KARHU. Jos näet metsässä karhun, a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta.

Samankaltaiset tiedostot
TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

KETTU UTELIAS JA MUITA NISÄKKÄITÄ. utelias kettu ILMIÖTÄ SUOMEN LUONNOSTA. ja Muita nisäkkäitä TAMMI JUHA LAAKSONEN & RIKU LUMIARO

1. Hirvi (Alces alces) Kuva: Markku Pirttimaa

TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8. Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu 30 minuuttia.

Nisäkäskortit OHJEET. Muis peli

Lataa Lapsen oma petokirja - Suvi Vehmanen. Lataa

PALLO HUKASSA Kainuun Partiolaisten talvimestaruuskisat Kajaanissa

Lasten ympäristöopas

Lasten SUURPETO-OPAS

Keski-Suomen luontomuseo

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

1. SUPPILOVAHVERO. Jos näet metsässä suppilovahveron, niin a) syö se heti. b) potkaise se rikki. c) poimi se koriisi. d) huuda kaikki paikalle.

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Lataa Metsän mesikämmen - Leena Laulajainen. Lataa

Suurpetoaiheinen mobiililuontopolku

SUURPETOVIERAILUN OHJE KOULUVIERAILIJALLE. Lyhyemmät osioiden kuvaukset löytyvät erillisellä paperilla.

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

SULKA ALAKOULUN YMPÄRISTÖOPPI 3 4. Jorma Riikonen, Leena Vainio, Toivo Vainio & Simo Veistola

JunnuPelemuut

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III

Napapiirin luontokansio

Tämä metsä on meille tärkeä! Draaman keinoin: Tarina Onnellisten eläinten metsästä

Merja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1

SUDARI :30. Kapteeni Mustaparran jäljillä, SaPa:n sudarikisat Kärkölä, Merirosvolippu. Aarteen Etsintä.

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

Opettajalle LEMMIKKIELÄIMIÄ TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena

Merja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1

Laulu- ja lorujumppia:

Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Riistakannat Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Alkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja

Tarinoita Dragruusta. Miina Sivulan luokka Peltolammin koulu Kevät 2018

YMPÄRISTÖ. Lämmittely

Suurpetotutkimus/RKTL

tuotenumero hinta sis alv korkeus halkaisija pituus paino ,00 80 cm 67 cm 70 kg

Suden, ilveksen, ahman ja koiran jälkien tunnistaminen talvella

Tiedote Suurpetojen jälkilaskennasta

Supikoira valtaa Pohjois-Suomen ja Ruotsin - auta leviämisen estämisessä!

Turun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2

Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs samaan tapaan kuin esimerkiksi Australiassa asuvat kengurut.

Luonto kutsuu seikkailuun!

Lue lapselle runo päivässä

Lataa Nuorten eläinkirja - Berndt Sundsten. Lataa

VAIHTOLÄMPÖINEN PRINSESSA (työnimi) KUVALISTA. (versio ) Kirjoittanut Ismo Kiesiläinen

HUOLINÄÄTÄ. Mikaela Dahlberg, Mirjami Jeskanen ja Maria Varonen Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos

2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1

YMPÄRISTÖ- KASVATUS. MATTI AHMA - AHMATTI Metsien tuntematon suurpeto

SEIKKAILU PEIKKOMETSÄSSÄ TAIDETEOS

Suurpetotilanne. Luumäki Erkki Kiukas

Tekemistä alakouluille

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

tuotenumero hinta sis alv korkeus halkaisija pituus paino ,00 80 cm 67 cm 70 kg ,00 113cm 110cm 250kg ,00 52 cm 52 cm 106kg

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain ja metsästyslain muuttamiseksi

Metsän taikaa luontopolkureppu

ELÄINJUTUT. Lapinjärven Käkikosken Elukka-kerholaisten lehti

Metsäsatutunti-ideakortti

tuotenumero hinta sis alv korkeus halkaisija pituus paino ,00 80 cm 67 cm 70 kg

Naksutinkoulutuksen komennot

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?

OMPELUKONEAJOKORTTI H A R J O I T U K S I A O M P E L U K O N E E N H A L L I N T A A N. Piirrä oma ajorata

PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI

Kielikoppa. Suomi toisena kielenä opetusmateriaali 3-5 -vuotiaille. Riitta Mikkonen Virve Savolainen

NISÄKKÄITÄ. Siipijalkaiset (lahko Chiroptera) Eliöiden määritys

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA

1. Saimaannorppa. Eläminen. Pesiminen ja uhanalaisuus

Poron lisääntyminen. Nimeni:

Suurpetokantojen arviointi

Valmistautuminen maratonille.

