JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE 2004-2006 Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2002) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista seuraavaa. 1. Tulosanalyysi Ammattikorkeakoulun tekemä tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2002 on liitteenä 1. 2. Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Korkeakoululaitoksen toimivuutta parannetaan selkeyttämällä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa ja yhteistyön menetelmiä. Tavoitteena on opiskelijoiden ja työelämän kannalta läpinäkyvä ja ymmärrettävä järjestelmä, jonka molempia osia kehitetään tasavertaisina niiden omien vahvuuksien pohjalta. Korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakouluverkon toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laatutason kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään alueensa elinkeino- ja muuhun työelämään sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Opetusministeriö tukee kirjastopalvelujen ja FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ammattikorkeakoulujen opetuksen laatutason kohottamista jatketaan edelleen. Huolehditaan riittävän monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, hyväksilukemiskäytäntöihin ja läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Kehittämisen painopisteiksi asetetaan ohjaus- ja neuvontapalvelut, työharjoittelu ja virtuaaliopetus. Ammattikorkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä tehostetaan niin, että se palvelee aluetta ja sen työelämää sekä opetusta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat yhteisesti laatimiaan alueellisia strategioita tavoitteena myönteinen aluekehitys sekä toiminnassa kehittyvä yhteistyö ja työnjako sekä verkottuminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun alueellisen roolin vahvistamisessa korostuu panostaminen aikuiskoulutustarjonnan, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun palvelutoiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistämistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisellä vastataan työelämän sisällöllisiin osaamisvaatimuksiin. Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain 8000 ammattikorkeakouluopiskelijaa opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vaihdon vastavuoroisuus. Ammattikorkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää nostetaan ja heille tarjottavaa vieraskielistä opetusta kehitetään. Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikoulujärjestelmää koskeviin
2 yhteisiin verkostomaisiin hankkeisiin: 1. Harjoittelun kehittäminen, 2. Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto, 3. Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu, 4. Opinto-ohjauksen kehittäminen, 5. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen sekä 6. Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen. 3. Ammattikorkeakoulun tehtävä Jyväskylän ammattikorkeakoulun missio on erityisesti Keski-Suomen hyvinvoinnin lisääminen edistämällä työelämän osaamista, verkostoitumista ja kansainvälistymistä, huolehtimalla koulutuksensa, tutkimus- ja kehitystoimintansa sekä aluekehitystoimintansa tulevaisuusorientaatiosta ja laadusta sekä parantamalla jatkuvasti väestön koulutusmahdollisuuksia. Vuonna 2008 Jyväskylän ammattikorkeakoulu tahtoo olla: korkeakoulu, jonka toimintaa ohjaa vahva tahto tukea yrittäjyyttä, tehdä tuloksellista tutkimus- ja kehitystyötä ja ratkaista ongelmia yhdessä työelämän kanssa tunnustettu osaaja alueellisessa innovaatioverkostossa, jossa erilaiset tiedontuottajat, osaajat ja kehittäjät yhdistävät voimansa ja osaamisensa koko maakuntaa palveleva oppimisyhteisö, joka on rakentanut ajallisesti ja maantieteellisesti riippumattomat oppimisympäristöt (oppiva Keski-Suomi) väestön osaamisen nostamiseksi työ- ja elinkeinoelämän vaatimalle entistä korkeammalle tasolle kansainvälisesti toimiva asiantuntijayhteisö, joka yhteiskunnan ja työelämän tarpeita ennakoiden kehittää määrätietoisesti kokemusperäistä ja soveltavaa osaamista Vuosina 2004-2006 JAMKin keskeisiä kehittämisen painopisteitä ovat koulutuksen laadun kehittäminen, T&K-toiminnan vaikuttavuuden lisääminen toimintaympäristössä sekä työelämälähtöinen kansainvälistyminen. Ammatillinen opettajakorkeakoulu kehittää alueellisia opettajankoulutusmalleja. Pilottina on 2003 aloittava Joensuun toimipiste. 4. Rakenteellinen kehittäminen Nykyinen toimipisteverkosto on osoittautunut toimivaksi. JAMK synnyttää yhdessä muiden toimijoiden kanssa maakunnan eri osiin kunnallisiin tai elinkeinoelämän organisaatioihin tukeutuvia, työelämän kehittämis- ja koulutustarpeita hahmottavia palvelutoimintaan keskittyviä toimipisteitä. JAMKilla on merkittävää vaikutusta edistettäessä alueen houkuttelevuutta teollisuuden ja liike-elämän keskuudessa toimipaikkaseutukunnissaan. Tätä vaikuttavuutta on tarpeen lisätä myös maakunnan muissa seutukunnissa. JAMK selvittää vaikutusalueeltaan työnjakoa valtakunnallisissa ja ylimaakunnallisissa koulutuksissa muiden AMK:jen kanssa erityisesti musiikissa ja sosiaali- ja terveysalalla. JAMK verkottuu ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa pääasiassa opintotarjonnan kehittämiseksi ainakin seuraavissa aiheissa: - Jyväskylän yliopiston kanssa tehdään yhteistyötä opetuksessa, hankkeissa ja laboratorioiden käytössä erityisesti IT- ja kulttuurialoilla. - opetusyhteistyöverkko IT-alalla TuAMK, TAMK, SAMK ja EVTEKin kanssa - verkko-opiskelutarjontayhteistyötä sekä substanssikohtaisten kehittämisverkostojen rakentaminen useiden matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulujen kesken - AMK-verkosto kansainvälisen sairaanhoitajakoulutuksen kehittämisessä
3 - terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn jatkokoulutusohjelmassa yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kesken sekä terveyden edistämisen, seksologian ja perhetyön keskeisten asiantuntijayliopistojen kanssa, vetovastuu JAMKilla Jyväskylän ammattikorkeakoulu vastaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen Itä- ja Kaakkois- Aasian koulutusverkon ammattikorkeakoulujen koordinoinnista vuosina 2004-2006. 5. Koulutustarjonta vuosina 2004-2006 a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2004 Aloituspaikat 2005 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala 100 100 100 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 200 200 200 Luonnontieteiden ala 50 50 50 Tekniikan ja liikenteen ala 390 390 390 Luonnonvara- ja ympäristöala 40 40 40 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 250 250 250 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 130 130 130 YHTEENSÄ 1 160 1 160 1 160 Aloituspaikat 2006 Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa seuraavat tavoitteet sopimuskaudelle: 1) 70 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. 2) Ammatillista tietä tulevien opiskelijoiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista on 30 %. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen ja jatkotutkinto-opiskelijoiden yhteenlaskettu keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna enintään 860, josta 170 sosiaali- ja terveysalalla. Opetusministeriö tekee ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilun aloituspaikoista päätöksen erikseen. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen määrää siten, että vuonna 2004 niitä on 800, seuraavana vuonna 830 ja vuonna 2006 niitä on 850 opintoviikkoa. c) Ammatillisen opettajankoulutuksen koulutustarjonta Aloituspaikkojen määrä ammatillisessa opettajankoulutuksessa vuonna 2004-2006 on 400 mukaan lukien erityisopettajankoulutus ja opinto-ohjaajan koulutus. 6. Kehittämistavoitteet
