P ääkirjoitus Suomen Sosialidem okraatissa

Transkriptio

1 VALTIOT^LQPDEN SUUNTAi MUUTETTAVA. P ääkirjoitus Suomen Sosialidem okraatissa Maamme valtiotalous on kautta aikojen o llu t omistavia luokkia suosiva ja vähävairaisia vierova. Tähän a sia in tila a n on o llu t v a i- kea saada muutosta,' kun yleinen m ielipide ta v a llis e s ti on o llu t varsin välinpitämätön siihen nähden, keneltä valtion tu lot kerätään ja kenelle täten kertyvät varat Jaetaan. Tähän välinpitämättömyyteen on o llu t yhtenä syynä se, että tavallimenkansalaimen on perin vaikeata saada itse lle e n kokonaiskäsitystä s iitä numerojen sokkelosta, mikä valtion tu lo- ja menoarvio its e asiassa on. Valistustyönkään avulla ei asiaa ole voitu auttaa, kun y le iset v a lt io llis e t kysymyks e t ovat viime aikoina pyrkineet syrjäyttämään tämänluontolset asiakysymykset. Kun v a ltio llin e n tasapaino toivottavasti tulee vastedes säilymään, on kuitenkin syytä yhä enemmän kiinnittää huomiota ta lo u d e llis iin kysymyksiin. E rikoisesti on tä llä kertaa aihetta ottaa puheeksi valtion ta lo - utta koskevat a sia t. Onhan niissä tapahtunut se huomattava käänne ä sk eisiin vuosiin verraten, että valtion talous on huomattavasti parantunut. Eikä o le suinkaan samantekevää, miten tätä parantunutta asemaa ryhdytään käyttämään. Pulakauden pahimmillaan ollessa joutui myöskin valtion talous sen raskaana^ tuntemaan. Tuloja e i v a l t i o l l e kertynyt siin ä määr in kuin o l i lask ettu. Kun menot eivät itsestään supistuneet vastaavassa mää iässä, o l i pakko väkivaltaisella tavalla ryhtyä n iitä supistamaan. Pääasiallinen supistus te h tiin vuosina 1931 ja N,k* säästäväisyyskomitea^ joka vuoden 1931 keväällä tutki v a ltiota louden asemaa ja teki ehdotuksiaan h a llitu k selle, e s it t i yhteensä lähes 600 g l l j. mk:aan nousevia menojen supistuksia. Nämä o l i ta r- koitus ottaa huomioon vuoden 1932 menoarviossa. Mutta jo sitä ennen o l i h allitu s pakoitettu ankaralla kädellä supistamaan menoja s ilt ä k in, mitä eduskunta vuodeksi 1931 jo o l i hyväksynyt.

2 Nämä pakolliset säästiväis^yatoimenpiteet Jättivät Jälkeensä suuria aukkoja monella tärkeällä talouden Ja sivistystyön a la lla. M iltei ainoa a la, Joka näiltä supistuksilta säästyi, o l i puolustusla it o s. Olivathan porvariston mielestä ainakin itsenäisyyden "vakuu tusmakaut" maksettava, kärsivätpä sitten muut alat miten suuresti tahansa. i Viime vuodesta alkaen ovat näköalat valtiotalou den a la lla kuitenkin melko l a ille muuttuneet. v a l t i o n taloudesta on kysymys, on pulakausi Jotenkin täyd e llis e s ti sivuutettu. Voipa huoleti sanoa, että sik ä li kuin Useammatkin tek ijä t ovat tähän tulokseen myötävaikuttaneet. tain ovat tu lot lisääntyneet, o sitta in myös eräät rasittavat menot vähentyneet. Oslt Tulojen huomattavaa lisä ystä on havaittavissa melkein k a ik ille tärkeimmillä kohdilla. T u llitu lo t, valtion tu lo- Ja omaisuusvero, m etsätulot, valtion rautateiden tulot J.n.e. oråt kaikki nykyjään suurempia kuin v ie lä vuosi pari takaperin. L isäksi on tu l- lu t eräitä muita tu lo ja, Jotka vasta nyt ovat alkaneet kartuttaa valtion kassaa, V altio saa nyt Jo osinkoja monista yritykeistä, Joihin se vuosikausia on sijoitta n u t pääomia ilman, että n iistä on o llu t sanottavasti tu lo ja. Niinpä Outokumpu, V eitsilu oto, Enso- H utzeit, rikkihappo- Ja superfoafaattitehtaat J.n.e, kukin antavat nyt Jo huomattavia osinkoja. K ieltolain kumoamisen Jälkeen kertyy väkijuomia vero Ja Ja A lkoholiliikkeen vuosivoittoa y li 800 n ilj.m k. Nämä vain esimerkkeinä mainitaksemme. Tervetulleena menojen vähennyksenä on ennenkaikkea mainittava valtion lainojen vähentyneet korot Ja kuoletukset, mikä on Johtunut oitta ln d o lla rin kullasta luopumisesta Ja o s itt a in korkokannan a lenemisesta. m iljoon issa markoissa. Yksin tämä menojen väheneminen on laskettava sadoissa O d ottaisi, että kun näin ratkaiseva käänne valtion taloudessa tapahtuu, sen varalta myös teh tä isiin Joltakin suunnitelmia, e tte i kaikki Jälsi^sattuman varaan. Hallituksen viaksi Jää, e tte i sen toimesta tämmöisiä suunnitelmia o le la lainkaan teh ty. Niin on Jou-

