PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta Missä mennään; ei edellytä ennustamista Aineistot / Tilastot Mitä tilastoja ennustetaan? Mitä tilastoja käytetään seurannassa? Mallit ja menetelmät
VOIKO TALOUTTA ENNUSTAA? Ei: Paras arvio tämän vuoden BKT:lle (taso) on viime vuoden BKT Kyllä BKT:n ei odoteta kasvavan lainkaan Talouskasvun poikkeama nollasta suuntaan tai toiseen on satunnainen Laman todennäköisyydeksi ajatellaan 50 % Ei voi olla näin! Mutta: Jos paras arvio on BKT:n pitkän aikavälin keskikasvu (2.5-3 %), ennustajia ei tarvita Ennustajat hakevat aitoa ennustetta, joka vaihtelee yli ajan Ennustajat ovat keskimäärin oikeassa, mutta melkein aina väärässä Hyvinä aikoina talouskasvu aliarvioidaan ja huonoina yliarvioidaan
MITÄ ENNUSTETAAN? Päätavoite on ennustaa Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouskehitys Suomen yleinen talouskehitys Mitä tapahtuu Suomen maantieteellisten rajojen sisäpuolella Huoltotaseen erät ja muut keskeiset muuttujat Määrät, hinnat, arvot Toimialoittain, hyödykeryhmittäin Kaikkien numeroiden täytyy summautua oikein yhteen Oletukset
ENNUSTEIDEN LUKEMINEN VAATII TAITOA Uskottava tarina on kaikkein tärkein, numerot eivät Ennusteet ilmaistaan silti usein vuotuisina muutosprosentteina Vuotuiset kasvuprosentit voivat johtaa pahasti harhaan Neljännesvuosiurat tärkeitä Millaista polkua oikein kuljetaan Vanha ennusteura on usein seuraavan lähtökohta kertoo onko oltu väärässä Seurannan tehtävänä on kertoa, mihin suuntaan ennustetta korjataan Talousennuste BKT:n kasvuarvio Jokainen talousennustaja tietää, että hän on todennäköisesti väärässä
MISSÄ JÄRJESTYKSESS RJESTYKSESSÄ ENNUSTE ETENEE Alkukeskustelu lähtötilanne ja näkymät kestää viikon Kansainvälisen talous ja rahoitusmarkkinat Ulkomaankauppa Hinnat, palkat, kulutus Työllisyys ja investoinnit Julkinen talous Tuotanto ja toimialat Päätetään eksogeenisten muuttujien arvot Malliajot Kokonaisuuden ja toimialojen pitää olla sopusoinnussa
ENNUSTE ETENEE Lähtökohtana on aina maailmantalouden kehitys Arvio Suomen teollisuuden vientikysynnälle Kilpailukyky (valuuttakurssit, tuottavuuden ja palkkojen kehitys) Viennin kasvuarvio pitää olla linjassa teollisuustuotannon kasvun kanssa Ostovoiman kasvu määrää yksityisen kulutuksen Palkka- ja veroratkaisut, eläkkeet, tulonsiirrot, omaisuustulot Työllisyys tulee mm. toimialojen tuottavuuskehityksen ja palkkojen kautta Investoinnit vaikea ennustaa, kun historia muuttuu paljon Kysyntänäkymät, kapasiteetin käyntiasteet, korot ja rakentaminen
INVESTOINNIT KONEISIIN, LAITTEISIIN JA KULJETUSVÄLINEISIIN (kiintein hinnoin, milj. euroa) 2400 2300 2200 2100 2000 1900 1800 1700 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 heinä.03 helmi.03
JA ETENEE Tuotanto määräytyy kysyntäerien kautta Teollisuuden tuotanto menee kulutukseen, investointeihin tai vientiin Palveluiden tuotanto riippuu yritysten varsinkin teollisuuden ja kotitalouksien kysynnästä, samoin rakentamisen tuotanto Panos-tuotos mallin avulla Kysyntäerien ennusteet (vienti, investoinnit, kulutus) ohjataan eri toimialojen tuotannoksi (tietysti myös muuta infoa käytetään) Saadaan eri toimialojen panoskäyttö Voidaan tarkastella toimialakohtaisen panoskäytön avulla tuotannon kasvun kerrannaisvaikutuksia eri toimialoille Saadaan arvioita esim. alkoholiveron alennuksen vaikutuksista eri toimialoilla
JA VIELÄ JOTAIN IHAN UUTTA Toimialoittainen tarkastelu sopivatko palat yhteen Vienti ja tuotanto Panoskäyttö työpanos ja investoinnit, kapasiteetin käyttöaste Tuottavuuden kasvun oltava mielekäs mikä sen saa aikaan? Yksikkötyökustannukset, hintakehitys ja kannattavuus Onko kokonaisuudessa epäjohdonmukaisuuksia? Onko ennustettu kehitys toimialan näkökulmasta järkevän toiminnan tulosta? Jos palat eivät sovi yhteen Muutetaan toimialan numeroita Korjataan suhdanne-ennustetta
TOIMIALOJEN ENNUSTAMINEN VOI OLLA HANKALAA Ennustetaan toimialan toimintaa Suomen rajojen sisäpuolella Toimialaluokitus teollisuus, palvelut ja rakentaminen Vrt. pankkiiriliikkeet ei ole välttämättä täysin suomalaista toimialaa / yritystä Esim. kuinka paljon Nokia valmistaa Suomessa? Paperiteollisuuden kapasiteetista 60 prosenttia on jo ulkomailla Missä määrin yritykset altistuvat valuuttakurssien heilahteluille? Yritysten käyttäytyminen voi muuttua Globalisaatio, halu toimia lähellä markkinoita Ulkoistaminen teollisuus siirtää tehtäviään palvelusektorin hoidettavaksi Julkinen sektori todennäköisesti lisää palveluiden ostamista