Työnro 170091 Rakennettavuusselvitys 30.10.2017
2 (7) Työnro 170091 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tehdyt tutkimukset... 4 Ympäröivät rakennukset... 4 Pintasuhteet... 4 Pohjasuhteet... 4 Perustaminen... 5 Routasuojaus... 6 Salaojitus... 6 Radonsuojaus... 6 Putkijohdot... 6 Piha- ja liikennealueet... 6 Kevyenliikenteen väylä... 7 Kaivannot... 7 Jatkotoimenpiteet... 7 Kansikuva: GTK, ilmakuva, latauspäivä 25.10.2017 ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6
3 (7) Työnro 170091 Yleistä Toimeksiannosta olemme laatineet rakennettavuusselvityksen tontille 418-405-3-117 / Lempäälä sekä tontin eteläpuoleiselle rantavyöhykkeen viheralueelle. Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi uusia asuinrakennuksia ja viheralueelle kevyenliikenteenväylä. Alueelta on purettu tontilla aiemmin sijainneet rivitalot. Kuva 1. Näkymä tontin pohjois-/koillisosaan Kuva 2. Viheralue, jonne suunnitteilla kevyenliikenteen väylä
4 (7) Tehdyt tutkimukset Alueen maaperän koostumusta ja kerrosrakennetta on tutkittu puristinheijarikairauksilla yhteensä 30 tutkimuspisteessä. Yhteensä 5 tutkimuspisteestä on otettu häiriintyneitä maanäytteitä. Tutkimuspisteet on kartoitettu ja tulostettu alueen pohjakarttaan. Alueelle ei ole tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia. Pohjaveden korkeusaseman selvittämiseksi on alueelle asennettu yhteensä 4 pohjaveden havaintoputkea. Tutkimustulokset on esitetty pohjatutkimuspiirustuksissa. Tutkimukset ovat koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä ETRS-GK24, N2000. Pohjatutkimuksia on tehty ainoastaan rakennettavuuden määrittämiseksi ja pohjatutkija vastaa maaperätiedoista ainoastaan pohjatutkimuspisteiden kohdalta. Ympäröivät rakennukset Alue sijaitsee pientaloasuinalueella. Ympärillä on sekä omakotitaloja että rivitaloja. Tontin länsireunaa rajaa Hauralantie ja eteläpuolelta on tieyhteys rannalla sijaitseville vene- ja matonpesualueille. Itäpuolella on Kirkkojärvi. Pintasuhteet Tontin alueella maanpinta laskee lännestä noin tasolta +89 +90 itään noin tasolle +83 +85. Tontin itäreunalta on jyrkähkö pudotus Kirkkojärven rannalle, ranta on noin tasolla +78. Rantavyöhykkeen kevyenliikenteen väylää varten tutkitulla viheralueella maanpinta vaihtelee noin tasojen +78 +80 välillä. Länsipuolen pientaloasuinalueelta noin tasolta +82...+83 on jyrkähkö rinne rantavyöhykkeelle. Pohjasuhteet Tontin alue (asuinrakennus) Tontin alueella on 0,4 2 m paksu täyttömaakerros, jonka alapuolella on koheesiomaakerros. Savi-/silttimaakerroksen paksuus vaihtelee 0 6 m, ohuimmillaan se on alueen luoteisosassa ja paksuimmillaan alueen kaakkoisosassa. Koheesiomaakerroksen alla on pääosin moreenia. Moreenin yläpinta on alimmillaan noin tasolla +76,7 alueen kaakkoisosassa ja nousee alueen luoteisosaa kohden. Kairaukset ovat päättyneet 1,3 9,2 metrin syvyydessä maanpinnasta tiiviiseen moreeniin, kiviin, lohkareisiin tai kallioon. Alueen luoteisosassa kairaukset ovat päättyneet mahdollisesti kallioon heti koheesiomaakerroksen alapuolella. Viheralue (kevyenliikenteen väylä) Viheralueella on 0 2 m paksu täyttö- / humusmaakerros, jonka alapuolella on koheesiomaakerros. Savi-/silttimaakerroksen paksuus vaihtelee 2 8 m ja on paikoin hyvin löyhää. Koheesiomaakerroksen alla on pääosin moreenia. Moreenin yläpinta vaihtelee tutkitulla alueella noin tasoilla +69,5 +76,5. Koheesiomaakerros paksunee rantaa kohden ja vastaavasti moreenin pinta on syvemmällä.
