TALOUSPULA. Puhe Tampereella. 20/5-32 selostus Kansan Lehdessä.

TALOUSPULA. Puhe Tampereella. 20/5-32 selostus Kansan Lehdessä.

TYÖTÄ JA LEIPÄÄ KAIKILLE JA TYÖSTÄ RIITTÄVÄ PALKKA* Eilen illa lla pidetty yleinen työväenkokous yhtyy kannattamaan työväenluokan pui a oh.leimaa. Soa dem. eduskuntarvhmän puheenjohtaja Väinö Tanner astui puhujapsikalle yleisön innostuneiden suosionosoitusten kaikuessa, Hyvät to v e rit' Tämäntapaisia kokouksia pidetään nykyisin monissa paikoin Suomessa. Työväki haluaa, että senkin äänen täytyy vihdoinkin tu lla kuuluville. Muita ääniä onkin o llu t jo r iittä v ä s ti. Nyt esittää työväestö, mitä se kalpaa ja v a a tii. Elämme keskellä pulaa, vaikeinta mitä p itk iin aikoihin tunnetaan. Tämä pula ei koske yksinomaan meidän maatamme, se on kansainvälinen, ulottuu kaikkiin maihin. S ille antavat leimaa menekkipula, lamassa oleva tuo- - tanto ja laaja työttömyys. S illä lasketaan olevan maailmassa 3o-4o m ilj# työtöntä ja kun heidän perheensä otetaan lukuun, nousee työttömien lukumäärä 100 m ilj. henkilöön. Pulan syyt ovat lähinnä p o liit t is ia. Ne ovat seurauksia maailmansodasta, joka rikkoi talou dellisen koneiston, ja sen jälkiseurauksista, ennenkaikkea vahingonkorvauksista. Mutta myöskin kapitalistinen järjestelmä, joka ei pysty maailman taloutta järjestämään^ aiheuttaa aina s illo in tä llö in tä lla is ia pulakausia. Ei ole ihme, että porvf rillis is s a k in p iireissä kuuluu ääniä, että kapitalistinen järiestelmä ei enää vastaa tarkoitustaan. Jotain o l i s i saatava sen t i - la lle, mutta mitä? Nykyjään kärsivät kaikki. Muut p iir it ovat k ä rsivä llisesti suhtautuneet pulan vaikutuksiin, mutta löytyy eräs p iir i, eikä ainoastaan m eillä, vaan muuallakin: maataloustuottajat, jotka ovat sangen äänekkäästi esittäneet vaatimuksiaan. He ovat huuta-

neet, pitäneet kokouksiaan ja esittäneet vaatimuksiaan. Varsinkin p u la liik e, jo lla on omat taistelukeinonsa: estetty huutokauppoja, uhkailtu yhteiskuntaa, y r it e tt y o sto-, myynti- ja maksnlakkoa. Myönnettävä on, että s illä k in taholle on vaikeutensa, joskaan^ei läheskään yhtä suuret kuin palkannauttijoilla, ty ö lä is illä. Äskettäin o li maataloustuottajilla suorastaan loistoaika, he tottuivat elämään le v e ä s ti ja velkaantumaan. Nyt, kunjd hinnat ovat laskeneet, on tu l- lut vaikeuksia korkojen ja lyhennysten maksuissa. Nyt huudetaan, eikä ainoastaan omassa nimessä, vaan koko isänmaan nimessä? Jos talonpoika sortuu konnultaan, niin on vaarassa koko isänmaat OnkOrjsvytä ensin tutustua tämän maatalouspiirin vaatimuksiin. Pääva a tilauksena s i l l ä on rahan arvon huonontaminen setelistö ä lisäämällä. Tästä o l i s i seurauksena in fla t io, raharutto. Hinnat o lis i saitava ylö s, varsinkin tulojen hinnat. Se m erkitsisi s itä, että maataloustuottajat hyötyisivät ja kaikki muut p i i r i t menettäisivät - erikoisesti työväki. Tätä pyrkimystä työväestön on kaikin voimin