Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon opetussuunnitelma Kehitysjohtajan päätös Dnro 273/12.00.00/2015, 4
Sisällys 1. LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Alan kuvaus (eperusteet)... 3 1.2 Perustutkinnon muodostuminen ja opintopolut... 4 1.3 Valmentava työote opetuksessa ja ohjauksessa... 4 1.4 Työpaikalla tapahtuva oppiminen... 5 2. VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT... 6 2.2 Sisustuksen osaamisala, pakollinen... 6 2.2.1 Sisärakennustyöt, 25 osp... 6 2.2.1 Sisärakennustyöt, 25 osp... 11 2.2.2 Sisustustyöt, 25 osp... 12 2.2.2 Sisustustyöt, 25 osp... 17 2.2.3 Maalaus- ja päällystystyöt, 25 osp... 18 2.2.3 Maalaus- ja päällystystyöt, 25 osp... 24 2.2 Sisustusalan osaamisala, valinnainen... 25 2.2.4 Kalusterakentaminen, 25 osp... 25 2.2.4 Kalusterakentaminen, 25 osp... 30 2.2.5 Sisustusverhoilu, 25 osp... 32 2.2.5 Sisustusverhoilu, 25 osp... 35 2.2.6 Sisustusalan yritystoiminta, 5 osp... 36 2.2.6 Sisustusalan yritystoiminta, 5 osp... 41 2.2.8 Sisustuslaatoitus, 5 osp... 42 2.2.8 Sisustuslaatoitus, 5 osp... 46 2.2.9 Huonekalujen kunnostaminen, 10 osp... 47 2.2.9 Huonekalujen kunnostaminen, 10 osp... 50 2.2.11 Sisustusmuuraus ja kipsityöt, 10 osp... 51 2.2.11 Sisustusmuuraus ja kipsityöt, 10 osp... 54 2.2.12 Metalliset sisustusrakenteet, 5 osp... 55 2.2.12 Metalliset sisustusrakenteet, 5 osp... 59
1. LÄHTÖKOHDAT Ammatin kuvaan kuuluu neljä erikoistumisaluetta: perinteinen verhoilu, ajoneuvoverhoilu, teollinen verhoilu ja sisustus. Alan vaativassa ammattityössä tarvitaan käden taitojen lisäksi luovuutta, tyylitajua ja hyvää värisilmää. Perustutkinnon perusteista löytyy lisätietoja Opetushallituksen julkaisemista eperusteista. Tässä asiakirjassa on kuvattu verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon 1) tutkinnon osien tarjonta 2) tutkinnon osien suorittamisjärjestys, 3) koulutuksen toteuttamistavat ja -ajat sekä oppimisympäristöt 4) opiskelijan osaamisen arviointi. Näitä on tarkennettu koulutuksen järjestäjän pedagogisessa strategiassa ja sen liitteissä sekä oppilaitoskohtaisissa toteutussuunnitelmissa. Kaikkien ammatillisten perustutkintojen laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Laajuus tarkoittaa vähimmäislaajuutta, jolla ammatillinen perustutkinto tulee tutkinnon muodostumissääntöjen mukaisesti suoritetuksi. Vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60:tä osaamispistettä. Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan. Ammatillinen peruskoulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa (3 vuotta). 1.1 Alan kuvaus (eperusteet) Verhoilu- ja sisustusalan ammatit ovat arvostettuja ja perinteisiä käsityöammatteja. Ammatinkuva on laajentunut neljään erikoistumisalueeseen, joita ovat perinteinen verhoilu, ajoneuvoverhoilu, teollinen verhoilu ja sisustaminen. Teollinen verhoilu on alan suurin työllistäjä. Perinteiseen verhoiluun erikoistuneet verhoilijat toimivat useimmiten yksityisyrittäjinä. Yrittäjälle on eduksi hallita verhoilun osa-alueita mahdollisimman laaja-alaisesti. Myös museot saattavat tarjota työ-tilaisuuksia verhoilijoille, jotka hallitsevat perinteiset materiaalit ja työtavat. Ajoneuvoverhoilijat toimivat myös usein yksityisyrittäjinä tai vaihtoehtoisesti verhoilijoina ajoneuvoverhoiluun erikoistuneissa tehtaissa. Sisustajia työskentelee asuntojen ja julkisten tilojen korjaustöitä sekä uudisrakentamista tekevissä yrityksissä, alan tarvikkeita myyvissä liikkeissä ja myös itsenäisinä yrittäjinä. Verhoilijoiden ja sisustajien kädenjäljen näkee kaikkialla asutussa ja rakennetussa ympäristössä: kodeissa, julkisissa rakennuksissa ja liikennevälineissä. Lepokalustot ja pehmustetut tuolit mielletään verhoilijan työksi, mutta usein jää huomaamatta, että niin lentokoneiden, veneiden kuin autojenkin penkit, kuten myös monien hoitokalusteiden tarkat päällystykset, ovat verhoilijoiden tekemiä. Myös huonekalujen puuosien korjaus ja entisöintityöt saattavat kuulua verhoilijan tehtäviin. Sisustajat puolestaan osallistuvat yksityisten ja julkisten tilojen sisustustöihin, kuten verhojen ja sisustustekstiilien suunnitteluun ja ompeluun sekä lattiaja seinäpintojen päällystyksiin. Sisustajien työhön kuuluu nykyisin usein myös maalausta ja laatoitusta sekä kiinteiden kalusteiden kokoamista ja asentamista. Teollisessa tuotannossa tullaan tuottavuuden lisäksi kilpailemaan tulevaisuudessa myös ympäristö-asioilla. Monet verhoilualan tarvikevalmistajat ovatkin jo ottaneet tulevaisuuden strategioissaan huomioon materiaalien ympäristöystävälliset valmistustavat ja kierrätettävyyden. Koneiden ja laitteiden numeerinen ohjaus edellyttää tietoteknisiä taitoja. Uusi tekniikka muuttaa edelleen työnkuvaa ja antaa verhoilijalle mahdollisuuden itsensä kehittämiseen tälläkin alueella. Sisustajien käsityötaitoja tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa korjaus- ja uudisrakentamisen saralla. Sisustaminen on ajan trendi, joka ei osoita hiipumisen merkkejä. Materiaalien ja tuotteiden kehitys, ympäristökysymykset ja asiakkaiden muuttuvat tarpeet edellyttävät sisustajalta alan kehityksen tiivistä seuraamista ja uusien asioiden ja ajattelumallien oppimista ja soveltamista. Viime vuosina tapahtuneet yhteiskunnalliset muutokset näkyvät työelämän kansainvälistymisenä. Kulttuurien välinen kanssakäyminen, kansainvälinen yhteistyö ja kaupalliset suhteet lisääntyvät, ja tavarat ja työvoima liikkuvat vapaammin. Maailmanlaajuinen sähköinen viestintä verkossa on avannut uusia mahdollisuuksia erilaisten verkostojen rakentamiseen. Myös pienet yritykset ovat yhä enemmän yhteydessä
tarvikkeiden toimittajiin tietokoneen välityksellä, ja taloushallinnossa hyödynnetään nykyaikaista teknologiaa. Verkostoituminen avaa uusia mahdollisuuksia verhoilu- ja sisustusalalle yhdentyvässä Euroopassa. Pohjoismaisen koulutusyhteistyön mahdollisuuksia on myös etsitty. Vuorovaikutus edellyttää vieraiden kielten hallintaa, tietoja eri maiden kulttuurista, taloudesta, tuotannosta ja teknologiasta. Euroopan unioni edellyttää myös uusien normien ja standardien omaksumista. Ennakkoluulottomasti toimiminen uudenlaisissa yritys- ja yhteistyömuodoissa voi olla avain monen tulevaisuuden verhoilijan ja sisustajan työllistymiseen. 