Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus

Samankaltaiset tiedostot
Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Kaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

HULEVESIEN LAADUNHALLINNAN KASVAVA MERKITYS

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Diplomityö TKK:n v esihuoltotekniikkaan aiheesta: Metals in Stormw ater Pollution Hulevesien metallit

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

Mitä maanteiden hulevedet sisältävät?

BIOHIILI SUOMESSA CASET NIITTYKUMPU JA PUUTARHAKATU TIIA VALTONEN RAMBOLL FINLAND OY

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

äärä ja laatu Suomessa

Hulevesien haitta aineet

Hulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

Hulevedet uhka vai mahdollisuus?

Hulevedet hallintaan Lahdessa

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Typen ja fosforin talteenotto rejektivesistä

HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

BIOSUODATUSRAKENTEILLA PUHTAAMPAA HULEVETTÄ?

STORMWATER -väliaikatuloksia

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu

Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

Päijänrannan asemakaava

Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa

Metallipitoisten hulevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI Perttu Hyöty, FCG

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Analyysi Menetelmä Yksikkö Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Teollisuusveden ja kaupungin huleveden käsittely bio- ja mineraalisorbenteilla laboratoriomittakaavan tutkimus

Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

Teollisuusalueiden hulevesien käsittely

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry Novalab Oy/Vera Martomaa

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistaminen Laukaan kunnassa

Hulevesien luonnonmukainen käsittely

PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen

Virtavedet kaupungissa - Näkökulmia maankäyttöön ja suojeluun

Tammelan hulevesiselvitys

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja

Olemassaolevan infrastruktuurin riskit ja haavoittuvuudet ilmastonmuutoksessa. IVAVIA-kaaviot

Alueellinen hulevesisuunnitelma Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Pilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve


Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

LAMMIN PÄIVÄT JÄTTEENKÄSITTELYKOHTEEN VESIEN TARKKAILU:

HAJAUTETTU HULEVESIEN HALLINTA Kokemuksia Espoosta

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Tampereen kaupungin julkisoikeudellinen hulevesimaksu. Esiselvitys ja työryhmän esitys hulevesimaksun määräytymisperusteista

HULEVESISELVITYS TYÖNUMERO: EURAJOEN KUNTA KETUNPESÄN ASEMAKAAVAN HULEVESISELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Jankan tilan asemakaavan 8646 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Hulevesien uudet aallot ENVICON 01/2019

Viheralan hulevesipäivä Lahti

Övergårdsvägen. Soukankaari

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA

Transkriptio:

Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus eeva.k.nuotio@espoo.fi

Sisältö Mitä hulevedet ovat? Miksi hulevesien hallintaa? - Pohjavedet - Pintavedet - Rakentamisaikaiset hulevedet Hulevedet ja kaupunkipurot/joet 20.11.2017 2

Mitä hulevedet ovat? Hulevedet ovat rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennusten katoille tai muille pinnoille kertyviä sade- tai sulamisvesiä. Hulevesiä muodostuu erityisesti keväällä lumen sulaessa, kesällä rankkasateilla ja syksyn sateisina kausina. Mitä enemmän alueella on läpäisemätöntä pintaa, sitä nopeammin ja enemmän hulevettä syntyy. 20.11.2017 3

Hulevesien vaikutus ympäristöön Laadullinen vaikutus Hulevesien sisältämät haitta-aineet heikentävät purkuvesistöjen ja pohjavesien laatua Määrällinen vaikutus Saattavat aiheuttaa tulvia kaduilla, pihoilla ja viemäriverkostossa sekä purkuvesistöissään 20.11.2017 4

Pohjavedet ja hulevedet Hulevesien hallinnassa joudutaan tasapainoilemaan pohjaveden määrällisten ja laadullisten tavoitteiden välissä. Pohjaveden määrän (muodostumisen) kannalta merkittävin yksittäinen riski syntyy silloin, kun hulevedet kerätään ja johdetaan pois pohjavesialueelta. Tällöin muutetaan pohjavesialueen luonnontilaa ja vähennetään mahdollisesti merkittävästi pohjaveden muodostumista. 20.11.2017 5