vastustettava. Toisena vaatimuksena h e illä on korkokannan alantaminen. Itse asiassa oikeutettu vaatimus, mutta lainsäädäntöteitse mahdoton totail taa. Se on aivan yhtä mahdoton, kuin jos kuluttajat vaatisivat, että maataloustuottajain tuottaman maidon timrat a rasvaprosentti olisi la illa korotettava. Koska tä lla is ta voi vaatia määrättäväksi, niin eikö ole paljon oikeutetumpaa vaatia minimipalkan määräämistä lainsäädäntäteitse. Velkojen poispyyhkimisestä on nyt heidän teholtaan toistaiseks i luovuttu. V a ltio llis is ta puolueista on m aalaisliitto heittäytynyt koko painollaan pulaliikkeeseen. Sen eduskuntaryhmä on hyväksynyt pulaohjelman ja h allitu s, jonka enemmistö on m aalaisliiton käsissä, on ryhtynyt s itä ajamaan. K u u lijo ille on syytä lyhyesti esittä ä, miten maata viime aikoina on h a llittu. S iitä muutamia esimerkkejä: Tu lleja on jatkuvas-

t i korotettu. Nykyisin kannetaan n iitä 1 m iljardi mk vuosittain. Leipää verotetaan. R u istu lli on nykyisin 1 mk k ilo lta. Se merkitsee s itä, että työläinen maksaa jokaisesta suupalasta v a ltio lle suo-j ranaista veroa. Sokeri t u lli ei ole m aanviljelijöiden suojaksi tark k o itettu, vaan on se n.s. fin a n s s itu lli valtion tulojen kartuttamiseksi. Sokerin t u l l i on nyt 4:50 k ilo lta ja kun sokerin hinta vapaasti satamassa on l:5o penniä k ilo lta, merkitsee se sitä, että 3/4 osaa sokerin hinnasta on veroa, ja vain 1/4 tavaran todellinen hinta. Maataloustuottajat v a litta v a t ulkomaista häikäilemätöntä pol- * kumyyntiä, dumpinyia, mutta itse samalla dtoppaavat ulkomaille vien- tipslkkioiaen turkin kananmunia ja sianlihaa. Munia v ie tiin viime vuonna 45 m ilj. mk:n arvosta, josta 15 m ilj, o li vientipalkkiota, joka o te ttiin kuluttajien taskuista. esimerkki. k iin n ite ttiin 200 m ilj. Viljan jauhatuspakko on toinen Edelleen Maakiinteistöpankki, johon ensimmäisenä vuonna Nämä ovat aivan poisheitettyjä rahoja. Kunnallisveroja on alennettu niijjsä, jo illa Qn velkojen korkoja ' maksettavina sillä^ että; korkomenoista sai vähentää ennen 1.500 mk, mutta nyt 15.000 mk. muiden h a rtio ille. Täten vyörytetään pienen ryhmän mmmmifam verot Tällaisia esimerkkejä on paljon. Tämä kaikki osoittaa, että maamme talousrolltilkkaa väännetään aivan väärään suuntaan. Kapitalistinen yhteiskunta pakottaa itsensä pakkopaitaan vastoin omia perusoppejaan. Pääoma ei ole enää pyhä velkojain ja ts lle tta ja in etuja poljetaan meksulykkäyksillä, vapaa k ilp a ilu kapaloidaan. Lyhyesti: kapitalistinen yhteiskunta on pakkopaidassa omasta aloitteestaan. Sosialidemokraatteja voisi ilahduttaa se, irfctä täten pyritään valtion merkitystä laajentamaan. Valtion sekaantumista on aikaisemmin m oitittu ja nyt s itä pidetään hyvänä auttamaan pulaan joutuneita. Sen kontrolliakin vaaditaan aivan kuin sosialidem okraatit, mutta väärästä päästä. Tahdottaisiin sosialisoida velat ja huonot liik k e e t, sensijaan että meidän vaatimuksemme on,.että suurimmat raha- ja teollisu u sla itok set y.m. sosialisoidaan ensin. Mutta nämä-