1.2 Perustutkinnon muodostuminen ja opintopolut Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto sisältää kaksi osaamisalaa, verhoilun osaamisalan (verhoilija) ja sisustuksen osaamisalan (sisustaja). Kaikilla perustutkinto-opiskelijoilla on mahdollisuus painottaa omia opintojaan eri tavoin. Käytännössä opiskelija voi suunnata opintojaan valitsemalla erilaisia polkuja voimassa olevien tutkinnon perusteiden ja lukuvuosittain vahvistettavien toteutussuunnitelmien mukaisesti. Erilaisten polkujen tarjoamista mahdollisuuksista keskustellaan opiskelijan kanssa aina henkilökohtaisten opiskelusuunnitelman (hopsin) laatimisen yhteydessä. Jatko-opinnoista kiinnostuneille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa sekä ammatillinen perustutkinto että ylioppilastutkinto, jota kutsutaan kahden tutkinnon poluksi. Opinnot järjestetään yhteistyössä paikallisten lukioiden kanssa. Myös lukion oppimäärän suorittaminen on mahdollista. Lisäksi jatko-opinnoista kiinnostuneet voivat halutessaan vahvistaa äidinkielen, vieraiden kielten ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaamistaan sekä yleisiä opiskeluvalmiuksiaan joko opiskelemalla yhteisiä tutkinnon osia normaalia enemmän, suorittamalla ammattikorkeakouluopintoihin valmentavia opintoja (Väylä-opintoja) tai valitsemalla opintoja Karelia-ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Tätä polkua nimitetään jatko-opintopoluksi. Työelämään suuntaavat opiskelijat voivat valita Taitajapolun eli huippuosaajaksi valmentautumisen. Laajennetun työssäoppimispolun valinneet opiskelevat normaalia enemmän työpaikoilla. Lisäksi osassa tutkintoja on tarjolla oppisopimustyyppistä opiskelua siten, että siinä yhdistyvät oppilaitosmuotoinen opiskelu ja oppisopimuksen turvin opiskelu ja työskentely työelämässä, esimerkkinä 2+1 -malli. Työelämään suuntaava opiskelija voi suorittaa myös ammatilliseen perustutkintoon sisältyvät kahden osaamisalan opinnot, jolloin kyseessä on laajennettu ammattipolku. Kansainvälisyydestä kiinnostuneet opiskelijat voivat painottaa opinnoissaan kansainvälisyyttä valitsemalla kv-polun. Osan opinnoistaan opiskelija voi suorittaa ulkomailla. Lisäksi yrittäjyydestä kiinnostuneille tai yrittäjäksi aikoville on tarjolla yrittäjyyspolku. Yrittäjyyspolun opinnot toteutetaan tutkinnon perusteiden ja tutkintokohtaisten opetus- ja toteutussuunnitelmien mukaisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, esimerkiksi Nuori Yrittäjyysja osuuskuntatoiminta. 1.3 Valmentava työote opetuksessa ja ohjauksessa Työ- ja elinkeinoelämän sekä opiskelijoiden tarpeiden lisäksi ammatillisen koulutuksen toteuttamista ohjaa osaamisperusteisuuden periaate. Koulutus toteutetaan työelämän toiminta- ja työtehtäväkokonaisuuksien mukaisesti huomioimalla opiskelijoiden yksilölliset tavoitteet ja aikaisemmin hankittu osaaminen. Ammatissa tarvittavia taitoja ja tietoja opitaan ensisijaisesti tekemällä alan työtehtäviä sekä arvioimalla omaa ja myös muiden toimintaa ja tekemistä erilaisissa toimintaympäristöissä. Opetushenkilöstön tehtävänä on luoda edellytykset oppimiselle ja valmentaa opiskelijoita ja tutkinnon suorittajia alalla vaadittavaan osaamiseen ja sen kehittämiseen. Valmentavan työotteen lähtökohtana on, että tuemme ja ohjaamme opiskelijaa kehittymään aktiivisena toimijana ja oman alansa ammattilaisena, joka haluaa oppia, kehittää ammatillista osaamistaan ja itseään
sekä tehdä vastuullisia valintoja omien kykyjensä ja valmiuksiensa mukaisesti. Ammatillisen osaamisen ymmärrämme ammattiteorian ja käytännön taitojen integroituneena kokonaisuutena, joka näkyy yksilön ja ryhmän sujuvana yrittäjämäisenä toimintana, käytännön taitoina (kykynä tehdä ja toimia) ja kykynä ratkaista ongelmia erilaisissa työtilanteissa. Valmentavan työotteen ydin on laadukas henkilökohtaistaminen, jossa opiskelija asettaa opiskelulle ja oppimiselle tavoitteita, laatii suunnitelmia, tekee valintoja ja arvioi opintojensa etenemistä ja oman osaamisensa kehittymistä. Dialogisen ja osallistavan henkilökohtaistamisen ja erilaisten vaihtoehtoisen opintopolkujen keinoin voimme tukea opiskelijaa vastuullisten valintojen tekijänä. Vastuullisten valintojen ohella valmentavan työotteen keskeinen elementti on läsnäolo, joka on ensimmäinen edellytys onnistuneelle kohtaamiselle ja kaksisuuntaiselle vuorovaikutukselle opetuksen ja ohjauksen arjessa. Kun kohtaamme yksilöt aidosti, kuulemme ja kuuntelemme kaikkia, kysymme ja keskustelemme, osoitamme välittämistä ja mahdollistamme luottamuksen syntymisen. Kolmas merkityksellinen valmentavan työotteen osatekijä on yhdessä tekeminen, joka pohjautuu tavoitetietoiseen henkilökohtaistamiseen. Se konkretisoituu yhteistoiminnallisena työskentelynä ja vertaisilta oppimisena niin opiskelun kuin opetuksen ja ohjauksenkin suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Neljäs valmentavaa työotetta kuvaava elementti on mielekkään oppimisen ja osaamiseen kehittymisen mahdollistava monipuolinen työskentely erilaisissa oppimisympäristöissä. Olennaisinta on tarjota oppijoille mahdollisuus tavoitteelliseen ja ohjattuun sekä yhteisölliseen että itsenäiseen työskentelyyn, taitojen päämäärätietoiseen harjoitteluun ja ongelmanratkaisuun. Vuorovaikutteisessa ja monipuolisessa oppimisympäristössä opiskelijoilla on mahdollisuus saada rakentavaa palautetta osaamisestaan oppimisen eri vaiheissa ja mahdollisuus myös keskustella opettajien, työelämän edustajien ja toisten opiskelijoiden kanssa omasta osaamisestaan ja sen kehittymisestä. Monipuolinen työskentely eri oppimis-ja toimintaympäristöissä pohjautuu mielekkään ja käytännön oppimisen malleille, jossa olennaista on oppijan aktiivisuus, mahdollisuus toimia ja työskennellä yhdessä toisen kanssa aidoissa (työelämän) tilanteissa, tavoitteellinen vuorovaikutus, tekemisen pohtiminen ja opitun soveltaminen erilaisiin tilanteisiin. 1.4 Työpaikalla tapahtuva oppiminen Työpaikalla tapahtuva oppiminen on työpaikalla, aidossa työympäristössä tapahtuva osa ammatillisesta perustutkintokoulutuksesta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä työpaikalla tapahtuva oppiminen on suunniteltua, tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Sen tarkoituksena on antaa opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa opiskeleville mahdollisuus oppia osa tutkinnon tavoitteena olevasta ammattitaidosta työelämässä, opettaa työelämän toimintatapoja, harjaannuttaa opiskelijaa soveltamaan opittuja asioita käytännön työtehtäviin ja edistää opiskelijoiden työllistymistä. Opiskelijat yhdessä työpaikalla tapahtuvaa oppimista ohjaavien opettajien kanssa kartoittavat sopivia työpaikkoja, varmistavat niiden soveltuvuuden, valmentautuvat mielekkäällä tavalla työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, vastaavat tarvittavien sopimusten tekemisestä, sopivat oppimisen dokumentoinnista ja arvioinnin käytänteistä sekä keräävät palautetta yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen osalta PKKY:ssä on sitouduttu kehittämään työssäoppimisen käytänteitä ja laatua sekä lisäämään ammatillisen perustutkintojen osalta työpaikalla tapahtuva oppimisen määrää. Lisäksi olennaista on, että opetussuunnitelmaperusteiseen koulutukseen sisältyvät ammattiosaamisen näytöt järjestetään pääsääntöisesti aidoissa työtilanteissa työpaikoilla ja koulutamme työpaikoille työpaikkaohjaajat. Ammattiin opiskeleville tarjoamme mahdollisuuden valmentautua työpaikkaohjaajiksi opintojen aikana. Työpaikalla tapahtuva oppimisen ohjaamisessa hyödynnetään muun muassa sosiaalisen median tarjoamia välineitä ja sen dokumentointia tukevia ympäristöjä, sähköistä päiväkirjaa ja työpaikalla tapahtuva oppimisen ohjaajille suunnattu käyttöliittymää sekä verkko-opiskeluympäristöjä.
