdistetaan mekaanisesti. Parannetaan ullakon räystästuuletusta. Seuraavan peruskorjauksen toimenpiteet (5-10 vuoden kuluessa): Asennetaan ryömintätilan alustäytön päälle ei-kapillaarinen, lämpöä eristävä kerros esim. sepelistä, LECA-sorasta tai vaahtolasista. Uusitun ruokasalin alapohjan kevytsoratäyttö suositellaan madallettavan, jotta ryömintätila tuulettuu kunnolla. Puretaan ulkoseinien sisäpuoliset mineraalivillalla tehdyt lämmöneristeet.

GAMMELBACKA SKOLA KANSLIA 10 m 2 2,0 m 2 TK OPETT H KIRJASTO / KÄSITYÖ 69 m 2 3 m 2 ET RUOKASALI WC 2 m 2 56,5 m 2 PPP TK m 2 ET 2 m 2 OT 3 2,5 m 2 SIIV. 3 m 2 OT 3 68,0 m2 OT 3 73,8 m 2 WC 1,6 m 2 WC 1,7 m 2 WC 1,5 m 2 WC 1,7 m 2 1 KERROS TK 3,2 m 2 1,6 m 2

ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 367568 24.11.2017 1 (3) WSP Finland Oy Paulus Hedenstam Heikkiläntie 7 D 00210 HELSINKI Formaldehydianalyysi ilmanäytteestä Asiakasviite: Gammelbacka skola Näytteen kerääjät: Paulus Hedenstam Analyysin kuvaus: Formaldehydin määrittäminen ilmanäytteestä, Tulopvm.: 14.11.2017 Käsittelijä(t): Sari Snell, Outi Kammonen Analysointimenetelmä Ilmanäytteet on kerätty 2,4-dinitrofenyylihydratsiinilla päällystettyyn Sep-Pak C18-patruunakeräimeen. Aldehydit muodostavat hydratsiinin kanssa johdannaisia. Johdannaiset uutetaan keräimestä asetonitriilillä. Formaldehydin pitoisuus määritetään nestekromatografisesti, käyttäen ilmaisimena diodirividetektoria (360 nm). Pitoisuuden määrityksessä käytetään puhtaita vertailuaineita. Analyysimenetelmän formaldehydin kokonaismittausepävarmuus on 18 %. Menetelmän määritysraja on 0,1 µg, mikä vastaa 100 litran ilmanäytteelle pitoisuutta 1 µg/m³. Pitoisuudet on laskettu laboratoriolle ilmoitetun ilmamäärän avulla. Analyysi tehdään työohjeen KEMIA-TY-011 mukaisesti, joka perustuu standardiin ISO 16000-3. Työterveyslaitos PL 40, 00032 TYÖTERVEYSLAITOS, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 367568 24.11.2017 2 (3) CK17-06277-1 Näyte/keräin: Sep-Pak / ALD-645 Mittauspaikka: Gammelbacka skola Mittauskohde: Luokka Analysointipvm.: 21.11.2017/OKA1 Näytteenottoaika: 13.11.2017 15:19-13.11.2017 16:29 Ilmamäärä: 70,14 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö HTP 8 h Formaldehydi 1,7 µg/m³ 100 CK17-06277-2 Näyte/keräin: Sep-Pak / ALD-646 Mittauspaikka: Gammelbacka skola Mittauskohde: Luokka Analysointipvm.: 21.11.2017/OKA1 Näytteenottoaika: 13.11.2017 15:20-13.11.2017 16:30 Ilmamäärä: 69,79 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö HTP 8 h Formaldehydi <1,3 µg/m³ 100 CK17-06277-3 Näyte/keräin: Sep-Pak / ALD-647 Mittauspaikka: Gammelbacka skola Mittauskohde: opet.huone Analysointipvm.: 21.11.2017/OKA1 Näytteenottoaika: 13.11.2017 15:22-13.11.2017 16:32 Ilmamäärä: 70,42 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö HTP 8 h Formaldehydi 2,0 µg/m³ 100 Tulosten tarkastelu Määritysrajaa pienemmät pitoisuudet on merkitty pienempi kuin -merkillä (<). Formaldehydi ärsyttää silmiä ja ylempiä hengitysteitä. Ihmisten herkkyys formaldehydin ärsytysvaikutuksille vaihtelee suuresti. Formaldehydin hajukynnys on 35 µg/m³. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (545/2015) asunnon ja muun oleskelutilan sisäilman formaldehydipitoisuuden vuosikeskiarvo ei saa ylittää 50 µg/m³ ja lyhyen ajan keskiarvopitoisuus 30 minuutin mittauksen aikana ei saa ylittää 100 µg/m³. Työterveyslaitoksen asettama viitearvo formaldehydipitoisuudelle toimistotyyppisillä työpaikoilla on 15 µg/m³. Työterveyslaitoksen viitearvot ovat tarkoitettu mahdollisten sisäilmaongelmien tunnistamiseen. Formaldehydin pitoisuus on kohonnut jos se ylittää 15 µg/m³, tämä viittaa sisäilman epätavanomaisiin lähteisiin. Viitearvot eivät ole terveysperusteisia. Työterveyslaitos PL 40, 00032 TYÖTERVEYSLAITOS, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 367568 24.11.2017 3 (3) Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC 17025. Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristölaboratoriot Urve Jakobson kemisti Helsinki Outi Kammonen asiantuntija Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, 00032 TYÖTERVEYSLAITOS, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