kään toimenpiteet eivät ole tyydyttäne-et maataloustuottajia. taholtaan on e s ite tty yhä kasvavia vaatimuksia. voineet poistaa pulaa. ja taloudellinen tilanteemme kulkee tervassa. Heicän Mutta ne eivät ole Niiden kautta sorrutaan yhä enemmän suohon Tällainen talouspolitiikka kulkee väärää suuntaa, ja on turm iollista, s illä se koituu etupäässä pienen maatalouden harjoitta jäin ryhmän, velbkisten ja tuotteita myyjien hyväksi. Nämä äänestävät itselleen etuja toisten taskuista.jos meidän p itä is i t ä lla is illa keinoilla koko maataloutta tukea, niin se o l i s i vastoin järkeä ja ta lou d ellista kantokykyä, i- s i l l ä maatalousväestö on 2/3 kansasta, jota 1/3 ei jaksaisi < e lä t- tää. V ir a llis e s t i nähdään m eillä pula vain maataloudessa ja uhrataan vain siihen. Veikka tiedetäänkin, ettei yksityisten velkain maksu kohota maan taloutta, uhrataan siihen sadat miljoonat markat. S illä kyetään auttamaan muutamaksi vuodeksi vain pieni prosentti, mutta sitten on tilanne sama. Määrätyissä piireissä on v a lla lle katsantokanta, että talonpoikaa ei saa päästää proletarisoitumaan työväen rinnalle. Olia si kyllä valitettavaa, jos niin kävisi, vaan ei se o lis i ensi kertaa m eillä, kokemus osoittaa, että jos v i l j e l i j ä menee, niin v ilje ly s jää ja uusi parempi tulee t i l a l l e. Vuoden 1866-67 suurien katovuosien aikana vaihtoi 1/3 tilo is ta omistajaa ja nousukonjunktuurien aikana vaihtoivat t ila t omistajaa paljon enemmän kuin nyt, ilman, että kukaan o lis i nurissut. Kaikenlaisella T,puoskaroimisellaM, jota nyt harjoitetaan, ei voida pulasta selvi?7! ^. Usealla taholla pidetäänkin pulaa te rv eellisenä kuumeena, joka puhdistaa talouselämästä mädän ja jättää te r- veet liik k eet jä le lle. Huonosti kannattavat liik k eet häviävät ja niin maataloudessakin, jossa ei voi piteä kannttavena sellaista kiinteife&öä, jonka velkoja on vakautettava aina 70 %:iin saakka. Kaiken tämän touhun rinnalla unohdetaan tä yd ellisesti työväen ja sen kanssa talou d ellisesti vastaavassa asemassa olevien pien vilje lijä in tarpeet. Työväestö on paljon vaikeammassa asemassa kuin

maataloustuottajat. S illä ei ole mitään kun työ loppuu, Maanv i l j e l i j ä l l ä sentään on asunto, ruoka Ja lämpö, jos häntä eivät vela t ahdista. Työväestön kanssa samassa asemassa ovat ne p ien vilje lijä t, joiden täytyy hankkia noin puolet tuloistaan ansiotyöllä. Mutta nämä on yhteiskunta unohtanut. Viime talvena o li työttömyys suuri, käsittäen n. 100.000 työtöntä. Nyt ei numeroita enää ju l- kaista, mutta työttömiä on paljon ja kurjassa asemassa ovat nekin, jotka saavat tehdä osaviikkoja. Melkein samassa asemassa ovat pienv i l j e l i j ä t, joita ei ole tila sto issa. Valtion toimenpiteitä ei ole ulotettava näihin. MeiH ä ei ole työttömyysvakuutusta, kuten monissa muissa maissa. Työttömyyskas