Tutkintokohtainen opetussuunnitelma 2. VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.2 Sisustuksen osaamisala, pakollinen 2.2.1 Sisärakennustyöt, 25 osp Koodi: 101025 Ammattitaitovaatimukset purkaa kalustoja ja kevyitä väliseiniä rakentaa levymateriaaleista puurunkoisia väliseiniä rakentaa esimerkiksi putkistojen suojaksi tehtäviä koteloja suorittaa seinä- ja kattopintojen panelointeja asentaa väliovia ohjeiden mukaan suorittaa huonetiloissa tehtäviä karmi- ja kulmalistoituksia suorittaa kiviainesrakenteissa olevien kolojen ja pienten aukkojen korjaukset tehdä edellä mainitut työt suunnitelmien ja ohjeiden mukaisesti sekä arvioida ja laskea töissä tarvittavien materiaalien menekkiä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden o tiedollisesti ja taidollisesti EA1 vastaavat taidot Arviointi 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely tekee työselostuksen mukaisia sisärakennustöitä, mutta tarvitsee ohjausta aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen etenee työssään suunnitelmallisesti vähäisellä ohjauksella etenee työssään itsenäisesti ohjeiden, suunnitelmien ja piirustusten mukaisesti Työn laadun varmistaminen työvaiheiden jälkeinen laatu edellyttää korkeintaan vähäisiä korjauksia ennen seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä työvaiheiden jälkeinen laatu poikkeaa ohjeista, mutta se ei aiheuta korjauksia ennen seuraavaa työvaihetta työvaiheiden jälkeinen laatu on ohjeen mukaista Oman työn arviointi
arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti ohjattuna arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa Aloitekyky ja yrittäjyys asennoituu työhönsä siten, että ei aiheuta yritykselle taloudellista vahinkoa toimii yritteliäästi ja osaa arvioida oman työnsä kustannusvaikutuksia on aloitteellinen ja toimii työyhteisön parhaaksi Matemaattiset taidot arvioi riittävällä tarkkuudella työhönsä tarvittavan materiaalimäärän. laskee lähes oikein työhönsä tarvittavan materiaalimäärän. laskee oikein työhönsä tarvittavan materiaalimäärän ja työhön kuluvan ajan. 2 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Purkutyöt käyttää saamansa ohjauksen jälkeen turvallisesti tavallisimpia purkutyömenetelmiä, kuten moukarointia, kankeamista ja paloittelua käyttää tarkoituksenmukaisesti työmenetelmiä ja -välineitä käyttää työmenetelmiä taloudellisesti ottaen huomioon purettavan materiaalin hävittämis- ja uusiokäyttömahdollisuudet Väliseinätyöt kiinnittää koolingit riittävällä tarkkuudella ja kestävyydellä sekä suorittaa levytystyön pintakäsittelyvalmiuteen kiinnittää seinärakenteet mittatarkasti ja yleisten laatuvaatimusten mukaisesti siten, että valmis työ ei edellytä ennen pintakäsittelyä tehtäviä paikkauksia suorittaa seinärakennustyöt itsenäisesti ottaen omaaloitteisesti huomioon tarvittavat liikkumavarat ja saumauskäsittelyistä johtuvat vaatimukset Koteloiden rakentaminen rakentaa esim. putkistojen suojakoteloita työparina tai muutoin opastettuna
noudattaa rakennepiirustuksia ja annettuja työohjeita sekä käyttää tarkoituksenmukaisia kiinnitys- ja liitostapoja suunnittelee tarvittavat kiinnitys- ja tukirakenteet tarkoituksenmukaisesti Panelointi ja listoittaminen paloittelee ja kiinnittää puupaneeleita ja listoittaa huonetilan ohjeiden mukaan paneloi ja listoittaa riittävällä tarkkuudella itsenäisesti suorittaa työt tarkasti ja huolellisesti välttäen turhien hukkapalojen muodostumista Ovien asentaminen asentaa väliovia opastettuna asentaa väliovia itsenäisesti siten, että mahdolliset suoruuspoikkeamat ovat melko helposti korjattavissa asentaa väliovia järjestelmällisesti ja huolellisesti siten, että mahdolliset suoruuspoikkeamat eivät ylitä hyväksyttävissä olevia toleransseja Kiviainesrakenteiden korjaukset rakentaa tarvittavat muottija tukirakenteet ohjauksen avulla sekä valmistaa paikkausmateriaalit ohjeiden mukaisesti täyttää koloja ja reikiä valamalla, paikkarappauksella tai muurauksella ohjeiden mukaisesti suorittaa korjaustyöt itsenäisesti Työvälineiden käyttö käyttää ohjauksen jälkeen työvälineitä ja koneita niin, ettei aiheuta käytöllä vaaraa itselleen, lopputulokselle tai ympäristölle käyttää keskeisimpiä puuntyöstökoneita ja käsityökaluja siten, että niillä voidaan saavuttaa ohjeiden mukainen lopputulos käyttää työvälineitä varmasti ja tehokkaasti Työvälineiden hoito hoitaa työvälineitä tai koneita vähäisen ohjauksen avulla. hoitaa työvälineitä ja koneita ennakko-ohjeiden mukaisesti.
