RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI Infran hankenro Donna id: RAHOLAN PERHETUKIKESKUS (tontti ja Piikahaan puisto) Rahola, Tampere Tampere , Jori Lehtikangas

2 RAHOLAN PERHETUKIKESKUS, TONTTI JA PIIKAHAAN PUISTO, RAHOLA 1. YLEISTÄ Tutkimuskohde Toimeksiannosta Tampereen Infra on laatinut rakennettavuusselvityksen Raholaan tontille Selvitysalueen länsiosa kuuluu Piikahaka -nimiseen puistoon. Selvityksen aluerajaus on esitetty rakennettavuuskartassa, piirustus nro 12/16454/1. Tontille on suunnitteilla rakentaa vuokra-asuntoja sekä tuettua asumista ja tukipalvelutiloja kotoa muuttaville kehitysvammaisille. Suunnittelussa on kiinnitettävä erityishuomiota esteettömyysasioihin. Tehdyt tutkimukset Maaperän koostumusta ja kerrosrakennetta on alueella tutkittu painokairauksilla useissa tutkimuspisteissä. Vanhimmat tutkimukset ovat peräisin vuodelta 1960 ja tutkimuksia on täydennetty vuonna Vuoden 2014 tutkimusten yhteydessä on alueella lisäksi otettu häiriintyneitä maanäytteitä neljässä tutkimuspisteessä ja asennettu yksi pohjavedenpinnan havaintoputki. Tutkimustulokset on esitetty pohjatutkimusleikkauspiirustuksissa 12/16454/2 6. Pohjatutkimus kuvaa maaperätietoa vain kyseessä olevan pisteen kohdalla kyseessä olevana tutkimusajankohtana. Siksi vanhoja pohjatutkimustuloksia voidaan käyttää myöhemmin rakentamissuunnittelun lähtöaineistona vain soveltuvin osin. Olemassa olevat rakennukset ja rakenteet Tontilla sijaitsee luvulla valmistunut, alun perin lastenkotina toiminut rakennus. Rakennus on perustettu perusmuurianturoin maanvaraisesti. Ainakin rakennuksen itäsiivessä on maanalaisia kellaritiloja. Rakennuksen perustukset on aikanaan suunniteltu käyttäen pohjapainetta p 1,0 kg/cm 2. Nykyisin käytössä olevaan korkeuskoordinaatistoon (N2000) muunnettuna rakennuksen perustamistaso vaihtelee noin tasolla +95,0 +96,5. Nykyinen rakennus on tarkoitettu purettavaksi. Pintasuhteet Tontin eteläreunalla maanpinta on tasolla +96,0 +96,5. Maanpinta kohoaa aluksi noin 10 % kaltevuudessa ja tämän jälkeen 5 % kaltevuudessa selvitysalueen läpi pohjoiseen ollen pohjoisessa sijaitsevan mäen juurella tasolla Mäki kohoaa jyrkästi (kaltevuus suurimmillaan 55 %) pohjoiseen noin tasolle +107,0. Pohjasuhteet Maaperä Alueen pohjoisosassa sijaitsevalla mäellä ei ole tehty pohjatutkimuksia. Maaperän arvioidaan koostuvan ohuehkosta (noin 1m) ja mahdollisesti kivisestä moreenikerroksesta ennen kalliopintaa. Alueen muita osilta lukuun ottamatta rakennettuja noin 1 m paksuja piha- ja paikoitusalueiden täyttöjä, on ylimpänä maakerroksena 0,5 m paksu kantava kuivakuorikerros. Tämän alapuolella on löyhä silttikerros, joka voi paikoin olla savista. Kerrospaksuus on alu- 2/7