so jenkin toiminta on silmätikkuna ja n 'itä on koitettu hävittää. Varat ö it ä, niinkuin hätäaputöitä nykyisin hienommalla k ie le llä kutsutaan, on o llu t jonkin verran, mutta ne ovat o lle e t vähäisiä ja puutt e e llis ia. Viime syksynä sosialidemokraatit vaativat suurta summaa työttömyyden torjumiseksi, mutta tätä ei otettu huomioon. Nekin vähät veratjröt, joita talven aikana on suoritettu, olivat huonosti jä rje s te tty jä. Palkat o liv a t huonoja, e tte i n iillä voinut elää e i- kä oikein päässyt kuolemaankaan. On o llu t suorastaan liikuttavaa, miten työväki on suhtautunut ähän hädänalaiseen asemaansa. Se on kärsinyt hiljaa itsekseen. Ei se o le pitänyt pulakokouksia eikä esittänyt vaatimuksia. Se on katsonut, miten to is e t ovat puuhanneet ja saaneet jotain. Nyt on aika lopettaa h ilja a olo. Nyt on aika työväenkin korottaa äänensä vaatimuksella parempien mahdollisuuksien hankkimisesta. Työväki ei vaadi paljoa, se vaatii vain työtä ja leipää, e tte i sen tarvitse sortua kurjuuteen. Yhteiskunnan velvollisuus on avustaa n iitä, jotka ennen muita ovat suurimmassa hädässä. Vaatimus on o i- kea senkin takia, e ttä se sisältää keinon talouspulasta pää-semiseksi ta i sen helpottamiseksiö Miten kykenemätön kapitalistinen yhteiskunta onkaan hoitamaan asioitaan^ Sanotaan, että tuotanto on lamassa. Tuotantoon tarvitaan

loimea tekijää: raaka-aineita, pääomaa ja työ n tek ijöitä. Raakaaineita on ylen p a lttisesti, samoin pääomaa, s illä Lontoon, Pariisin ja New Yorkin pankkiholveissa makaa kulta ja lyhytaikaisia lainoja \ voi s ie llä saada 1 1/2 %:n korolla. Työntekijöistä ei suinkaan ole puutetta' On m ielenkiintoista nähdä, mitkä syyt ovat vaikuttaneet pulaani Tehtaat eivät käy ja maatalous ei kannata sen vuoksi, etteivät tuotteet mene kaupaksi. Ne pystjrisivät monenkertaisesti valmi s tammaan tuo te itä, jos vain o lis i menekkiä. Nyt on kaikkea tu lvillaan Brasiliassa on havaittu, että kahvi on käyttökelpoista veturien polttoaineenaj ja muualla on tehty vehnästä sama havainto. huolimatta hinnat laskevat. Miksi ei ole menekkiä? S iitä Ne nousevat vain, jos kysyntä kasvaa. Siksi, että meillä ei ole ylituotantoa, vaan alikulutusta, s i l l ei ole ostokykyä. Huolimatta suurista varastoista elää miljoonia ihmisiä puutteessa. Olemme tä llä hetkellä joutuneet "noiduttuun ympyrään": Tuotannollinen elämä e i toim i, kun ei ole o stajia. Ostajia e i ole^kun ei ole ostokykyä. Ostokykyä ei ole, kun on työttömyyttä, eikä ole rahaa. on, kun ei tuotannollinen elämä toim i. Työttömyyttä ja rahanpuutetta Tähän "noiduttuun ympyrään" on johonkin kohtaan lyötävä aukko, josta päästään u u sille u r ille. Täytyy saada jokin k iin to p iste, josta lähdetään ponnistamaan. Tämä on ostokyvyn lisääminen. Jos sitä syntyyjniin tuotannollinen elämä alkaa jälleen pyöriä. Ensimmäinen vaatimus on: Työt käyntiin^ Mutta miten se käy laatuun? Miksei sitä jo tähän mennessä ole y r ite tty toteuttaa^ jos ratkaisu on näin helppo? 