hoitaa työvälineitä ja koneita itsenäisesti ja palauttaa ne käytön jälkeen omatoimisesti niille kuuluville paikoille. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Kaluste- ja rakennuspiirustusten tulkinta tuntee rakennuspiirustusten viivatyypit, aine- ja symbolimerkinnät tulkitsee oikein mittakaavat ja muut rakennuspiirustusmerkinnät sekä tunnistaa piirustuksista ilmenevät materiaali- rakenne ja kalustemääräykset hyödyntää rakennuspiirustuksia työtehtävien suunnittelussa ja materiaalimenekin arvioinnissa Materiaalituntemus tunnistaa rakentamisessa yleisimmin käytettävät levy- ja puumateriaalit sekä tietää sementtiperustaisten tuotteiden tärkeimmät käyttökohteet tekee pääosin käyttökelpoisia ehdotuksia eri työvaiheissa tarvittaviksi materiaaleiksi tietää yleisimpien rakennusmateriaalien perusominaisuudet ja käyttökohteet valitsee itsenäisesti lähes oikeat materiaalit eri työvaiheisiin tietää ympäristön ja käyttöolosuhteiden merkityksen rakennusmateriaalien valinnoille valitsee itsenäisesti oikein eri työvaiheissa tarvittavat materiaalit ja osaa perustella valintansa Kiinnitystarvikkeiden ja liitostapojen tuntemus ja käyttö tunnistaa yleisimmät sisärakennustöissä tarvittavat kiinnitystarvikkeet ja helat valitsee kiinnitystarvikkeet yleisimpien käyttötarkoitusten mukaisesti valitsee itsenäisesti oikein eri käyttötarkoituksissa käyttämänsä kiinnitystarvikkeet ja liitostavat ja osaa perustella valintansa Sisärakennustöissä tarvittavien työvälineiden tuntemus ja käyttö tuntee yleisimmät käsityökalut, koneet ja laitteet. valitsee kyseessä olevaan työvaiheeseen tarvittavat työvälineet vähäisellä ohjauksella. valitsee itsenäisesti oikein työkokonaisuuden suorittamiseksi tarvittavat työvälineet. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu tunnistaa yleisimmät alalla esiintyvät työvirheet
tunnistaa työvirheet ja niiden syyt tunnistaa työvirheet ja osaa analysoida virheiden syntyprosessit Vuorovaikutus ja yhteistyö noudattaa sovittuja työaikoja toimii sovittujen ohjeiden mukaisesti yhteistyökykyisenä työryhmän jäsenenä noudattaa työyhteisön yleisiä käyttäytymissääntöjä ja ilmaisee mielipiteensä selkeästi ja asiallisesti Ammattietiikka pyrkii tekemään tuottavaa työtä tekee työtä vastuuntuntoisesti arvostaa eri alojen ammattiosaamista Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arviointi huolehtii työpaikan siisteydestä ja järjestyksestä ja noudattaa työkohtaisia turvallisuusohjeita käyttää työkoneiden turvalaitteita ohjeiden mukaisesti ja käsittelee raskaita taakkoja turvallisesti. käyttää tarvittaessa omaaloitteisesti henkilökohtaisia suojaimia käyttää turvallisia työtapoja ja työasentoja. tuntee työhönsä liittyvät keskeiset työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä tunnistaa työhönsä liittyvät yleisimmät vaarat ja terveyshaitat sekä osaa torjua ja suojautua niiltä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä työselostuksen tai muiden suunnitteluohjeiden mukaisesti työparina sisustustöihin liittyviä rakennustöitä. Työkokonaisuuteen tulee sisältyä ainakin kevyen väliseinän rakentamista ja huonetilan listoittamista. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
2.2.1 Sisärakennustyöt, 25 osp Toteutusajankohta 1. vuosi Opintopolku: Peruspolku Jatko-opintopolku Taitajapolku Laajennettu TOP Oppisopimuspolku Laajennettu ammattipolku KV-polku Yrittäjyyspolku Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Projektit Ammattitaitovaatimukset: rakentaa esimerkiksi putkistojen suojaksi tehtäviä koteloja rakentaa levymateriaaleista puurunkoisia väliseiniä suorittaa seinä- ja kattopintojen panelointeja purkaa kalustoja ja kevyitä väliseiniä asentaa väliovia ohjeiden mukaan suorittaa huonetiloissa tehtäviä karmi- ja kulmalistoituksia suorittaa kiviainesrakenteissa olevien kolojen ja pienten aukkojen korjaukset Sisältö/työtehtävät Sisärakennustyöt jakaantuu eri osa-alueisiin seuraavasti: Sisärakennustyöt: Tutustutaan sisärakentamisessa käytettäviin yleisimpiin materiaaleihin ja kiinnitysvälineisiin sekä työskentely tapoihin. Puuntyöstötekniikka: Tutustutaan yleisimpiin rakennustyökoneisiin, niiden huoltoon sekä turvalliseen käyttöön oppilaitoksen työsaleissa. Rakennuspiirustus: Käydään läpi rakennuspiirtämisessä käytettävät merkinnät ja niiden käytön periaatteet. Tutus-tutaan tekniseen käsin piirtämiseen ja piirustusvälineisiin. Tavoitteena, että opiskelija hallitsee rakennuspiirustusten lukutaidon. Harjoitustöitä tehdään koulun tiloissa ja mahdollisuuksien mukaan asiakaskohteissa sekä työssäoppimisympäristössä. kurssin aikana on tehtävä oheiset asiat: - suoritetaan työturvallisuuskortti - Puretaan vanhoja rakenteita pois. - Mahdollisuuksien mukaan rakennetaan oma työkoppi piirustusten mukaan. Kohteessa tulee olla ainakin yksi sisänurkka, pieni osa kattoa ja mahdollisuus asentaa väliovi tai ikkuna. Jos sopiva asiakaskohde on tarjolla, harjoitus tehdään siellä. - väliseinän rakentaminen kokonaisuudessaan. - piirtää oman huoneiston pohjakuva. Tästä tehdään sisustustöiden kurssilla pienoismalli - lasketaan materiaali menekkiä - asiakkaalle tarvikkeiden ja työn hinnoittelua Osaamisen arviointi: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä työselostuksen tai muiden suunnitteluohjeiden mukaisesti työparina sisustustöihin liittyviä rakennustöitä. Työkokonaisuuteen tulee sisältyä ainakin kevyen väliseinän rakentamista ja huonetilan listoittamista. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä Oppimisen arviointi: Materiaalit/ohjelmistot/laitteet: Etenemisen ehdot:
tehdä edellä mainitut työt suunnitelmien ja ohjeiden mukaisesti sekä arvioida ja laskea töissä tarvittavien materiaalien menekkiä. Muuta: 2.2.2 Sisustustyöt, 25 osp Koodi: 101026 Ammattitaitovaatimukset sisustaa monipuolisesti sisätiloja ohjeiden ja piirustusten mukaan tarvittaessa osallistua kohteen suunnitteluun yhteistyössä suunnittelijan ja asiakkaan kanssa. toimia työssään piirustusten, työselitysten ja ohjeiden mukaan selostaa kuvallisesti, kirjallisesti tai suullisesti tehtävän työn toimia asiakaslähtöisesti toteuttaa sisustuskokonaisuuden käyttäen erilaisia työmenetelmiä ja materiaaleja soveltaa ja hyödyntää väri- ja valo-opin teorioita käytännön sisustustehtävissä käyttää ja hyödyntää alan tietotekniikkaa piirtää yksinkertaisia teknisiä piirustuksia käsin sekä tietokoneella cad-ohjelmalla vertailla ja soveltaa tavallisimpien sisustusmateriaalien, tuotteiden ja työtapojen ominaisuuksia, kuten kustannuksia, laatua, ekologisuutta ja esteettisyyttä sisustustyössä laatia tarjouspyynnön ja tehdä tarjouksen tunnistaa ja selostaa keskeisten sisustustyylien piirteitä tunnistaa ja selostaa eri aikakausien rakennusten piirteitä toimia taloudellisesti ja yleisten työturvallisuusmääräysten mukaan. Arviointi 1. Työprosessin hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys asennoituu työhönsä siten että ei aiheuta yritykselle taloudellista vahinkoa toimii yritteliäästi ja osaa arvioida oman työnsä kustannusvaikutuksia on aloitteellinen ja toimii työyhteisön parhaaksi Sisustustyön suunnittelu laatii ohjeistetun sisustuskokonaisuuden suunnitelman ryhmän jäsenenä laatii ohjeistetun sisustuskokonaisuuden suunnitelman laatii sisustuskokonaisuuden suunnitelman itsenäisesti Työn kokonaisuuden hallinta
tekee sisustustyön suunnitelman ohjeiden mukaan siten, että suoritettu työ vaatii ehkä korjauksia ja täsmennyksiä tekee sisustustyön toteutuksen ohjeiden mukaan siten, että suoritettu työ vaatii ehkä korjauksia ja täsmennyksiä tekee sisustustyön suunnitelman ohjeiden mukaan tarpeellisen laatutason säilyttäen, työ vaatii korkeintaan vähäisiä korjauksia tekee sisustustyön toteutuksen ohjeiden mukaan suunnitelmallisesti tarpeellisen laatutason säilyttäen siten, että työ vaatii korkeintaan vähäisiä korjauksia tekee sisustustyön suunnitelman ohjeiden mukaan itsenäisesti ja laadukkaasti, osaa omaa tietopohjaansa hyödyntäen ratkoa vastaantulevia ongelmia tekee sisustustyön toteutuksen ohjeiden mukaan suunnitelmallisesti, itsenäisesti ja laadukkaasti, osaa omaa tietopohjaansa hyödyntäen ratkoa vastaantulevia ongelmia Oman työn arviointi arvioi omaa työtään vaikka laatuvaatimusten tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa arvioi omaa työtään sisustusalalla yleisesti tunnustettujen laatuvaatimusten mukaisesti arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjata työsuoritusta tarvittaessa laatutavoitteiden mukaiseksi Väri- ja valo-opin teorioiden soveltaminen käyttää värien ja valaistuksen keinoja sisustustyössään käyttää värien ja valaistuksen keinoja asiakaslähtöisen ja esteettisesti korkeatasoisen sisustustyön saavuttamiseksi käyttää värien ja valaistuksen keinoja monipuolisesti asiakaslähtöisen ja esteettisesti korkeatasoisen sisustustyön saavuttamiseksi Tarjouspyynnön ja tarjouksen laatiminen tekee tarjouspyynnön ja tarjouksen vähäisellä ohjauksella. tekee tarjouspyynnön ja tarjouksen. tekee tarjouspyynnön ja tarjouksen itsenäisesti ja täsmällisesti. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta Työmenetelmien hallinta
tekee työnsä siten, että työvaiheiden jälkeinen laatu on sellainen, että työtä voidaan jatkaa pienin korjauksin tekee työnsä siten, että työvaiheiden jälkeisessä laadussa on pientä huomautettavaa, mutta se ei aiheuta korjauksia tekee työnsä siten, että työvaiheiden jälkeiseen laatuun ei ole huomauttamista Työvälineiden tuntemus ja käyttö tunnistaa eri työvaiheiden työvälineet, käyttää välineitä niin, ettei aiheuta käytöllä vaaraa itselleen, lopputulokselle tai ympäristölle valitsee sopivan työvälineen kullekin työvaiheelle, käyttää työvälineitä oikein hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi, hoitaa työvälineitä ohjatusti valitsee oikean työvälineen työhön ja osaa analysoida eri työvälineiden vaikutusta lopputulokseen, hoitaa työvälineitä itsenäisesti Materiaalien tuntemus ja käyttö tunnistaa yleisesti käytettävät sisustusmateriaalit ja niiden ominaisuudet. tunnistaa yleisesti käytettävät sisustusmateriaalit ja tietää niiden ominaisuudet sekä asennus- ja työtavat. valitsee tarkoituksenmukaiset materiaalit sekä työ- ja asennustavat. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Ammatilliset tiedot tekee hänelle osoitetun ja ohjeistetun sisustustyön käyttää tietojaan sisustustyön tekemiseen soveltaa tietojaan sisustustöissä oma-aloitteisesti Sisustus- ja rakennustyylien tuntemus tunnistaa eri aikakausien sisustus- ja rakennustyylien piirteitä antiikista nykyaikaan soveltaa työssään sisustusja rakennustyylien tuntemustaan soveltaa työssään sisustus- ja rakennustyylientyylien tuntemustaan ja etsii itsenäisesti tietoa sisustustyyleistä Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen sisustustyössä
tunnistaa alan teknologian tuoman hyödyn työssään tunnistaa tietotekniikan merkityksen tiedon hankinnan ja siirron välineenä käyttää alan nykyaikaista teknologiaa hyödyksi työssään käyttää tietotekniikkaa tiedon hankintaan ja siirtoon käyttää alan nykyaikaista teknologiaa hyödyksi työssään ja analysoi teknologian hyötyä käyttää monipuolisesti tietotekniikkaa tiedon hankintaan ja siirtoon Viestintä- ja mediaosaaminen ilmaisee itseään ymmärrettävästi kirjallisesti tai suullisesti tunnistaa mainonnan merkityksen ilmaisee itseään selkeästi kirjallisesti ja suullisesti suhtautuu joukkoviestimien informaatioon kriittisesti ilmaisee itseään kirjallisesti ja suullisesti kohderyhmän huomioiden hyödyntää joukkoviestimiä kriittisesti ja monipuolisesti Kestävän kehityksen huomioiminen tunnistaa työstään mahdollisesti muodostuvat ongelmajätteet lajittelee työssään syntyvät jätteet lajittelee jätteet ja pyrkii vähentämään työssään syntyviä jätteitä lajittelee, kierrättää ja pyrkii vähentämään työssään syntyviä jätteitä lajittelee ja kierrättää työssään syntyviä jätteitä sekä vähentää tietoisesti jätteiden syntyä, tuntee käyttämiensä tuotteiden ympäristövaikutukset ja osaa tarvittaessa perustella, miksi työssä muodostuvat jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi lajittelee ja kierrättää työssään syntyviä jätteitä sekä vähentää tietoisesti jätteiden syntyä Matematiikan ja luonnontieteen taidot osaa laskea materiaalien menekkejä varaa työhönsä sopivan määrän materiaalia varaa työhönsä sopivan määrän materiaalia ja tekee materiaalilaskelmia Estetiikka tunnistaa esteettisesti laadukkaan sisustustyön vaikka ei työssään sitä aina tavoitakaan. tavoittelee sisustustyössään esteettisesti laadukasta lopputulosta.
