LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN MONISTE 93 / 2003 Anna-Maria Koivisto Närpiönjoen vesistön vedenlaatu ja kalojen elohopeapitoisuudet vuosina 1999-2002 Tutkimusosasto 2003
Sisällysluettelo 1. Johdanto....3 2. Aineisto ja menetelmät. 3 2.1 Tutkimusalue. 3 2.2 Menetelmät 4 3. Tulokset ja tulosten tarkastelu..5 3.1 Närpiönjoki 5 3.1.1 Virtaama 5 3.1.2 Vedenlaatu. 6 3.2 Kivi- ja Levalampi sekä Säläisjärvi...11 3.2.1 Vedenlaatu.11 3.2.2 Hauen ja ahvenen elohopeapitoisuudet.12 3.3 Västerfjärden.14 4. Yhteenveto....14 Lähteet..17 LIITE 2
1. Johdanto Närpiönjoella on 1960-luvulta 1990-luvun puoliväliin tehty veden virtaamaan ja tulvimiseen vaikuttavia vesistötöitä kuten perkauksia, pengerryksiä, uusia uomia, patorakenteita ja tekoaltaita. Joen järjestelyjen ja säännöstelyn ensisijainen tarkoitus on raakaveden saannin turvaaminen Oy Metsä-Botnia Ab:n selluloosatehtaalle. Myös tulvien haittavaikutusten vähentäminen on ollut tärkeää. Närpiönjoen tarkkailuohjelma edellyttää joen tilan seurantaa ja seurannan raportointia. Vedenlaatua tarkkaillaan joessa ja tekojärvissä kriittisinä aikoina otettavilla vesinäytteillä (Storberg 2000). Tarkkailun toteutuksesta vastaa Länsi-Suomen ympäristökeskus ja kustannuksista vastaavat Länsi-Suomen ympäristökeskus ja Oy Metsä-Botnia Ab. Lisäksi ohjelmaan sisältyy erillisselvityksiä, vuonna 2001-2002 selvitettiin erityisesti kalojen elohopeapitoisuuksia. Tässä raportissa tarkastellaan Närpiönjoen ja sen valuma-alueen järvien tilaa vuosina 1999-2002. 2. Aineisto ja menetelmät 2.1 Tutkimusalue Närpiönjoki virtaa Jurvan ja Närpiön kautta ja laskee Kaskisten kohdalta mereen (kuva 1). Joen kokonaispituus on 78 km ja valuma-alue on 992 km 2. Valuma-alueesta 27% on havumetsää, 24% peltoa, 19% sekametsää, 12% hakkuualueita ja taimikkoa, 10% suota ja 7% lehtimetsää. Närpiönjoen järvisyys on 0,4% (Österholm-Granqvist 1997). Valumaalueen suurimmat järvet ovat Kivi- ja Levalammen tekojärvi, Säläisjärvi sekä vesivarastoksi padotettu merenlahti, Västerfjärden. 3
Kuva 1. Närpiönjoen valuma-alue ja vesinäytteenottopisteet. 2.2 Menetelmät Närpiönjoesta on otettu vesinäytteitä Närpiön rautatiesillalta, Pirttikylästä valtatie 8:n sillalta ja Pyörnistä (kuva 1). Närpiön rautatiesillalta on haettu useita vesinäytteitä (13-16kpl) vuosittain, koska kohde kuuluu valtakunnalliseen seurantaprojektiin "jokien merelle kuljettamat ainemäärät". Pirttikylästä valtatie 8 sillalta ja Pyörnistä on haettu 3-4 vesinäytettä/vuosi. Näytteistä on analysoitu lämpötila, ph, alkaliniteetti, asiditeetti, johtokyky, kiintoaine, väri, kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, rauta, alumiini ja sulfaatti. Myös Säläisjärvestä, Kivi-ja Levalammesta sekä Västerfjärdeniltä on haettu vesinäytteitä (kuva 1). Näiltä paikoilta vesinäytteet on haettu kerran vuodessa kevättalvella ja niistä on analysoitu lämpötila, ph, johtokyky, happipitoisuus ja -kylläisyys, väri, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, rauta ja mangaani. Säläisjärvestä ja Kivi- ja Levalammesta on analysoitu myös haukien ja ahventen elohopeapitoisuuksia. Säläisjärvestä analysoitiin vuonna 2001 yhdeksän haukea, joiden kokonaispaino vaihteli 285 grammasta 808 grammaan. Säläisjärvestä analysoitiin myös 10 ahventa vuonna 2001 ja 5 ahventa vuonna 2002, joiden kokonaispaino vaihteli 59 grammasta 598 grammaan. Kivi- ja Levalammesta analysoitiin vuonna 2001 kymmenen haukea, joiden kokonaispaino vaihteli 475 grammasta 2139 grammaan. Kivi- ja Levalammesta analysoitiin vuonna 2001 kymmenen ahventa ja vuonna 2002 kuusi 4