a) Opetuksen kehittäminen 4 Koko ammattikorkeakoulussa ajankohtaisia opetuksen kehittämisen painopistealueita kaudella ovat ongelmakeskeisen opiskelun lisääminen työelämälähtöisten ongelmien parissa, verkko-opiskeluympäristöjen käytön lisääminen ja tehostaminen, kannustavuuden ja kokonaisvaltaisuuden lisääminen uraohjausjärjestelmässä, vieraskielisen opetuksen ja ulkomaalaisten asiantuntijoiden käytön lisääminen, omien asiantuntijuuksien vahvistaminen, opetuksen laadun seurantajärjestelmien ja arviointien lisääminen sekä työelämäyhteyksien laadun ja hyödyntämisen edistäminen. Aikuiskoulutuksessa painopistettä siirretään yhä lyhytmuotoisempaan tutkintokoulutukseen ja erikoistumisopintoihin, joilla nopeimmin vastataan alueellisiin koulutustarpeisiin. Kehittämiskohteiden etsimiseen käytetään mm Euroopan laatupalkintoitsearviointia (EFQM), tasapainotettua tuloskorttia ja kansainvälisiä akkreditointikriteerejä. Tälle pohjalle rakentuu koulutusyksiköiden laadunkehityshanke 2004. Kulttuuriala suuntaa koulutustarjontaansa ydinosaamisen rinnalla yrittäjyyteen, managementiin ja kansainvälisyyteen päin ja luonnonvara-ala ympäristön luonnonmukaistamiseen. Ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoilleen mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa virtuaaliammattikorkeakouluportaalin kautta suoritettavia opintoja. b) Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö JAMKin toiminta tähtää maakunnan, sen työelämän ja sen asukkaiden kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantamiseen. Talouselämän jatkuva globalisoituminen merkitsee sitä, että maakunnan kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen vaativat kehittäjiltään, myös JAMKilta kansainvälisesti korkeatasoista toimintaa. Ammattikorkeakoulun henkilöstön, erityisesti yliopettajien on tärkeätä osallistua alueellisiin ja valtakunnallisiin, usein myös kansainvälisiin osaamisverkostoihin ja innovaatioketjuihin. Tätä kautta tulevan tiedon ja kokemuksen jakaminen ammattikorkeakoulun, sen opiskelijoiden ja työelämäasiakkaiden käyttöön on erityisen tärkeää. Tutkimus- ja kehitystoiminnallaan JAMK tähtää toisaalta työelämän suoraan kehittämiseen ja toisaalta koulutuksen muutostarpeiden ennakoimiseen. JAMK pyrkii sellaisiin hankkeisiin, jotka soveltuvat JAMKin osaamisprofiiliin ja jotka samalla tuottavat lisää siihen liittyvää tietoa tai osaamista. Tutkimus- ja kehitystoiminta hoidetaan pääasiassa ulkopuoliseen rahoitukseen perustuvalla hanketoiminnalla. Pääosa hankkeista perustuu työelämäyhteistyöhön. Merkittävä ryhmä on muiden korkeakoulujen, usein ulkomaalaisten kanssa tehtävät, osaamisen lisäämiseen ja jakamiseen perustuvat hankkeet. JAMK rakentaa ja vahvistaa useita, lähinnä aluekehitykseen ja tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä yhteistyöverkostoja muiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. - 3 D Modelling and Architechture, peliohjelmoinnin sekä yhteiskunta- ja rakennesuunnittelun kehittämisprojekti (Turun AMK), - kansainvälisesti kilpailukykyisen IT-alan T&K-toiminnan synnyttämishanke (vetovastuussa Satakunnan AMK) - bioenergia-alalla (Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto ja Satakunnan AMK) - elintarviketuotannon kehittämisverkosto (Jyväskylän yliopisto) - elintarvikealan ELO-osaamiskeskuksen kehittäminen (useita korkeakouluja ja elinkeinoelämän organisaatioita) - useiden alojen hankeyhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa - ikääntyvän väestön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvää T&Ktoimintaa, (vetovastuu Jyväskylän yliopistolla).