tekee sisustustyönsä esteettisesti laadukkaasti ja viimeistellysti. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä ratkaisee työssään eteen tulevan ongelman ohjattuna tai ryhmän jäsenenä arvioi omaa oppimistaan ja työnsä onnistumista ratkaisee työssään eteen tulevan ongelman tiedostaa oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja -tyylinsä toimii luovasti ja tekee itsenäisesti ongelmanratkaisuihin liittyviä päätöksiä Vuorovaikutus- ja yhteistyö toimii työryhmän jäsenenä toimii työssään joustavasti ja huomio muut työyhteisön jäsenet auttaa tarvittaessa muita työyhteisön jäseniä Ammattietiikka noudattaa sovittuja työaikoja tekee työnsä sovitulla tavalla noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä tekee työnsä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään sekä työtovereitaan arvostaen kehittää omaa työtään Terveys turvallisuus ja työkyky noudattaa työturvallisuuteen liittyviä annettuja ohjeita käyttää ohjeiden mukaan ergonomisia työtapoja ja työasentoja tunnistaa työhönsä mahdollisesti liittyvät vaarat, kuten liuotinaineille ja pölylle altistumisen. tunnistaa työhönsä liittyvät keskeiset työturvallisuusmääräykset ja noudattaa annettuja ohjeita käyttää ergonomisia työtapoja ja työasentoja tunnistaa työhönsä mahdollisesti liittyvät liuotinaineille tai pölylle altistumisen ja tietää miten voidaan suojautua niiltä. tunnistaa työhönsä liittyvät keskeiset työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä oma-aloitteisesti
käyttää ergonomisia työtapoja ja työasentoja ja tietää huonojen työasentojen käyttämisestä syntyvät haitat ja vammat tunnistaa työhön ja työ-ympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat ja osaa torjua ja suojautua niiltä Arviointi Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tilaan sisustustyön suullisten tai kirjallisten ohjeiden mukaan. Lisäksi hänen on tehtävä tilaan pienimuotoinen sisustussuunnitelma suullisten tai kirjallisten ohjeiden mukaan. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 2.2.2 Sisustustyöt, 25 osp Toteutusajankohta 1. vuosi Opintopolku: Peruspolku Jatko-opintopolku Taitajapolku Laajennettu TOP Oppisopimuspolku Laajennettu ammattipolku KV-polku Yrittäjyyspolku Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Projektit Sisältö/työtehtävät Sisustustyöt jakaantuu eri osa-alueisiin seuraavasti: Sisustustyöt: Sisustajan ammattiin tutustumista erilaisia tiedonhankinta menetelmiä hyödyntäen kuten yritys- ja työmaakäynnit. Lisäksi tutustutaan erilaisiin sisustustekniikoihin. Opetellaan työvälineiden ja Materiaalien käyttöä sekä asiakaslähtöisyyttä ja työturvallisuutta atk ja cad-piirtäminen: Opetellaan hyödyntämään AutoCadpiirtämistä ammatin tukena. Toteutetaan useita pieniä harjoituksia sekä piirretään asunnon pohjapiirros. Opetellaan käyttämään yleisimpiä atk-ohjelmia, kuten Word, Exel ja PowerPoint. Sisustussuunnittelu: suunnittelutehtäviä ja niiden esittämistä eri tekniikoin. Pinta-alojen ja materiaalimenekin laskemista. Sisustusmateriaalit: Tutustutaan yleisimpiin materiaaleihin sekä niiden ominaisuuksiin ja asennukseen. Pienoismalli: Rakennetaan oma pienoismalli piirretyn pohjakuvan perusteella Tyylioppi: opitaan keskeiset sisustustyylit antiikista nykypäivään sekä eri aikakausien rakennukset Värioppi: väriharjoituksia eri tekniikoin perustietoa väreistä. Värin vaikutus tilaan ja ihmiseen sekä värisymboliikka Valo-oppi: erilaiset valot ja niiden vaikutus väreihin Toteutuksen kuvaus
Harjoitustöitä tehdään koulun tiloissa ja mahdollisuuksien mukaan asiakaskohteissa sekä työssäoppimisympäristössä. Oleellisena osana kurssin toteutusta tehdään erilaisia yritys- ja työmaakäyntejä joissa saadaan hyvä yleiskuva sisustajan työtehtävistä ja ammattitaitovaatimuksista. Toteutetaan suunnittelutehtäviä tilojen sisustamiseksi. Pintaalojen ja materiaalimenekin laskemista. Mittakaavassa tehtyjä luonnospiirustuksien piirtämistä. Pääosin luokkaopetuksena. Ammattitaitovaatimukset: toimia työssään piirustusten, työselitysten ja ohjeiden mukaan piirtää yksinkertaisia teknisiä piirustuksia käsin sekä tietokoneella cad-ohjelmalla tunnistaa ja selostaa keskeisten sisustustyylien piirteitä tunnistaa ja selostaa eri aikakausien rakennusten piirteitä toimia taloudellisesti ja yleisten työturvallisuusmääräysten mukaan. sisustaa monipuolisesti sisätiloja ohjeiden ja piirustusten mukaan tarvittaessa osallistua kohteen suunnitteluun yhteistyössä suunnittelijan ja asiakkaan kanssa. laatia tarjouspyynnön ja tehdä tarjouksen vertailla ja soveltaa tavallisimpien sisustusmateriaalien, tuotteiden ja työtapojen ominaisuuksia, kuten kustannuksia, laatua, ekologisuutta ja esteettisyyttä sisustustyössä käyttää ja hyödyntää alan tietotekniikkaa soveltaa ja hyödyntää väri- ja valoopin teorioita käytännön sisustustehtävissä toteuttaa sisustuskokonaisuuden käyttäen erilaisia työmenetelmiä ja materiaaleja selostaa kuvallisesti, kirjallisesti tai suullisesti tehtävän työn toimia asiakaslähtöisesti Osaamisen arviointi: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tilaan sisustustyön suullisten tai kirjallisten ohjeiden mukaan. Lisäksi hänen on tehtävä tilaan pienimuotoinen sisustussuunnitelma suullisten tai kirjallisten ohjeiden mukaan. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Oppimisen arviointi: Materiaalit/ohjelmistot/laitteet: Etenemisen ehdot: Muuta: 2.2.3 Maalaus- ja päällystystyöt, 25 osp Koodi: 101027
