Liite PatuL 13 / 29.9.2016 Luonnos 31.8.2016 Kirkkonummi 7.9.2016 Dnro 697/03,00/2016 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastustoimen järjestämisestä Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi lak; Pelastustoimen.'^esta^e^;,,^^^^,^. Pe'lafsTuTto1men')a'rjest'ämiseen;tehittämiseen, ohjaukseen ja valvontaan vuoden 2019 alusta lukien. Pelastustoimi on voimassa olevan pelastuslain mukaan kuntien lakisääteistä yht^stoimmt^jo^^tea^ ^^^'^^^^.^^^'iariestamisvastuuehdotetaansäädettä^äk^idcn maakunnan ^"Mä^ks"i'Ne"iänestaisivät pelastustoimen yhteistyöalueen kaikkien maakuntien alueella. pelastustoimen voimavarojen käytön tehostaminen sekä palvelujen saatavuuden ja laadun parantaminen laa pelastustoimen ja sen ohjausjärjestelmän uudelleenorganisointia maaku,w^^^^^^^ ^^ ^;^^^:^o^i:yhteydessäpelaswstoimenohjausiä,estelmäa^etaan^rki^tta^^^^ttä ^al^ke^aminenvo.da^ toteuttaa valtakunnallisesti yhdenmukaisin P<^em-uloudd"s^a ^:^;^'Pel^u^,.en^anisoi^nensos^n-^^^^^^^^^^^n ^^denn^kaisena^aoniajärjestämismallin pohjalta on P" l"taanvalttam^ k0^^, ^^last^oim^mahcmsuus jatkossakin suorittaa k"^l"siäensihdtoteht^,a^e^ä eun'si va"steterhtävia'senmukaan kuin sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten kanssa erikseen sovitaan. pelastustoimen järjestämislain antamisen jälkeen on tarkoitus ""distaa^nykymen pe^laki^itt^en^ ^'^^^^^^^^^^^^^^^stämin^ohpuks^eh^tamm^^t^^^ ^^^^^"^mai^te^yontiivistän.sennäkökulmasta.pelastuslain^udi.ta^nen^t^tettaisiin srt'et,e"tta'uudistettupelastuslaki tulisi voimaan vuoden 2019 alussa maakuntien ja uudistettujen pelastuslaitosten aloittaessa toimintansa. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan päivänä kuuta 20.
SISÄLLYS ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Sisällys YLEISPERUSTELUT l. Nykytila 1.1 Lainsäädäntöjä käytäntö 1.2 Kansainvälinen kehitys sekä ulkomaiden ja EU:n lainsäädäntö 1.3 Nykytilan arviointi 2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset 2.l Tavoitteet 2.2 Keskeiset ehdotukset 3 Esityksen vaikutukset 3.1 Taloudelliset vaikutukset ja henkilöstövaikutukset 3.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan 3.3 Ympäristövaikutukset 3.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset 4 Asian valmistelu 4.1 Valmisteluvaiheet ja -aineisto 4.2 Lausunnot ja niiden huomioonottaminen 5 Riippuvuus muista esityksistä YKSrmSKOHTAISET PERUSTELUT l Lakiehdotukset perustelut 1.1 Laki pelastustoimen järjestämisestä 2 Tarkemmat säännökset ja määräykset 3 Voimaantulo 4 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys LAKIEHDOTUKSET Laki pelastustoimen järjestämisestä