ahventa. Ahventen kokonaispaino vaihteli 106 grammasta 460 grammaan. 3. Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Närpiöjoki 3.1.1 Virtaama Virtaama vaihtelee suuresti eri vuodenaikojen välillä Närpiönjoella (kuvat 2, 3, 4 ja 5). Ajanjaksolla 1999-2002 pienin virtaama oli 0,3 m 3 /s (20.-22.7.1999) ja suurin 134 m 3 /s (10.4.2001). Keväinen lumien sulaminen näkyy sekä virtaaman suurenemisena että veden korkeuden kohoamisena. Keväisin suurimmat virtaamat esiintyvät huhti -toukokuussa. Myös syyssateet nostavat virtaamaa ja veden korkeutta. Syyssateiden vähäisyyskin näkyy virtaamakäyrissä syyshuipun puuttumisena, kuten vuoden 2002 kuivana syksynä (kuva 5). 140 120 100 80 60 40 20 0 Kuva 2. Virtaama Närpiönjoella Allmänningsforsenin mittauspaikalla vuonna 1999. pvm 140 120 100 80 60 40 20 0 Kuva 3. Virtaama Närpiönjoella Allmänningsforsenin mittauspaikalla vuonna 2000. pvm 5
140 120 100 80 60 40 20 0 Kuva 4. Virtaama Närpiönjoella Allmänningsforsenin mittauspaikalla vuonna 2001 pvm 140 120 100 80 60 40 20 0 Kuva 5. Virtaama Närpiönjoella Allmänningsforsenin mittauspaikalla vuonna 2002. pvm 3.1.2 Vedenlaatu Närpiönjoen vesi on runsasravinteista. Kokonaisfosforipitoisuudet kesällä vaihtelevat rehevän ja erittäin rehevän välillä siten, että kokonaisfosforipitoisuus nousee selvästi siirryttäessä alavirtaan päin (kuva 6). Kokonaisfosforipitoisuus rautatiesillalla on pysynyt vuosina 1999-2002 suunnilleen samalla tasolla ts. kokonaisfosforipitoisuuden vähenemistä tai lisääntymistä ei ole havaittavissa (kuva 7). Närpiön rautatiesillan tiheämmästä näytteenotosta johtuen myös ääriarvoja on saatu enemmän. Poikkeavan korkeat pitoisuudet 1.11.2000 ja 9.4.2001 selittyvät joessa olleella korkealla kiintoainepitoisuudella, jonka mukana runsaasti fosforia huuhtoutui jokeen. Korkea kiintoainepitoisuus puolestaan johtuu tulvasta. Muutoin kiintoainepitoisuudet yleensä ovat tasolla, josta ei ole kaloille haittaa (EU 1978). Kiintoainepitoisuudet kohoavat alavirtaan päin siirryttäessä (kuva 8). 6
kokonaisfosfori 1999-2002 350 300 250 200 150 100 50 0 Pyörni Pirttikylä vt 8 Närpiön rautatiesilta max 92 190 330 min 27 50 40 mediaani 31,5 59 71 Kuva 6. Närpiönjoen kokonaisfosforipitoisuus kohoaa alavirtaan päin siirryttäessä. Näytteenottokertojen määrä: Pyörni n = 14, Pirttikylä vt 8:n n= 15 ja Närpiön rautatiesilta n=64. 350 300 250 200 150 100 50 0 pvm Kuva 7. Kokonaisfosforipitoisuudet vuosina 1999-2002 Närpiönjoen rautatiesillan kohdalla. kiintoaine 1999-2002 120 100 80 60 40 20 0 Pyörni Pirttikylä vt 8 Närpiön rautatiesilta max 13 20 110 min 0,5 0,5 2,2 mediaani 1,65 6,9 17 Kuva 8. Närpiönjoen kiintoainepitoisuudet kohoavat alavirtaan päin siirryttäessä. Näytteenottokertojen määrä: Pyörni n = 14, Pirttikylä vt 8:n n= 15 ja Närpiön rautatiesilta n=64. 7
