Eversti Kari Pietiläisen juhlapuhe Jalkaväen säätiön 60-vuotisjuhlassa Maanpuolustuskorkeakoulun juhlasalissa 30.11.2017 Herrat Kenraalit, jalkaväen yhteistyökumppanit, hyvät naiset ja herrat! Juhlapuheeni kokonaisuus on kaksiosainen; alkuosassa hahmottelen Maavoimien kehitystä kohti 2020-lukua ja loppuosassa ytimenä on jalkaväen rooli kokonaisuudessa. Maasotatoimet säilyvät tulevaisuudessakin ratkaisevana tekijänä, maavoimien rooli korostetun tärkeänä ja tulevaisuudenkin sodat voitetaan maalla. Tämän toteamuksen esitti Ranskan puolustusvoimain komentaja amiraali Edouard Guillaud esipuheessaan Maavoimien roolia yhteisoperaatioissa käsittelevässä teoksessa vuonna 2015. Toisen lainauksen osalta säilyköön jännitys vielä hetken sen tekijän osalta. Jalkaväki on ainoa joukko, joka voi pitää puolustettavan alueen pysyvästi hallussaan ja jalkaväen tehtäväksi jää tarvittaessa vihollisen lyöminen ja siten taistelun ratkaiseminen. Nykyaikaisen maitse hyökkääjän nopeus, sen mahdollisuudet äkillisiin tilanteen muutoksiin sekä suuriin asevaikutuksiin ja toisaalta omat niukat voimavaramme vaativat alueemme koskemattomuudesta huolehtivilta joukoiltamme mieskohtaisen ja teknillisen taistelutaidon lisäksi ennen muuta joustavaa liikkuvuutta ja riittävää nopeutta. Erityisesti koskee tämä nopeusvaatimus jalkaväkeä, koska se yhtymien perusosana suurelta osin määrää muiden joukkojen toimintarytmin. Me olemme lukumääräisesti ja usein raskaan tulen osalta alivoimaisia. Sen tähden on aloitteen ottaminen taistelupaikan, -ajan, ja -lajin suhteen meille ratkaisevan tärkeä. Nopeuden hankkiminen kaikissa sää-, maasto- ym. olosuhteissa tulivoimaa ja iskukykyä menettämättä on aikakautemme suomalaiselle jalkaväelle asettama tärkein haaste. Lainaus on Puolustusvoimain komentajan kenraali Sakari Simeliuksen tervehdyksestä jalkaväen vuosikirjassa vuodelta 1964. Tervehdyksen syvä ydin on tänä päivänä edelleen erittäin ajankohtainen. Hyvät kuulijat, Maavoimat vastaa uskottavasti maahyökkäyksen torjunnasta, tukee monipuolisesti muita viranomaisia ja toteuttaa vaativat kriisinhallintatehtävät. Maavoimien ydintoimintaa on sotilaallisen voiman käyttö tarvittavassa valmiudessa ja vahvuudessa. Laajan verkottumisen kautta maavoimat kykenee osana puolustusvoimia saavuttamaan kasvaneen kyvyn normaaliolojen häiriötilojen, eritasoisten kriisien ja hybridiuhkien hallintaan. Poikkeusoloissa korostuu kyky puolustusvoimien yhteisoperaatioihin sekä kaikkien voimavarojen ja tuen yhteisvaikutus. Maavoimilla on keskeinen rooli yhteisoperaatiossa. Maavoimat tukeutuu vahvaan ilmapuolustukseen, meripuolustukseen sekä yhteisiin johtamisen, tiedustelun, logistiikan ja vaikuttamisen suorituskykyihin. Tämän kokonaisuuden kautta syntyy Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus, jolla on rooli myös Itämeren alueen voimatasapainossa. Maavoimat tällä vuosikymmenellä Maavoimissa on jouduttu arvioimaan uudella tavalla nopeasti kehittyvän, alueellisesti rajoittuneen kriisin mahdollisuutta sekä vaikutuksia omiin suorituskykyihin ja toimintatapoihin. Toimintaympäristön muutosten nopeatempoisuus haastaa pitkäjänteisen kehittämisen. Maapuolustuksella luodaan kyky maahyökkäyksen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Maavoimien torjuntakyky luodaan mitoittamalla joukkomäärä ja valmius turvallisuusympäristön