3 RAHOLAN PERHETUKIKESKUS, TONTTI JA PIIKAHAAN PUISTO, RAHOLA een pohjoisosassa ohut, noin 0,5 m ja paksunee tästä tasaisesti kohti etelää ollen alueen keskivaiheilla paksuudeltaan 3,5 5,5 m ja eteläreunalla 5,0 9,0 m. Silttikerroksen alapuolella alimpana maakerroksena on hyvin ohut tiivis moreenikerros ennen kalliopintaa. Kairaukset ovat päättyneet tiiviiseen moreeniin, kiviin, lohkareisiin tai kallioon. Tutkimuspisteistä nro 46, 47, 51 ja 53, jotka sijaitsevat alueen länsi- ja eteläosassa, on vuonna 2014 otettu häiriintyneitä maanäytteitä 0,5 7,0 m syvyydeltä maanpinnasta. Näytteiden maalaji vaihteli savisesta siltistä hienoon hiekkaan ja näytteiden vesipitoisuus oli 4 34 %. Kallioperä Kalliopinnan korkeustasoa ei tutkimuksissa ole varmistettu porakonekairauksin. Muutamia yksittäisiä, todennäköisesti kiviin pysähtyneitä kairauksia lukuun ottamatta kalliopinnan korkeustaso on arvioitu kairausten päättymissyvyydelle. Arvioitu kalliopinta on alueen pohjoisosassa tasolla +95,5 +102,0 eli 1,0 2,5 m syvyydellä maanpinnasta ja laskee tästä alueen eteläosan tasolle +85,5 +90,7 eli 5,8 11,8 m syvyyteen maanpinnasta. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) aineiston perusteella alueella esiintyy mahdollisesti alueellinen kallioperän ruhjevyöhyke. GTK:n aineiston mukaan ruhjevyöhyke sijaitsee alueen eteläosassa itä-länsi tai koillinen-lounas suuntaisesti. Ruhjevyöhykkeen esiintymistä ei kuitenkaan ole tutkimuksissa varmistettu porakonekairauksin eli on mahdollista, että ruhjevyöhykettä ei tavata tontin alueella. Pohjavesi Selvitysalueen keskivaiheille on tutkimusten yhteydessä asennettu yksi pohjavesiputki pohjaveden korkeustason selvittämiseksi. Pohjavesiputkessa nro 47 ei kuitenkaan ole havaittu vettä tason yläpuolella eli 4.2 m syvyydellä maanpinnasta. Alueen lounaispuolella Voionmaankadun ja Ippisenkadun kulmauksessa on vuonna 2010 asennettu pohjaveden havaintoputki nro 918. Putkessa ei ole havaittu vettä tason yläpuolella eli 4.8 m syvyydellä maanpinnasta. Tulevissa rakentamistöissä on otettava huomioon, että välittömästi selvitysalueen pohjoispuolella sijaitsee Epilänharju-Villilä pohjaveden muodostumisalue. 2. ALUEEN RAKENNETTAVUUS Rakennettavuusluokitus Rakennettavuus perustuu Geologian tutkimuskeskuksen TAATA -projektissa käyttämään jaotteluun, jossa rakennettavuuteen vaikuttavat maanpinnan kaltevuus, maalaji sekä pehmeän tai löyhän maakerroksen paksuus. Luokat ovat Erittäin hyvä (I), Hyvä (II), Keskinkertainen (III), Melko huono (IV), Huono (V) ja Heikko (VI). Selvitysalue on jaettu eri rakennettavuusluokkiin, alueet on esitetty rakennettavuuskartalla. Selvitysalueen pohjoisosa on rakennettavuudeltaan huonoa (V). Maaperä on arviolta keskitiivistä moreenia ja kerrospaksuus on pieni. Alue on kuitenkin pintasuhteiltaan erittäin jyrkkä, yli 30 % pinnankaltevuus. Huonon rakennettavuusluokan alue saa nimenomaan rinnejyrkkyyden takia. 3/7

4 RAHOLAN PERHETUKIKESKUS, TONTTI JA PIIKAHAAN PUISTO, RAHOLA Mäen loivempi osuus etelää kohti tultaessa aina mäen juurelle asti on rakennettavuudeltaan keskinkertaista (III). Maaperä on arviolta keskitiivistä moreenia ja kerrospaksuus on pieni. Vaikka alue on mäen yläosaa loivempi, luokitellaan pinnankaltevuus jyrkäksi %. Mäen juurelta m kohti etelää oleva alue on rakennettavuudeltaan hyvää (II). Löyhän maakerroksen paksuus on pieni, alle 2,5 m ja alue on pintasuhteiltaan loiva, noin 5 % pinnankaltevuus. Selvitysalueen keskiosa on rakennettavuudeltaan keskinkertaista (III). Löyhän maakerroksen paksuus on 2,5 4,5 m ja alue on pintasuhteiltaan loiva, noin 5 % pinnankaltevuus. Selvitysalueen eteläosa on rakennettavuudeltaan melko huono (IV). Löyhän maakerroksen paksuus on yli 4,5 m ja alue on pintasuhteiltaan loiva, noin 5 10 % pinnankaltevuus. Rakennusten ja piha-alueiden perustaminen Pohjatutkimustulosten perustella esitetään seuraavia suosituksia ja ohjeita koskien rakennusten ja rakenteiden perustamista. Esitetyt suositukset ovat keskimääräisiin olosuhteisiin perustuvia, eivätkä ne ota huomioon alueen sisällä mahdollisesti esiintyviä vaihteluja pohjasuhteissa. Rakennettavuusluokaltaan huono ja keskinkertainen alue (selvitysalueen pohjoisosassa) Rakennukset voidaan perustaa anturoin sora- tai murskearinan välityksellä maan- tai kallionvaraisesti. Kalliopinnan arvioidaan olevan lähellä nykyistä maanpintaa, joten louhintatarve on todennäköisesti suuri. Rakennusten lattiat on mahdollista tehdä maanvaraisena. Piha-alueet ja putkijohdot voidaan perustaa maan- tai kallionvaraisesti. On todennäköistä, että putkijohtojen perustamiseksi joudutaan tekemään syviä kalliokanaaleja. Kallion- ja maanvaraisen osuuden rajakohtaan on rakennettava siirtymäkiila, jotta siihen ei muodostuisi mm. routanousuista aiheutuvaa epätasaisuutta. Rakennettavuusluokaltaan hyvä alue Rakennukset voidaan perustaa anturoin sora- tai murskearinan välityksellä maan- tai kallionvaraisesti. On varauduttava kalliopinnan vaihteluihin ja louhintaan. Rakennusten lattiat on mahdollista tehdä maanvaraisena. Piha-alueet ja putkijohdot voidaan perustaa maan- tai kallionvaraisesti. On mahdollista, että putkijohtoja joudutaan louhimaan kallioon. Kallion- ja maanvaraisen osuuden rajakohtaan on rakennettava siirtymäkiila, jotta siihen ei muodostuisi mm. routanousuista aiheutuvaa epätasaisuutta. Rakennettavuusluokaltaan keskinkertainen alue (selvitysalueen keskiosassa) Raskaiden ja painumille herkkien rakennusten (esim. tiilirakennukset) kantavat rakenteet suositellaan perustettavaksi kovaan pohjaan tai kallioon lyötävien teräsbetoni- tai teräsputkipaalujen varaan. Paalut toimivat tukipaaluina. Kalliopinnan vinouden vuoksi on lähtökohtaisesti varauduttava varustamaan paalut kalliokärjillä. Maakärkiä voidaan 4/7