Ammattitaitovaatimukset suorittaa sisärakenteiden ja kalusteiden maalaustöitä piirtää ja tehdä luonnoksia sekä kuvio- ja värisommitelmia tehdä ennen maalauksia tehtävät suojaukset ja valmistelut irrottaa ja kiinnittää paikoilleen työn suoritusta haittaavia listoituksia ja muita komponentteja (esim. ovien heloituksia, sähkökatkaisijoiden suojakilpiä, valaisimia jne.) tehdä tarvittavat esikäsittelyt tehdä työvaiheiden välillä suoritettavat hionnat ja pölynpoistot tehdä työhön liittyvät kittaukset ja silotukset tehdä hiontatöitä käsin ja koneellisesti maalata käsityövälineillä, kuten esimerkiksi siveltimillä ja teloilla käyttää turvallisesti maalituotteita kiinnittää tapetteja ja muita seinäpäällysteitä asentaa tavanomaisia kuiviin huonetiloihin käytettäviä lattianpäällysteitä käyttää ja huoltaa maalaus- ja päällystystyössä tarvittavia työvälineitä. Arviointi 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely kykenee osallistumaan oman työnsä suunnitteluun, mutta tarvitsee ohjausta aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen suunnittelee päivittäiseen työhönsä liittyviä työvaiheita ja etenee työssään suunnitelmallisesti vähäisellä ohjauksella suunnittelee työprosessin toteuttamiskelpoiseksi ja etenee työssään suunnitelmallisesti ilman ohjausta Työn kokonaisuuden hallinta tekee maalaus- ja päällystystyöt ohjeiden mukaisesti, vaikka aikataulun noudattamisessa voi olla vaikeuksia tekee työt suunnitelmallisesti ja noudattaa pääosin suunniteltua aikataulua, tarvitsee vähän ohjeita tekee työt suunnitelmallisesti ja itsenäisesti alusta loppuun ennakkoon laaditun aikataulun mukaisesti Työn lopputulos työn lopputulos vaatii korjauksia, mutta niiden aiheuttamat kokonaiskustannukset alittavat työn uusimisesta aiheutuvat kustannukset työn lopputulos vaatii vähäisiä korjauksia
työn lopputulos vastaa ohjeiden mukaista laatutasoa Oman työn arviointi arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti ohjattuna arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa Aloitekyky ja yrittäjyys asennoituu työhönsä siten, että ei tietoisesti aiheuta yritykselle taloudellista vahinkoa. toimii yritteliäästi ja osaa arvioida oman työnsä kustannusvaikutuksia. on aloitteellinen ja toimii työyhteisön parhaaksi 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta Maalaus- ja päällystystyöt tekee maalaus- ja päällystystöitä ohjattuna aiheuttamatta vaaratilanteita ja vahingoittamatta työkohdetta tai työympäristöä hallitsee yleisimmät työmenetelmät sekä valitsee ja käyttää niitä lähes itsenäisesti hallitsee ja käyttää itsenäisesti työhön soveltuvia työmenetelmiä Työn laadun varmistaminen työvaiheiden jälkeinen laatu edellyttää korkeintaan vähäisiä korjauksia ennen seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä työvaiheiden jälkeinen laatu poikkeaa ohjeista, mutta se ei aiheuta korjauksia ennen seuraavaa työvaihetta työvaiheiden jälkeinen laatu on ohjeen mukaista Piirustustaito piirtää viivainten avulla mittakaavassa yksinkertaisia kuviosuunnitelmia käyttää apunaan aksonometristä kuvaustapaa ja osaa piirtää havaintokuvia käsivaraisesti soveltaa piirtämisessä perspektiivipiirustuksen perusperiaatteita ja laatii kuviointisuunnitelmat siististi ja huolellisesti
Teknologian hyödyntäminen avaa ja tulostaa sähköisessä muodossa olevia väri- ja kuviosuunnitelmia muokkaa tietokoneella sähköisessä muodossa olevia väri- ja kuviosuunnitelmia käyttää tietokonetta apunaan väri- ja kuviosuunnitelmien laadinnassa Suojausten ja valmistelutöiden tekeminen tekee maalausalustaa ympäröivien kohteiden suojaukset ohjeiden mukaisesti valitsee suojausmenetelmät tarkoituksenmukaisesti ja tekee suojaukset itsenäisesti irrottaa ja kiinnittää paikoilleen maalausta haittaavia listoja ja kilpiä yms. komponentteja Esikäsittelyjen tekeminen tekee puhdistus- ja hiontatyöt ohjeiden mukaisesti valitsee työtehtävään sopivan hiontamenetelmän ja hiomatarvikkeen karkeuden tekee puhdistukset ja hionnat huolellisesti ja tarkasti Kittaus- ja silotustöiden tekeminen noudattaa työohjeita, arvioitava työ saattaa vaatia vielä hiomista ja lisäpaikkauksia työ saattaa vaatia vähäisiä paikkauksia ja/tai hiontoja työ on sellaisenaan valmis jatkokäsittelyyn Tapetointitöiden tekeminen tapetoi seinäpintoja vahvalaatuisilla vapaakohdisteisilla kuitu- tai paperialustaisilla tapeteilla tapetoi myös kuviokohdistettavilla vahvalaatuisilla tapeteilla tapetoi myös sileillä ja yksivärisillä tapeteilla sekä ohuilla paperitapeteilla Lattianpäällystystöiden tekeminen asentaa vanhan päällysteen päälle lukkoponttilaminaatteja tai vastaavia päällysteitä tasoittaa päällystettävän lattian ja asentaa joustovinyylityyppisen muovipäällysteen
mittaa päällystettävän alustan suoruuden ja kosteuden sekä kiinnittää laattoja ja muita päällysteitä Työvälineiden hoito ei kadota työvälineitä työn aikana, hoitaa työvälineitä vähäisen ohjauksen avulla hoitaa työvälineitä ennakko- ohjeiden mukaisesti hoitaa työvälineitä itsenäisesti ja huolehtii käytön jälkeisestä säilytyksestä Materiaalien käyttö käyttää materiaaleja niin, ettei aiheuta vahinkoa työkohteelle tai -ympäristölle käsittelee, sekoittaa ja varastoi yleisimmät maalaustyössä tarvittavat aineet ohjeiden mukaan itsenäisesti huolehtii oma-aloitteisesti maalaustyössä tarvittavien aineiden käsittelystä, sekoituksesta ja varastoinnista Kestävän kehityksen huomioiminen tunnistaa työstään mahdollisesti muodostuvat ongelmajätteet. tietää, miten ongelmajätteiden joutuminen ympäristöön voidaan estää. tuntee käyttämiensä tuotteiden merkittävimmät ympäristövaikutukset ja osaa tarvittaessa perustella, miksi jotkut työssä muodostuvat jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Ammattiterminologia tuntee käyttöturvatiedotteissa ja käyttöohjeissa käytettävät käsitteet tulkitsee oikein työselostuksissa yleisesti käytettävää terminologiaa laatii yksinkertaisen työselostuksen käyttäen oikeita ammattitermejä Matemaattisten tietojen hyödyntäminen laskee käsiteltäviä pintaaloja ja arvioi työhönsä tarvittavan ainemäärän laskee työhönsä tarvittavan ainemäärän laskee työhönsä tarvittavan ainemäärän ja arvioida työhön kuluvan ajan
Työvirheiden tunnistaminen tunnistaa yleisimmät maalaus- ja päällystystöissä tehdyt työvirheet tunnistaa työvirheet ja niiden syyt tunnistaa työvirheet ja osaa analysoida virheiden syntyprosessit Materiaalien tuntemus ja käyttö tunnistaa yleisimmät pintakäsittely- ja päällystysmateriaalit. tunnistaa erilaisten materiaalien perusominaisuudet. valitsee käytettäviä materiaaleja tarkoituksenmukaisesti ottaen huomioon käsiteltävästä alustasta ja käyttöolosuhteista johtuvat vaatimukset. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisutaidot kykenee tekemään ehdotuksia työssä muodostuvien ongelmien ratkaisemiseksi välttää toistamasta kerran havaittua virheellistä suoritusta ratkaisee itsenäisesti työssä muodostuvia ongelmia, kehittää työsuoritustaan työn kestäessä Vuorovaikutus ja yhteistyö ei aiheuta omalla käytöksellään muille mieliharmia kykenee asialliseen vuoropuheluun toimii aloitteellisesti ja sovittelevasti, säilyttää malttinsa myös itselle epäedullisissa tilanteissa Ammattietiikka noudattaa sovittuja työaikoja tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