Hirvijohtajien koulutus 2011


0(76b67<6.2,5$7 .$,..,$/.2,68'(67$ Metsästäjäin keskusjärjestö 2001 ENGLANNIN SETTERI BEAGLE ENGLANNIN SPRINGERSPANIELI

HE 286/2018 vp. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 5 ja 41 :n muuttamisesta

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Hinnasto silmille. Tämä hinnasto on päivitetty Ajantasaiset hinnat löydät verkkokaupastamme osoitteesta

Pupu Painokkaan pihapuuhakirja

Korttien avulla voi esimerkiksi

Kenguru 2019 Mini-Ecolier 2. ja 3. luokka Ratkaisut Sivu 0 / 11

Sudenpentutapahtuma Koskireissu , Kangasala

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

Metsä/Luonto

Transkriptio:

KARHU karhun, niin a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta. Karhu on Euroopan suurin petoeläin. Suomen kansalliseläin. kaikkiruokainen. Suomen kielessä on monta nimeä karhulle: nalle, otso, mesikämmen, mörkö. Suomen luonnossa elää noin 2000 karhua. Karhulla on hyvä kuulo- ja hajuaisti. Se aistii ihmisen kaukaa ja yleensä poistuu paikalta. Karhu nukkuu koko talven. http://www.luontoportti.com/ suomi/fi/nisakkaat/

AHMA Ahma on kookkain näätäeläin Euroopassa. yksi Suomen neljästä suurpedosta. kaikkiruokainen. ahman, niin a) pyörry maahan. b) juokse lujaa. c) rukoile armoa. d) anna sille marjoja. Ahma kävelee, laukkaa, juoksee, hyppii ja ui. Ahma on solidaarinen päiväeläin eikä se nuku talviunta. Ahma on uhanalainen ja rauhoitettu eläin. http://www.luontoportti.com/ suomi/fi/nisakkaat/

HIRVI hirven, niin a) juokse lujaa. b) huuda: Mene pois! c) pysy hiljaa. d) anna sille leipää. Hirvi on Suomen suurin eläin (yli 2 m korkea). vaeltaa satoja kilometrejä joka kesä. on kasvissyöjä. Uroshirvillä on isot sarvet. Hirviä metsästetään syksyisin Suomessa. Niitä kaadetaan joka vuosi noin 60 000. http://www.luontoportti.com/suo mi/fi/nisakkaat/

ILVES ilveksen, niin a) sano: Kis, kis! b) huuda kovaa. c) kiipeä puuhun. d) istu kannolle. Ilves Suomessa elää noin 2500 ilvestä. Se on suuri kissaeläin, jolla on pitkät raajat ja suuret tassut. Turkki on kesällä punaruskea, talvella harmahtava. Ilveksen korvissa on mustat tupsut. Ilves on lihansyöjä ja syö esimerkiksi jäniksiä. http://www.luontoportti.com/ suomi/fi/nisakkaat/

KANIINI kaniinin, niin a) sano Pupu, pupu, tule tänne! b) hypi tasajalkaa. c) kiipeä puuhun. d) istu kannolle. Kaniini Kaniini on kasvissyöjä. Kaniini lisääntyy nopeasti: se saa vuodessa 3 5 poikuetta ja kerralla 3 10 poikasta. Kaniini on haitallinen vieraslaji ja tuhoaa istutuksia. Se on levinnyt luontoon vapaaksi päästetyistä lemmikkikaneista. Suomessa on noin 5 000 10 000 kaniinia. http://www.luontoportti.com/ suomi/fi/nisakkaat/

KETTU ketun, niin a) huuda kovaa. b) älä liiku. c) tömistä jalkojasi. d) anna sille sieniä. Kettu Kettu on pieni koiraeläin. Se on kaikkiruokainen. Ketun voi nähdä ympäri Suomea: kaupungeissa, maalla ja tuntureilla. Suomessa on noin 150 000 kettua. Kettuja metsästetään syksyisin. http://www.luontoportti.com/ suomi/fi/nisakkaat/kettu

KÄRPPÄ kärpän, niin a) sano oi kun ihana! b) huuda kovaa. c) kiipeä puuhun. d) juokse karkuun. Kärppä Kärppiä on koko Suomessa. Se on pieni (alle 1 kg) näätäeläin. Se viihtyy monenlaisissa ympäristöissä, kunhan tarjolla on riittävästi suojaa ja ravintoa. Kärppä on päiväeläin. Kärppä ei nuku talviunta. http://www.luontoportti.co m/suomi/fi/nisakkaat/karp pa