5 RAHOLAN PERHETUKIKESKUS, TONTTI JA PIIKAHAAN PUISTO, RAHOLA käyttää, mikäli rakennuskohtaiset täydennystutkimukset osoittaa kalliopinnan olevan melko tasaista kyseessä olevalla rakennusalueella. Raskaat ja painumille herkät rakennukset voidaan harkita perustettavaksi myös anturoin tiiviin moreenikerroksen yläpintaan asti ulottuvalle tiivistetylle murskekerrokselle. Tämä edellyttää paikoin suuria massanvaihtosyvyyksiä. Kevyet tasaisesti kuormitetut ja lieviä painumia sietävät rakennukset (esim. hallimaiset tai puurunkoiset rakennukset) voidaan perustaa maanvaraisesti silttikerroksen varaan noin 0,5 m paksulle murskearinalle käyttäen alustavasti kantavuutta p 100 kn/m 2. Tämä edellyttää, että täyttöjä rakennusten vierelle ei tule tai ne ovat pieniä, alle 1 2 m. Rakennusten lattiat on mahdollista tehdä maanvaraisena. Paalutettavilla rakennuksilla on kuitenkin pohjakerrosten lattiat suositeltavaa rakentaa kantavina perustusten varaan. Piha-alueet ja putkijohdot voidaan perustaa maanvaraisesti. Tiedossa ei ole pihaalueille tulevia korkeita täyttöjä, joten painumariski on vähäinen. On kuitenkin huomioitava liitokset painumattomiin rakenteisiin kuten paalutetut rakennukset ja kunnan vesihuoltolinjat. Rakennettavuusluokaltaan melko huono alue (selvitysalueen eteläosassa) Varma ja riskitön tapa on perustaa kaikkien rakennusten kantavat rakenteet kovaan pohjaan tai kallioon lyötävien teräsbetoni- tai teräsputkipaalujen varaan. Paalut toimivat tukipaaluina. Kalliopinnan vinouden vuoksi on lähtökohtaisesti varauduttava varustamaan paalut kalliokärjillä. Maakärkiä voidaan käyttää, mikäli rakennuskohtaiset täydennystutkimukset osoittaa kalliopinnan olevan melko tasaista kyseessä olevalla rakennusalueella. Kevyitä tasaisesti kuormitettuja ja painumia sietäviä rakennuksia voidaan harkita perustettavaksi maanvaraisesti silttikerroksen varaan noin 0,5 m paksulle murskearinalle käyttäen alustavasti kantavuutta p 100 kn/m 2. Tämä edellyttää, että täyttöjä rakennusten vierelle ei tule ja että rakennusten painumalaskennalla voidaan osoittaa kokonaispainumien pysyvän sallituissa rajoissa. Maanvaraisten rakennusten lattiat voidaan tehdä maanvaraisena. Paalutettavilla rakennuksilla on pohjakerrosten lattiat suositeltavaa rakentaa kantavina perustusten varaan. Piha-alueet ja putkijohdot voidaan perustaa maanvaraisesti. On kuitenkin huomioitava liitokset painumattomiin rakenteisiin kuten paalutetut rakennukset ja kunnan vesihuoltolinjat. Putkijohtojen suunnittelussa on hyvä käyttää hieman tavallista suurempia kallistuksia painumahaittojen pienentämiseksi. Alueen kallioperässä esiintyy mahdollisesti alueellinen ruhjevyöhyke. Ruhjeesta ei kuitenkaan tukipaaluja käytettäessä ole haittaa, kunhan paalutusohjeen mukaiset loppulyöntiehdot täyttyvät. 5/7