5 (7) Kairaukset ovat päättyneet 4,5 10,5 metrin syvyydessä maanpinnasta tiiviiseen moreeniin, kiviin, lohkareisiin tai kallioon. Kalliopinnan korkeusasemaa ei tutkimuksessa ole selvitetty porakonekairauksilla. Laboratoriotutkimukset Tutkimuspisteestä nro 4 1,0 metrin syvyydeltä otettu näyte oli maalajiltaan soraista hiekkaa (täyttöä), jonka vesipitoisuus oli 14 %. Syvyyksiltä 2 ja 3 m otetut näytteet olivat maalajiltaan lihavaa savea. Näytteiden vesipitoisuus vaihteli 30 32 %. Tutkimuspisteestä nro 5 1,0 metrin syvyydeltä otettu näyte oli täytemaata, jonka vesipitoisuus oli 11 %. Tutkimuspisteestä nro 11 0,7 m syvyydeltä otettu näyte oli maalajiltaan soraista hiekkaa (täyttöä), jonka vesipitoisuus oli 9 %. 1,0 m syvyydeltä otettu näyte oli maalajiltaan laihaa savea, jonka vesipitoisuus oli 29 %.2,0 m syvyydeltä otettu näyte oli maalajiltaan hiekkaa, jonka vesipitoisuus oli 17 %. 3,0 m syvyydeltä otettu näyte oli maalajiltaan laihaa savea, jonka vesipitoisuus oli 38 %. Tutkimuspisteestä nro 20 syvyyksiltä 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 m otetut näytteet olivat maalajiltaan lihavaa savea. Näytteiden vesipitoisuus vaihteli 32 80 %. Tutkimuspisteestä nro 27 syvyyksiltä 1, 2, 3 ja 4 m otetut näytteet olivat maalajiltaan laihaa savea. 5 ja 6 m syvyyksiltä otetut näytteet olivat maalajiltaan lihavaa savea. Näytteiden vesipitoisuus vaihteli 33 64 %. Pohjavesihavainnot Tutkimuspisteeseen nro 4 asennetussa pohjavedenpinnan havaintoputkessa oli vesipinta 19.10.2017 tasolla +82,7 eli n. 2,4 m syvyydessä maanpinnasta. Tutkimuspisteeseen nro 11 asennetussa pohjavedenpinnan havaintoputkessa oli vesipinta 19.10.2017 tasolla +83,5 eli n. 0,3 m syvyydessä maanpinnasta. Tutkimuspisteeseen nro 20 asennetussa pohjavedenpinnan havaintoputkessa oli vesipinta 19.10.2017 tasolla +78,6 eli samassa tasossa kuin maanpinta. Tutkimuspisteeseen nro 27 asennetussa pohjavedenpinnan havaintoputkessa oli vesipinta 19.10.2017 tasolla +77,2 eli n. 2,2 m syvyydessä maanpinnasta. Perustaminen 3-kerroksiset ja sitä korkeammat rakennukset perustetaan maanvaraisesti massanvaihdolla tiiviin moreenin varaan tai tiiviiseen moreeniin lyötyjen tukipaalujen varaan. Maanvaraisesti perustettaessa on rakennuspohjilta poistettava kaikki sekalainen täytemaa sekä humuspitoinen ja löyhä maa-aines moreenin pintaan asti. 1-2-kerroksiset rakennukset, joille ei tule suuria keskitettyjä kuormia, voidaan perustaa arinan välityksellä tiiviin perusmaan varaan. Rakennuspohjilta on poistettava kaikki sekalainen täytemaa sekä humuspitoinen ja löyhä maa-aines. Rannanpuoleisella tontin osalla on paksuja pehmeitä kokoonpuristuvia kerroksia, joiden painumiselle on varattava aikaa 3-4 kk täyttötasoista riippuen.
