Biokaasutuksen ja muiden lannankäsittelytekniikoiden käyttö kotieläintiloilla EU-alueella parhaat käytännöt ja menestymisen edellytykset Seminaari Lannasta moneksi- ravinteita ja energiaa, Liedon kunnantalo, Suomi, 7 marraskuuta 2011 Henning Lyngsø Foged WP4 leader of BalticCOMPASS, Agro Business Park hlf@agropark.dk- Tel. +45 4034 8625
BalticCOMPASS BalticCOMPASS-hankkeen tavoitteena on etsiäwin-win-ratkaisuja, jotka ovat sekä ympäristöystävällisiä että viljelijälle taloudellisesti kannattavia. Työpaketti 4:n (WP4) tavoitteena on lisätäinvestointeja innovatiiviseen maatalouden ympäristönsuojeluun liittyvään teknologiaan. Keinoina ovat Verkostoituminen Sektoritutkimus Teknologioiden ATLAS Tuki investointien valmisteluun ja toteuttamiseen
Hyvät yhteydet! Agro Business Park 3,000 m 2 innovatiivista ympäristöä Vieressä 100,000 m 2 & 560 ha tutkimukselle ja kehitykselle
Tausta Lannanlevitysalaa on yhävähemmän ja ostettavan tai vuokrattavan peltomaan hinta nousee, joten muista ratkaisuista on tulossa yhäkiinnostavampia. Eläinyksikkömäärän kasvaessa ympäristölupien ehdot kiristyvät -> tarvitaan keinoja vähentääravinteiden huuhtoutumista ja haihtumista. Myös EU:n nitraatti-ja vesipuitedirektiivit ovat ravinnekuorman vähennystarpeen taustalla. Nykytilanne ja taustaa
Tavoite Eläintuotannon keskittyminen Suomessa tietyille alueille aiheuttaa ongelmia. Näilläalueilla ei ole tarpeeksi lannanlevitysalaa, joten on tutkittava muita ratkaisuja. Myös biokaasulaitoksen läpikäyneen materiaalin prosessointia pitäisi miettiä. Nykytilane ja taustaa
Suomen tilanne - lannankäsittelyn nykytila Suomessa Sikojen, nautojen ja kanojen määrä EU-maissa 2009. Lähde: FAOSTAT Number of pigs, cattle and chicken in EU Member States in 2009. Source: FAOSTAT. Estimated amount of livestock manure produced from pigs, cattle and chickens in the EU Member States, divided on Arvioitu karjanlannan (sika, nauta, siipikarja) määrä EU-maissa lantatyypeittäin major livestock manure types, based on assumptions that appear from the above tables. All figures in 1,000 tonnes per year. EU Member State Source separated Pig Source separated pig manure Pig deep cattle manure slurry Solid Liquid litter Solid Liquid Cattle slurry Cattle deep litter Poultry slurry Poultry deep litter Denmark 1142 714 11995 428 5133 950 7794 5133 55 1773 35117 Finland 128 80 1339 48 3060 567 4646 3060 14 454 13395 TOTAL EU-27 Siat Naudat Kanat EU Member States Pigs Cattle Chickens (x 1000) Denmark 12,369,145 1,540,340 19,224 Finland Suomi 1,381,207 918,268 4,918 TOTAL EU-27 153,226,384 88,493,237 1,284,963 (milj. kg/v.) Tanska Yhteensä Total 14151 8845 148590 5307 294870 54606 447766 294870 3387 109518 1381911 Sian kuivalanta, virtsa ja sonta erillään Kiinteä Neste Sian liete Sian kuivikelanta Naudan kuivalanta, virtsa ja sonta erillään Kiinteä Neste Naudan liete Naudan kuivikelanta Siipikarjan liete Siipikarjan kuivikelanta Yhteensä Nykytilanne ja taustaa
Yksi musta piste = 1000 emakkoa Kuvaa One black dot = sikatiheyden 1000 sows vaihtelua Illustrates the variations in pig density Current Nykytilanne situation and ja taustaa background Lähde: Source: Eurostat, Eurostat 2008 2008