Myös kokonaistyppipitoisuudet kertovat joen rehevyydestä, sillä kokonaistyppipitoisuuden mukaan tehtävässä luokituksessa Närpiönjoki sijoittuu rehevään tai ajoittain jopa erittäin rehevään luokkaan (Anonyymi 1988). Myös kokonaistyppipitoisuus nousee selvästi siirryttäessä alavirtaan päin (kuva 9). Sen sijaan vuosien 1999-2002 aikana kokonaistyppipitoisuudet rautatiesillalla ovat pysyneet ennallaan (kuva 10). kokonaistyppi 1999-2002 µg/l 5000 4000 3000 2000 1000 0 Pyörni Pirttikylä vt 8 Närpiön rautatiesilta max 1500 4200 4600 min 590 810 710 mediaani 770 1200 1800 Kuva 9. Närpiönjoen kokonaistyppipitoisuudet kasvavat siirryttäessä alavirtaan päin. Näytteenottokertojen määrä: Pyörni n = 14, Pirttikylä vt 8:n n= 15 ja Närpiön rautatiesilta n=64. 5000 4000 3000 2000 1000 0 pvm Kuva 10. Kokonaistyppipitoisuudet vuosina 1999-2002 Närpiönjoen rautatiesillan kohdalla. Närpiönjoen vedessä on paljon humusta, minkä vuoksi vesi on tummaa. Humus näkyy veden väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen suurena arvona. Humus sitoo rautaa ja vähentää näin jokivedessä olevan korkean rautapitoisuuden haittavaikutuksia kaloille (Vuori 2001a). Jokivedessä oleva rauta on todennäköisesti peräisin jokea ympäröiviltä alunamailta, josta se huuhtoutuu kuivatuksen vaikutuksesta sadeveden mukana jokeen. Närpiönjoen raudan pitoisuudet (910-4400µg/l) jäävät huomattavasti suomalaisissa humuspitoisissa joissa mitattujen akuuttia toksisuutta aiheuttavien raja-arvojen (1700-3700mg/l) alle (Vuori 2001a). Veden ollessa hapanta voi rauta saostua pohjalle sakkana. Happamassa vedessä rauta voi saostua myös kalojen kiduksille. Rauta ärsyttää kalojen kiduksia ja saa ne erittämään limaa, joka voi tukehduttaa kalan. 8
Närpiönjoen veden ph-arvo vaihteli vuosina 1999-2002 otetuissa näytteissä välillä 4,6-7,1 (taulukko 1). Kun tarkastellaan ph:n minimiarvoja, veden happamuus lisääntyy siirryttäessä alavirtaan päin (kuva 11). Alhaiset ph arvot ovat haitallisia eliöstölle, vaikka ne olisivat lyhytaikaisia. Veden alkaliniteetti vaihtelee -0,015 ja 0,572 mmol/l välillä. Toisin sanoen puskurikykyluokituksessa (Heikkinen ja Alasaarela 1988) Närpiönjoen veden puskurikyky luokitellaan alhaisimmillaan huonoksi ja voimakkaasti happamoituneeksi. Suuri happamuus ja alhainen alkaliniteetti johtuvat alunamailta tulevista happamista vesistä, jotka sisältävät sulfaattia ja vetyioneja. Sulfaattia huuhtoutuu jokeen erityisesti pitkien kuivien jaksojen jälkeen, kun sadevesi huutelee maaperän hapettuneesta pintakerroksesta sulfaatteja. Veden ollessa hapanta myös veden alumiinipitoisuus nousee, kun hapan vesi liuottaa alumiinia maaperästä. Samalla myös sähkönjohtavuus nousee. Närpiönjoen alumiinipitoisuus on suhteellisen korkea, esimerkiksi Närpiön rautatiesillankohdalla alumiinipitoisuuden mediaani vuosina 2001-2002 oli 1940 µg/l. Alumiinin korkeat pitoisuudet ovat haitallisia kaloille, sillä alumiini saostuu kalojen kiduksiin ja haittaa niiden hengitystoimintaa (Vuori 2001b). Hapan vesi yhdistettynä korkeaan alumiinipitoisuuteen haittaa myös kalojen lisääntymistä. Kyrönjoella on todettu etteivät hauen vastakuoriutuneet poikaset kestä alle 5,0 ph -arvoa vaan ne kuolevat (Hudd et. al. 1984). Hudd et. al. (1984) totesi Kyrönjoella myös, että ahvenen vastakuoriutuneet poikaset eivät selviä kun veden ph -arvo laskee alle 4,8. Myös mädin hedelmöittymisen onnistuminen pieneni kun ph laski alle 5:een. Särjen lisääntymisen on todettu häiriintyvän jo kun ph laskee alle 5,5:n (Koli 1998). Myös Närpiönjoessa veden ph arvot ovat usein keväisin alhaiset. 25.4.1999, 3.5.2000, 9.5.2000, 17.4.2001 ja 7.5.2001 on Närpiönjoessa mitattu alle 5:n ph -arvoja. Tämä on todennäköisesti heikentänyt kalojen lisääntymistä Närpiönjoessa. 9
