Kohde "Pryki" Uusikaupunki 895-008-0022-0005 Uusikaupunki Viii Osoite Postinumero Vakka-Suomenkatu 19, Uusikaupunki Rakennukset ja rakennelmat 1 Ravintola, Teollisuusrakennus, Liikerakennus, Asuinrakennus
Kohde "Pryki" 895-008-0022-0005 Historia ja ympäristö Aluetyypit Muu hist. teollisuusalue,ydinkaupunki Asutushistoria Lähiympäristö 1799 alueella on ollut aidattuja peltoja, talousrakennus ja tiet ovat kulkeet suunnilleen nykyisen pihatien paikalla rakennuksen vierestä järven puolelta sekä rakennuksen itäpuolelta. Pryki sijaitsee pienellä puistomaisella alueella, joka rajautuu koillisessa Kalannintiehen, luoteessa Vakka-Suomentiehen ja etelässä Ruokolanjärveen ja sitä reunustavaan kevyenliikenteenväylään. Vakka-Suomenkadun toisella puolen on ruokakauppa K- Supermarket ja siitä länteen ja luoteeseen levittäytyy parkkipaikkoja ja muita kauppoja. Prykin tontin pohjoiskulmalla on vilkas liikennevaloristeys, jonka pohjoispuolella on Lidlmarketti. Kalannintien pohjoispuolella on autokorjaamo, jolla on tien puolella viheralue näkösuojana.eteläpuolella on järven rantaa kiertävä puistokaistale, jolla on puiden reunustama pyörätie ja vapaasti käytettävissä oleva grillikatos. Järven rannassa on kaksi ponttoonilaituria. Puisto jatkuu ja laajentuu metsäiseksi virkistysalueeksi järven itä-, kaakkois- ja eteläpuolella. Pihapiiri Hiekkapohjainen pihatie, vanha Hämeentie, kaartaa talon eteläpuolelle Vakka- Suomenkadulta. Se laajenee parkkialueeksi. Talon länsi- ja itäpuolella on puistomaista viheraluetta, samoin tontin ja teiden välissä. Talon länsipuolella on vanha kiviaita, joka nousee ylös pieneen rinteeseen, kohti risteysaluetta. Rinteen päällä asuinrakennusta västapäätä on ollut (n.50mx10m) talousrakennus/navetta. Nyt siinä on puita, pensaita, nurmikkoa ja istutuksia. Vastapäätä navetan itäpäätyä on ollut pienempi, n. 10mX5m talousrakennus. Sisäpihan ajoväylä kulkee talon länsipäädyltä rinteen ja talon välistä. Pihalla on useita vanhoja puita, mm. tammia ja vaahteroita, joita on viimevuosina vähennetty. Raumantie on mennyt vielä ainakin 1980-luvulla Prykin itäpuolelta, missä se yhtyi Hämeentiehen. Kulttuurihistorialliset arvot Historiallisesti arvokas Rakennushistoriallisesti arvokas Ympäristöllisesti arvokas Arvoluokka Perustelut Suojelutiedot Seudullinen Ainoa kaupungin alueella yhä jäljellä oleva 1800-luvun olutpanimo. Melko hyvin säilynyt päärakennus, jossa on säilynyt myös panimon mallasuuni. Keskeisellä, vilkkaasti liikennöidyllä paikalla. Suojeltu asemakaavassa. Asemakaava : sr Historiallisesti arvokas rakennus. (Asemakaava vahvistettu 1989) Muut tiedot Lähteet Omistaja Kati Vanhanen, 7.10.2017 www.pryki.fi/pryki.html, luettu 10.10.2017 Alkuperäinen inventointi (1980-l), Uudenkaupungin museo. K.V. Kaukovalta, Uudenkaupungin historia, osa 4. 1943. s.139-140 Kartta vuodelta 1799: CHARTA öfver SJÖSTADEN NYSTAD med derunder lydande Ägor belägne uti STOR FURSTENDÖ-MET FINLAND, ÅBO LÄN och WEHMO HÄRAD: Författad enligt Högvederbörligt Förordnande År 1799 af And. Ringbom. Digitointi: Jaana Salmi 2007-2008. Tonttikartta 1960, Jaakko Topp, Uudenkaupungin kaupunki, kiinteistörekisteri. Sivu 2 /12
Kohde Yhteenveto Inventoinnit "Pryki" 895-008-0022-0005 Ainoa kaupungin alueella yhä jäljellä oleva 1800-luvun olutpanimo. Melko hyvin säilynyt päärakennus, jossa on säilynyt myös panimon mallasuuni. Rakennus on nykyisin ravintolaja asuinkäytössä. Keskeisellä, vilkkaasti liikennöidyllä paikalla, puistoalueella. Suojeltu asemakaavassa. Uudenkaupungin inventointien täydennys 10.10.2017 Jaana Saarikoski "Pryki" "Pryki" "Pryki" Sivu 3 /12
Kohde "Pryki" 895-008-0022-0005 "Pryki" null "Pryki" Sivu 4 /12
