Yksikkö 2011 2012 2013



Samankaltaiset tiedostot
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON ULKOMAILLA KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Energian hankinta ja kulutus 2011

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2013

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Energian hankinta ja kulutus 2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Ympäristövastuun taulukot

Päästöt uudesta LIPASTO:sta Tietoa tietokannoista Ilmansuojelupäivät 2015 Kari Mäkelä Erikoistutkija

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2013

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Julkaisu Energiaviraston laskeman jäännösjakauman tulos vuoden 2018 osalta on seuraava: Fossiiliset energialähteet ja turve: 45,44 %

Kouvolan hiilijalanjälki Elina Virtanen, Juha Vanhanen

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Energiamuotojen kerroin Yleiset perusteet ja toteutuneen sähkön- ja lämmöntuotannon kertoimet

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Ympäristö ja turvallisuus

Jyväskylän energiatase 2014

Taulukko 1. Poimintoja Tilastokeskuksen määrittelemistä kansallisista polttoaineiden CO 2 -ominaispäästökertoimista.

Jyväskylän energiatase 2014

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2018 KESKO OYJ

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Energian hankinta ja kulutus

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energian hankinta ja kulutus

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Energian hankinta ja kulutus 2016

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Keski-Suomen energiatase 2016

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energian hankinta ja kulutus

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa

Tavoitteet ja toimenpiteet

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä

Keski-Suomen energiatase 2014

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Maatalouden energiankulutus KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Energian hankinta ja kulutus

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum Petri Nikkanen

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Transkriptio:

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi

SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013... 1 1.2. Laskennan lähtötiedoista... 1 1.3. Laskentaperusteista sekä tiedon tarkkuudesta... 2 2. Ympäristöprofiili... 3 2.1. Keskon toimittaman sähkön ympäristöprofiili... 3 2.2. Keskon omistamat ja käytössä olevat kiinteistöt Suomessa... 4 2.3. Tulosten tulkinta... 6 2.4. Osuus Suomen energiankäytöstä ja päästöistä... 6 3. Tunnusluvut GRI:n raportointisuosituksen mukaisesti... 7 3.1. Energiankulutus... 7 3.2. Päästöt... 7

1 (8) 1. JOHDANTO Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut kartoittaa Keskon kiinteistöjen sähkön- ja lämmönkulutuksesta aiheutuneet ympäristövaikutukset vuodelle 2013. Vuoden 2013 ympäristökuormitusten laskenta on jatkoa aikaisemmille Keskon kiinteistöjen ympäristöprofiilien laskennalle ja on tehty vastaavin periaattein. 1.1. Energiankulutus 2013 Keskon Suomessa omistamissa tai käytössä olevissa kiinteistöissä kulutettiin vuonna 2013 yhteensä 764 387 MWh sähköä ja 305 794 MWh lämpöä. Kesko toimitti Suomessa K-ryhmälle sähköä vuonna 2013 yhteensä 500 861 MWh. Tämä vastasi 65,5 % Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen sähkön kokonaiskulutuksesta. Toimitettu määrä oli -5,1 % alhaisempi kuin vuonna 2012. Vuonna 2013 sähkön toimituksesta vastasi edellisvuoden tapaan kokonaisuudessaan Helsingin Energia.. 1.2. Laskennan lähtötiedoista Sähkön ympäristöprofiilin laskennassa on käytetty seuraavia lähtötietoja: - Helsingin Energian hiilidioksidivapaan sähkön ympäristöprofiilia vuodelta 2012. Toimitettu sähkö oli tuotettu kokonaisuudessaan ydinvoimalla ja sen ominaispäästökertoimet olivat: CO2 0 g/kwh ja käytetty ydinpolttoaine 2,6 mgu/kwh - Hankinnan ulkopuoliselle sähkölle on käytetty Pohjoismaisen pörssisähkön ympäristöprofiilia vuodelta 2012 1 - Happamoittavien ja alailmakehän otsoniin vaikuttavien päästöjen laskennassa päästökertoimina on käytetty VTT:n Lipasto järjestelmässä ilmoitettuja Suomen sähköntuotannon tuotantovaiheen ominaispäästöjä 2010 2 - Primäärienergiakertoimia laskelmissa on käytetty: Uusiutuvat polttoaineet 1, uusiutumattomat polttoaineet 1,75 ja ydinvoima 3,03 3 Kaukolämmön ympäristöprofiilin laskennassa on käytetty seuraavia lähtötietoja: - Kaukolämmön CO2-päästökerroin 217 g/kwh 4 1 Energiateollisuus ry, Labeling Suositus sähkön tuoteselosteeksi (http://energia.fi/sites/default/files/et_labelling_suositus2013_final.pdf) 2 VTT 2012, Suomen rautatieliikenteen päästöjen laskentajärjestelmä RAILI 2011 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-03247-12 3 Keto Matias. Energiamuotojen kerroin. Raportti ympäristöministeriölle. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=123453&lan=fi. Päivitetty 17.12.2010. 4 MOTIVA CO2-päästökertoimet 2012 http://www.motiva.fi/taustatietoa/energiankaytto_suomessa/energiankulutuksen_hiilidioksidipaastojen_laskenta/c o2-paastokertoimet