Muita uusia verkostoja: kuntien tavoite-2-kehityshankkeita ja koulutushankkeita mm. alueellisten kehitysyhtiöiden kanssa, matkailun verkosto-osaamiskeskuksen käynnistäminen (kumppaneina Tampere Convention Center, Turun Teknologiakeskus Oy ja Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy taustaorganisaatioineen). Ammatillinen opettajankoulutus toteuttaa työelämän ja koulutuksen alueelliset erityistarpeet huomioon ottavia koulutus- ja kehittämisratkaisuja. Sen tutkimus- ja kehittämistoiminta palvelee ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittämistä ja toteutuu ensisijaisesti koti- ja kansainvälisten kehittämishankkeiden kautta. Luonteeltaan se on tuotteistavaa, soveltavaa ja toimintatutkimuksellista ja toteutuu alueellisissa yhteistyöverkostoissa. c) Kansainvälistäminen JAMK haluaa, että se v. 2010 tunnetaan alueella merkittävänä kansainvälisenä toimijana, joka toiminnallaan edistää tehokkaasti vaikutusalueensa työelämän kansainvälistymistä. JAMKilla on silloin kattavat ja laadukkaat yhteistyöverkostot maailmalle JAMKissa opiskelleet ulkomaalaiset hyödyttävät työpanoksellaan keskisuomalaista elinkeinoelämää. JAMKilla on merkittävää ja tunnustettua soveltavaa kansainvälistä tutkimus- ja kehitystoimintaa ja sen koulutusohjelmat ovat kansainvälisesti haluttuja. JAMK on kansainvälisesti profiloitunut valituilla kärkialueilla, jotka nostetaan esiin meneillään olevan laajan kansainvälistymisstrategiatyön jälkeen ja vasta alkaneen yhdinkyvykkyyksien tunnistamisprosessin yhteydessä. Kansainvälisyys on osa jokapäiväistä toimintaa, se on integroitu niin henkilöstöstrategiaan, opetukseen, opetuksen tukitoimiin, tutkimus- ja kehitystoimintaan kuin yritysyhteistyöhönkin. JAMK toteuttaa uutta kansainvälistymisstrategiaansa, joka lähestyy kansainvälistymistä ja kansainvälistämistä monitahoisesti. Sen toteuttamisessa seuraavat painopisteet vaihtelevat yksiköittäin: 1) henkilöliikkuvuus, 2) kotikansainvälistyminen (vieraskieliset koulutusohjelmat, vieraskielinen opetus, kulttuurin ja kielten opetus, ym), 3) kansainvälinen tutkimus- ja kehitystoiminta, 4) opetussuunnitelmien kansainvälinen laadunvarmistus, 5) työelämän kansainvälistäminen, 6) maahanmuuttajien koulutus ja 7) alueen vetovoiman lisääminen. Tavoitteena on, että vuosittain ulkomaille yli 3 kuukauden opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on 20 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. Ulkomailta Suomeen yli 3 kuukauden opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon tulevien opiskelijoiden määrä on 12 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. d) Henkilöstön kehittäminen Opetushenkilöstö alkaa kokonaisuudessaan täyttää kelpoisuusvaatimukset ja esimiestehtävissä toimivilla alkaa olla tarvittava johtamis-, esimies- ja talouskoulutus. Vision toteuttamiseksi painotus henkilöstön kehittämisessä siirtyy työelämätuntemukseen, työelämäyhteistyövalmiuksien hankkimiseen ja asiakaslähtöisyyteen sekä kansainvälisiin toimintavalmiuksiin koulutus- ja työelämäympäristöissä. Johdon kehittäminen painottuu jatkossa osaamisen johtamiseen, muutosjohtamiseen ja sisäiseen viestintään. Opettajien tavoiteltu koulutusrakenne sopimuskauden lopussa on: 1) yliopettajat: lisensiaatti tai tohtori 94 %, 2) lehtorit: ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatti tai tohtori 100 %. 5 e) Ammatillinen opettajankoulutus JAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu on rohkeasti tulevaisuutta ennakoiva, alueellisissa,
kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa toimiva ammattikasvatuksen asiantuntijaorganisaatio. Tavoitteena on tukea ammatillisen oppimisen ja työelämän yhteistyötä edistävien opettajien ammatillista kehittymistä. Tehtävänä on toteuttaa ammatillisten opettajien perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta, toimia oppilaitosyhteisöjen ja muun työelämän ammattipedagogisena tuki-, kehittämis- ja palvelukeskuksena, kehittää ajallisesti ja paikallisesti riippumattomia oppimisympäristöjä sekä harjoittaa ammatillista koulutusta edistävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. 