3 duttu tila nteeseen, jossa ei kenellfikäen/i näy olevan aavistusta s i i - tä, mihin päin suunta nyt o l i s i otettava. Seuraukset ovat o l l e e t sen mukaiset. Kun v a ltio n kukkaro on jä l- leen näyttänyt olevan ehtymätön, ovat e r i e t u p iir it kärkkäästi käyneet s iit ä itse lle e n etuja hankkimaan. Eduskunnan syysistuntokausi muodostui tämän johdosta eri etupiirien välisek si kiihkeäksi ta iste - luksi valtion avustuksen saamisesta. Ja pitemmän korren vetivät jä lle e n - kuten niin monasti ennenkin - varsinkin kaksi etupiiriä* puolustuslaitos ja maatalous. taa omia tulojaan^, Kumpikin osasi huomattavasti psisut* Varsinkin p u olu stu sla itok selle kahmaistiin le ijo n a n osa lisään tyneistä valtion tu lo ista. Jos ottaa huomioon sen, mitä puolustuslaito k s e lle vuoden 1934 lisämenoarviossa aivan vuoden lop u lla sekä t ä i-» le vuodelle varattiin määrärahoja, joutui tämä la ito s saamaan n. S00 m llj. mk*n lisäyksen ennestäänkin jo runsaaseen menoarviéonsa. maetalouspääluokkae k artu tettiin niinikään lähes 100 l j l l j. mk*lla entiseen verraten. Ilman perusteellisempaa harkintaa s ir o it e lt iln huomattavia summia monelle muullekin ta h o lle. V altion talous on site n jä lle e n luisumassa en tistä enemmän yksipuoliseksi. Tätä ei o l i s i s a llitta v a, vaan o l i s i ajoissa tarkoin harkittava, miten parhaiten v o it a is iin h a rjoitta a oikeutta Ja tasapuolisuutta eri etupiirien v ä lillä. Tällöin on myös muistettava, että m eillä on odottamassa runsaasti tehtäviä, jotka nyt o l i s i su oritettava, kun suhdanteet näyttävät a i- nakin to ista isek si su otu isilta. Ennenkaikkea on useita uudistuksia jo pitemmän aikaa tunnustettu välttämättömiksi, vaikka ne varojen puutteessa ovat aina saaneet jäädä vuoroaan odottamaan. Sosialivakuutus on maassaan kapalossaan Se o l i s i saatava käyntiin aikaansaamalla sekä sairausvakuutus että valihuudenvakuutus ja myöhemmin lis ä k s i työttömyysvakuutus. Ja Oikeudenhoito on varsin kurjalla kannalla; se p a k oitta isi lopultakin toteuttamaan vuosikymmeniä péhdlnnan alaisena olleen oikeudenkäyntiuudis- tuksen, e lle i muuten, niin ainakin pala palalta. Työttömyyden to r -