4si 8 on siten, että yk sityiseltä yritteliä isyyd eltä ei voi a lo tteita vaatia. Sen toiminnan tulee olla kannattavaa. Nykyisenä epävarmana aikana on hyvä, jos yksityinen y r ittä jä kykenee t a v a llisen henkilökuntansa kuljettamaan huonon ajan y lits e. Ben enempää ei voi pyytää häneltä. \ Tehtävän ratkaisu!jiää s iis m uille. Onneksi ju lk iset yhdyskunnat, v a ltio, kunnat ja seurakunnat, eivät riipu siinä määrin kannat,ta- vaisuudesta kuin y k s ity is e t. Ne eivät kerää v o itto a, vaan p eittev

vät menonsa verottamalla kansalaisia. Niidenkin on t ie t y s t i harkiten talouttaan hoidettava, mutta pula-aikana on prmtiffiitbihrhfflmmm p ci- 's kettava ta va llis is ta kannattavaisuuslaskelmista. Niiden puoleen kääntykäämme vaatimuksinemme. Y leisiä töitä on saatav^käyntiin, jotta k a ik ille sa a taisiin työtä ja elämisen mahdollisuuksia. Kun t ä lla is ia esitetään, n iin m eille vastataan, etteivä t yhdyskunnat voi kaikkea tehdä ja että töiden täytyy olla tuottavia. on epäilemättä oikein ja v iis a a s ti normaalisissa olosuhteessa. Yhdyskunnat eivät pitäneet kuitenkaan huoita näistä hyvistä periaat-. teista hyvien aikojen va llitessa, jo llo in o te ttiin velkaa ja s i- jo i t e t t i i n rahat tuottamattomastikin. Tämä Kunnatkin te e ttiv ä t runsaast i töitä julmalla k iire e llä aivan kuin seuraavana vuonna ei aa ää o lis i voinut tehdä mitään. Nyt^llaan viis a ita ja vaaditaan s ijo i- tettu pääoma tuottamaan varman koron. totuuksia. Pula-sikana ei voi seurata hiuksenhienoja kansantaloudellisia On etsittävä tö itä, jotka ovat hyödyllisiä, vaikka ne eivät h eti kannattaisikaan. l i kannata teettää s e lla is ta, joka l i - sää tuotantoa, mitä m eillä on tarpeeksi. Täitä lö ytyy paljon. Sellaisessa nuoressa maassa kuin Suomessa, jossa on neliökilom etrfttäin koskematonta maata, on helpompi löytää työtä kuin esim. Belgiassa, jossa asuu 6oo:kin asukasta neliökilometriä koftden. Parannettakoon kulkuneuvoja, rakennettakoon rau tateitä, maanteitä, s ilt o ja, kanavia, satamia, telakoita ja lentokenttiä. kun on puutetta. Kaikkia n iitä tarvitaan ja n iitä o lis i teetettävä nyt, Kulkulaitokset ovat meillä a lk e e llis ia, nyt n iitä p itä is i parantaa, kun s iitä o lis i hyötyä ja kun ne saa halvalla Mutt,a o lis i Rakennettava vaan s e lla is ia te itä, jotka kannattavat. Edelleen o lis i metsätaloutta parannettava metsiä perkaamalla ja soita kaitimmmimmaftiiira ojitta m a lla. Soita o jitta e n voi lis ä tä puu- % tavaratuotannon ainakin kaksinkertaiseksi ja järkiperäisellä metsä- hoidolla voi sen vielä k in kaksinkertaistuttaa. M eillä tarvitaan lisäksi y le is iä rakennuksia, sairaaloita keuhkotautisille ja m ie lis a ir a ille on liia n vähän, maaseudulle ra-