ORAVA oravan, niin a) juokse karkuun. b) huuda: Mene pois! c) pysy hiljaa. d) anna sille pähkinä. Orava Orava on keskikokoinen jyrsijä. Se elää kaikkialla Suomessa. Se syö kasvisravintoa siemeniä, hedelmiä, marjoja, versoja, sieniä, kukkia. Joskus orava voi syödä myös linnunmunia ja -poikasia. Se kiipeää ja loikkii ketterästi ja istuu takajalkojensa varassa. Orava osaa myös uida. http://www.luontoportti.com/suo mi/fi/nisakkaat/orava

METSÄMYYRÄ myyrän, niin a) kilju: Iik! b) hypi tasajalkaa. c) älä koske siihen. d) anna sille omena. Metsämyyrä Myyriä on koko Suomessa. Se on Suomen ja Euroopan yleisimpiä nisäkkäitä. Se on kasvissyöjä. Se elää soilla, nummilla ja metsässä. Se voi aiheuttaa ihmiselle myyräkuumeen. Myyräkuume on virustauti, jonka voi saada vaikkapa puuliiteristä, jossa metsämyyrän ulostetta on levinnyt hengitysilmaan. http://www.luontoportti.co m/suomi/fi/nisakkaat/mets amyyra

SUPIKOIRA supikoiran, niin a) sano: Oi, kun ihana! b) lähde pakoon. c) kiipeä puuhun. d) seiso hiljaa. Supikoira Supikoira on keskikokoinen (3 12 kg) koiraeläin. Supikoira on kotoisin Aasiasta, josta se on tuotu Eurooppaan turkiseläimeksi. Se elää metsissä, soilla ja järven rannoilla. Se on kaikkiruokainen. Suomeen supikoira saapui 1930-luvulla ja on levinnyt suurimpaan osaan Suomea. Niitä on Suomessa n. 300 000. http://www.luontoportti.co m/suomi/fi/nisakkaat/supik oira

SUSI suden, niin a) huuda kovaa. b) älä liiku. c) tömistä jalkojasi. d) pyörry ja leiki kuollutta. Susi Susi on Suomen suurin koiraeläin. Se on lihansyöjä. Se ulvoo, haukkuu, murisee ja ynisee. Suomessa elää n. 200 250 sutta. Se elää Itä- ja Pohjois- Suomessa, harvoin Etelä- Suomessa. Se liikkuu yleensä yöllä ja elää laumoissa. http://www.luontoportti.co m/suomi/fi/nisakkaat/susi

VALKOHÄNTÄKAURIS kauriin, niin a) huuda kovaa. b) älä liiku. c) juokse karkuun. d) anna sille omena. Valkohäntäkauris Valkohäntäkauris on suuri hirvieläin. Se voi painaa jopa 130 kg. Se on kesällä punaruskea, talvella harmaanruskea. Suomessa elää noin 70 000 valkohäntäkaurista. Valkohäntäkauris tuotiin Suomeen Pohjois- Amerikasta 1930-luvulla. Se on kasvissyöjä. http://www.luontoportti.co m/suomi/fi/nisakkaat/valko hantakauris

SIILI siilin, niin a) ota se syliisi. b) huuda kovaa. c) juokse karkuun. d) anna sille maitoa. Siili Siili on pieni nisäkäs (n. 0,5 1,5 kg). Se on Suomen ainoa nisäkäs, jolla on piikikäs iho. Se on kaikkiruokainen. Se on rauhoitettu. Se viihtyy maaseudulla, puutarhoissa, metsissä, puistoissa ja hautausmailla. Uhattuna se kiertyy palloksi. http://www.luontoportti.co m/suomi/fi/nisakkaat/siili

HIRVIKÄRPÄNEN hirvikärpäsen, niin a) huuda kovaa. b) juokse karkuun. c) raavi päätäsi. d) pyydä kaveria tutkimaan päänahkasi. Hirvikärpänen on 5 7 mm pitkä. on kiusallinen mutta vaaraton hyönteinen. viihtyy metsissä, joissa elää hirviä ja kauriita. imee verta niin kuin hyttynen. saattaa puremallaan aiheuttaa ihottumaa. Jos liikut syksyllä metsässä, suojaa pääsi huivilla! http://hyonteismaailma.fi/h yonteiset/ulkohyonteiset/p istavat_hyonteiset/hirvikar panen.html