YLEISPERUSTELUT l. Nykytila 1.1 Lainsäädäntö ja käytäntö Yleistä.,.. muussa lainsäädännössä säädetään. Pelastustoimi on merkittävä palveluiden tuottaja sosiaali- ja <erveysto^men^a^uu""',ct'^^ ^Zt^o^assa'PelastusIaitokset tukevat lisäksi muita viranomaisia näiden tehtävissä. Pelastustoimen lainsäädännön kehittyminen Vuonna 1999 voimaantulleella peiastusto^^(56v199^o^tt^v^^^^^alo-ja ) ja vuonna 1958 annettu väestönsuojelulaki (438/195^ u_ualsiuk5"^,^ ^^^^;^^^^^^^^^^e^äko!!;^n;k^ss:jakilnsekä ^^^^k^^l^tej^i;st.so^"tavoitteena^^d^aa^n^^^^^^^ ^^^^^l^aniid^^ityiskohtaistaohjausta^^a^n^^. Laki edellytti ^ss^'h(mami5ta'nhn:että apuun hälytetään kuntarajoista riippumatta lähin tarkoituksenmukainen yksikkö. Pelastustoimilain mukaisin vapaaehtoisin yhteistyöjänestelyin e, '<"'^ka"synt^^a^wsv'"la 5SSS5s ^ii is=srw ^^^a^^^^^to^ntaan'eikar"ttävlenvoimavarojensuuntaam^^/^^ön ^nomaistenia muiden tahojen kanssa todettiin jo tuolloin kehittämistarpeita. ^:;:^^3^:=ss^=EHS2=:. ^SSSSSEsäässs^^ pelastustoimen alueeseen. ===^ 2^SS Ssa^ =SE5^ äsi=^s;:^^;s"1 kehittämistarpeita.
Voimassa olevalla vuoden 2011 pelastuslailla (379/2011) pelastustoimen lamsäädäntöä ja järjestelmää kehitetthn7delleen:tavoitteena oli osaltaan toteuttaa hallitusohjelman (2011) ja valtioneuvoston nä hyväksytyn sisäisen turvallisuuden ohjelman (2008) linjauksia turvallisuuden^^^^ ^sz^si"hallitusohjelman mukaan pelastuslaki tuli tarkistaa tavoitteena <-"ty;^onnettomuuksien 1'ja'asumisturvaliisuuden parantaminen. Samalla tuli arvioida,väestön^uoielumäara^ter^ terk oitulksenmuka'isuus. Hallitusohjelman ja sisäisen turvallisuuden ohjelman rlnlaustenmuka'_se^_ patetarkastuksetia-muut turvallisuutta edistävät toimet kohdistettimuud^^a^a^^^^ ^kz.^n^turval^te parantavan tekniikan käyttöä pyrittiin lisäämään. S'"^tu "";uuden ^m'as"sa'ii'njatun mukaisestihoitolaitosten sekä palvelu- ja tukiasumisen poistumisturvallisuuteen kiinnitettiin pelastuslaissa erityistä huomiota. Pelastustoimen nykyinen järjestämismalli Pelastuslain 24..n mukaisesti kunnat vastaavat nykyään pelastustoimen tehtävistä lakisääteisessä^^ ^ yht^työssä (alueen pe^stustoimi). Valt^neuvosto päättää maanj^s^^l^^ ^^ :ah^u:aluejaonmuuttam.esta.päätöksen^a^^^^^^^e^^^^^^,^enkuntien tekemästä aloitteesta. Pelastustoimen alueeseen k"^'"akunnl"a tulee ;ZsoPimus pelastustoimen järjestämisestä. Jos kunnat eivät aluejaon muutoksi Yhteydessä pelas^toimen yhteistoiminnan järjestämisestä pelastuslaissa t"kotetu"^tava"a,^one^tot ^ta^assamäaräajassa, valtioneuvosto päättaakustannuste^^m^^^^^^^^ ^htävienjärjestamiser^perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttämättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet. Alueen pelastustoimen tehtävät on annettu pelastustoimen alueen kuntiensopimanmukalsesti^^ ^ittäiseilekunnalle tai kuntayhtymälle. Osa kunnista ja kuntayhtymistä ^hoitaa alueen ^tl"^^ Sä^nnallisen liikelaitoksen muodossa. Kahdella pelastustoimen alueella pelastustoimen tehtävät hoitaa maakunnan liitto. Pelastuslain 25 :n nojalla pelastustoimen tehtävien hoitamista varten alueen Pel"^t 'me"aju^"! ^it^suome^on'22 pelastuslaitosta. Pelastuslaitosten virka-ja työsuhteessa oleva he^möstö ^u^ostuu^ätoimisista ja osin myös sivutoimisista työntekijöitä. pdas<usv^nom^l^m^a^tl, he^löt'o^rkasuhteessa-kuntaan tai kuntayhtymään. Päätoimista^enkilöstöä " Pelastuslaltosten^ ;;^tomte,>tieto,enmuk3an vuonna 2014 yhteensä 5 747 henkilöä, ^sta hall;"t -ia tukipalveluissa 457 henkii turvailisuuspalveluissa 308 henkilöä, pelastustoiminnassa 3 817 henkilöä ^^ rnaa^ e^ih'oitote"htavissä-noin'l 300 henkilöä. Sivutoimista henkilöstöä vuonna 2014 oli yhteensä noin 4 300 henkilöä. Alueen pelastustoimi voi käyttää pelastustoiminnassa apunaan '' lpaiiehtoista^alo_kuntaa_lait sp^ok^ta^ t^u^palokunta^ sotilaspalokuntaa (sopi^spalokunnat) tai muuta Pelastusa^^c.m^a Vhte^^ ^^^^nden^anssa sovitaan: SopimuspalokunnHlc ja muille pe^tu^s^^^itet^^^^te e, ^aa^aa^ehtäv.; joihin liittvy merkittävää'ulklsct^^k^ttöa:;ai^^;s^ ^nomaistoimivakuuksien käyttö taikka tarkastus- tai valvontatoimintaan kuuluvattehtävat. Sudessa on no^'690'sopimuspalokuntaaja niissä on noin 15 500 hälytyskelpoista jäsentä. Sopimu^palol^nnill^ t'aurk'ote"taan'yhdisrtyksen muotoon perustettuja vapaaehtoisia palokuntia ja VritYksenoMaitotonoma^ t arvetta'v"arten perustettuja palokuntia, joiden kanssa alueen pelastustoimi on tehnyt sopimuksen tiettyjen alueen pelastustoimen tehtävien hoitamisesta. Pelastuslaitoksilla ja niiden sopimuspalokunnilla on vuosittain yhteensä noin 80 000 pelastustehtävää. Pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat hoitavat lisäksi lähes kaikki sosiaali-^a terveystoimen ^,'olevat ensivastetehtävät, joita on vuosittain yli 20 000. Ensivastetehtäväss^ Ja'mbul a'ns's7n"ko^aa potilaan saavutettavuuden ja hoitoennusteen parantamiseksi yleisimmi^paloauton ^iehi.rtojokaon saanut ensivastetoimintaan koulutuksen. Pelastus- ja ensivasteteht^en""ks^ t hoitavat sosiaali-ja terveystoimen kiireellisiä ensihoitotehtäviä (pelastusl^c^^^^ ^mbul"a'n5"sit')'kainuuita,etelä-pohia'nmaata; Etelä-Karjalaa ja Lappia lukuun ottamatta. Ensihoitotehtäviä pelastuslaitoksilla on vuosittain arviolta noin 400 000.