vaatimusten mukaan. Ennaltaehkäisykyky varmistetaan suorituskykyisten valmiusjoukkojen, reservin koon ja osaamisen sekä joustavan valmiudensäätelyn kautta. Varusmieskoulutus hyödynnetään täysimääräisesti. Maavoimien taistelutavan 2015 parhaat kyvyt ylläpidetään ja rinnalla kehitetään liikkuvaa alueellista puolustusta. Maavoimien kehittämisen painopiste on vuodesta 2017 alkaen valmiuden kannalta keskeisissä joukoissa. Maa-alueen puolustuskyvyn kattavuus varmistetaan ylläpitämällä paikallisia ja alueellisia joukkoja. Paikallisjoukkojen suorituskykyä (henkilöstö ja materiaali) kehitetään alueelliset vaatimukset huomioon ottaen sekä paikallistuntemusta hyödyntäen. Maavoimien valmiuden perustaa terävöitetään tällä vuosikymmenellä. Maavoimien rakenteisiin on jo valmiiksi sisäänrakennettu nopeus, joustavuus ja tilanteen ennakointi. Valmiuden saavuttamisen edellyttämä lainvalmistelu on käynnissä. Maavoimilla on kyky nopeaan toiminnan käynnistämiseen valtakunnallisesti. Maavoimiin on muodostettu valmiusosastoja, joilla vastataan tuntiluokassa sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja tuetaan tarvittaessa muita viranomaisia vaativissa turvallisuustehtävissä. Joukko-osastoihin on perustettu vuoden 2017 aikana palkatusta henkilöstöstä ja varusmiehistä muodostettuja valmiusyksiköitä, joilla mahdollistetaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien nopea aloittaminen. Tätä tukee mahdollisuus kutsua reserviläisiä valmiusperusteiseen kertausharjoitukseen. Maavoimien suorituskykyä rakennetaan pitkäjänteisesti ja kustannustehokkaasti. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat joukkojen liikkuvuus ja suoja, tulivaikutuksen ulottuvuus ja teho sekä johtamisjärjestelmien kyvykkyys ja yhteensopivuus. Huoltojärjestelmää ja kunnossapitokykyä rakennetaan vastaamaan valmiuden ja logistiikkajärjestelmän muutoksia. Operatiivisten ja alueellisten joukkojen varustaminen jatkuu vuoteen 2025 saakka. Keskeisenä kehittämisen kohteena on Maavoimien digitaaliseen tiedonsiirtoalustaan perustuva taistelunjohtojärjestelmä M18. Kohtaamistaistelukykyä kehitetään hankkimalla Leopard 2A6- taistelupanssarivaunukalustoa. Joukkojen mekanisointia, liikkuvuutta ja suojaa ylläpidetään modernisoimalla rynnäkkö- ja miehistönkuljetuspanssarivaunukalustoa. Sotilaallisessa kriisinhallinnassa tarvittavien suorituskykyjen kehittäminen toteutetaan kiinteänä osana kansallisen puolustuksen kehittämistä. Operaatioihin pyritään ensisijaisesti tarjoamaan Suomen ilmoittamien kansainvälisten joukkorekisterien mukaisia suorituskykyjä. Maavoimat toteuttaa kriisinhallinnan ohella aktiivista yhteistyötä ulkomaisten sotilasorganisaatioiden sekä muiden maiden maavoimien kanssa. Pohjoismainen yhteistyö (NOR- DEFCO) ja kahdenvälinen yhteistyö erityisesti Ruotsin kanssa korostuu. Maavoimien suorituskykyä kehitetään lisäksi kansainvälisissä harjoituksissa kotimaassa ja ulkomailla. Yhteistyön tavoitteena on yhteensopivuuden lisääminen, oman osaamisen kehittäminen ja jakaminen sekä edellytysten luominen vastaanottaa ja antaa tarvittaessa ulkomaista apua. Maavoimien seuraava vuosikymmen Muutokset turvallisuusympäristössä korostavat moniulotteisiin ja mahdollisesti nopeasti kehittyviin uhkiin varautumista. Maavoimien suorituskykyjen ylläpito ja kehittäminen etenee puolustusvoimien kehittämisohjelman toimeenpanon myötä. Materiaalisen suorituskyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen osalta laatu paranee, mutta lukumäärät eivät vastaa kaikilta osin sodan ajan tarvetta.