Sikatiheyskartta, FAOSTAT 2005 (mallinnettu) kpl sikoja/km 2 vesi sopimaton alue
Suomen tilanne - lannankäsittelyn nykytila Suomessa Lannan separointi: 31 laitosta (20 ruuvikuivainta, 10 seulaerotinta, 1 sedimentaatio) käsittelevät 61,000 tonnia lantaa ja muuta materiaalia Lisäaineet ja muut esikäsittelyt: 6 laitosta (5 lisäävät kemikaaleja, 1 kalkkia) käsittelevät 16,000 tonnia lantaa ja muuta materiaalia Biokaasuprosessi: 13 lantabiokaasulaitosta (10 tilakohtaista, 1 tilojen yhteinen, 2 alueellista/keskitettyä suurin osa mesofiilisiä) käsittelevät väh. 164,000 tonnia lantaa ja 120 000 t muuta materiaalia Kuivajakeen käsittely: 20 laitosta (kompostointi) käsittelevät 40,000 tonnia lantaa ja muuta materiaalia Nestejakeen käsittely: 20 laitosta (ilmastus) käsittelevät 60,000 tonnia lantaa ja muuta materiaalia Suomessa käsitellään 2.5 % lannasta, Tanskassa 13.4 %, ja EU-27 7.8 % (Lähde: MTT) Nykytilanne ja taustaa
Suomen tilanne esteet ja mahdollisuudet innovatiiviselle teknologialle BalticCOMPASSprojektissa olemme analysoineet esteitäja mahdollisuuksia innovatiivisten tekniikoiden laajempaan käyttöön Itämeren alueella suhteessa Politiikkaan Lainsäädäntöön Yleissopimuksiin Investointimahdollisuuksiin Innovatiiviseen ympäristöön Käytännön olosuhteisiin Maatalouden olosuhteisiin Teknologisiin olosuhteisiin Raportti sektoritutkimuksesta julkaistaan pian osoitteessa www.balticcompass.org Nykytilanne ja taustaa
Suomen tilanne esteet ja mahdollisuudet innovatiiviselle teknologialle Indikaattori Teknologia BEL DEN EST FIN GER LAT LIT POL RUS SWE Viralliset lantastandardit olemassa Verohelpotuksia biokaasua käyttäville autoille Viljelijöiden positiivinen oma pääomaparantaa luottokelpoisuutta, helpompi saada lainaa kohtuullisin ehdoin Korkea eläintiheys (verrattuna BalticCOMPASS maiden keskiarvoon) Kaikki Biokaasu Kaikki Biokaasu, separointi Nykytilanne ja taustaa
Suomen tilanne esteet ja mahdollisuudet innovatiiviselle teknologialle Indikaattori Teknologia BEL DEN EST FIN GER LAT LIT POL RUS SWE Koulutusvaatimukset tilanomistajalle Yrittäjämyönteinen ilmapiiri, jossa innovatiiviset ratkaisut mahdollisia Kaikki Kaikki Nykytilanne ja taustaa Viljelijät ovat halukkaita ottamaan riskejäuusien tuotteiden ja ratkaisujen kokeilemiseksi Kaikki
Suomen tilanne esteet ja mahdollisuudet innovatiiviselle teknologialle Onko olemassa joitain muita Suomelle erityisiäesteitätai kannustimia innovatiivisten teknologioiden käyttöönottoon? Nykytilanne ja taustaa
Suomen vesistöjen ekologinen tila Vesistöjen ekologista tilaa ja vesien fosforitilannetta voisi parantaa etenkin Lounais- Suomessa. Lähde: http://www.eea.europa.eu/soer/co untries/fi/soertopic_view?topic=fre shwater Kokonais-P järvissä Nykytilanne ja taustaa Kartan värit: Sininen=erinomainen Vihreä=hyvä Keltainen= tyydyttävä Oranssi= välttävä Punainen=huono Harmaa=ei tietoa Musta piste= kemiallinen tila huonompi kuin hyvä
Suomen tilanne ympäristön tila Yli puolet typpi-ja fosforipäästöistävesistöihin tulee maataloudesta Ihmisten toiminnasta johtuva typpikuormitus lähteittäin v. 2004 Maatalous Laskeuma Yhdyskunnat Metsätalous Teollisuus Haja-asutus Kalanviljely Turkistalous Turvetuotanto Hulevedet Fosforikuormitus Nykytilanne ja taustaa