1.2 Kansainvälinen kehitys sekä ulkomaiden ja Euroopan unionin lainsäädäntö Kansainvälisen pelastustoimen toimintaympäristö ja Euroopan unionin lainsäädäntö Kansainvälinen pelastustoiminta perustuu Euroopan unionissa sovittuihin ^"sttelytapo'hi^^d^ ^^^n->jrmonenkeskis.nv^osopimuksiin, joita Suomi ontehnytvenä,an,won^o^^", B^S^^^^'A^^lue:n^oiden^ssa. Sopimuksissa Suomen toimivaltainen viranomainen on sisäministeriö. Pelastustoimeen kuuluvan kansainvälisen avun antamisesta ja pyytämisestä EuroQPan_unlomlta' k:^äl;^täiar,estöhäta,toiseltavaltiolta^detäänpelastus^n38 ;ssa^a^^^^ ^^io^sen lisäksi mitä valtioiden välillä on sovittu, Euroopan unionin, toisen valtion tai fc^inrälisen järjestön esittämän pyynnön perusteella päättää pelastustoimeen ^[uwnav^ ^ ^^i^ik^lle; miii inavun'antaminen ihmisten, ympäristön tai oma,suude^^a^se^i on,; Sis^teriö vo, pykälän mukaan myös pyytää^rvittaessa P^stustc^en^lwaa_,!^^tä'^ua Euroopan unionnta, toiselta valtiolta ta, ^"" "''ä"seltaiäries^ta;hal":uk^^s ^S^^i^^^H^-^Ta^ain^senavunantaniist^v^no^m^akos^^n ^^dä^än'muuttamiseksi'(he72/2016vp.) on annettu eduskunnan käsiteltäväksi kesäkuussa 2016. Lailla muutettaisiin myös pelastuslain 38 :ää. Unionin pelastuspalvelumekanism, on perustettu Euroopan P"lamentI,nianeuvTlYhte,is:l,lpaätöksellä ^op^^entinja neuvoston päätös 1313/2013/EU unionin pelastusp^^n^smista) liatehostamaan Euroopan maiden yhteistyötä ja helpottamaan koordinointia_^ ^ ^^Z^^^^^^-n^^tamjenkatast^^^altaehk^^^^^a^^ssaia ^^Z^s^J^se^ontoimi.taval^udet eivät ole ";"ä"^at^trofitoteessa, se voi py^runion'in'mtkanismin-kautta muilta valtioilta täydennystä pelastuspalvelu- ja muille katastrofiavustusvoimavaroilleen. Kansainvälinen pelastuspalvelun tehtäväkenttä on l"ie"t"""thuomattavasti^me,se^u^^m^nen ^"V^lä^situh^nen vaihteessa luonnon tai ihmisen aiheuttamat nnettomuudetmuodcktiva^,, ^^^n^väl^ta^lastustehtävistä. Nykyään pelastuspalvelun osaama käytetään ^aja-alaisesti m YÖ's'huma"nitaaristenavustusoperaatioiden tukitehtävissä muun muassa meneillään olevassa pakolaiskriisissä sekä unionialueella että sen ulkopuolella. Pelastustoimen järjestämismalleja eräissä Euroopan maissa Pelastustoimen järjestämismalleja on tarkasteltu pohjoismaissa ja lisäksi Viross^^ossa-Britanniassa,a rlannissa'pelasturtoimenjärjestäm,svastuu on yleensä k"""i"ai"lurt:" "a^t10^ ^ _,^ _,, a'lude'mi>i ntovtanom"aliisella; Keskeisenä erona useaan maahan on se, että Suomessa ei ole muille maille tyypillistä vastuuministeriön alaista pelastusvirastoa. Ruotsi Ruotsissa pelastustoimesta vastaavat paikallisella tasolla kunnat (290)^ Kunnilla voitolla "yhteisiä '^^äneissä toimivat maakäräjäkunnat (Landsting) vastaavat.aluee"aan,kunt^.