18000/KUITU/17 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU 16.11.2017 Puh. 0207 864 12 WSP Finland Oy Juuso Kieksi juuso.kieksi@wsp.com MINERAALIVILLALASKENTA Kohde Näytteenottopäivä Laskeuma-aika Analyysimenetelmät Tulokset Gammelbacka skola 1.11.2017 (Tuomo Uusitalo) 14 vrk Geeliteippinäytteiden mineraalivillakuitupitoisuudet laskettiin Nikon 50i polarisaatiomikroskoopilla. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Näytteenotosta vastaa tilaaja. Näyte Näytteenottopaikka Mineraalivillakuidut [kpl/cm 2* ] Vi 1 opettajanhuone 0,4 Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Vi 2 OT 3 62,5m2 0 Vi 3 OT 3 68m2 0,14 Vi 4 OT 3 73,8m2 0,4 Vi 5 kirjasto < 0,1 * Viitearvon 0,2 kpl/cm 2 ylittävät pitoisuudet kahden viikon laskeumanäytteille on lihavoitu (STM 2015: Asumisterveysasetus). WSP FINLAND OY Piia Manninen tutkija, FM piia.manninen@wsp.com WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puhelin 0207 864 11 Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU Puhelin 0207 864 12 Y-tunnus 0875416-5 www.wspgroup.fi

010 KANSLIA 8,8 m 2 09 TK 1,8 m 2 08 OPETT.H. 26,8 m 2 07 WC 2,0 m 2 011 ET 49,4 m2 uudet altaat 012 OPETUSTILA / KIRJASTO 60,4 m 2 uusi ovi JAKELULINJASTO 020 RUOKASALI / 55,0 m 2 ASTIANPESU huuva kuivaus rata PK esipesu -0,92-0,02 Kaide h 1000 KATTO 1500 300 300 300 300 300 900 1000 Vanha lautaset vanha kylmä vanha lämmin vanha vanha maidot vesipiete kaluste JK palautus siivous komero ±0,00 kynnys pois 06 OT 3 54,6 m2 sähköpisteet kymmenelle ompelukoneelle uusi kaluste K1 PK/KR 05 SIIV. 2,8 m 2 04 WC 1,4 m 2 03 WC naulakon lyhennys PPP 013 OT 3 59,4 m2 019 OT 3 64,5 m 2 uusi allas 018 WC 1,5 m2 017 WC 015 ET 20,9 m2 naulakot siirretään uudelle seinälle 016 VAR kynnys pois UUSI TYÖAIKAINEN OVI O9X21, ERITETTY 014 TK 8,6 m 2 1,3 m 2 seinä puretaan 1,5 m 2 467,1 m2 02 VAR Kuivaus kaappi 1,4 m2 ovi poistetaan 01 TK 2,8 m 2 kenkätelineet 2kpl Jamito K5-940 GAMMELBACKA SKOLA 1. KERROS