Lantakuorman kustannukset Esimerkkejä: Hollantilaiset viljelijät maksavat 15-25 /m 3 päästäkseen lietteestä eroon. Siankasvattajat Bornholminsaarella (Tanska) maksavat 1.5 euroa/m 3 saadakseen lietteen käsittelyyn paikalliseen Biokraft-biokaasulaitokseen-ja saadakseen sen taas takaisin käyttöönsä. Haasteena on jätteen/lannan muuttaminen arvokkaaksi materiaaliksi eli lannasta rahaa, ja tämäon oikeasti mahdollista! Nykytilanne ja taustaa
EU-politiikan tärkeitä periaatteita Läheisyysperiaate tarkoittaa, ettäpaikallisiin ongelmiin pitäisi etsiäpaikallisia ratkaisuja. Saastuttaja maksaa -periaate tarkoittaa, että teollisuuden on maksettava tuottamansa jätteen käsittely. Tulevaisuuden skenaariot
Politiikan trendit tulevaisuudessa? Lanta on EU:n lainsäädännön mukaan jätettä, kategoria 2 Teollisuuden päästödirektiivi. Lantaa voi kuitenkin levittääprosessoimattomana, kun viranomainen katsoo, ettei siitäaiheudu vakavien tarttuvien tautien leviämisen riskiä. Trendinä yhteiskunnassa ja politiikassa on, että raa an/prosessoimattoman lannan levittäminen ei ole bioturvallista. Tulevaisuuden skenaariot
Miksi on tärkeäälöytääratkaisuja ravinteiden kierrätykseen ja energian säästöön? Fosfori on uusiutumaton luonnonvara, jonka tuotantohuippu saavutettaneen vuoden 2035 tienoilla Myös öljy on uusiutumaton luonnonvara, jonka tuotantohuippu oli luultavasti jo vuonna 2006 Kun öljyä poltetaan, se on lopullisesti poissa Kun käytetään fosforia, sitäsiirretään paikasta toiseen ja luodaan ongelmia uusiin paikkoihin Tulevaisuuden skenaariot Karl-Johan Lehtinen, Brussels, 15 June 2011
Hinnat tulevaisuudessa Energian kulutus ja ruoan tuotanto ovat erottamattomasti yhteydessätoisiinsa Jotta lisääntyvään ruoan tarpeeseen pystytään vastaamaan, on rikkaiden maiden väestön säästettäväenergiaa ja käytettävä lannoitteita harkitusti Tulevaisuuden skenaariot Karl-Johan Lehtinen, Brussels, 15 June 2011
PROJEKTA SEMINĀRĀ, LLU MPS Vecauce, 2009.gada 9.decembrī 24
Menestyksen edellytykset Nro 1 Vanha kiinalainen sananlasku: Kun muutoksen tuuli puhaltaa, toiset rakentavat tuulensuojia ja toiset tuulimyllyjä. Lannankäsittelyn yhteydessätämätarkoittaa, ettätulisi seurata (EU-) politiikan trendejä ja lainsäädäntöä- tätä tuetaan ja silläsaa hyvän imagon, kun taas lainsäädännön rikkomisesta seuraa sakkoja, imagohaittaa ja se vaikeuttaa elämää. Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset
Menestyksen edellytykset Nro 2 Mieluummin tuotetaan lannasta energiaa kuin käytetään energiaa sen prosessointiin. On olemassa 45-50 erilaista lannan prosessointitekniikkaa; nettoenergiantuottajia ovat Anaerobinen mädätys/biokaasu (meso-tai termofillinen) Poltto Terminen kaasutus Pyrolyysi Kaikki muut prosessointitekniikat ovat energian nettokuluttajia. Erityisesti lantapellettien valmistus vaatii paljon energiaa. Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset
27
Menestyksen edellytykset Nro 3 Panosta ennemmin ravinteiden kierrätykseen kuin niiden poistoon. Poistoteknologiat ovat: Poltto Kompostointi Terminen kaasutus Nitrifikaatio-denitrifikaatio Aerobinen mädätys (ilmastus) Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset
Menestyksen edellytykset Nro 4 Varmista, ettäinvestointisi suunnittelun perustana on asiakas (pitkäaikainen sopimus) loppu-ja sivutuotteiden osalta ja paras ja luotettavin asiakas olet sinäitse! Teoreettisesti lannan prosessoinnin loppu-ja sivutuotteilla on niiden ravinnesisällöstäjohtuen suuri arvo. Markkinat kärsivät kuitenkin puutteellisesta infrastruktuurista, epäluottamuksesta tuotteiden laatuun sekäläpinäkyvän ja tunnustetun säätelyn puutteesta. On usein tarpeen maksaa siitä, ettäpääsee eroon loppu-tai sivutuotteista kuten Kiintoaineesta Kompostoidusta materiaalista Lantapelleteistä Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset
30
Menestyksen edellytykset Nro 5 Vältäteknologioita, joilla on negatiivisia sivuvaikutuksia: Ei ole hyväksyttävääratkaista ongelmaa luomalla uusia tilalle. Tässämielessäseuraavat teknologiat ovat kyseenalaisia: Kaikki teknologiat, joihin sisältyy hapettamista, tuottavat myös dityppioksidian 2 O (ilokaasu), joka on 320 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi CO 2 -nitrifikaatiodenitrifikaatio, ilmastus, kaasutus, kompostointi Polymeerien avulla tapahtuva saostaminen, jonka lopputuote levitetään pellolle: hajoaa pellolla monomeereiksi, mitkäovat karsinogeenisia Polttoprosessit tuottavat tietyn määrän typen oksideja NOx poltto, kaasutus Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset
32
Menestyksen edellytykset Nro 6 Vältäyksivuotisten kasvien käyttöäbiokaasutuotannossa, esim. maissikokorehu: Viljelymaata, jota voitaisiin käyttääruoantuotantoon, käytetään energiantuotantoon Julkinen keskustelu -etenkin kun ruoan hinta nousee Nostaa viljelymaan ja rehun hintaa - ongelma maitotiloille Vaikutus maisema-arvoihin Riski ravinnehuuhtoutumista (N ja P) kasvaa Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset
Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset Yhteenveto Yhteenvetona edellä mainituista menestyksen edellytyksistä kiinnostus kohdistuu seuraaviin teknologioihin Biokaasutuotanto (anaerobinen mädätys) lannasta, koska sen avulla tuotetaan uusiutuvaa energiaa ja vähennetään CO 2 - päästöjä, luodaan lisätuloja, lisätään lannan typen lannoitusarvoa, vähennetään hajuhaittoja, puhdistetaan lietettä, tehdään lietteestä homogeenisempääja parannetaan kotieläintuotannon imagoa. Mekaaniset separointiteknologiat, koska niissäerotellaan N ja P, mikämahdollistaa tasapainoisen lannoituksen. Lietteen happamoittaminen, koska se vähentäätypen haihtumista huomattavasti. Pyrolyysi, koska se tuottaa energiaa ja arvokkaita lopputuotteita mukaan lukien hiiltä, jossa ravinteet säilyvät. Tulevaisuudessa biokaasutuotanto on keskeinen lannankäsittelyteknologia Euroopassa!! Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset
Analyysien taustaa Loppupäätelmät perustuvat tutkimuksiin, jotka löytyvät seuraavista raporteista: Foged, H. L. 2010. Best available technologies for manure treatment for intensive rearing of pigsin BalticSearegionEU memberstates. BalticSea2020 and AgroBusiness Park. January2010. Saatavilla osoitteessa www.balticsea2020.org. Report on Best available technologies for pig manure biogas plants in the Baltic Sea Region. Kirjoittaja ThorkildQvist Frandsen, AgroTech T. Julkaistu 2011 osoitteessa www.balticsea2020.org. Tehty yhteisprojektissa, jossa mukana AgroBusiness Park, MTT, AgroTechand JTI. 5 teknistä raporttia, jotka on tehty DG ENV:n rahoittamassa projektissa: Manure processingactivitiesin Europe julkaistaan pian osoitteessa http://agro-technologyatlas.eu Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset
LannankäsittelyEuroopassa johtopäätöksiä 7.8 % lannasta prosessoidaan (Suomi 2.5 %, Tanska 13.4 %) Yleisimmin käytetyt teknologiat ovat anaerobinen mädätys, noin 5,300 laitosta käsittelee 88 miljoonaa tonnia lantaa ja muuta materiaalia, ja noin 11,000 separointilaitosta käsittelee 49 miljoonaa tonnia lantaa ja muuta materiaalia Lannan prosessointilaitosten taloudellisessa kannattavuudessa ja ympäristöystävällisyydessäon suurta vaihtelua ja yksittäinen viljelijätai yksittäinen laitos valitsee parhaiten saatavilla olevan ja halvimman teknologian lannan käsittelyyn riippuen typen ylijäämästäalueella. Myös alueelliset olosuhteet ja muut seikat vaikuttavat päätöksentekoon. Biokaasubuumi on alkamassa! Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset
Nettokulut ilmat tukia vaihtelevat välillä 0.66-8.07 /m 3 käsiteltyä materiaalia Investointikulut vaihtelevat välillä 6.6-163.6 /m 3 käsiteltyä materiaalia 0-82.5 kg CO 2e /m 3 käsiteltyä materiaalia +0.89-1.6 kg kokonaisn/m 3 käsiteltyä materiaalia +128-800 kwh tuotettua nettoenergiaa/m 3 käsiteltyä materiaalia 10,000 m 3-375,000 m 3 käsiteltyä materiaalia
Näkökulmia parhaisiin teknologioihin -biokaasu Mittakaava (pieni vai suuri laitos) riippuu paljolti alueen eläintiheydestä! 500,000 tonnia biomassaa/vuosi, josta 450,000 tonnia lantaa 150 tilalta Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset 9,650 tonnia sianlietettä vuodessa yhdeltä tilalta
Näkökulmia parhaisiin teknologioihin Käytäseparoinnin kuivajaetta parantamaan biokaasun tuottoa ja lisäämään kuivaaineprosenttia; se on paljon halvempaa kuin esim. maissikokorehu ja silläon suuri biokaasupotentiaali! -biokaasu kuitufraktio kuitufraktio rejekti käsittelemätön Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset
Näkökulmia parhaisiin teknologioihin Metaanin tuotto lietteen eri osista (lähde: Maibritt Hjorth, Ass. Professor, Aarhus University) Separoidun kuiva-jakeen sekoittaminen raakalietteeseen lisää selvästi biokaasun tuotantoa!! -biokaasu Metaanin tuotto Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset Raakaliete Nestefaasi Kiintoaines 17/02/2011
Näkökulmia parhaisiin teknologioihin Morsønbiokaasulaitoksessa hyödynnetään separoinnin kuivajaetta. Tuotannon perustana on 375,000 tonnia sianlietettä, mutta vain 120 000 tonnia tuodaan paikalle lietteenäloppu kuivajakeena. -biokaasu Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset 17/02/2011
Näkökulmia parhaisiin teknologioihin Picture A.2: Anaerobic digester (reactor, 7,000 m 3 ). -biokaasu Picture A.3: Gas storage. Picture A.4: Storage facility for solid fraction. Picture A.5: CPH unit. Picture A.6: Valve pit. Picture A.7: Central for slurry inflow. Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset Kuva 2: Anaerobinen mädättämö, 3: Kaasuvarasto, 4: Kiintoaineksen varasto, 5: Sähkön ja lämmön tuotantoyksikkö, 5: Venttiilistö, 6: Lietteen vastaanotto
