Mikkelin alapuolinen Saimaa Valuma-alueen ja vesialueen hoidon yleissuunnitelma Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus 7.8.2014
Lähtökohdat Vesialueen tila kohentunut 1970-luvulta 2000-luvulle, mutta tämän jälkeen vakiintunut, viime vuosina hieman heikentynyt Vuoden 2008 ekologinen tila: tyydyttävä Vuoden 2013 ekologinen tila: tyydyttävä Vesienhoidon tavoitteena hyvä tila v. 2021 mennessä Tilaa heikentää lähinnä liiallinen rehevyys, jota ilmentävät korkeat fosfori- ja klorofyllipitoisuudet Syvänteet kärsivät happiongelmista erityisesti kesäaikaan Pohjoisilla altailla veden väri ja orgaanisen aineen määrä korkeahko Kalasto koostuu valtaosin särkikaloista Rannat osin ruovikoituneet Veden pitkä viipymä ja laimenemisolosuhteet osin ongelmalliset 2
3
Kuormitusselvitys järven ja valuma-alueen kunnostussuunnittelua varten tarvittiin tietoa järveen kohdistuvasta kuormituksesta kuormitusselvitykseen kerättiin vedenlaatuaineistoa v. 2012 sekä käytettiin myös tätä vanhempia aineistoja Toteuttajana Jyväskylän yliopiston ympäristötutkimuskeskus Tilaajana Etelä-Savon ELY yhteistyössä Mikkelin kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa Valmistui 8/2013 Google: Mikkelin alapuolisen Saimaan kuormitusselvitys 4
Kuormituksen vuosittainen vaihtelu on pääosin riippuvainen virtaamasta 5
VEMALA Malli kalibroitiin vuonna 2012 kerätyn vedenlaatu- ja virtaama-aineiston avulla SYKEssä paremmin alueelle soveltuvaksi. Malli huomioi hydrologisen kierron (lumen kertyminen ja sulaminen, maankosteuden ja pohjaveden vaihtelu, haihdunta, valunta ja virtaamat, vedenkorkeudet järvissä ja joissa) laskee mm. kokonaistypen, kokonaisfosforin ja kiintoaineksen kuormitusta ja etenemistä vesistöissä. Malli laskee kuormitusta ns. 3. jakovaiheen vesistöalueittain sekä jakaa valuma-alueet kaikille yli 1 ha järville Malli sovittaa kuormituksen järvien ja jokien vedenlaatuhavaintoihin. Malli laskee järvien tulovirtaamat ja järviin tulevan kuormituksen, sekä laskee järvien sedimentaation, sisäisen kuormituksen ja denitrifikaation 6
VEMALA Malli yhdistää eri lähteistä tulevan kuormituksen: pistekuormituksen, laskeuman, hajakuormituksen (erikseen pellot ja muut maa-alueet) ja haja-asutuksen kuormituksen Peltoalueen kuormitus sisältää peltoviljelyn kuormituksen, mukaan lukien pelloille levitetystä lannasta aiheutuvan kuormituksen, mutta ei esim. jaloittelutarhojen kuormitusta tai karjasuojista tulevaa kuormitusta. Haja-asutuksen kuormituslukuna käytetään VEPSkuormitusmallin arvoja. Mikkelin alapuolella kuormitusta tarkennettiin. Pistekuormitus sisältää Vahti-rekisteriin ilmoitetut pistekuormittajat. Pistekuormituksessa on mukana turvetuotannon kuormitus. Lisäksi malli huomioi suoraan veteen kohdistuvan laskeuman osana pistekuormitusta. 7
Kuormitus (VEMALA-malli) 8
Kuormitus 9
10
Fosfori- ja typen ominaiskuormitus valuma-alueittain (ei pistelähteitä) 11
VEMALA-kosteikot 12
Mikkelin alapuolinen Saimaa 2001 Parkkilankoski 2002 13
Mikkelin alapuolinen Saimaa (04.151-04.159) LUONNOS 12/2013 Toimenpide Saavutettava Yksikkökustannus KustannusToteutettava kuormitusvähe nnys /v tehokkuus määrä Yksikkö Kustannus ( ) (P kg) Suojavyöhykkeet, <0,5% kaltevuus 450 -- 0ha 0 0 Suojavyöhykkeet, 0,5-1,5% kaltevuus 450 -- 0ha 0 0 Suojavyöhykkeet, 1,5-3,0% kaltevuus 450 -+ 2ha 900 1 Suojavyöhykkeet, 3,0-6,0% kaltevuus 450 + 41ha 18450 119 Suojavyöhykkeet, >6,0% kaltevuus 450 ++ 4ha 1800 30 Pienet kosteikot (<0,5 ha), 20-30 % peltoa 708 + 0kpl 0 0 Pienet kosteikot (<0,5 ha), 30-50 % peltoa 708 + 0kpl 0 0 Pienet kosteikot (<0,5 ha), > 50 % peltoa 708 + 2kpl 1416 9 Keskikokoiset