Päästölähteitä ja niihin liittyviä hulevesien haitta-aineita Päästölähteet Haitta-aineet Liikenne ja tiealueet, yleiset kunnossapitotyöt Renkaiden ja jarrujen kuluminen, öljyvuodot ja pakokaasupäästöt, korrodoivat metallipinnat tuottavat kiintoainepartikkeleita, metalleja ja öljyjä, Teiden, siltojen ja katupintojen kuluminen, ajoneuvojen huoltoalueet Kiintoaine, mikroroskat, metallit (esim. Zn, Cu, Pb, Ni, Cd, Cr, Hg, hiilivedyt (öljy, rasva, liuottimet), suola, (natrium ja kloridi), PAH-yhdisteet, Pintavalunta läpäisemättömiltä pinnoilta, kasvillisuuden poisto rannoilta Lämpökuorma Teiden kunnossapitotyöt (tietyöt, suolaus, pölyntorjunta) Kiintoaine, hiilivedyt, suola Rakennustyöt Viheralueet, pihat, puutarhat Rakennusten materiaalit Laskeuma Merkittävä kiintoaineen kulkeutuminen häiriintyneiltä maapinnoilta, kulkuneuvojen renkaissa, tuulen, eroosion ja hulevesien mukana, rakennusjätteet, Viheralueet maankäyttömuodosta riippumatta lisäävät orgaanista materiaalia kuten ruohonleikkuujätteitä, puutarhajätettä, maaperähuuhtouma, Lannoitus ja kasviensuojeluaineet Rakennusmateriaalien kuluminen ja korroosio, esim. galvanoidut ja maalatut metallipinnat kattomateriaaleissa Laskeuma ilmasta kattaa liikenteen ja teollisuuden päästöt sekä tuulieroosion Teollisuus ja liikealueet Lastausalueet, ajoneuvojen huoltotyöt ja vuodot Mikä tahansa valunnan kanssa kosketuksissa oleva materiaali tai raakaaine Kiintoaine, fosfori, typpi, monenlaiset jätteet Fosfori, typpi, lannoitteet, rikkaruohojen torjunta-aineet, tuholaismyrkyt, orgaaniset roskat, happea kuluttavat aineet Metallit (esim. sinkki, kupari) + muut rakennusmateriaalit Orgaanisia haitta-aineita kuten PAHyhdisteet, torjunta-aineet, fenoleita, metalleja, typen ja rikin oksideja, hiilivetyjä Eläimet Eläinten jätökset, vuotavat viemärit Bakteerit, virukset, fosfori, typpi Lähde: Hulevesi opas 2012, Suomen kuntaliitto 6

Rakennustyönaikaisia huuhtoumia Rakennustyön aikaiset kokonaistypen huuhtoumat vaihtelivat viiden vuoden havaintojaksolla 630 8 100 kg / km 2 / vuosi. Kiintoaine- ja ravinnekuormitukset rakenteilla olevilla valuma-alueilla olivat 1-3 kertaisia maatalousalueeseen, 3-5 kertaisia valmiiseen asuinalueeseen ja 10-50 kertaisia metsäalueeseen verrattuna. Sänkbäcken Lähde: Hulevesiopas 2012, Suomen kuntaliitto 7

Rakentamisen vaikutus vesistöihin Kivenlahti Meritori 20.5.2015 Mankkaanpuro 22.9.2016 20.12.2016 Soukka Finnobäcken 6.11.2014 20.11.2017 8

Hulevedet päätyvät purojen/jokien kautta mereen Purot ovat ekologisia käytäviä yhdistävät rannikon ja sisämaan Purojen monimuotoisuus - Eläimistö, kalat mm. uhanalainen taimen, linnut ja nisäkkäät mm. saukko Luontaisia tulva-alueita - edullisempia kuin rakentamalla saataisiin Kuva: J. Kääriä 9

- kiitos- Mankkaanpuron kutupari 1.11. 2013 Kuva: Aki Janatuinen 10