6 RAHOLAN PERHETUKIKESKUS, TONTTI JA PIIKAHAAN PUISTO, RAHOLA Routasuojaus Perusmaa on routivaa, eli routimattoman perustamissyvyyden yläpuoliset rakenteet on routasuojattava. Tampereella mitoittava pakkasmäärä on F 50 = Kh. Routaeristeet mitoitetaan ohjeen RIL Routasuojaus mukaisesti erikseen lämpimille ja kylmille rakennusosille sekä nurkille. Kuivatusrakenteet Tiedossa on, että tontin nykyisellä rakennuksella on ollut ongelmia vesienhallinnan kanssa. Huomioiden tämä asia ja se että tontin tuleva tasaus mahdollisesti laskee nykyistä tasoa alemmaksi, on rakennusten kuivatukseen ja hulevesien hallintaan kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakennukset on salaojitettava vajovesien poisjohtamiseksi. Pohjakerrosten lattioiden sekä perustusten alle on tehtävä kosteuden kapillaarisen nousun katkaiseva salaojituskerros. Mahdollisia kellareita lukuun ottamatta on maanpinnan korkeuden oltava seinän vierellä vähintään 0,30 m alimman lattiatason alapuolella. Suunnittelun edetessä on alueelle tehtävä kunnolliset suunnitelmat pinnantasaukselle, pintavesien sadevesiviemäröinnille ja salaojituksille, joiden mukaan toteutettuna varmistutaan alueen hallitusta kuivattamisesta. Alueen pohjoisreunalle jyrkän mäen juureen on suositeltavaa tehdä avo-oja mäen suunnasta tulevien vajovesien poisjohtamiseksi. Radon Radon on otettava huomioon rakenteita suunniteltaessa. Radonhaittojen ehkäisemiseksi maanvaraiset alapohjarakenteet on tiivistettävä ja radonkaasut kerättävä ja poistettava koneellisesti Radon -imuputkiston avulla. 3. MAA- JA POHJARAKENNUSTYÖT Kaivu Rakennuspohjilta on poistettava kaikki pilaantunut aines, sekalaiset esimerkiksi tiilijätettä sisältävät täytöt sekä humuspitoinen maa-aines. Matalat rakennuskaivannot (syvyys alle 2,0 m) voidaan yleensä tehdä luiskattuina. Syvemmät kaivannot on suunniteltava erikseen ensisijaisesti tuettuna tai luotettaviin selvityksiin perustuen loivemmin luiskattuina. Alueen pohjavesipinta on syvällä (yli 4,5 m nykyisestä maanpinnasta), joten kaivantojen työnaikaisessa kuivanapidossa ei todennäköisesti tule ongelmia. Maaperä on veden vaikutuksesta helposti häiriintyvää silttiä ja hienoa hiekkaa. Syvissä kaivannoissa saattaa esiintyä hienorakeisten kerrosten päällä orsivettä, joka tulee laskea kaivutason alapuolelle ennen kaivua. 6/7

7 RAHOLAN PERHETUKIKESKUS, TONTTI JA PIIKAHAAN PUISTO, RAHOLA Täytöt Rakennusten alapuoliset täytöt on rakennettava karkearakeisesta ja routimattomasta maamateriaalista, jolla estetään kapillaariveden nousu perustuksiin ja maanvastaisiin lattioihin. Suositeltavia materiaaleja ovat sora ja murske. Tontille ei todennäköisesti tule alueellisia täyttöjä. Paalutus Paalutustöitä suunniteltaessa on huomioitava paalutustärinän vaikutus ympäröiviin rakenteisiin (esimerkiksi lähistöllä sijaitsevat tiilirakennukset tai rapatut rakenteet). 4. JATKOTOIMENPITEET Alueelle tehtyjä pohjatutkimuksia on suunnittelun edetessä täydennettävä rakennusosakohtaisilla lisätutkimuksilla ja laadittava rakennuksille erillinen pohjarakennussuunnitelma. LIITTEET Rakennettavuuskartta ja pohjatutkimukset 1:500 Pohjatutkimusleikkauspiirustukset A A E E 1:200/1:100 Pohjatutkimusleikkauspiirustukset :100/1:100 Tampereella Tampereen Infra, Suunnittelupalvelut Jori Lehtikangas Geotekniikkainsinööri, DI 7/7

8 ALUERAJAUS Suunnittelupalvelut

9 Suunnittelupalvelut