kosteikot (0,5-2 ha), 20-30 % peltoa 2022 + 3kpl 6065 12 Keskikokoiset kosteikot (0,5-2 ha), 30-50 % peltoa 2022 + 4kpl 8087 36 Keskikokoiset kosteikot (0,5-2 ha), > 50 % peltoa 2022 + 3kpl 6065 28 Suuret kosteikot (> 2 ha), 20-30 % peltoa 4496 + 3kpl 13489 43 Suuret kosteikot (> 2 ha), 30-50 % peltoa 4496 + 3kpl 13489 52 Suuret kosteikot (> 2 ha), > 50 % peltoa 4496 + 0kpl 0 0 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, <0,5% kaltevuus 50 -- 152ha 7600 4 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 0,5-1,5% kaltevuus 50-185ha 9250 9 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 1,5-3,0% kaltevuus 50 + 453ha 22650 38 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 3,0-6,0% kaltevuus 50 ++ 520ha 26000 103 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, >6,0% kaltevuus 50 ++ 62ha 3100 23 Monivuotinen nurmiviljely, <0,5% kaltevuus 50 -- 37ha 1850-2 Monivuotinen nurmiviljely, 0,5-1,5% kaltevuus 50-32ha 1600-1 Monivuotinen nurmiviljely, 1,5-3,0% kaltevuus 50 -+ 0ha 0 0 Monivuotinen nurmiviljely, 3,0-6,0% kaltevuus 50 ++ 12ha 600 5 Monivuotinen nurmiviljely, >6,0% kaltevuus 50 ++ 8ha 400 9 Säätösalaojitus ym. 280-0ha 0 0 Ravinteiden käytön hallinta 50 -+ 3423ha 171150 299 YHTEENSÄ 313962 817 Reunaehdot: Ravinteiden käytön hallinta 98 % peltoalasta, nurmiviljelyn lisäys noin 10 % nykyisestä, talviaikaisen kasvipeitteisyyden tavoite 90 %, säätösalaojituksen osuus ei juurikaan lisäänny, 1-2 kosteikkoa valuma-aluetta kohti, suojavyöhykkeistä 1/3 mahdollisesta maksimimäärästä
Yleissuunnitelman laatiminen Yleissuunnitelman tavoitteena on ohjata käytännön vesiensuojelutoimenpiteitä siten, että vesien tilatavoitteet saavutetaan Tavoitteena vesistön veden laadun, biologisen tilan sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen Pyritään tunnistamaan ne valuma-alueet ja vesialueet, joilla toimenpiteet ovat paitsi vesiensuojelullisesti, myös taloudellisesti kannattavimpia tehdä Toteuttajana Jyväskylän yliopiston ympäristötutkimuskeskus Ambiotica ja tilaajana Etelä-Savon ELY yhteistyössä Mikkelin kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa Luonnosvaiheessa, valmistuu 5/2014 15
Fosforikuormituksen vähentämistarve Arvioitu lähinnä klorofyllipitoisuuden perusteella Keskitytty fosforiin, koska fosfori on vesialueen rehevyystasoa säätelevä ravinne Vähentämistarve vaihtelee järvialtaasta riippuen 25-55 % Tarve suurin Visulahdessa 16
Yhdyskuntien jätevedet Uusi puhdistamo Metsä-Sairilan jätekeskuksen yhteyteen Mustaselän itäpuolelle Puhdistetut jätevedet johdetaan suunnitelman mukaan Lamposaarenselälle Rauhaniemen eteläpuolelle, hieman etelään nykyisestä purkupaikasta Virtausolosuhteet laimenemisen kannalta edullisemmat ja vesistön käytölle aiheutuvat haitat vähäisempiä kuin nykyisin Valitusten takia käyttöönotto viivästyy (2020?) Arvion mukaan fosforikuorma pienentyy n. 650 kg/v (60 % P- kuorman vähennystavoitteesta Pappilanselällä Toisaalta myöhemmin kuormitus lisääntynee (siirtoviemärit + uudet liittyjät) 17
Maatalous Painopistealueita: Ukonveden lähivaluma-alue, erityisesti Surnuin alue Emolanjoen valumaalue Multasillanojan valuma-alue Visulahdenpuron valuma-alue Myllyjoen valumaalue 18
Maatalous Toimenpiteinä mm.: Suojavyöhykkeet Kosteikot Peltojen talviaikainen eroosion torjunta Ravinneteiden käytön hallinta (ravinnetaseet ym.) Toimenpiteitä edistetään v. 2014 RAE-hankkeessa Mahd. jatkohanke v. 2015 => kun maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä tulee voimaan Vemala-mallin ehdottama kosteikko 19