Taulukko 1. Närpiönjoen ph-arvot Närpiön rautatiesillalta, Pirttikylästä valtatie 8 kohdalta ja Pyörnistä otetuissa vesinäytteissä. Närpiön rautatiesilta Pirttikylä vt 8 Pyörni pvm ph ph ph 26.1.1999 4,7 10.3.1999 6,5 6,3 5,5 30.3.1999 6,2 13.4.1999 5 21.4.1999 5 25.4.1999 4,7 4.5.1999 5,3 5,7 5,9 17.5.1999 6,4 18.5.1999 6,3 27.5.1999 7 26.7.1999 6,9 12.8.1999 6,5 17.8.1999 7 6,6 6,2 27.9.1999 6,9 1.11.1999 5,9 6,3 6,4 15.11.1999 5,6 18.1.2000 4,6 2.3.2000 5,1 15.3.2000 5,6 5,5 16.3.2000 5,8 12.4.2000 5,1 17.4.2000 5,4 25.4.2000 5,1 3.5.2000 4,7 9.5.2000 4,9 15.5.2000 5,6 17.5.2000 6 5,7 14.6.2000 6,1 15.8.2000 6,5 6,6 6 17.8.2000 6,8 13.9.2000 6,4 1.11.2000 5,3 5,4 5,3 7.11.2000 4,7 19.12.2000 4,7 24.1.2001 6,1 7.3.2001 6,2 12.3.2001 6,4 5,7 9.4.2001 5,7 17.4.2001 4,9 23.4.2001 5,2 3.5.2001 5,1 7.5.2001 4,9 15.5.2001 5,5 5,6 5,7 16.8.2001 6,4 17.9.2001 4,7 23.10.2001 5,4 5,6 5,7 20.11.2001 6,4 11.12.2001 6,1 15.1.2002 6,4 5.3.2002 6,1 13.3.2002 6,6 18.3.2002 6,4 5,7 8.4.2002 5,6 15.4.2002 5,7 22.4.2002 5,8 2.5.2002 5,5 6.5.2002 5,1 14.5.2002 5,8 6 5,8 13.6.2002 7 8.8.2002 6,7 13.8.2002 6,7 22.8.2002 6,9 7,1 16.9.2002 7 22.10.2002 7 7 6,3 20.11.2002 6,8 10
ph 7,5 6,5 7 6 5,5 4,5 5 4 Pyörni Pirttikylä vt 8 Kuva 11. Närpiönjoen ph-arvot vuosina 1999-2002. Närpiön rautatiesilta max 6,4 7,1 7 min 5,3 5,4 4,6 mediaani 5,7 6,3 5,8 3.2 Kivi- ja Levalampi sekä Säläisjärvi 3.2.1 Vedenlaatu Kivi- ja Levalammella happea ei ollut pohjan läheisessä kerroksessa ollenkaan maaliskuussa 2002 (taulukko 2). Sen sijaan maaliskuussa vuonna 2001 1m pohjasta liuennutta happea oli tyydyttävästi ja vuonna 2000 erinomaisesti kalavesiluokituksen mukaan (Anonyymi 1988). Vuoden 1999 tiedot puuttuvat. Liukoista happea oli kuitenkin vuonna 2002 pinnanläheisissä kerroksissa, joten kalat pystyivät pakenemaan happikatoa pinnan lähelle. Aikaisempina keväinä 1980, 1981, 1982, 1985, 1986 ja 1988 on esiintynyt täydellinen happikato (Österholm-Granqvist 1997). Taulukko 2. Lopputalven happipitoisuus ja liukoisen hapen määrä pintavedessä ja pohjanläheisessä kerroksessa Kivi- ja Levalammella vuosina 1999-2002. 1m pinnasta 1m pinnasta 1m pohjasta 1m pohjasta pvm O 2 kyll.% O 2 mg/l O 2 kyll. % O 2 mg/l 30.3.1999 32 4,5 - - 15.3.2000 69 9,8 40 5,5 12.3.2001 61 8,5 12 1,6 18.3.2002 34 4,9 0 0 Säläisjärvellä liuennutta happea pohjan läheisessä kerroksessa oli vuosina 1999, 2001 ja 2002 erinomaisesti (taulukko 3) kalavesiluokituksen mukaan (Anonyymi 1988). Vuoden 2000 tiedot puuttuvat uuteen tarkkailuohjelmaan siirtymisen vuoksi. 11
Taulukko 3. Lopputalven happipitoisuudet ja liukoisen hapen määrä pintavedessä ja pohjanläheisessä kerroksessa Säläisjärvellä vuosina 1999, 2001 ja 2002. 1m pinnasta 1m pinnasta 1m pohjasta 1m pohjasta pvm O 2 kyll.% O 2 mg/l O 2 kyll. % O 2 mg/l 30.3.1999 81 11,8 33 4,3 12.3.2001 70 9,8 57 7,8 18.3.2002 74 10,5 46 6,2 Kivi- ja Levalammella ph vaihteli 5,2 ja 5,7 välillä 1m syvyydellä pinnasta. Säläisjärvessä ph vaihteli 5,7 ja 5,9 välillä pintavedessä (taulukko 4). Molemmat järvet ovat siis happamia. Taulukko 4. Kivi- ja Levalammen sekä Säläisjärven ph pintavedessä vuosina 1999-2002. Kivi- ja Levalampi Säläisjärvi pvm ph ph 30.3.1999 5,2 5,7 15.3.2000 5,5-12.3.2001 5,2 5,9 30.10.2001 5,7-18.3.2002 5,4 5,9 3.2.2 Hauen ja ahvenen elohopeapitoisuudet Kivi- ja Levalammelta sekä Säläisjärvestä pyydetyssä kalassa on havaittu korkeita elohopeapitoisuuksia. Kivi- ja Levalammella tutkituista hauista 1800 grammaa ja sitä painavampien haukien elohopeapitoisuus ylittää hauelle asetetun enimmäispitoisuusrajan 1 mg/kg elintarvikkeena käytettävässä osassa (kuva 8). Ahventen osalta tilanne on vielä huonompi, sillä jo pienimmät tutkitut ahvenet, jotka painoivat noin 100 grammaa, ylittivät ahvenelle asetetun enimmäispitoisuusrajan 0,5 mg/kg elintarvikkeena käytettävässä osassa (kuva 9). Säläisjärvellä suurin tutkittu hauki painoi noin 800 grammaa ja sen elohopeapitoisuus jää vähän alle enimmäispitoisuusrajan (kuva 10). Sen sijaan jo 100 grammaa painavat ahvenet (kuva 11) ylittävät enimmäispitoisuusrajan (Elintarvikevirasto 2002). Kun kalassa on 0,5 mg/kg elohopeaa, voi kalaa syödä kaksi kertaa viikossa annoskoon ollessa 200g ilman, että WHO:n metyylielohopean enimmäissaantisuositus 0,2 mg/viikko ylittyy. Kun kalassa on 1,0 mg/kg elohopeaa, voi kalaa syödä kerran viikossa 200 g ilman, että WHO:n metyylielohopean enimmäissaantisuositus 0,2 mg/viikko ylittyy. Kalan sisältämästä elohopeapitoisuudesta metyylielohopeaa on keskimäärin 90% (Elintarvikevirasto 2002). 12
1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 0 500 1000 1500 2000 2500 kalan kokonaismassa g raja-arvo 1 mg/kg Kuva 8. Kivi- ja Levalammen haukien elohopeapitoisuudet mg/kg. 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 0 100 200 300 400 500 kalan kokonaismassa g raja-arvo 0,5 mg/kg Kuva 9. Kivi- ja Levalammen ahventen elohopeapitoisuudet mg/kg. 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 0 200 400 600 800 1000 kalan paino Kuva 10. Säläisjärven haukien elohopeapitoisuudet mg/kg. raja-arvo 1 mg/kg 13
1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 raja-arvo 0,5 mg/kg 0,20 0,00 0 100 200 300 400 500 600 700 kalan paino g Kuva 11. Säläisjärven ahventen elohopeapitoisuudet mg/kg. 3.3 Västerfjärden Västerfjärdenillä pohjanläheisestä vesikerroksesta ei ole otettu vesinäytettä vuosina 1999-2002. Toisaalta allas on kuitenkin matala, joten veden pintakerroksen happipitoisuus antaa melko hyvän kuvan koko veden happipitoisuudesta. Pintakerroksen happitilanne oli hyvän ja erinomaisen rajalla lopputalvesta 2001 ja 2002 kalavesiluokituksen mukaan (Anonyymi 1988). Västerfjärdenin vesinäytteen ph oli vuoden 2001 lopputalvella 6,2 ja vuoden 2002 lopputalvella 6,3. Toisaalta Närpiönjoki laskee Västerfjärdeniin, joten sen veden ollessa hapanta myös Västerfjärdenin veden ph-arvo laskee etenkin tulva-aikana veden laatu seuraa Närpiönjoen veden laatua. Närpiönjoesta tulevan veden humuspitoisuus on suuri, mikä nostaa Västerfjärdenin veden värilukua. 4. Yhteenveto Närpiönjoki on tummavetinen ja runsasravinteinen. Kokonaistypen ja -fosforin pitoisuuksissa ei ole havaittavissa muutosta 1999-2002. Veden ph oli alhaisimmillaan 4,6 eli vesi oli välillä erittäin hapanta. Happamat jaksot ovat erittäin haitallisia vesieliöstölle, vaikka ne olisivat lyhytaikaisia. Alunamailta tuleva hapan vesi aiheuttaa ph-arvon laskun ja samalla jokeen huuhtoutuu alumiinia. Korkeat rauta- ja etenkin alumiinipitoisuudet ovat haitaksi kaloille, sillä ne haittaavat kalojen hengitystä ja poikastuotantoa. Korkeat alumiinija rautapitoisuudet ovat haitallisia myös pohjaeläimistölle. Kivi- ja Levalammen pohjan läheisessä kerroksessa oli happikato vuoden 2002 kevättalvella. Happea oli kuitenkin pinnanläheisessä kerroksessa. Muutoin muina tämän tarkkailuraportin vuosina ei happikatoa esiintynyt. Kivi- ja Levalammen vesi on hapanta. 14