Maavoimien keskeisimmät materiaaliset tavoitteet seuraavalla vuosikymmenellä liittyvät kaluston vanhenemisesta johtuvien materiaalipuutteiden korvaamiseen. Pääasiassa pyritään hankkimaan modernia uutta materiaalia, mutta vaihtoehtoina tarkastellaan myös tarjolla olevaa hyväkuntoista käytettyä materiaalia sekä käytössä olevan materiaalin modernisointimahdollisuuksia. Uudishankinnoissa painopisteenä ovat valmiit ja testatut tuotteet. Maavoimien jo hallussa olevan materiaalin elinkaari hyödynnetään maksimaalisesti. Maavoimien suorituskyvyn säilyttämisen ja jopa kehittymisen kannalta lähivuosien hankinnat ratkaisevat. Maavoimien vaikuttamiskyvyn keskeisen osan muodostavat operatiivinen tykistö, raskaat raketinheittimet, panssarintorjunta ja suluttaminen. Maavoimien vaikuttamiskykyä ja joukkojen tulivoimaa ylläpidetään hankkimalla joukoille panssarikaluston ampumatarvikkeita, panssarintorjuntaohjuksia, lähipanssarintorjunta-aseita, viuhkapanoksia ja panssarimiinoja. Keskeisessä asemassa olevaa ilmasuojaa ylläpidetään varustamalla joukkoja lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjuksilla. Joukkojen liikkuvuutta kehitetään uusilla ajoneuvoratkaisuilla sekä modernisoimalla kuljetus- ja rynnäkköpanssarivaunukalusto. Perinteisten traktoreiden uusimmat mallit ovat osoittautuneet edelleen käyttökelpoisiksi sotakoneiksi. Maavoimat terävöittää omaa toimintavalmiuttaan ja tiivistää entisestään yhteistyötä muiden puolustushaarojen, yhteisen tukiverkoston sekä eri viranomaisten kanssa. Maavoimien suorituskyvyn ylläpidon ja kehittämisen keskeisiin haasteisiin on varauduttava jo tällä vuosikymmenellä. Muutoin 2030-luvulle tultaessa maapuolustuksemme kyky ei enää vastaisi puolustusjärjestelmälle asetettujen tehtävien ja toimintaympäristön asettamia vaatimuksia. Puolustuksen riittävällä rahoituksella on taattava joukoille sodankäynnin edellytykset. Hyvät kuulijat; Maavoimien esikunnassa suorituskykyjen rakentamisesta suurimman vastuun kantavat maavoimien operaatiopäällikkö ja aselajitarkastajat. Maavoimien pääaselaji, jalkaväki suurimpana aselajina muodostaa maavoimien sodan ajan joukkojen iskukyvyn rungon. Jalkaväkijoukoilla on aiempaa suurempi rooli maa-alueella valmiuden ylläpidossa ja ennalta ehkäisevän pidäkkeen luonnissa. Taistelussa jalkaväen tehtävänä on yhteistoiminnassa muiden tukevien aselajien kanssa torjua ja lyödä vihollinen. Toiminnan nopeus on kaikessa menestyksen saavuttamisen edellytys. Jalkaväkeä on kehitetty viime vuosina suunnitelmallisesti huomioiden sotilaallisen toimintaympäristön muutokset ja käyttöön annetut resurssit. Maavoimien taistelun periaatteita on kehitetty ensin vuonna 2012 aloitetulla jalkaväen taistelutavan uudistuksella. Se on koskettanut yksittäistä taistelijaa, jalkaväen joukkorakenteita, taktiikkaa ja taistelutekniikkaa, materiaalia ja koulutusta. Uudistus aloitettiin riittävän ajoissa ja sen myötä jalkaväkijoukkojen käytön keinovalikoima sekä joustavuus ovat lisääntyneet merkittävästi ja niillä kyetään vastaamaan myös taistelukentän uusiin uhkiin. Turvallisuusympäristön nopea muutos, erityisesti ennakkovaroitusajan lyheneminen ja nopeasti kehittyvien kriisien mahdollisuus, vaatii välittömästi käytössä olevia kansallisia sotilaallisia suorituskykyjä. Alueellisten joukkojen ja paikallisjoukkojen kokonaisuudistus on toteutettu. Työn alla on operatiivisten joukkojen suorituskyvyn turvaaminen. Maavoimien iskuvoima nojaa 2020 -luvun alussa joukkoihin, jotka on varustettu Leopard 2 A6 -taistelupanssarivaunuilla, CV9030 ja BMP-2M rynnäkköpanssarivaunuilla sekä panssariajoneuvoilla. Maavoimien uudet nopeaan toimintaan kykenevä valmiusjoukkojen kärki rakentuu pääosin jalkaväkijoukoista ja niitä tukevista aselajijoukoista. Maavoimilla on valtakunnan laajuinen kyky toiminnan nopeaan käynnistämiseen. Valmiusosastot kykenevät reagoimaan sotilaallisen maanpuolustuksen ja vaativiin viranomaisten