Metsätalous Mahdollisimman tehokkaat vesiensuojelutoimet suunnittelualueen pohjoisosissa turvemaavaltaisilla valuma-alueilla Tavoitteena vähentää myös orgaanisen aineen kuormitusta (lisää hapenkulumista) Uudistushakkuiden suojakaista Lannoitusten suojakaista Pintavalutuskentät Putkipadot, pohjapadot Kosteikot Turvemaa 20
Haja-asutus n. 30 % haja-asutuksen jätevesijärjestelmistä täyttää vaatimukset, 70 % on uusittava tai korjattava v. 2016 mennessä järjestelmien uusiminen ja viemäriverkostoon liittyminen ei edisty kovin nopeasti lähivuosina, v. 2027 n. 40 % lisäys nykyisestä tasosta 21
Hulevedet Uudisrakentamisen myötä lisääntyy hulevesien määrä Kasvualueita Visulahti, Norola, Karilan, Riutta, Kirkonvarkauden eteläpuolinen osa, Salosaaren länsiranta, Tusku, Raviradan alue, Pitkäjärven alue. Kriittisimpiä jokireitti Naistingista Satamanlahteen, Kaihunlahti, Visulahti valtatie 5:n uusi linjaus Suositellut toimenpiteet esitetty Mikkelin kaupungin hulevesiohjelmassa (2013) 7-nimiselle joen hulevesistä tehty opinnäytetyö 22
Poistokalastus Tavoitteena sisäisen kuormituksen vähentäminen, vedenlaadun parantaminen ja kalaston rakenteen muuttaminen Ravinteiden arvioitu poistuma fosfori 350-450 kg/v Typpi 1200-1500 kg/v Klorofyllipitoisuus alenee 15-20 % Näkösyvyys kasvaa < 0,5 m Särkikalojen osuus vähenee, petokalojen osuus kasvaa Ulkoisen kuormituksen tulisi laskea nykytasosta, jotta vaikutukset pysyvämpiä 23
Poistokalastus Todennäköisesti pyynti pääosin rysillä, tavoite 170 kg/ha kolmessa vuodessa => hoitokalastus pienemmällä teholla Toteutussuunnittelu 2014 toukokuu Tavoitteena poistokalastuksen toteutus 2015 keväästä lähtien Vaatii laajapohjaista rahoitusta 24
Muita toimenpiteitä Mikkelin vesilaitoksen hapetusvelvoite neljällä selällä ilmastuksen jatkaminen nykytasolla + seurannan lisääminen Vesikasvien vähentäminen pääkohteena Siikasalmen yläpuolinen vesialue, 12 ha, väh. 3 vuoden ajan kohteet, joissa niitoilla on mahdollista parantaa veden virtausta Osakaskuntien yhdistämisen edistäminen tavoitteena mahd. suuret osakaskunnat Hulevesien hallinta Kriittisimmät kohteet tunnistettu Mikkelin kaupungin hulevesiohjelma 2013 Haja-asutuksen jätevesien uusiminen n. 30 % järjestelmistä täyttää vaatimukset arviolta v. 2027 n. 40 % lisäys nykyisestä tasosta, edistyy hitaasti 25
Hapetus Mikkelin vesilaitoksen hapetusvelvoite neljällä selällä Nykyinen hapetus riittävän tehokas pitämään alusveden hapellisena Kyyhkylänselällä hapetuksen teho ei aivan riittävä, mutta syvänne pienialainen ja merkitys koko vesialtaan kannalta vähäinen Pelkkä kuormituksen vähentäminen ei riitä pitämään koko alusvettä hapellisena ilman hapetusta Hapetusta syytä jatkaa kunnes ulkoinen kuormitus riittävän pieni syvänteiden happitilannetta tulee seurata edelleen, kesäaikana mieluiten 2-3 kertaa nykyisen yhden näytteenottokerran sijaan 26
Vesikasvien vähentäminen vesikasvien niittotarvekartoitus (2011) valituille kohteille tehty luontoarvoselvitys (2012) alustavia niittokohteita 20 ha, kasvillisuus järviruokoa pääkohteeksi valittu Siikasalmen yläpuolinen vesialue, 12 ha kohteet, joissa niitoilla on mahdollista parantaa veden virtausta 3 vuotta, yht. 20 000 käytännön toimista ei vielä sovittu 27
Osakaskuntien yhdistyminen Ensiarvoisen tärkeää vesienhoitotoimien suunnittelua ja toteutusta ajatellen v. 2012 pidettiin 2 infotilaisuutta vesialueen omistajille Tavoitteena mahdollisimman isot ja yhtenäiset osakaskunnat osakkuus ja kalastusoikeus kohdistuu laajempaan vesialueeseen aktiivisuus vesialueiden hoitoon ja kalakannan kehittämiseen lisääntyy kunnostushankkeet lupaasioineen yksinkertaistuvat kalastuksen järjestely ja kalastus helpottuvat hallintokulut pienenevät jne. 28