Sen petokaloissa on korkeita elohopeapitoisuuksia. Ahvenen sekä isojen haukien elohopeapitoisuus ylittää säädetyn enimmäispitoisuusrajan elintarvikkeeksi käytettävässä osassa (hauki elohopeaa 1,0 mg/kg ja ahven 0,5 mg/kg). Säläsjärvessä happea oli erinomaisesti vuosien 1999, 2001 ja 2002 talvina. Vuoden 2000 näyte puuttuu. Säläsjärven vesi on hapanta. Suurin tutkittu hauki painoi noin 800 grammaa ja sen elohopeapitoisuudet jäivät vähän alle 1,0 mg/kg raja-arvon. Sen sijaan ahvenet, jotka painoivat noin 100 grammaa, ylittivät säädetyn 0,5 mg/kg enimmäispitoisuusrajan elintarvikkeeksi käytettävässä osassa. Västerfjärdenin pintakerroksen happitilanne oli hyvän ja erinomaisen rajalla lopputalvesta 2001 ja 2002 kalavesiluokituksen mukaan. Muilta vuosilta happitiedot puuttuvat. Vesi on tummaa, mihin vaikuttaa Närpiönjoen veden humuspitoisuus. Kiitokset Suuret kiitokset kommenteista L. M. Rautiolle, K.-E. Storbergille ja A. Tepolle. 15
16
Lähteet: Anonyymi 1988: Vesistön laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 20. Elintarvikevirasto 2002: Riskiraportti Elintarvikkeiden ja talousveden kemialliset vaarat. Elintarvikevirasto. 68s. Euroopan unioni 1978: Neuvoston direktiivi suojelua ja parantamista edellyttävien makeiden vesien laadusta kalojen elämän turvaamiseksi (78/659/ETY), EVYL N:o L 222, 14.8.1978. (ref. Sirkka Heinimaa, Anne Laine ja Pekka J. Vuorinen 2000: Kalojen vedenlaatuvaatimukset, -http://www.vyh.fi/ympsuo/projekti/lifeppo/kalat/kiintoai.htm [WWW, viitattu 29.4.2003]). Heikkinen, K ja Alasaarela, E. 1988: Happamoituneiden vesistöjen neutralointi, kirjallisuus katsaus. Vesi- ja ympäristöhallinnnon julkaisuja 18. Hudd et al. 1984: Fiskeriundersökning av Kyro älvs mynnings- och influensområde. attenstyrelsen rapport 242b. (ref. Wistbacka, R. & Snickars, M. 2000: Ranikoiden pienvedet kalojen kutupaikkoina Pohjanmaalla 1997-1998. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 48/2000). Koli, L. 1998: Suomen kalat. WSOY. Porvoo. ss.133-136. Storberg, K.-E. 2000: Närpiönjoen tarkkailuohjelma vuosille 2000-2010 Program för kontroll av Närpes å åren 2000-2010. Vuori, K.-M. 2001a: Rauta jokivesistöissä. -http://www.vyh.fi/ympsuo/projekti/lifeppo/haitall/rauta.htm. [WWW, viitattu 4.4.2003] Vuori, K.-M. 2001b: Alumiini jokivesistöissä. -http://www.vyh.fi/ympsuo/projekti/lifeppo/haitall/alumiini.htm. [WWW, viitattu 4.4.2003] Österholm-Granqvist, S. 1997: Utvecling av vattenkvaliteten i Närpes ås vattendragsområde åren 1980-1995. Västra Finlands miljöcentrals dublikat 10/1997. 17
18
Liite 1 1/5 Närpiö rts. vp 9200 koordinaatit: 6941495:3209103 aika yläsyvyys näkösyvyys lämpötila C alkaliniteetti mmol/l asiditeetti mmol/l sähkönjohtavuus ms/m 26.1.1999 1 0,2 0,01 22 10.3.1999 1 0,2 0,27 10 30.3.1999 0,5 0,1 0,23 14 13.4.1999 1 0,3 0,01 13 21.4.1999 1 4,7 0,01 12 25.4.1999 0,5 5,5 0,01 15 4.5.1999 1 4,7 0,01 12 17.5.1999 1 10,4 0,16 13 18.5.1999 1 0,2 10,8 0,13 13 27.5.1999 1 12,9 0,26 6,4 26.7.1999 0,5 19 0,55 17 12.8.1999 1 0,3 16 0,48 14 17.8.1999 1 15,8 0,39 11 27.9.1999 1 9,4 0,25 7,3 1.11.1999 1 4,9 0,06 20 15.11.1999 1 1,9 0,02 24 18.1.2000 1 0,1-0,03 26 2.3.2000 0,1-0,1 0,01 16 16.3.2000 1 0,3 0,1 0,07 14 12.4.2000 1 0,4 0,01 16 17.4.2000 1 0,03 9,6 25.4.2000 1 4,3 0,01 10 3.5.2000 1 6,1 0,01 16 9.5.2000 1 10,5 0,01 17 15.5.2000 1 11,2 0,03 14 14.6.2000 1 0,3 13,9 0,09 17 15.8.2000 1 15,9 0,19 9,9 17.8.2000 1 0,2 16 0,19 11 13.9.2000 1 11,1 0,15 14 1.11.2000 1 3,7 0,04 22 7.11.2000 1 5,9 0,01 20 19.12.2000 1 1,4 0,01 19 24.1.2001 1 0,2 14,9 7.3.2001 1 0,1 18 9.4.2001 1 0,1 