^_^ ^^^m^oordinaatiosta: Pelastustoimen kansallisesta koordinaatiosta vastaa oikeusministeriön alainen varautumisvirasto (MSB). Norja Norjassa pelastustoimesta vastaavat paikallisella tasolla kunnat (428>_Kunn"lavoldl;Sh^l Zvaltionalueha]lintoviranomaiset(Fylkesmannsembetet)vastaava^lueellaankun^n ^ ^^t^im^seurannasta, ja ohjauksesta. Pelastustoimen kansallisesta koordinaatiosta vastaa oikeus-ja varautumisministeriön alainen varautumisvirasto (DSB). Tanska
Tanskassa pelastustoimesta vastaavat pakallisella tasolla kunnat'98',kunn;"av^o"^y^,, ss^^ii=^i==s^s ESSS^^sssss^^^ss henkilöstöä vaativiin onnettomuus- tai kriisitilanteisiin. Viro Virossa vastuu pelastustoimesta ^^^e^e^^^^^^^^. Pd"a7to7o^e7kan'sa"l]isesta'koordinaatiosta vastaa sisäministeriön alainen pelastusvirasto (Päästeamet). Iso-Britannia Iso-Britanniassa pelastustoimesta vastaa noin 50 al-l"stape;as^atosta.^^^ansall,sesta l:'aura utu m'is's uu nnh'ittelu"sta~vaistaa~paäministerm kanslian yhteydessä toimiva sihteeristö (CCS). Irlanti Irlannissa palokuntien ylläpitämisestä vastaavat kunnat. Pelastustoimen kansfse^a.^ordlnaat^e;j ^ss^^l^^p" ^""eriön a'ainen office of Emergencv plannin6 (OEP), kansallinen ohjausryhmä ja hallituksen varautumiselin. 1.3 Nykytilan arviointi pelastustoimen suurin haaste on talouden kiristyminen ja ""'anaikaisestit^htu^^estön^kaan^e^ ^^s^^^^^"^:;si'^a;teis";lvi!staaminenede"y"aa,yhte'^^pa;a^^aia ^n;^ ^^^^^^;:^lo^ellisten resurssien niuko^uessa^la^^^n^inen ^s^^'^^"'p^sorn'aihteluunerl alueidenvä""ä'koska resurssien väheneminen tapahtuu nyt eritasoisena. Pelastustoimen vuonna 2004 toteutetun rakennemuutoksen jälkeenjärjestelmän^kust^nnuste^n tasoon ^^s^^^"?^^^;^^"^^,^^^^:^^;a ^'t"ta^ toimtnnatnen verkosto. Pelastustoimen nykyinen organisointimalli e; kl"tenkaan,olet"tei^t,,,^ ^ k^i^s^^ ka^^ttöä'ia toiminna^tämätö^keh.täm^»! ohjaus- ja S^^^^^^e^i^^että on ^ikea saada a,kaanratka,^j^^s^^ ^^^^^ ^^^^^^-^""^m^^^^ii^^^;^ ^ peiartustoimen järjestelmästä on muodostunut hajanainen^eikä s^ kykene rnttav^ :'S^^^^^^^^'^'^^^^^^^^^ ^;oop"aln"unt ni"n"petastuspalve]umekanismin ja kansainvälisen toiminnan haasteisiin. Pelastustoimessa ei ole panostettu riittävästi tutkimukseen ja kehittämiseen. pelastustoimen johtamista ja ohjausta tulee selkeyttää. Ohjauksen Vhtenäistämis^nppa^n^ne^ ^^^^^^^^^^^s^a^w^^^'stä ^Z^n^oinmn seka palvelujen tarpeen perusteet Tämä me^^e^^^^nisen m