6 Ammatillisen opettajankoulutuksen keskeiset kehittämishankkeet: 1) rakentaa muiden ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa yhteinen sähköinen valintajärjestelmä; 2) kehittää ammatillisen opettajankoulutuksen sisällöntuotantorenkaassa tietoverkkojen käyttöön perustuvia opiskelumahdollisuuksia opettajankoulutuksen käyttöön; 3) vahvistaa ammatillisen opettajankoulutuksen alueellisia toimintaratkaisuja Joensuussa käynnistyvän pilottiprojektin kautta; 4) kehittää opettajien perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta entistä tiiviimpi jatkumo kansallisen Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman (2001/Opm) linjausten mukaisesti. 5) vahvistaa ammatillisen opetuksen t&k toimintaa. 7. Voimavarat a) perusrahoitus ja hankerahoitus Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina 2004-2006 ammattikorkeakoulun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa 2004 2005 2006 Tukiohjelmaan yhteensä 105 000 - - - Opetushenkilöstön koulutus - Kansainvälistäminen - Kirjasto- ja tietopalvelut - Tietoverkojen ja verkko-opiskeluympäristöjen kehittäminen - Ura- ja rekrytointipalvelut Tutkimus- ja kehitystyöhön 303 000 303 000 303 000 Osallistumiseen sisällöntuotantorenkaisiin osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua 60 000 60 000 60 000 Osallistumiseen opettajankoulutuksen sisällöntuotantorenkaaseen osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua 50 000 50 000 50 000 Harjoittelun tukemiseen (kv-harjoittelu) 117 000 117 000 - 'Yhteiset tavoitteet' -kohdassa mainittu verkosto - Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto 100 000 100 000 100 000 Yhteishaun toteuttamiseen 33 600 - -
7 Aluekehityshankkeet - Ikääntyvän väestön toimintakyvyn ja 30 000 - - itsenäisen selviytymisen edistäminen - maakuntakorkeakouluhanke (maakunnan 60 000 - - osaamislähtöinen kehittämisverkosto) Hankerahoitus yhteensä 858 600 630 000 513 000 Valtionavustusten enimmäismäärät edelläoleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - 'yhteiset hankkeet' -kohdassa mainittu verkosto enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista, - tukiohjelma ja harjoittelu enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista, - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle 101 500 euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina 2004-2006 yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain yhteensä 1 500 000 euroa, koulutuksen laatuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2005 yhteensä 1 500 000 euroa sekä aluekehitysvaikutusten huippuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2006 yhteensä 1 500 000 euroa. d) Opettajankoulutuksen rahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle opettajankoulutusta varten määrärahan, jonka suuruus on yhtä opettajankoulutusta kohti 6340 euroa. e) Ulkopuolinen rahoitus Jyväskylän ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että käyttötalouden tuloista 22 % (10 M ) tulee muusta kuin edellä tarkoitetusta perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta. Tavoitteena on myös, että tutkimus- ja kehitystyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista kasvaa sopimuskaudella 14 %:iin (6,3 M ). Ammattikorkeakoulun alustava suunnitelma vuonna 2004 alkavista EU-rakennerahastohankkeista on liitteessä 2. 8. Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön.
Valtioneuvosto hyväksyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2003-2007 tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mikäli kehittämissuunnitelma aiheuttaa tarpeita muuttaa tätä sopimusta niin tarpeellisista muutoksista sopimukseen sovitaan ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa. 8 Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmien vahvistamisesta tekemän päätöksen rajoissa. Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2003 Opetusministeriö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Arvo Jäppinen Ylijohtaja Pekka Kettunen Hallituksen puheenjohtaja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Juha Arhinmäki Johtaja Mauri Panhelainen Rehtori LIITTEET 1. Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2002 toiminnasta 2. Vuonna 2004 alkaviksi suunnitellut EU-rakennerahastohankkeet 3. Lisäpöytäkirja vuodelle 2005