kennettakoon m eijereitä, kuorimisasemiä ja vientiteurastamoita. Asuntokysymys kaipaa myös ratkaisuaan. Kaupungeissakin asutaan v ielä kurjasti, mutta maaseudulla, varsinkin muonamiesten keskuudessa, paljonkin kurjemmin. Rskenni teoll&åuus on avainteollisuus. Sen elpymisestä alkaa nousukausi. Se antaa työtä monille teollisu u k sille. sähkövoimalaitoksilla y.m. Luetteloa voi jatkaa Tehtäviä on s iis vaikka kuinka paljon ja jokainen avaa uusia mahdollisuuksia ja antaa uutta työtä. Kaivataan vain ohjelmaa. Se on laadittava, mutta laadittava 3-5 vuodeksi. Venäjän 5-vuotissuunnitelma, j o lle on paljon naurettu, e i ole niinkään tyhmä ajatus. Nyt tullaan vaikeimpaan kysymykseen. Pääoman hankkimiseen. Viisaat jatkavat vastaväitteitään: Mistä hankitaan rahat? Pääomamuodostus on heikko, säästöt ja talletukset vähenevät. varoilla voi joku kansa kohottaa elintasoaan. samojen lakien a la is ia. Vain sääntö- Valtio ja kunnat ovat Tämä o lis i oikea huomautus, jos eläisimme normaaliaikaa. Mutta nythän rikotaan kansantalouden alkeellisim piakin p eria atteita vastaan minkä ehditään toisten p iirien hyv^f^i, rik ottavaksi. Miksi ollaan varovaisia s illo in, kun työväki on kysymyksessä. ja yhä enemmän vaadi 1b a Jos yläluokka kärsisi samalla tavalla, niin kyllä rahat lö y ty is iv ä t, N}rt on hätäaika ja se asettaa omat lakinsa. Nyt käydään sotaa. Sotaa puisevastaan. Sodankäyntiin löydetään aina varoja. Nykyisenkin pulan aikana on n iitä löydetty sotaan ja löydetty sotavarusteluihin meidänkin pienessä tasavallassamme. Vieläpä n iiden laajentamiseksikin. Tavallisesta verotuspolitiikasta ei ole apua. T u llit on äärim- millään. Ne eivät voi enää antaa lis ä ä. Tulo- ja omaisuusveroa voit a is iin korottaa, mutta s itä vastaan väitetään, eikä se olekaan mikään ihannekeino. Alkoholiverotuki en tulot on jo k iin n itetty. Tavallinen apu e i s iis auta. Tulo- ja omaisuusveroa vo isi korottaa. Väitetään tosin, että se jo nyt on rasittava ja ehkäisee y r it - te liä is y y ttä ja että se mieluummin s a is i o lla alhaisempi, mutta varr

sinkin kun on poikkeustilanne ja kun s itä on äskettäin alennettukin, o l i s i oikeutettua vmaitituam, että varakkaat p i i r i t nyt uhrautuisiva t 1-2 vuoden aikana maksamaan korotettua veroa. He suhtautuisivat siihen varmaankin suopeasti, kun he tie tä is iv ä t, että se, tullaan käyttämään yhteiseksi hyödyksi/ ja elinkeinoelämän elvy ttämiseksi. Toinen muoto on lainanotto. aikoina ja s ijo ite ttu kannattamattomasti. Valtiolainoja on otettu hyvinäkin Ulkomaisiin lainoihin ei nyt voi turvautua,, vaan ne on otettava kotimaasta ja sijo itetta va maalle h yö d yllisiin y rity k s iin. Siihen on mahdollisuuksia, jos jä r- jestetään palkintolainoja ja siten käytetään hyväksi ihmisten p e lihimoa. Valtion äskettäin 60 m ilj. mk:m lainahan m erkittiin kahdessa päivässä' Pääasia on, että eri k ein oilla kootaan pääomia työohjelman toteuttamista varten parin vuoden aikana. Siihen r iit t ä is i n. 1 m iljardi mk, s iis 500 m ilj, markkaa vuodessa. Mainittakoon, imh Yhdysvallat ovat äskettäin myöntäneet 1,500 m ilj. dollaria työttömyyden torjumiseksi. Jos me myöntäisimme asukaslukuun verraten yhtä suuren määrän, o l i s i sen oltava 1.500-2.000 m ilj. vuodessa. 