enete]mien"kayttöönottoa ja tiedon hyödyntä mistä palvelujen suunnittelun perusteena. pelastustoimen rooli suuriin onnettomuurtilanteisiin varautumisessa ja miden hoitamisena^ ^^n, ^^^o^^^^^^^^^^ ^"udesta^^rtolmctj^^^r;:s;:^n ^^^'tatpeese^nykyistä selkeämmin. Yhteiskunnan ''^autuminenede""ttaany!:y^. ^^^^oma^ten Ja muiden toimijoiden tätä tarkoittavaa^u^^^^^^^^^ SZZ^tu^ ^^uudel^nmintettä niissä voidaan hyödyntää eri viranomaisten yhteisiä ratkaisuja. Pelastustoimen tehtävävolyymistä yli 80 % kohdistuu kiireellisiin ensihoito- i""sivastetehtäv^ i^ ^^^^^S^^^^to^^^ehkä^^ntaaj^e^uo,elua^^^^n ^^^^^^^^:e;de^^^(1326/201^^^^^^piiri" k^tayhtymä vo, järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan Itse,
^^^^^SSSSSS^y'' :)^te.skunnan kokonaisedun näkökulmaa suurin hyöty saadaan ^last^m^n ja ^^^^^^^issw SS55EEEE5s:===.=...».. poikkeusoloissa tarkoituksenmukaisesti. s=s^=^s;;^=;=sss,. ^^^^^^^ässl Pinnallisten jakojen ja aluejakojen ratkaiseminen yhdenmukaisella tavalla. 2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset 2.l Tavoitteet =^=S^=;===S[:SS::;-M" '^^^^i^i^p^'- SESS5Eä=ii5s^^^s SS^^S^^"^^ie^^^eniuudistamalla koulutusjärjestelmä sekä kehittämällä sopimuspalokuntajärjestelmää. Ehdotetun lain tavoitteena on pelastustoimen järjestelmän Keh.ttämine^ite^ettajefak^r^^ ^S: ^^^^^^^^^^^i^^^t;^;n?^^:^ista rkoto'ma"aissa.ihallitusohielmankirjausten^teuttaminenmahdoll^mm^ka^vasti ^^^^^^^^u^^^ud^^^^^^-'- ^Snen'voKlaan toteuttaa valtakunnallisesti yhdenmukaisin perustein ja tehokkaasti. Sosiaali-ja terveystoimen järjestämisratkaisu "aikuttaa pelastustoimen ^a^a^^k^västi, koska ^s^^^^t^^ittava^n^ireellisistaensihc.topalvdu.t^^^^^^ ^^^^ät^^ess.pelastustoimentoimiminenjatkoss^nosana^^.en^^oidon ^k^deliyttää:että pelastustoimi ja ensihoito organisoidaan maakunnissa samaan oikeushenkilöön. 2.2 Keskeiset ehdotukset pelastustoimen järjestämisvastuu ehdotetaan ensihoidon järjestämisestä vastw'enwden^^w ^^'^^^^^^^^osiaaihate^ydenhuollonj^esta^se^^^^^ ^^^ri^^^^s^^^^k^l;ei:?n"e^uee"^:^^to:^^^ien S^i^m^^a ^leva maakunta vastaisi yhteistyöalueen asukkaan laissa ""l<-ttvie^^^ ^^^^^^^^^^^^^^vhtee-^ ;m^^ai^^:t^al''e'uie" ^^'t^^de^yh^nverta^esta saatavuudesta, palveluidentarpe^maa^j^l^d^ ^^^^S^^^^^^^t^^.s iv^nasta.sekä^n^a.^ku^^n SS^^^^^^^tiär^tämisen rahoittamisesta YhteistYöa'ueittain järjestämisvastuussa olevan maakunnan kanssa. Lakiehdotuksen mukaan pelastustoimen palveluiden tuottamisesta vastaisi Pe^usto"Tlen^misestä ^^^^^a^^^'^v^^'^ot»misess^oit^. nykyiseen tapaan käyttää sopimuspalokuntia ja muita yhteisöjä.
