KIRJALLINEN KYSYMYS 854/2013 vp Kotihoidon tuen vaikutus työttömyysturvaan/muutosturvaan Eduskunnan puhemiehelle Tilanteessa, jossa puoliso (vaimo) lähtee töihin ja toiselle puolisolle (mies) maksetaan muutosturvan ansio-osaa, on epäselvää, minkälainen työsopimuksen tulisi olla, ettei se vaikuttaisi puolison muutosturvan ansio-osaan. Esimerkki: Puoliso teki 30 h kuukaudessa töitä. Asia tulkittiin ammattiliitossa niin, että työssä käyvä puoliso ei hoida lapsia, vaan mies hoitaa heitä osittain ja vaimo osittain. Tässä tapauksessa kodinhoidon tuki leikattiin miehen muutosturvan ansioista. Mies opiskeli aikuispuolella monimuotokoulutuksessa kotoa käsin. Yhdistellen osa-aikaista työtä ja kotona toteutettavaa opiskelua perhe pystyi hoitamaan lapset ja vanhemmat selviytyvät omista velvoitteistaan, työstä ja opiskelusta. Mies venytti omaa opiskeluaikatauluaan iltoihin ja viikonloppuihin. Miksi yhteiskunta rankaisee leikkaamalla kotihoidon tukea? Linjausten tulisi olla selkeät. Kun lapsiperheet haluavat järjestää tulevaisuuttaan ja hoitaa mahdollisimman pitkään lapsia kotona, tulisi myös tukipolitiikka rakentaa perheiden tarpeista lähtien eikä niitä vastaan, kuten nyt tehdään. Tässä tapauksessa kunnan myöntämä lisä, Kouvola-lisä, jäi voimaan. Sen perusteissa mainitaan, ettei ansiotulon määrällä ole vaikutusta Kouvola-lisään. Miksei Kelan myöntämää lisää kohdella samalla periaatteella niin, ettei kotihoidon tukea leikattaisi muutosturvarahan määrästä? Kuntalisä ei riitä kattamaan menetettyä perhe-etuutta. Tässä perheen valinnoille, vaimon työhönmenolle ja lasten hoitamiselle kotona, tehtiin taloudellinen loukku. Lasten hoitaminen kotona olisi kuitenkin yhteiskunnan kannalta tässä huomattavasti edullisempi vaihtoehto kuin alimmalla omavastuuosuudella kunnallisessa hoitopaikassa toteutettava hoito kahdelle lapselle. Tulevaisuudessa olisi toivottavaa, että perheiden itsemääräämisoikeus olisi lailla paremmin suojattu ja ohjeistukset olisivat selkeät. Lain tulisi ensisijaisesti lähteä ajatuksesta, että lasten hoitaminen kotona tai hoitopaikassa olisivat tasavertaisia vaihtoehtoja. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miksei muutosturvaa nauttiessaan voi saada kotihoidon tukea niin, ettei se vaikuta muutosturvan suuruuteen, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä ohjeistusten ja tulkintojen selkeyttämiseksi ja milloin lasten kotihoito on vaihtoehtona tasavertainen hoitomuoto myös siihen kohdistuvien tukien osalta verrattuna kodin ulkopuoliseen hoitoon? Versio 2.0
Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013 Jari Lindström /ps 2
Ministerin vastaus KK 854/2013 vp Jari Lindström /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jari Lindströmin /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 854/2013 vp: Miksei muutosturvaa nauttiessaan voi saada kotihoidon tukea niin, ettei se vaikuta muutosturvan suuruuteen, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä ohjeistusten ja tulkintojen selkeyttämiseksi ja milloin lasten kotihoito on vaihtoehtona tasavertainen hoitomuoto myös siihen kohdistuvien tukien osalta verrattuna kodin ulkopuoliseen hoitoon? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) perusteella vanhemmille voidaan myöntää lasten hoidon järjestämiseksi kotihoidon tukea tai heidän osoittamalleen hoidon tuottajalle yksityisen hoidon tukea. Lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että lapsi on hoidettavana muualla kuin kunnan järjestämässä päivähoidossa. Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja hoitolisä. Vuonna 2013 hoitoraha on yhdestä alle kolmivuotiaasta lapsesta 336,67 euroa kuukaudessa. Muista alle kolmivuotiaista sisaruksista tuki on 100,79 euroa kuukaudessa ja alle oppivelvollisuusikäisistä sisaruksista 64,77 euroa kuukaudessa. Hoitolisän suuruus määräytyy perheen tulojen ja perheen koon perusteella. Lakiin perustuvan kotihoidon tuen lisäksi osa kunnista maksaa kuntakohtaista kuntalisää. Lasten kotihoidon tuen ja työttömyysetuuksien yhteensovitus on toteutettu vuodesta 1995 alkaen nykyisten periaatteiden mukaan. Työttömyysetuudesta vähennetään työnhakijan tai hänen puolisonsa saama lasten kotihoidon tuki. Puolison saamaa kotihoidon tukea ei vähennetä, jos puoliso itse hoitaa lasta eikä hänellä tämän tai samanaikaisesti maksettavan sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaisen äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahan vuoksi olisi oikeutta työttömyysetuuteen. Jos molemmat puolisot ovat työttömänä saaden työttömyysetuutta, vähennys tehdään kotihoidon tukea saavan puolison työttömyysetuudesta. Lasten yksityisen hoidon tukea ja kuntalisää ei vähennetä työttömyysetuudesta. Jos kotihoidon tukea ei vähennettäisi työttömyyspäivärahasta, syntyisi tilanteita, joissa työttömyyspäivärahaa saavan kotitalouden käytettävissä olevat ansiot olisivat työttömyysaikana lähes yhtä suuret tai korkeammat kuin työssä ollessa. Kahden lapsen