tukemistehtäviin tuntiluokkaa olevassa ajassa. Kuluvan vuoden aikana joukko-osastoihin on perustettu palkatusta henkilöstöstä ja varusmiehistä valmiusyksiköitä, joilla mahdollistetaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien nopea aloittaminen. JÄÄKÄRIT KÄRKEEN on totta myös tässä asiassa. Hyvät kuulijat; Jalkaväen merkitys ja asema pääaselajina on turvattu maavoimien käynnissä olevissa ja lähitulevaisuudessa aloitettavissa hankkeissa. Uudishankinnat keskitetään käytöstä poistuvien järjestelmien korvaamiseen. Laaja kirjo eri järjestelmiä edellyttää myös olemassa olevan materiaalin hyödyntämisen täysimääräisesti. Tällöin hyödynnetään erityyppiset elinjaksopäivitykset ja suorituskykyä parantavat hankeratkaisut. Yhteistyö kotimaisen teollisuuden kanssa on ratkaisuhakuista. Toimimalla tiiviissä yhteistyössä kotimaisen puolustusteollisuuden kanssa pyritään löytämään kustannustehokkaat ja Suomen olosuhteisiin parhaiten sopivat ratkaisut huoltovarmuutta unohtamatta. Tämän lisäksi pyritään edelleen hankkimaan muilta asevoimilta vapautuvaa edelleen suorituskykyistä materiaalia ns. SURP- LUS- hankintoina. Vähän uutta, vähän lainattua ja ehkäpä vähän sinistä kuvaa hyvin maavoimien hankeratkaisuja. Hanketoimintaa leimaa tulevina vuosina entistä suurempi sitoutuminen yhteiseurooppalaisiin puolustusmateriaalihankkeisiin. Syksyn aikana olemme vastanneet EU:n rakenteellisen yhteistyön kehittämiseen liittyviin kysymyksiin. Sotamateriaalin pooling and sharingtoiminnalla ja yhteisillä eurooppalaisilla huolto- ja kunnossapitoratkaisuilla voidaan hillitä kasvavia kustannuksia ja samalla turvataan huoltovarmuus poikkeusoloja varten. Ehkäpä pystymme tätä kautta toteuttamaan entistä enemmän yhteishankintoja läheisimpien kumppaneidemme kanssa. Tulivoimaan liittyviä hankkeita ovat panssarintorjunta, kranaatinheitin ja taistelija -hankkeet, jotka kattavat erilaisia tarpeita alkaen jokaisen taistelijan varustuksen kehittämisestä aina uuden panssarintorjuntajärjestelmän suunnitteluun asti. Hankkeisiin liittyen tehdään laaja-alaista tutkimus- ja testaustoimintaa. Näistä voidaan mainita esimerkkeinä tarkkaampujakonsepti 2030 sekä laaja kevytasetutkimus. Liikkuvuus alakehittämisohjelman alainen on Leopard 2A6 -hanke, jonka kautta 100 vaunua otetaan operatiiviseen käyttöön asteittain vuoteen 2020 mennessä. Samalla Leopard 2 A4 -kalustolla lisätään moottoroitujen taisteluosastojen iskukykyä ja muodostetaan erillisiä panssarivaunukomppanioita. Osa 2A4 kalustosta varustetaan raivaus- ja korjaustoimintaan sopiviksi. BMP-2 vaunujen modernisaation myötä vaunujen pimeätoimintakyky nousee huomattavasti ja vaunujen havaitsemisesta tulee aiempaa vaikeampaa. XA-180 modernisointi jatkaa ajoneuvojen käyttöikää vuoteen 2040. Käynnistymässä ovat myös hankkeet CV9030 käyttöiän jatkamiseksi ja modernisoimiseksi. Tällä hetkellä suunnittelupöydällä on hankkeen riittävä laajuus. Pohjois-Suomen joukkojen liikkuvuuden turvaaminen on 2020-luvun suuri kokonaisuus, johon haetaan uskottava ratkaisu tutkimuksen kautta ja useilla vaihtoehtoisilla ratkaisumalleilla. Hyvät kuulijat;