^^s=^=^=^=^. ^it'ion"euvo5t'on'asettamat julkisen talouden finanssipoliittiset tavoitteet. TOisi"määrätä maakuntaa sitovasti pelastustoimen palvelutason. pelastustoimen valtakunnallisesti Yhdenmukaista järjestämistä. korjataan..., _, ;E=sss^======== 3 Esityksen vaikutukset 3.1 Taloudelliset vaikutukset ja henkilöstövaikutukset S=SSH25S==ä±=^ ^^^^ ^^=SEES :?nc"
toimintamenot olisivat vuonna 2030 yhteensä 471,0 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa 48,3 miljoonan euron laskennallista säästöä. Henkilöstö noin~2,l miljoonaa euroa ilman, että operatiivinen toiminta vaarantuisi. äs= ;2==S^S:;==SSS===. lähtökohtaisesti siellä, missä ne nykyään ovat. Kiinteä ja irtain omaisuus Kuntien omistamat paloasemat jäisivät niiden omistukseen ja järjestämisvastuussa olevat maakunnat vuokraisivat ne kunnilta. paloautotja muu pelastustoimen kalusto siirtyisi viiden jänest^svastuussa^^^akunnan ^^"^^^«^dd^ht.styöalueiden kaikissa maakunnissa. Pelastustolminta stt^;^s'i^^^^^^c^vimosa"istu''ienmäärää' Yhdenmukaisempi järjestelmä edistäisi myössopimuspalokuntien käyttöä. Muutoskustannukset =^:;S :SS;=^^S=S;I..>.»..- kustannusten kattamiseksi osoitettavasta muutostuesta. kasvavat kuntaliitoksissa noin 2,5 % ja s^:1^^^^ss^::::=::^a:::'^^slaitosten
vuosittaiset henkilöstökustannukset ovat noin 262 mujoc.aa^r^^^^^^lla pua^fe7harmoni7ointikustannukset olisivat viiden maakunnan mallissa noin 6,5 miljoonaa euroa. Valtakunnallisten yhteisten tietc.äriestelmä^vemd^^ks^s^^^^^^^^ ^Näistä merkittävimpiä ovat johto-ja tilannekeskusten perustamjn^eka^^-ja ^^^^^^'^^n^^^ia'^tenn^ia aiheutuu lisäksi turval^u^^kon^^sta ^^^J^mi^stelmistä: Nämä järjestelmät ovat vielä -"ainrake^mi^a^a- St^^^^t^^^^^^^ l^eessam^doll;s»^^^^ka^a^^-tä ;^^;^^^^^h:u^^000^r^t^^t^^u^^n^^^ Kuus''te'nTuuk^a;a^u'tuu'myös-h'a]linnollisista tietojärjestelmistä (talous-, henkilöstö-, asiahallinta-ja muut vastaavat järjestelmät) sekä tarvittavista lisensseistä. nien lisäksi tietoturvallisuuden kehittäminen aiheuttaa maakuntakohta.sia^urtann^a.^ T^^^^uk^ilpPU^ käytävän tiedon luokitellusta. Johto-ja^an^keskuste^k^^^^ o^k^^atiia^akentam.en osalta noin 2 000 euroa n^tömetn^^id^n^^^^-a ^^^^^^^tz^ljä^saa^pelastuslartosten nykyiseen mäarää^ve^att^j^a^^ ^^^lt^^ ^aa'eu,.^säksi pelastustoimen tilannee johtokesk^t^^^^^ä ^e^^^^^^en'kanssa;)ollom niiden perustamis-ja rakentamiskulut sekä toimintakulut pienisivät. 3.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan Ehdotettua lakia sovellettaisiin maakuntien vastuulla olevan pelastustoimen iariestäm en;te^seen- Se^ ^h^taan"senl;säksi:että pelastustoimen jänestäm^^^hd^ta^^^^^^ Z^l^^st^oi^a ^maakunna^tehtaväks;, ehdotetulla lah^ ^^na^ on^ S^^vZ^^nomaisten toimintaan. Maakunnan hallan iatelouklen^"tam;^,^ ::S^^^^^^'e^s^-:maa^i-W2^)^;h^^^^^s^^en ^je^a'oikeushenkhöiden velvollisuudesta ehkäistä tulipa ^amuita^^^^arautua S^kZ^^a^ettorm.uksien uhatessa ja sattuessa sekä pelastustoimen viranomaisten