8,6 17.4.2001 1 1,2 15 23.4.2001 1 3 14 3.5.2001 1 5,9 13 7.5.2001 1 6,6 15 15.5.2001 1 12,2 0,25 13 16.8.2001 1 15,9 9,9 17.9.2001 1 11,4 20 23.10.2001 1 3,5 0,31 17 20.11.2001 1 0,4 16 11.12.2001 1 0,1 17 15.1.2002 1 0,1 13 5.3.2002 1 0,2 0,2 13 13.3.2002 1 0,5 0,2 0,21 12 8.4.2002 1 1 12 15.4.2002 1 2,3 7,5 22.4.2002 1 4,5 11 2.5.2002 1 8,1 14 6.5.2002 1 7,1 12 14.5.2002 1 11,6 0,2 13 13.6.2002 1 0,3 19,9 0,39 16 8.8.2002 1 0,3 18,1 0,35 11 13.8.2002 1 20,2 12 22.8.2002 0,1 20,8 13 16.9.2002 1 12,4 11 22.10.2002 1 1,4 12 20.11.2002 1 0,1 17 19
Liite 1 2/5 Närpiö rts. vp 9200 koordinaatit: 6941495:3209103 aika kiintoaine mg/l väriluku Pt/l COD mg/l Fe µg/l Al AAG µg/l sulfaatti TUA mg/l sulfaatti F;IC mg/l 26.1.1999 16 24 1200 63 10.3.1999 16 32 2900 15 30.3.1999 28 35 13.4.1999 28 28 1500 33 21.4.1999 18 29 1500 46 25.4.1999 19 28 1300 33 4.5.1999 14 26 1300 29 17.5.1999 7,9 23 1400 8,2 18.5.1999 23 40 27.5.1999 3,5 21 1200 9,9 26.7.1999 19 35 4400 5,3 12.8.1999 29 62 17.8.1999 17 26 3100 77 27.9.1999 15 23 1900 88 1.11.1999 14 22 1200 46 15.11.1999 13 20 1200 48 18.1.2000 12 24 1100 23 2.3.2000 25 17 1700 27 16.3.2000 24 54 12.4.2000 36 22 1700 51 17.4.2000 40 30 2100 40 25.4.2000 23 28 1500 17 3.5.2000 12 24 950 32 9.5.2000 14 23 910 63 15.5.2000 16 23 1100 60 14.6.2000 24 58 15.8.2000 19 33 2400 38 17.8.2000 36 42 13.9.2000 18 28 1900 18 1.11.2000 110 38 6200 44 7.11.2000 33 36 1700 43 19.12.2000 16 9,5 1400 34 24.1.2001 6,4 28,6 1600 1590 42 7.3.2001 6 24 1800 1550 37 9.4.2001 92 130 34 4000 4660 17 17.4.2001 23 27 1500 2930 62 23.4.2001 35 80 27 1600 2880 51 3.5.2001 33 140 35 2300 4100 42 7.5.2001 6,4 130 32 1100 2600 45 15.5.2001 18 26 1100 2010 18 16.8.2001 31 37 2000 1600 29 17.9.2001 22 41 1600 2690 32 23.10.2001 15 34 1600 2274 17 20.11.2001 17 32 2000 2310 29 11.12.2001 10 29 1900 2150 40 15.1.2002 2,2 27 2400 1070 32 5.3.2002 5,9 26 1800 1630 33 13.3.2002 28 12 8.4.2002 25 26 1600 1760 12 15.4.2002 21 31 1900 2010 10 22.4.2002 12 27 1400 2010 9,7 2.5.2002 16 28 1200 1940 20 6.5.2002 21 36 1500 22 14.5.2002 17 27 1200 1740 13.6.2002 28 8.8.2002 34 13.8.2002 18 37 3200 1090 22.8.2002 35 3400 670 16.9.2002 12 26 2400 830 22.10.2002 4,7 21 1800 490 20.11.2002 10 21 1800 712 20
Liite 1 3/5 Pirttikylä vt 8 koordinaatit: 6966805:3224011 aika yläsyvyys lämpötila C alkaliniteettitib mmol/l alkaliniteettitih mmol/l asiditeetti mmol/l sähkönjohtavuus ms/m 10.3.1999 0,5 0,2 0,2 0,214 7,2 4.5.1999 1 4,7 0,045 7 17.8.1999 0,2 16,2 0,14 4,4 1.11.1999 0,2 5,3 0,117 17 15.3.2000 0,5 0,2 0,061 11 17.5.2000 0,2 10,2 0,068 7,8 15.8.2000 0,2 14,9 0,165 7,7 1.11.2000 1 3,7 0,061 16 12.3.2001 1 0,2 0,263 0,19 9,4 15.5.2001 0,2 11,8 0,053 0,21 11 23.10.2001 1 3 0,07 0,22 11 18.3.2002 0,5 0,1 0,212 0,16 7,9 14.5.2002 1 12 0,082 0,16 8,8 22.8.2002 0,1 20,3 0,227 5,7 22.10.2002 1 0,2 0,299 0,09 7,5 Pirttikylä vt 8 koordinaatit: 6966805:3224011 aika kiintoaine mg/l väri mg Pt/l COD mg/l kok. N µg/l kok. P µg/l Fe µg/l Al µg/l sulfaattif;ic mg/l 10.3.1999 6,3 300 33 1200 69 2200 9,4 4.5.1999 9,2 180 26 1100 50 1500 17 17.8.1999 0,5 200 23 810 53 1600 4,9 1.11.1999 7,2 120 20 1800 62 1100 50 15.3.2000 10 160 27 1300 53 1500 28 17.5.2000 6,9 160 25 1000 53 1300 20 15.8.2000 3,2 250 32 1200 90 2100 13 1.11.2000 20 220 38 4200 190 3900 41 12.3.2001 1,6 240 1400 83 2100 1060 14 15.5.2001 13 180 1600 50 1300 2170 34 23.10.2001 6,3 240 1500 59 1700 1909 32 18.3.2002 7,8 250 