6 (7) Lattioiden perustaminen Maanvaraisesti perustettavilla alueilla pohjakerroksen lattiat voidaan rakentaa maanvaraisina. Paalutettavilla alueilla lattiat rakennetaan kantavina perustusten varaan. Routasuojaus Perusmaa on routivaa, mikä on huomioitava rakennesuunnittelussa. Mitoittava pakkasmäärä F50 = 39000 hºc. Routaeristeen paksuus on mitoitettava ohjeen Routasuojaus rakennukset ja infrakenteet (RIL 261-2013) mukaisesti. Siirryttäessä routimattomalta pohjalta routivalle on routanousuerojen pienentämiseksi tehtävä päällystetyillä ja lumesta vapailla alueilla routimattomasta kiviaineksesta siirtymäkiilat, jotka ulottuvat mm. routaeristeen reunan kohdalla ja putkijohtolinjoilla vähintään 1,5 m syvyyteen ja ohenevat routivan maan puolella 4 metrin matkalla normaaliin päällysrakennepaksuuteen. Salaojitus Rakennukset on salaojitettava ja pohjakerroksen lattian alle on tehtävä 0,30 m paksu kapillaarikatkokerros, jonka tulee täyttää MaaRYL2010 kuvan 2232:K1. ohjealueen 1a rakeisuusvaatimukset. Salaojitus toteutetaan erikoissuunnitelman mukaan. Pintatasaus on suunniteltava ja rakennettava niin, että sade- ja sulamisvedet pääsevät valumaan pois rakennuksen seinän viereltä. Pintakaltevuuden tulisi olla rakennuksen seinän vierellä, vähintään 3 metrin etäisyydelle seinälinjasta, poispäin rakennuksesta 5 %. Kellaria lukuun ottamatta maanpinnan korkeuden olisi oltava seinän vierellä pääsääntöisesti vähintään 0,30 m maanvaraisen lattiatason alapuolella. Radonsuojaus Alapohjarakenteissa on käytettävä radonturvallisia ratkaisuja. Radonputkitus toteutetaan erikoissuunnitelman mukaan. Putkijohdot Putkijohdot perustetaan vähintään 0,15 m paksun tasauskerroksen välityksellä perusmaan varaan. Paalutettavilla alueilla putkijohdot ripustetaan rakennuspohjalla kantavien rakenteiden varaan, mutta piha-alueella ne perustetaan maanvaraisesti 0,15 m paksun arinakerroksen välityksellä. Piha- ja liikennealueet Rannanpuoleisella tontin osalla tulee huomioida maaperän mahdollinen painuminen. Rannanpuoleiselle alueelle ei saa tehdä korkeita täyttöjä. Muualla tontin alueella ei piharakenteissa ole tarvetta esirakentamiselle tai maanperän vahvistamiselle.
7 (7) Kevyenliikenteen väylä Viheralueelle suunnitellun kevyenliikenteen väylän penkereet tulevat painumaan. Painuman suuruuteen vaikuttaa pengerryskorkeus ja saven paksuus. Kevyenliikenteen väylän pintaa ei saa oleellisesti nostaa nykyisestä maanpinnasta. Väylän linjaus on tehtävä mahdollisimman kauaksi rannasta, pehmeät savikerrokset syvenevät rantaan päin mennessä. Rantaan ei saa tehdä täyttöjä liukupintasortumavaaran vuoksi. Myös mahdollinen kunnallistekniikka sijoitetaan mahdollisimman kauas rannasta. Kaivannot Syvien kaivantojen sekä pohjaveden alapuolelle ulottuvien kaivantojen suunnittelussa on huomioitava tuentatarve. Jatkotoimenpiteet Jatkosuunnitteluun on tehtävä täydentäviä pohjatutkimuksia ja laadittava kohdekohtaiset pohjarakennesuunnitelmat, joissa määritellään tarkemmat lähtötiedot erikoissuunnittelulle sekä annetaan tarpeelliset ohjeet maarakennustöiden suorittamiseksi. Rakennusten asemointien ja korkeusasemien selvittyä, on tontin rannanpuoleisella osalla tarkistettava stabiliteetti ja painumat, kun täyttötasot on valittu. Tontin luoteisosassa on suositeltavaa tehdä porakonekairauksia kalliopinnan varmistamiseksi. Suunnittelun edetessä kevyenliikenteen väylälle suositellaan tehtäväksi siipikairauksia ja otettavaksi näytesarjat jatkosuunnittelua varten. Geosuunnittelu RI Mari Inkinen suunnittelija RI Jukka Metsäranta tarkastanut