Arviointi tunnistaa työhönsä mahdollisesti liittyvän putoamisvaaran suojautuu tärinältä, melulta ja hengitysilman epäpuhtauksilta. osaa suojautua työhönsä mahdollisesti liittyvältä putoamisvaaralta käyttää turvallisia työtapoja ja työasentoja ja käsittelee raskaita taakkoja turvallisesti. tuntee työhönsä liittyvät keskeiset työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä tunnistaa työhönsä liittyvät yleisimmät vaarat ja terveyshaitat sekä osaa torjua ja suojautua niiltä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä monipuolisia maalaus- ja päällystystöitä, jotka sisältävät maalaustyön lisäksi myös seinä- ja lattiapintojen päällystystä. Työ-kokonaisuuden tulee olla vähintään nurkan yli tapetointi, valmiiksimaalaus rajoituksineen sekä lattianpäällysteen asennus. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 2.2.3 Maalaus- ja päällystystyöt, 25 osp Toteutusajankohta 1. vuosi Opintopolku: Peruspolku Jatko-opintopolku Taitajapolku Laajennettu TOP Oppisopimuspolku Laajennettu ammattipolku KV-polku Yrittäjyyspolku Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Projektit Sisältö/työtehtävät Maalaus ja päällystystyöt jakaantuu eri osa-alueisiin seuraavasti: Erikoismaalaukset: Kokeillaan erilaisia tapoja tehdä maalauksia ja käyttää erikoisempiakin materiaaleja Maalauksen teoria: tutustutaan maalauksen perusteisiin, maalituotteiden turvalliseen käyttöön sekä erilaisten pintojen ja esineiden maalaamiseen. Samalla tulee tutuksi myös kaikki tarpeelliset esikäsittelyt ennen itse maalaustyötä. Työturvallisuus maalien kanssa työskenneltäessä. Seinäpäällysteet: opitaan käyttämään yleisimpiä seinäpäällystys menetelmiä mm. laatoitusta, tapetointia, paneloin-tia ja maalausta Tapetointi: Mahdollisuuksien mukaan tapetoidaan isojakin seinäaloja. Kuitenkin niin, että että tapetoinnissa tulisi sekä sisä-, ja ulkonurkkia. Lattiapäällysteet: opitaan käyttämään yleisimpiä lattiapäällysteitä mm. laminaattia, parkettia ja muovimattoa Toteutuksen kuvaus
Opetus tapahtuu pääasiassa pienryhmissä vertaisopetusta hyödyntäen. Jokainen opiskelija tutustuu omaan aihealueeseensa ja opettaa oppimansa vertaisopiskelijoille. Harjoitukset suoritetaan mahdollisuuksien mukaan asiakas kohteissa. Ammattitaitovaatimukset: käyttää ja huoltaa maalaus- ja päällystystyössä tarvittavia työvälineitä. käyttää turvallisesti maalituotteita maalata käsityövälineillä, kuten esimerkiksi siveltimillä ja teloilla tehdä hiontatöitä käsin ja koneellisesti tehdä työhön liittyvät kittaukset ja silotukset tehdä työvaiheiden välillä suoritettavat hionnat ja pölynpoistot tehdä tarvittavat esikäsittelyt irrottaa ja kiinnittää paikoilleen työn suoritusta haittaavia listoituksia ja muita komponentteja (esim. ovien heloituksia, sähkökatkaisijoiden suojakilpiä, valaisimia jne.) tehdä ennen maalauksia tehtävät suojaukset ja valmistelut suorittaa sisärakenteiden ja kalusteiden maalaustöitä piirtää ja tehdä luonnoksia sekä kuvio- ja värisommitelmia asentaa tavanomaisia kuiviin huonetiloihin käytettäviä lattianpäällysteitä kiinnittää tapetteja ja muita seinäpäällysteitä Osaamisen arviointi: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä monipuolisia maalaus- ja päällystystöitä, jotka sisältävät maalaustyön lisäksi myös seinä- ja lattiapintojen päällystystä. Työ-kokonaisuuden tulee olla vähintään nurkan yli tapetointi, valmiiksimaalaus rajoituksineen sekä lattianpäällysteen asennus. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Oppimisen arviointi: Materiaalit/ohjelmistot/laitteet: Etenemisen ehdot: Muuta: 2.2 Sisustusalan osaamisala, valinnainen 2.2.4 Kalusterakentaminen, 25 osp Koodi: 101028 Ammattitaitovaatimukset
käyttää puusepäntöissä tarvittavia perustyökaluja, kuten sahaa, puukkoa, talttaa sekä sähkökäyttöisiä käsityövälineitä käyttää tavallisimpia puuntyöstökoneita, kuten pyörö- ja vannesahaa, oiko- ja tasohöylää, pylväs- ja käsiporakonetta sekä hioma- ja jyrsinkonetta tehdä yleisimpiä puuainesrakenteiden liitoksia, kuten poratappi-, ruuvi- tai jiiriliitoksia muokata valmiita kalusteita suunnitelmien mukaisesti koota ja asentaa teollisesti valmistettuja kiintokalusteita, kuten keittiö- ja kylpyhuonekalusteita rakentaa kohteeseen suunnitellun kiintokalusteen tai kalusteosan puu- ja levymateriaalista asentaa yleisimpiä kalusteissa käytettäviä saranoita, vetimiä sekä lukitus- ja muita mekanismeja teroittaa tavanomaisia käsityökaluja, kuten puukon ja taltan suorittaa laitteiden ja koneiden peruskunnossapitoon liittyviä tehtäviä, kuten puhdistuksia, löystyneiden ruuvien kiristämisiä ja kuluneiden terien vaihtoja. tehdä edellä mainitut työt suunnitelmien ja ohjeiden mukaisesti sekä arvioida ja laskea töissä tarvittavien materiaalien menekkiä. Arviointi 1. Työprosessin hallinta Työtehtävän suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisvalmiudet osallistuu oman työnsä suunnitteluun, mutta tarvitsee ohjausta työsuunnitelman laatimisessa osallistuu omaa työtään koskevaan arviointiin, mutta ei tunne työtä koskevia yleisiä laatuvaatimuksia laatii toteutuskelpoisen työsuunnitelman ilman ohjausta arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti suunnittelee omaa työtään tarkoituksenmukaisesti ja osaa neuvotella työstä asiakkaan ja suunnittelijan kanssa arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa Työn kokonaisuuden hallinta tarvitsee ohjausta aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen tekee työnsä siten, että lopputulos voi vaatia useita korjauksia, mutta ei kuitenkaan edellytä kokonaan uutta työsuoritusta. siirtyy työvaiheesta toiseen suunnitelmallisesti ja lähes itsenäisesti tekee työnsä siten, että lopputulos saattaa vaatia vähäisiä korjauksia. etenee työssään suunnitelmallisesti ilman ohjausta tekee työnsä siten, että lopputulos vastaa ohjeiden mukaista laatutasoa. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta Materiaalien valinta valitsee vähäisen ohjauksen jälkeen oikein eri työvaiheissa tarvittavat materiaalit