Kohde 895-008-0022-0005 Rakennus 1 Rakennustunnus Postinumero Osoitteet Rakennustyyppi Rakennustyypin kuvaus 102551455E 23500 Vakka-Suomenkatu 19 Liikerakennus, Asuinrakennus, Ravintola, Teollisuusrakennus Ent. olutpanimo Rakennusvuosi 1874 Muutosvuodet 1990 1990-l:n vaihde Alkuperäinen käyttö Nykykaytto Asuminen, Tuotanto Asuminen, Matkailu, majoitus ja ravitsemus Kerroslukumäärä 2 Perustus Runko Vuoraus Ulkoväri Katto Kate Kunto Purettu Rakennushistoria Erityispiirteet Luonnonkivi - laasti, Luonnonkivi ja tiili Hirsi, lyhytnurkkainen Ei vuorattu, Vaakalauta, pontattu punainen, valkea Satula, Auma Pelti - saumattu Hyvä Ei Frans Viktor Ertmanin rakentama tai rakennuttama olutpanimo. Peruskorjaus 1980-luvulla tyhjillään olon jälkeen. Tällöin asuinkerroksen ulkoseinät lisäeristettiin (tuulensuojalevy, ilmarako ja vaakaponttivuoraus) ja pohjoissiiven vaunuvajasta tehtiin tanssisali ja baari. Sisätiloihin tehtiin WC:t, kaakkoisnurkalle terassi ja sisäpihan puolelle kuisti. 2000-luvulla remontointia jatkettiin rakennuksen oltua taas tyhjillään n. 7 vuotta. 2012 ravintolapuoli, eli pohjoissiipi ja itäpää, sai nykyisen asunsa. 2013 laitettiin uudet putket pinta-asennuksena ja rakennuksen uunit ja hellat saatettiin käyttökuntoon. 2018- tulossa todennäköisesti katon korjaus ja viemärien parannustöitä. Vinkkelin mallinen päärakennus, jossa on ollut asuintiloja, panimo konttoritiloineen sekä vaunuvaja. Rakennuksen länsiosan koillisseinustalla on erikoinen kaarevakattoinen, kuusikulmainen kuisti, jossa on pariovet, koristeelliset, alaosasta pieniin ruutuihin jaeutut ikkunat sekä kulmissa ylösalaiset sydänkoristeet. Rakennuksen toisella puolella, kaakkoisseinustalla on toinen kuisti. Siinä on myös pariovet ja saman tyyliset ikkunat. Kuistin katto on ristiharjallinen. Kuistin sisällä on portaat, jonka molemmilla sivuilla on tasanteet, joilla on seinänvieruspenkit ikkunojen alla. Sisäpihalla vinkkelin kohdalla on pieni pulpettikattoinen lisäosa, jossa on satulakattoinen, pariovellinen kuisti. Kuistin vieressä on toinen sisäänkäynti. Rakennuksen itäosassa on laaja, useammasta huoneesta muodostuva, korkea, maalattiallinen holvikellari, jossa on ollut myös kaivo. Rakennuksen pitkän sivun keskiosassa on panimon entiset, useampaan huoneeseen jaetut tilat. Lähinnä itäpäätyä olevassa huoneessa on punatiilinen, korkea mallasuuni. Entisissä omistajan asuintiloissa (nyk ravintola) on säilynyt tuvan keraaminen puuliesi sekä 3kpl alkuperäisiä kaakeliuuneja, jotka ovat kaikki käytössä. Sisätilakuvaus Vinkkelin mallinen, kaksikerroksinen rakennus muodostuu entisestä vaunuvajasta (nyk. juhlasali) ja pitkästä, vanhan tien reunaan rakennetusta Sivu 5 /12
osasta, jonka länsipäädyssä on entinen panimomestarin (nyk. omistajan) asunto. Siihen on käynti sisäpihalta, kaarevakattoiselta kuistilta. Tämän ja rakennuksen pitkän osan toisessa päässä olevan omistajan huoneiston (nyk. ravintola) väliin jää panimotilat. Omistajan huoneistoon on pääsisäänkäynti rakennuksen itäpuolella olevalta kuistilta. Se tulee suoraan tupaan. Tuvasta on käynti pohjoissiiven salina toimivaan, parvelliseen vaunuvarastoon, narikkana toimivaan kamariin ja käytävään, jostä pääsee uusittuihin laitoskeittiötiloihin, sekä järven puoleisiin kahteen ravintolan ruokailutiloina toimivaan kamariin. Käytävä jatkuu aulatiloina, joista on kulku vessoihin sekä laajennusosaan. Laajennusosasta on kulku kellariin ja sisäpihalle. Olutpanimo on ollut kahdessa kerroksessa ja siihen on kuulunut useampia huoneita, joihin on sisäänkäynnit sisäpihan puolelta. Mallasuuni sijaitsee rakennuksen vinkkeliosaa lähinnä olevassa panimohuoneessa. Mallasuunin luukut ovat monessa tasossa: lattialta, n. kahden metrin korkuiselta korokkeelta sekä parvelta saavutettavissa. Uunin vierestä menevät portaat parvelle, josta avautuu savupiippua muistuttavat tuuletushormit (?) katolle. Parvelta on kulkuyhteys vintin muihin huoneisiin. Panimot jakautuvat tavallisesti kolmeen osaan, mallastamo-, varasto- ja keittotiloihin. Niissä on varastoitu niin viljaa, mallasta kuin oluttakin ja jäähdytyksessä käytettyä jäätä. Maltaan valmistukseen on tarvittu tilat viljan idättämiseen, tavallisesti idätyskellari, sekä kuivaamiseen tarkoitettu uuni. Oluen jäähdytykseen ja käymiseen on myös olleet omat tilat. Pienpanimo on siis ikään kuin rakennuksen muotoinen koneisto, jossa prosessi on edennyt vaihe vaiheelta huoneesta toiseen. Muut tiedot Sanotaan, että kellari on toiminut Uudenkaupungin elintarvikevarastona sota-aikana. Kellarin lämpötila pysyy n. 6 asteessa ja sinne nousee vesi, kun meriveden pinta on korkealla, eikä Ruokolanjärvi pääse laskemaan mereen. Tästä ei kuitenkaan ole haittaa. Sivu 6 /12
Sivu 7 /12
Sivu 8 /12
Sivu 9 /12
Sivu 10 /12
Sivu 11 /12
Sivu 12 /12