4 jumlnensraatisi tarmokkaampia toim enpiteitä kuin tähän a s ti tapahtuneet. Työväen palkkatasoa o l i s i valtion palveluksessa o le v ille l huomattavasti k o ro ite tte v a. Nämä vain esimerkkeinä mainitaksemme Näihin o l i s i vähitellen päästävä käsiksi J8 eräät n iistä ovat suo»* rastaan k iir e e llis iä. T oiselta puolen e i voitane kauemmin sietää s i t ä, että verotaakkaa jatkuvasti pidetään n iin korkealla kuin mihin se varsinkin pulavuosina on kiskottu. Taikka tähän puoleen kajoaminen tietääkin v a ltio n tu lo je n vähentämistä, o l i s i siih en nyt jojd ryhdyttävä. Muuten kansa nääntyy korkeiden verojen a lle, Varsinkin koskee tämä tu lliv e r o tu s ta, jota m eillä on vuosi vuodelta k oroitettu. Jokin päivä takaperin julkaistu t ie t o, että tu l- liv e ro itu s tu otti viime vuonna hulppumäärän, kokonaista 1,500 m ilj, mk,, antoi varmaankin monelle pienen säväyksen Ja pani ajattelemaan ollaanko tod ella jo niin p itk ä llä. Sehän merkitsee s it ä, että m eillä keskimäärin peritään tu lliveroa lähes 30 % kaikesta maahan tuodusta tavarasta. Jokaista kansalaista kohden, lapsetkin mukaan luettuna, maksamme s iis tätä näkymättömiin p iilo lte ttu a ja sen kautta e r itt ä in kavalaa veroa n, 420 mk. Mitä tämä merkitsee perheen taloudessa, v o i jokainen h elp osti it s e laskea. Kun tämän r in - n a lle asettaa v a ltio n t u lo - ja omaisuusveron, joka Oikeudenmukaisemmin kohdistuu kansalaisiin näiden tulojen ja omaisuuden mukean, huomaa, miten räikeästi vähävaraisia kansalaisia m eillä verotetaan Eihän tu lo - ja omaisuusveron tuotoksi tänä vuonns lasketa enempää kuin 5oo m ilj. mk. Voimakkaana onkin senvuoksi tämän vuoden aikain kohotettava huut o, että epäoikeutettu Ja Jatkuvasti kohotettu tu lliv e ro tu s on vihdoinkin saatava alenemaan. T iety sti tämä aleneminen voi tapahtua vein a s t e it t a in, mutta askelten on oltava huomattavn p itk iä ennenkuin ne voivat ketään tyydyttää. Jos maaseutuväestö, Jonka äänien varassa tu lliverotu sta tähän saakka on vuosi vuodelta k o r o ite ttu, ymmärtäisi, että se rasittaa

5 - 5 - tätäkin väestön osas paljon enemmän kuin se m aataloustulleista hyötyy* saataisiin tämä asia h elposti oik ea lle t o la lle. Sduskunn ssa ovat maatalouäen edustajat kuitenkin sä ä n n ö llise sti o l l e e t korottamassa sekä maatalous- että t e o llis u u s t u lle ja. Seuraukset ovat näkyvissä! maatalouden tuotteiden hintataso on alentunut 76 $&, kun sensijaan kotimaisten teollisuustuotteiden hintatason aleneminen on pysähtynyt 93 %!iln. Itseään ovat m aatalouspiirit s iis tä llä p o litiik a lla a n enemmän vahingoittaneet. O lisi suotavaa, että ed ellä viita tu t v altiotalou tta koskevat samoinkuin yleensä muutkin ta lou d elliset kysymykset saataisiin ju ik i- dessa keskustelussa ja ennen kaikkea sos.dem.puolueen vallstu styöss Sienemme n etu a la lla. Vähävaraisen kansanosan etuja ei ole oikeus Jatkuvasti syrjäyttää, kikä sitä enää voi tehdä ainakaan s illä ayyl IS, että pula-sika vaatii kansalaisilta uhrauksia. kun hallituksen aika t a v a llis e s t i kuluu juoksevien asiain hoidossa, voinee tuskin odottaa,että h allitu s v o is i omassa keskuudessaan valmistuttaa ohjelmaa valtion talouden uutta suuntaa varten. Käytän n ö llis in tapa o l i s i senvuoksi asettaa e ri etupiireistä kokoonpantu neuvottelukunta asiaa harkitsemaan Ja tekemiään ehdotuksiaan. Oikeastaan kuuluisi tämmöinenkin asia suunnitellulle talousneuvostolle, mutta kun s itä el aineksen tähän hätään saada syntyinään, o l i s i semmoinen tätä kysymystä varten erikseen asetettava. Sen o l i s i saatava ehdotuksensa valm iiksi n iin a jo issa, että ne v o ite is iin ottaa huomioon Jo seuraavea v a ltio n tu lo - ja menoarviota laa d ittaessa. * / S illä samansisältöistä tu lo - Ja menoarviota kuin täksi vuodeksi ei voitane enää to is t e kertaa hyväksyä.