2 (8) - Muiden ilmastopäästöjen osalta on käytetty VTT:n laskemia keskimääräisen kaukolämmön päästökertoimia 2008 5 - Primäärienergiakerroin 0,9 6 - Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen 2014 päästökertoimia 7 1.3. Laskentaperusteista sekä tiedon tarkkuudesta Keskon Suomen kiinteistöjen lämmön ja sähkön kokonaiskulutus on arvioitu laventamalla kulutusseurannassa olevien kohteiden ominaiskulutukset kiinteistötyypeittäin kunkin kiinteistötyypin kokonaiskiinteistökantaan. Sähkönmyyjien kalenterivuosittainen ilmoitussuositus koskee vain myydyn sähkön tuotantotapoja, tuotannossa syntyneitä hiilidioksidipäästöjä sekä käytetyn ydinpolttoaineen määrää. Tietojen julkaisuajankohtaa ei määritelty, laskennoissa on käytetty myyjäkohtaisesti viimeisintä ilmoitettua tietoa. Laskennassa käytettyjen päästöprofiilien vuodet on ilmoitettu kappaleessa 1.2.. Happamoittavien ja alailmakehän otsoniin vaikuttavien päästöjen osalta ilmoitusvelvollisuutta ei ole ja näiden päästöjen kohdalla laskelmissa on päästökertoimina käytetty Suomen energiatuotannon tuotantovaiheen ominaispäästökertoimia. Mikäli edellisen vuoden laskennassa ei ole ollut käytettävissä laskentavuodelle ilmoitettuja alkuperätietoja, on nämä tiedot laskettu uudestaan tähän raporttiin vuodelle ilmoitetuilla alkuperätiedoilla. Mahdollisesta uudelleenlaskennasta johtuen saattavat edelliselle vuodelle raportoidut päästötiedot poiketa aikaisemmassa päästöraportissa ilmoitetuista tiedoista. Kaukolämmön ympäristövaikutukset on arvioitu Suomen keskimääräisen kaukolämmön ympäristöprofiilin perusteella. Ympäristövaikutukseltaan erilaiset kaasut on yhteismitallistettu 8,9 ja niiden ympäristövaikutukset on ilmoitettu ekvivalentteina. Lämmön osalta ekvivalenttilaskennoissa on huomioitu vain metaani ja typenoksidit. Oman lämmöntuotannon kokonaiskasvihuonekaasupäästöt on arvioitu Tilastokeskuksen julkaisemien polttoaineiden päästökertoimien perusteella. 5 VTT 2010,Tutkimusraportti VTT-R-04737-10 6 Keto Matias. Energia muotojen kerroin. Raportti ympäristöministeriölle. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=123453&lan=fi. Päivitetty 17.12.2010. 7 Tilastokeskus, http://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_polttoaineluokitus.html 8 IPCC 2007, http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/wg1/ar4-wg1-chapter2.pdf 9 Wimmer Wolfgang, Zűst & LeeKun-Mo (2004): Ecodesing Implementation A Systematic Guidance on Integrating Evironmental Considerations into Product Development. Springer

3 (8) 2. YMPÄRISTÖPROFIILI 2.1. Keskon toimittaman sähkön ympäristöprofiili Lähtötietojen perusteella lasketut Keskon K-ryhmälle toimittaman sähkön ympäristövaikutukset on esitetty taulukossa 1. Vaikutuksia ei ole suhteutettu ominaiskulutuksiin, vaan ne on laskettu kokonaisuudessaan toimitetulle sähkön määrälle 501 GWh vuonna 2013. Taulukko 1. Keskon K-ryhmälle toimittaman sähkön ympäristövaikutukset vuosina 2011-2013 Yksikkö 2011 2012 2013 Muutos 2012-2013 Hankinta GWh 538 528 501-5,1 % Primäärienergia PJ 5,86 5,76 5,46-5,1 % Uusiutumaton PJ 0,01 0,00 0,00 0 % Uusiutuva PJ 0,00 0,00 0 0 % Ydinvoima PJ 5,85 5,76 5,46-5,1 % Ympäristövaikutukset Ilmastonmuutos ton CO2-ekv 875 0 0 0 % Typenoksidit ton NOX 1,2 0 0 0 % Rikkidioksidi ton SO2 1,0 0 0 0 % Alailmakehän otsoni ton C2H4-ekv 0,074 0 0 0 % Radioaktiivinen jäte tonnia 1,39 1,37 1,30-5,1 %