500 m ilj. mk tuntuu niin ollen kohtuulliselta vaatimukselta. Jos tämä hankitaan, niin voidaan o le tta a, että pahin pula o l i s i sinä aikana torju ttu. J o lle i niin tehdä, n iin muuttuu pian koko yhteisélätettävä. kunta vaivaistaloksi. Ihmiset on joka tapauksessa mttiiratitmmm. Eihän toki kukaan ole v ie lä ehdo tanut, että heidät o l i s i ammuttava. Köyhäinhoitokin vaatii varoja ja tulee varmasti kalliimmaksi^ kuin jos työt pannaan käjmtiin. Jos nämä varat hankitaan, v o ita is iin kaikki työttömät sijo itta a hyödylliseen työhön. Mikä o l i s i seurauksena tästä? Maassamme t a l- v isin olevat 100.000 työtöntä, heistä riippuvat 400.000 ihmistä mukaanluettuina sa isiva t tu lo ja, jo ita ei suinkaan pantaisi sukanvarteen, vaan k ä y tettä isiin tarpeiden hankkimiseksi ja siten lis ä t t ä i- s iin menekkiä ja tuotantoelämä e lp y is i. Vaikkakaan tämä ei auta kokonaan, olemmehan vientimaa ja ulkomaisisista markkinoista siinä r suhteessa riippuvaisia, niin p oistaisi tämä ohjelma pahimman hädän

3a olisimme mahdollisimman kevyesti sivuuttaneet pahimman pula-ajan. Tämä työohjelma o lis i Joka tarsuksessa toisenlainen kuin se puoskaroimismenettely, Jota m aalaisliittolainen hallitus ajaa Ja Joka muodostuu vain tilap ä isek si avuksi p ien elle ryhmälle, eikä lo - puksi auta sitäkään. <yv Töiden k äp itiin saati on elinehto työvä estölle. Sen on vihdoinkin luovuttava passiivisuudestaan. loppua. Sen on nyt vihdoinkin saatava äänensä ku u lu ville, vaatimuksensa näkyville. Sen kärsivällisyys saa Jo Sen vaatimukset eivät koskekaan muuta kuin its tään selvääjasiaa, työn Ja leivän saantia, mutta sitäkään ei oteta huomioon, e l l e i ole pontta vaatimusten takana. Työväen k ä r s iv ä llisyys saa nyt loppua. Me emme tahdo vallankumousta, kuten Yhdysval-. loissa väitetään uhkaavan. Me yksinkertaisesti vaadimme vain o i- keutta työnsaantiin Ja meidän vaatimuksemme on otettava huomioon, Noin kuukausi takaperin p id ettiin Helsingissä kokous, Jossa k ä s it e lt iin tätä samaa asiaa Ja sen kokouksen ääni on tu llu t kuuluv ille. Ensimmäisenä merkkinä s iitä on, että eilen on hallitus aset tanut -komitean laatimaan työttömyysohjelmaa Ja sen ra h oittamis ehdotusta. Komitea on tosin sana, Joka naurattaa, mutta ehkäpä tämän komitean työstä tulee tuloksia. Samoin on työohjelmaan ehdotettu 500 m ilj. mk:n ottaminen vuosittain yleish yöd vllisiin töihin, Ja eh_ kä Juuri tämän summan ehdottaminen ei ole pelkkä sattuma. Nyt on tärkeää esittää nämä vaatimukset. Talvi on tosin mennyt mutta pula ei lopu syksyllä Ja ensi ta lv i tulee olemaan raskaampi kuin viime ta lv i. virastoissa kautta maan. Nyt laaditaan valtion ensi vuoden talousarviota Nyt on työväestön yhdyttävä voimakkaasti tähän me vaadimme-ohjelmaan Ja sen äänen täytyy tu lla huomioonotetuksi^