huoltajalla ansiopäiväraha on 1 500 euron palkasta 1 198 euroa kuukaudessa ja kotihoidon tuki kahdesta alle 3-vuotiaasta lapsesta yhteensä 437 euroa kuukaudessa. Nämä ovat yhteensä 1 635 euroa. Lisäksi työstä saadusta palkasta peritään työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja sairauspäivärahamaksu, jotka ovat yhteensä 6,49 prosenttia. Jos palkka olisi 2 000 euroa kuukaudessa, työttömyyspäiväraha ja kotihoidon tuki olisivat yhteensä 1 851 euroa kuukaudessa ja 2 500 euron kuukausituloilla yhteensä 2 067 euroa. Voimassa oleva lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö lähtevät siitä, että jos puoliso saa kotihoidon tukea ja tosiasiallisesti hoitaa perheen lapsia, kotihoidon tukea ei vähennetä työttömän puolison työttömyyspäivärahasta. Tämän muuttaminen siten, että työtön voisi hoitaa täydellä työttömyys- 3
Ministerin vastaus päivärahalla perheen lapsia sillä aikaa, kun kotihoidon tukea saava puoliso on työssä, ei vastaa niitä tavoitteita, joita hallitus on asettanut sosiaaliturvan kehittämiselle. Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 4
Ministerns svar KK 854/2013 vp Jari Lindström /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 854/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Jari Lindström /saf: Varför kan den som uppbär omställningsskydd inte få stöd för vård i hemmet utan att det inverkar på omställningsskyddets storlek, vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att klarlägga anvisningarna och tolkningarna och när kommer stödet för vård av barn i hemmet att som ett alternativ vara en likvärdig vårdform i jämförelse med den vård som ges utanför hemmet även i fråga om de stöd som hänför sig till det? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om stöd för hemvård och privat vård av barn (1128/1996) kan föräldrar beviljas stöd för hemvård av barn eller stöd för privat vård av barn som betalas till den vårdproducent som föräldrarna anger. Ett villkor för att stödet för hemvård av barn och stödet för privat vård av barn ska beviljas är att barnet vårdas någon annanstans än inom den kommunala dagvården. Stödet för hemvård består av en vårdpenning och ett vårdtillägg. År 2013 är vårdpenningen för ett barn under tre år 336,67 euro i månaden. För under tre år gamla syskon är stödet 100,79 euro i månaden och för syskon som ännu inte nått läropliktig ålder 64,77 euro i månaden. Vårdtillägget är beroende av familjens inkomster och familjens storlek. Utöver det lagenliga stödet för hemvård betalar en del kommuner ett kommuntillägg som varje kommun själv fattar beslut om. Sammanjämkningen av stödet för hemvård av barn och arbetslöshetsförmånerna har sedan 1995 genomförts enligt de nuvarande principerna. Från arbetslöshetsförmånen avdras det stöd för hemvård av barn enligt lagen om stöd för hemvård och privat vård av barn vilket betalas till den arbetssökande eller hans eller hennes make. Det stöd för hemvård som betalas till maken avdras inte om maken själv vårdar barnet eller får moderskaps-, särskild moderskaps-, faderskaps- eller föräldrapenning enligt sjukförsäkringslagen (1224/2004) och därför inte har rätt till arbetslöshetsförmåner. Om båda makarna är arbetslösa och får arbetslöshetsförmåner görs avdraget från arbetslöshetsförmånen till den make som får stödet för hemvård. Stödet för privat vård av barn och kommuntillägget avdras inte från arbetslöshetsförmånen. Om det inte gjordes något avdrag för stödet för hemvård från arbetslöshetsförmånerna, skulle det uppstå situationer där de inkomster som ett hushåll får som arbetslöshetsdagpenning vid arbetslöshet är nästan lika stora eller högre än vid förvärvsarbete. För en vårdnadshavare med två barn uppgår den inkomstrelaterade dagpenningen för en lön på 1 500 euro till 1 198 euro i månaden och stödet för hemvård för två barn under tre år uppgår till sammanlagt 437 euro i månaden. Dessa uppgår till sammanlagt 1 635 euro. Av lönen som utbetalas tas det dessutom ut en arbetspensionsavgift, arbetslöshetsförsäkringsavgift och sjukdagpenningsavgift, vilka tillsammans blir 6,49 procent. Om lönen uppgår till 2 000 euro i månaden, uppgår arbetslöshetsdagpenningen och stödet för hemvård av barn till sammanlagt 1 851 euro i månaden, och med må- 5
Ministerns svar nadsinkomster på 2 500 euro till sammanlagt 2067 euro. Den gällande lagstiftningen och rättspraxisen utgår från att om en make som får stöd för hemvård av barn faktiskt vårdar familjens barn, avdras inte stödet för hemvård av barn från den arbetslöshetsdagpenning som betalas till en arbetslös make. En ändring av detta så att en arbetslös som får arbetslöshetsdagpenning till fullt belopp kunde vårda familjens barn under den tid som maken som får stöd för hemvård av barn förvärvsarbetar, stämmer inte överens med de mål som regeringen har satt för en utveckling av den sociala tryggheten. Helsingfors den 23 oktober 2013 Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko 6