4 (8) Kuva 1. Keskon K-ryhmälle toimittaman sähkö ja sen ympäristöprofiili laskettuna toimitetun sähkön kokonaismäärälle vuosina 2011-2013 2.2. Keskon omistamat ja käytössä olevat kiinteistöt Suomessa Tässä luvussa esitetään yhteenveto Keskon käytössä olevissa tai sen omistamissa kiinteistöissä Suomessa kulutetun energian ympäristövaikutuksista. Edellisessä luvussa esitetyn Keskon kauppiailleen hankkiman sähkön lisäksi on huomioitu myös K-kauppiaiden itse hankkima sähkö sekä kiinteistöjen lämmityksessä käytetty kaukolämpö. Keskon Suomen kiinteistöjen lämmön ja sähkön kokonaiskulutus on arvioitu laventamalla kulutusseurannassa olevien kiinteistöjen ominaiskulutukset koko kantaan. Kokonaissähkönhankinnan ympäristöprofiilina on käytetty edellisessä kappaleessa esitettyä profiilia Keskon toimittamalle sähkölle sekä Nordpool-pörssisähkön ympäristöprofiilia K- kauppiaiden itse hankkimalle sähkölle. Keskon toimittama sähkö kattaa noin 65,5 % Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen kokonaiskulutuksesta. Lämmityksen ympäristövaikutusten laskennan lähtötiedot on ilmoitettu kappaleessa 1.2.

5 (8) Kiinteistöissä kulutetun lämmön ja sähkön ympäristövaikutukset on esitetty taulukossa 2 ja kuvassa 2. Esitetty energiankulutuksen muutos sisältää myös kiinteistökannan muutoksista johtuvat energiankulutuksen muutokset. Taulukko 2. Arvio Keskon Suomessa omistamien ja käytössä olevien kiinteistöjen lämpö- ja sähköenergian kulutuksesta sekä ympäristövaikutuksista vuosina 2012-2013. Yksikkö 2012 2013 Muutos 2012-2013 Sähkö Lämpö Yhteensä Sähkö Lämpö Yhteensä Sähkö Lämpö Yhteensä Hankinta GWh 779,0 347,6 1 126,6 764,4 305,8 1 070,2-1,9 % -12,0 % -5,0 % Primäärienergia PJ 7,49 1,13 8,62 7,39 0,99 8,38-1,4 % -12,0 % -2,8 % Uusiutumaton PJ 0,59 0,88 1,46 0,55 0,77 1,33-5,2 % -12,0 % -9,3 % Uusiutuva PJ 0,284 0,25 0,53 0,269 0,22 0,49-5,2 % -12,0 % -8,4 % Ydinvoima PJ 6,62 6,62 6,56 6,56-0,9 % -0,9 % Ympäristövaikutukset Ilmastonmuutos Happamoituminen ton CO2-ekv SO2-ekv 7166,5 750 76 236,7 965 148 403,2 715 67 157,7 990 66 208,2 424 134 366,0 413-5,2 % -13,7-12,0 % -9,6-9,2 % Typenoksidit ton NOX 110,7 149,5 260,2 104,9 131,5 236,4-5,2 % -12,0 % -9,1 % Rikkidioksidi ton SO2 89,0 132,1 221,1 84,3 116,2 200,5-5,2 % -12,0 % -9,3 % Alailmakehän otsoni ton C2H4-ekv 5,2 4,5 9,7 4,9 4,0 8,9-5,2 % -12,0 % -8,4 % Radioaktiivinen jäte tonnia 1,5 1,5 1,4 1,4-0,6 % -0,6 %