32 1200 77 2300 1100 13 14.5.2002 8,4 180 27 1200 52 1400 1410 22 22.8.2002 1,1 220 27 1100 90 1900 360 4,8 22.10.2002 1,1 200 22 980 51 1400 300 6,7 Pyörni koordinaatit: 6968767:3242509 aika yläsyvyys lämpötila C alkaliniteettitib mmol/l alkaliniteettitih mmol/l asiditeetti mmol/l 10.3.1999 0,2 2,4 0,08 0,085 4.5.1999 1 2,8 0,046 17.8.1999 0,2 17,1 0,058 1.11.1999 0,2 6,1 0,391 15.3.2000 0,5 2 0,056 17.5.2000 0,2 11,4 0,044 15.8.2000 0,2 16,3 0,062 1.11.2000 1 3,9 0,043 12.3.2001 0,5 2,6 0,085 0,23 15.5.2001 0,2 12,6 0,054 0,18 23.10.2001 1 5,7 0,062 0,15 18.3.2002 0,5 2,7 0,101 0,24 14.5.2002 1 14,1 0,065 0,16 22.10.2002 1 1,3 0,082 0,08 21
Liite 1 4/5 Pyörni koordinaatit: 6968767:3242509 aika sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine mg/l väriluku mg Pt/l COD mg/l kok.n µg/l kok.p µg/l Fe µg/l Al µg/l sulfaattif;ic mg/l 10.3.1999 3,5 1,9 300 37 800 32 1800 3,2 4.5.1999 3 1,8 200 29 820 30 1300 3,7 17.8.1999 2,3 3,1 160 24 770 39 990 2,4 1.11.1999 13 6,5 270 28 1000 92 4100 23 15.3.2000 3,5 1 240 31 780 27 1400 4,2 17.5.2000 2,8 1,4 180 27 590 27 1000 3,8 15.8.2000 29 0,5 200 28 650 39 1200 3,4 1.11.2000 5,8 13 200 38 1500 84 2200 12 12.3.2001 3,7 0,5 240 36 960 31 1700 775 3,8 15.5.2001 2,7 3,6 200 710 28 1000 723 3,5 23.10.2001 2,8 0,5 250 760 30 1300 647 3,1 18.3.2002 3,4 0,5 280 37 770 32 1800 630 3,3 14.5.2002 2,7 3,4 200 29 660 27 1000 615 3 22.10.2002 2,8 1,5 200 25 660 34 1200 320 2,6 Säläisjärvi koordinaatit: 6960552:3243400 aika yläsyvyys kokonaissyvyys näkösyvyys lämpötila C sähkönjohtavuus ms/m väriluku mg Pt/l kok.p µg/l 30.3.1999 1 0,4 3,3 210 25 30.3.1999 3 4,4 3 260 29 12.3.2001 1 3,2 0,7 1,6 3,3 200 26 12.3.2001 2,2 3,2 0,7 2,2 3,1 200 25 18.3.2002 1 3,3 0,8 0,9 3,1 200 25 18.3.2002 2,3 3,3 0,8 3 3,3 220 29 Säläisjärvi koordinaatit: 6960552:3243400 aika yläsyvyys kokonaissyvyys kok. N µg/l Fe µg/l Mn µg/l 30.3.1999 1 1100 1100 45 30.3.1999 3 810 1700 54 12.3.2001 1 3,2 710 1100 12.3.2001 2,2 3,2 760 1100 18.3.2002 1 3,3 580 1300 18.3.2002 2,3 3,3 650 1400 Kivi- ja Levalampi koordinaatit: 6972156:3245288 aika yläsyvyys kokonaissyvyys näkösyvyys lämpötila C sähkönjohtavuus ms/m väriluku mg Pt/l 30.3.1999 1 5,3 1,1 3,3 280 30.3.1999 5 5,3 0,4 6,1 550 15.3.2000 1 3,5 0,9 0,8 3,3 210 15.3.2000 2,5 3,5 0,9 1,9 3,3 240 12.3.2001 1 4,8 0,7 1,6 3,2 240 12.3.2001 3,8 4,8 0,7 3,6 3,2 300 30.10.2001 1 5,2 0,75 5,2 2,8 200 30.10.2001 2,5 5,2 0,75 5,2 18.3.2002 1 5 0,7 1,3 3 280 18.3.2002 4 5 0,7 4,6 4,2 350 23.10.2002 1 5,2 0,75 1,4 2,4 160 22
Liite 1 5/5 Kivi- ja Levalampi koordinaatit: 6972156:3245288 aika yläsyvyys kokonaissyvyys kok. P µg/l kok. N µg/l Fe µg/l Mn µg/l 30.3.1999 1 5,3 25 970 1400 52 30.3.1999 5 5,3 110 1300 5900 140 15.3.2000 1 3,5 24 790 1100 36 15.3.2000 2,5 3,5 26 800 1200 38 12.3.2001 1 4,8 24 910 1200 12.3.2001 3,8 4,8 24 840 1600 30.10.2001 1 5,2 26 730 1100 29 30.10.2001 2,5 5,2 18.3.2002 1 5 26 850 1400 18.3.2002 4 5 54 960 3500 23.10.2002 1 5,2 30 640 1000 16 Västerfjärden koordinaatit: 6933439:3204603 aika yläsyvyys kokonaissyvyys näkösyvyys lämpö C ph sähkönjohtavuus ms/m O 2 kyll.% O 2 mg/l 12.3.2001 1 2,5 0,75 0,2 6,2 20 78 11,3 18.3.2002 1 2,6 0,6 0,1 6,3 13 81 11,7 23.1.2003 1,2 2,2 1,4 53 7,4 Västerfjärden koordinaatit: 6933439:3204603 aika yläsyvyys kokonaissyvyys väriluku mg Pt/l kok. P µg/l kok. N µg/l Fe µg/l 12.3.2001 1 2,5 200 76 2100 1800 18.3.2002 1 2,6 180 77 1500 2100 23.1.2003 1,2 2,2 23