tehtävistä säädettäisiin pelastuslaissa (xx/201x). Lakiehdotus ei muuttaisi muiden viranomaisten vastuita eikaviran^ste^ki^hto^hteita. Mitä ^de^anomaisten osalta on pelastuslaissa säädetty osallistumisesta Pda5tusto;mlrtaa,n^,_, ^iisu^^'^aavirk^pua'p^astusviranomaisilk> sallysi ennallaa.esim^^puoh^sv^t, ^Ss:;o^,a'sos^"j;ten/eystoim,ons.atedel^^l^^^^"^^^^^ p^a"sdtuls^mtn fohdona pelastustoiminnan suunnitteluun sekä toimimaan onnettomuus- ja vaaratilanteissa niin, että pelastustoiminta voidaan toteuttaa tehokkaasti. 3.3 Ympäristövaikutukset Ehdotettu laki on luonteeltaan hallintolaki Jonka Pääasla"lne^a^^^^^^,, ^ ^^o^n'jänestämisestä ja pelastustoimen viranomaisten keskinäiset suhteet, eikä lailla ei ( merkittäviä ympäristövaikutuksia. 3.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset Ehdotettua lakia sovellettaisiin maakuntien vastuulla olevan Pelastustoimen järjestämiseen^kehittam^een, ^e^, ^^taa^usäks, pelastustoimeen sovellettaisnn pel^tusla^^^n^^ ^^t^ Z^^^^^P^as^toimeniäTestämislakion^onteeltaanhaHinto^^l^^^n ^^^^^a^^^n;aa^inpalveluihu,:ehdotetunla,ntarko,t^en^^kuitenkin ^(Ktaa'pelastustoimen voimavarojen käyttöä sekä parantaa Pa!veluiCTSaatavul;tte^la^_^^,,, S^el^seliaisenaan olisi vaikutuksia pelastustoimen henkilöstön,a ^"^si'o^;see,^ ^^^:^k^:;"p:^^;r"^"^^. ^d^^^^^;"^^ ^^scto"kpazltis't'en mahdollisuuksista vaikuttaa pelastustoimen päätöksentekoon säädettäisiin erikseen maakuntalaissa. 10
Lakiehdotuksella ei arvioida olevan ainakaan heikentäviä vaikutuksia Yhdenvertais^teen^-a^oo^ai ^i^^^^^^^^^^idadevanklelteisiäaluekeh'tv"a;kutub;a^';:^tolmen ^SS^^^P^Ivelu^äilyi.vät pääosin siellä, missä ne ovat nykyisessä pelastustoimen alueellisessa järjestelmässä. ^^===x::=^s=s=1-4 Asian valmistelu 4.1 Valmisteluvaiheet ja -aineisto ==^;==i;^^s :SS^^^^ 2ES=25S=iiji^^"" te7o teiden'mukaisesti. Pelastustoimen uudistus jatkuu vuoden 2018 loppuun. pelastustoimen järjestämislain valmistelu on toteutettu ottaen huomioon "^kuntelam^;st^u sekä ^^'t^e^oilon.ärjestämislain valmistelu ja toimittu tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa. 4.2 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen Lakiehdotuksesta on pyydetty lausunnot... Lausunnoissa... Lausunnoissa esitetty on... 5 Riippuvuus muista esityksistä Valtiovarainministeriön ja sosiaali-ia ter^sn.n^on^e^^^^l^^^^ ^Z^Iaitail(HE^x/201x))a'sosiaali-ia terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE xx /201x)sekä, voimaanpanolaiksi (HE xx/201x) ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi. ^;=:=^^s;==^=ss=:===a terveydenhuollon järjestämislain voimaanpanolakiin. pelastustoimen järjestämislain -" jalkee^.t^^^^^^^^aessa.uitak.n,' k orkev'ia"s'äiannöksiä tavoitteena pelastustoimen toimintamallien l<a"""men^ p^^^^^^^^^^me^^z^^^ eist7ö"^^istämisennäkökulmasta/pe]astuslainuudistaminen^oteutetaa^ten,^tt^ SSS^^^ode;:2019 alussa'maakunt,en ja uudistettujen pelastuslaitosten aloittaessa toimintansa. 11