Morsøn biokaasulaitoksen lietteen separaattori ja mädättämö
Näkökulmia parhaisiin teknologioihin - biokaasu Bio-Extruder on kyse hajoamisesta Erityisesti Nawaro-biokaasulaitoksissa sekä jätteitä hyödyntävissä biokaasulaitoksissa pyritään optimoimaan käyttöpotentiaali ja biokaasun tuotto. Raaka-aineiden biohajoavuutta pyritään kasvattamaan rikkomalla soluja patentoidun Bio-extruder-tekniikanja hydrotermisen käsittelyn avulla. Käytetty mekaaninen energia (kitka, vääntö, murskaus) sekäpaineen vaihtelu johtavat rajapintamekanismien ja hajoamisen kautta positiiviseen lopputulokseen ja tehokkaampaan hajoamiseen. Lähde: http://www.okologi.dk/landmand/fago mraader/klima-og-energi/oekologi-ogklima/bio-extruderen.aspx Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset
Näkökulmia parhaisiin teknologioihin - biokaasu Hajotus mahdollistaa lyhyemmät viipymisajat ja tuloksena on yhtäläinen tai parempi lähtöaineen mädästysasteja sen vuoksi korkeampi läpikulkevan aineen määrä(korkempi mädättämön kuormitus). Lähtöaineen selluloosa ja hemiselluloosa muuttuvat käyttökelpoisiksi metanogeenisille bakteereille. Tämä mahdollistaa oljen, nurmen, maisemanhoidossa kerättyjen materiaalien, ulosteen ja muiden tuotteiden käyttämisen biokaasutuotannossa. Lähde: http://www.okologi.dk/landmand/fagomra ader/klima-og-energi/oekologi-ogklima/bio-extruderen.aspx Vasen, käsitelty, ja oikea, käsittelemätön apila-heinäsäilörehu Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset
Näkökulmia parhaisiin teknologioihin - biokaasu Hyötyjäsekäviljelijälle ettäyhteiskunnalle. 1 tonnin CO 2 - päästövähennys biokaasun avulla maksaa tanskalaisten tutkijoiden mukaan vain noin 5, kun CO 2 arvo päästökauppamarkkinoilla on noin 10-15 /tonni. Voidaan tulkita niin, että jo pelkkä päästövähennys voisi maksaa biokaasulaitosten toiminnan -mutta viljelijät eivät voi saada korvausta CO 2 arvosta!! Esimerkki: Biokaasulaitos, jonka kapasiteetti on 38,000 tonnia biomassaa vuodessa, vähentää vuosittain CO 2 -päästöjä5,800 tonnia, jolla 12.5 /tonni markkinahintaa käyttäen olisi 73,000 rahallinen arvo/vuosi. Tällävoitaisiin maksaa noin 25 % laitoksen vuosittaisista kokonaiskuluista mukaan lukien arvonvähennys ja toiminnalliset kulut. Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset
Näkökulmia parhaisiin teknologioihin - biokaasu Tärkeä menestyksen edellytys: Biokaasuteknologian tulee olla kyseiseen tilanteeseen sopivaa. Mädätteenturvallinen varastointi. Mädätteenkäyttöesim. Lannoiterajoitusten mukaan - typen ja fosforin annostelu kasvin tarpeiden mukaan. Levitys pellolle injektoimalla tai letkulevittimellä(tai hapattaminen) vain keväisin, kun kasvit tarvitsevat ravinteita. Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset
48
Tehokas sekoitus reaktorin sisällä Entsyymien ja mikroravinteiden lisäys Biomassan esikäsittely Optimoi substraattien yhdistelmä (synergia) Näkökulmiaparhaisiinteknologioihinbiokaasu Kaksiosainen reaktori Orgaanisen aineen lisääntynyt hajotus Pidempi retentioaika Tehokas syöttösysteemi Parempi seuranta ja valvonta Korkeampi prosessin lämpötila Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset Strategioita biokaasusaannon lisäämiseksi. Lähde: Thorkild Qvist Frandsen, Agrotech.