6 (8) Kuva 2. Vertailu Keskon Suomessa omistamien ja sen käytössä olevien kiinteistöjen lämpö- ja sähköenergian kulutuksesta sekä niiden ympäristövaikutuksista vuosina 2011-2013. 2.3. Tulosten tulkinta Keskon omistamien tai käytössä olevien kiinteistöjen sähköenergian kokonaiskulutus laski vuodesta 2012-1,9 % ja lämmön normittamaton kokonaiskulutus puolestaan laski -12,0 %. Sähkönkäytön ympäristövaikutukset laskivat edellisestä vuodesta. Edellisvuoden tapaan Keskon kauppiaille hankkima sähkö oli kokonaisuudessaan ydinvoimalla tuotettua ja hiilidioksidivapaata, eikä siitä näin ollen aiheutunut ilmastopäästöjä. Pohjoismaisessa energiantuotannossa fossiilisten polttoaineiden osuus oli hieman edellisvuotta alhaisempi ja tämä on alentanut Keskon toimituksen ulkopuolisen hankinnan sekä kokonaiskulutuksen päästöjä. Lämmönkäytön ympäristökuormitus laski selvästi edellisestä vuodesta, muutos johtui kokonaiskulutuksen laskusta. 2.4. Osuus Suomen energiankäytöstä ja päästöistä Keskon Suomessa vuonna 2013 käyttämän primäärienergian määrä on noin 0,6 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta (1370 PJ vuonna 2012) 10. Keskon suomalaisten kiinteistöjen sähkön käyttö vuonna 2012 oli noin 0,9 % Suomen kokonaissähkönkulutuksesta (85,1 TWh vuonna 2012) 11 ja osuus kaukolämmön kokonaiskulutuksesta (36,7 TWh vuonna 2012) 10 oli noin 0,8 %. Sähkön ja lämmön tuotannon kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 0,2 % Suomen kokonaispäästöistä (noin 60,9 miljoonaa tonnia vuonna 2012 12 ). 10 Tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/ehk/2012/ehk_2012_2013-12-12_tie_001_fi.html 10 Tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/salatuo/2012/salatuo_2012_2013-11-05_kat_001_fi.html 12 Tilastokeskus, http://www.tilastokeskus.fi/til/khki/2012/khki_2012_2013-12-12_tie_001_fi.html

7 (8) 3. TUNNUSLUVUT GRI:N RAPORTOINTISUOSITUKSEN MUKAISESTI Keskon kiinteistöjen energiakulutuksen ympäristövaikutukset kansainvälisen Global Reporting Initiativen G4-suositusten mukaisesti. 3.1. Energiankulutus GRI:n G4 suositusten mukaisesti energiankulutus jaotellaan suoraan Scope 1 ja epäsuoraan energiankulutukseen Scope 2. - Suoraa energiankäyttöä (G4-EN3) on yrityksen itse tuottama energia esim. lämmöntuotanto polttoöljyllä ja maakaasulla - Epäsuoraa energiankulutusta (G4-EN4) on yrityksen käyttöönsä hankkima energia esim. ostosähkö ja ostolämpö. Keskon omistamien ja hallinnoimien kiinteistöjen epäsuora ja suora energiankulutus primäärilähteittäin on esitetty taulukoissa 3 ja 4. 3.2. Päästöt Päästöjen osalta tulokset kattavat seuraavat tunnusluvut. - Oman toiminnan suorat ja epäsuorat kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (G4-EN15 ja G4-EN16) - Muiden ilmastopäästöjen (G4-EN21) osalta on raportoitu vain epäsuorat (Scope 2) typpi- ja rikkidioksidipäästöt Taulukko 3. Keskon omistamien ja käytössä olevien kiinteistöjen energiakulutus 2013 sekä energiankulutuksen indikaattorit Yksikkö Sähkö Lämpö Yhteensä Primäärienergia (G4-EN4) TJ 7 387 991 8 378 Uusiutumaton TJ 555 773 1 327 Uusiutuva TJ 269 218 487 Ydinvoima TJ 6 563 0 6 563 Kasvihuonekaasupäästöt (G4-EN16) ton CO2-ekv 67 990 65 480 133 470 Muut ilmapäästöt (G4-EN21) Happamoittavat päästöt ton SO2-ekv 158 208 366 Typenoksidit ton NOX 105 131 236 Rikkidioksidi ton SO2 84 116 201 Radioaktiivinen jäte tonnia 1,4 0 1,45

8 (8) Taulukko 4. Keskon omistamien ja käytössä olevien kiinteistöjen oma lämmöntuotanto sekä tuotannon indikaattorit Yksikkö Lämpö Yhteensä Primäärienergia (G4-EN3) TJ 12,93 12,93 Uusiutumaton TJ 12,93 12,93 Kasvihuonekaasupäästöt (G4-EN15) ton CO2-ekv 943 943 Kuva 3. Keskon omistamien tai käytössä olevien kiinteistöjen oman lämmöntuotannon polttoainejakauma 2013