Näkökulmiaparhaisiinteknologioihinlietteenseparointi On olemassanoin10 erilaistaseparointimenetelmää: Koagulaatio-flokkulaatio Sähkökoagulaatio Verkkoerotus Ruuvipuristin Seulaerottimet Suotonauha Linko Ilmaflotaatio Rumpusuodatin Luonnollinen laskeutuminen(sedimentaatio) Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset
Näkökulmiaparhaisiinteknologioihinlietteenseparointi Investoinnnin kustannus, kapasiteetti, juoksevat kustannuksetjaseparoinnintehokkuusvaihtelevat. Teknologiatulisivalitatilanteenmukaan. Nyrkkisääntönä on, että kuivajae painaa 10 % syötetystä massastasekäsisältää20 % typestä(orgaaninenosuus) ja80 % fosforista. Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset
Esimerkki: Börger separaattorillaon vaihtelevateho, parhaimmillaan 65 m 3 /tunnissa. Se imee lietteen suoraan eläinsuojasta ilman etukäteistä homogenointia. (Lähdehttp://www.al-2.dk/237-al-2_agro.htm) Näkökulmiaparhaisiinteknologioihinlietteenseparointi Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset
Näkökulmiaparhaisiinteknologioihin happamoittamineneläinsuojassa ph lasketaan5.5 lisäämällä rikkihappoa lietteeseen, joka uudeelleen kierrätetään eläinsuojan lantakouruissa. Valtava vaikutus ammoniakin haihtumiseen eläinsuojassa sekä varastoinninaikana. Bonuksena typen parempi saatavuus kasveille levitysvaiheessa+ rikkilisälietteessä. Ei enää tarvetta kattaalietevarastoa. Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset
Näkökulmiaparhaisiinteknologioihin happamoittaminenlevityksenaikana ph lasketaan5.5 lisäämällä rikkihappoa lietteeseen levityksen aikana. Rautaoksidien lisääminen vähentää hajuhaittojaentisestään. Valtava vaikutus ammoniakkipäästöihin ja bonuksenatypen parempi saatavuus kasveille + rikkilisä lietteessa+ hajuhaitan vähentyminen. Halvempaa kuin happamoittaminen eläinsuojassa ja yleensä toimii koneringin periaatteella. Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset
Näkökulmiaparhaisiinteknologioihin Pyrolyysituotteita, joita on saatu käsittelemällä kanalantaa Karjalan alueella Mielenkiintoisia mahdollisuuksiaolemme vasta alussa. pyrolyysi Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset Kuva: Karl-Johan Lehtinen, NEFCO.
56
Yhteenveto Tilanne: Biokaasutuotannon edistämiseksi suomalaiset poliitikot voisivat antaa verohelpotuksia biokaasukäyttöisille kulkuneuvoille. Suomalaiset lantastandardit olisivat hyödyllisiä (kaikille). Suomessa keskimäärin alhainen kotieläintiheys, mutta korkea lounaisessa Suomessa. Itämeren ekologinen tila ei ole tarpeeksi hyvä.
Yhteenveto -jatkuu Tulevaisuuden näkymät: Väkiluku kasvaa, jolloin myös ruuan (karja) kysyntäkasvaa ja samanaikaisesti on tarve vähentäämaatalouden ympäristökuormitusta. Yhteiskunta haluaa välttää karjanlannan bioturvallisuusriskit. Yhteiskunta haluaa lisätä uusituvan energian tuotantoa ja vähentää CO 2 päästöjä. Korkeammat energian ja lannoitteiden hinnat.
Yhteenveto -jatkuu Menestymisen edellytykset: EU politiikan toimeenpanon auttaminen Valitaan teknologioita, joilla saavutetaan positiivinen uusiutuvan energian nettotuotanto ilman haitallisia sivuvaikutuksia, jotka tukevat ravinteiden kierrätystä, joiden talous ei riipu loppu-tai sivutuotteiden myyntituloista, ja jotka eivät tarvitse yksivuotisia energiakasveja toimiakseen Biokaasu vaikuttaa keskeiseltäteknologialta, jolla on korkea poliittinen varmuus, ja samoin myös separointi, pyrolyysija happamoittaminen Yhteiskunnan pitäisi maksaa CO 2 päästöjen vähenemisestä biokaasua käytettäessä Kiintoaineen separointi voi lisätä huomattavasti lietteestä syntyvän biokaasun määrää
Kiitos mielenkiinnosta! Henning Lyngsø Foged BalticCOMPASS WP4 Leader Project Manager, Agro Business Park Niels Pedersens Allé 2 DK-8830 Tjele Denmark Puhelin +45 4034 8625 Sähköposti hlf@agropark.dk