Paraskaan sotamateriaali ei riitä mikäli niiden käyttäjien ammattitaito tai fyysinen suorituskyky on puutteellinen. Uudet joukkotyypit, taisteluvälineet, taktiikka sekä taistelutehtävien laajeneminen asettavat yhä kasvavia vaatimuksia henkilökunnan ja asevelvollisten osaamiselle. Päävastuun koulutuksesta ja valmiudesta kantavat joukko-osastot ja sotilasopetuslaitokset, jotka tekevät arvokasta työtä jalkaväkiaselajin taistelutekniikan ja taktiikan sekä koulutuksen kehittämiseksi. Tutkimus- ja kehittämistoiminta yhdistyy koulutukseen ja kasvatukseen Maasotakoulussa. Kun tahto, taito ja välineet kohtaavat toisensa, syntyy todellista suorituskykyä. Maavoimien tutkimuskeskus, maataistelukeskus ja Jalkaväkikoulu ovat tulevaisuuden tekemisen ytimessä. Kehittämisessä lähdetään siitä tosiasiasta, että jalkaväkijohtajan ankara vastuu ja asema toimintojen yhteen sovittajana ovat edelleen keskeinen tulevaisuuden taistelukentällä tai nykyiseltä nimeltään taistelutilassa. Vaadittavien taitojen koulutuksen tehostamiseksi on hankittu uusia simulaattorijärjestelmiä ja virtuaalisia koulutusympäristöjä. Uusista koulutusvälineistä huolimatta jalkaväkijohtajien ja joukkojen todellinen harjaantuminen toteutetaan edelleen vaativissa kansallisissa ja kansainvälisissä taistelu- ja sotaharjoituksissa maastossa. Tilanteen- ja tehtävän mukaisten eri aselajit ja jopa puolustushaarojen suorituskyvyt yhdistävien taisteluammuntojen merkitys kasvaa. Tulevaisuudessa nämä saattavat olla monikansallisia tapahtumia. Jalkaväen tarkastajan johdolla jalkaväkijoukkojen suorituskykyvaatimukset on päivitetty ja taktiikan sekä taistelutekniikan terävöittäminen on käynnissä. Painopiste on valmiusyksiköissä ja -joukoissa. Jalkaväkijoukkojen päätöksenteko- ja suunnitteluprosesseja on kevennetty ja yksinkertaistettu. Tavoitteena on toimeenpanokyvyn kehittäminen ja käskytykseen kuluvan ajan minimointi. Joukko-osastot ovat saaneet käyttöönsä uutta sotamateriaalia, joka mahdollistaa yhä monipuolisemman harjoittelun. Panssarinvaunukoulutus on laajentunut Jääkäriprikaatiin, Maasotakoululle, Kainuun Prikaatiin sekä Karjalan Prikaatiin. Henkilökunnan koulutus ja kalustosiirrot on toteutettu. Asevelvollisten koulutus on käynnistetty. Jalkaväkiaselaji on ollut keskeisesti mukana maavoimien myös harjoitusjärjestelmän uudistamisessa. Uusi harjoitusjärjestelmä muodostuu nousujohteisista harjoituksista, joissa kansallinen ja kansainvälinen koulutus jaksottuu huomioiden aselajien ja puolustushaarojen lisääntyvä yhteistoiminta eri tasoilla. Joukkojen koulutuksen suoritustason arviointijärjestelmän uudistus on käynnissä ja siinä huomioidaan muuttuneet suorituskykyvaatimukset. Samalla jalkaväkeämme on arvioitu kansainvälisillä mittareilla ja tulokset ovat rohkaisevia. Maavoimien kansainvälinen yhteistyö eri muodoissa on kasvussa. Puolustusvoimien kansainvälisten harjoitusten määrä on kasvanut noin 80 harjoitukseen vuodessa. Jalkaväkiaselajin kansainvälisen toiminnan päämääränä on kehittää sekä teknistä että toiminnallista yhteensopivuutta kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kaiken kansainväli-sen yhteistoiminnan ensisijaisena tarkoituksena on kehittää omaa suorituskykyämme känsällisen puolustuksen näkökulmasta. Jalkaväen kannalta tärkeimpiä kansainvälisiä harjoituksia vuonna 2017 ovat olleet ARROW17 harjoitus Niinisalossa ja Army North 17 Pohjois-Suomessa. Yhteistyöhön liittyvät säännölliset kokoukset eri maiden kanssa. Tämänkaltaisella yhteistyöllä parannetaan yhteistoimintakykyä ja kehitetään osaamista. Kahdenväliset ja monikansalliset harjoitukset tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tarkastella ja vertailla toimintatapoja sekä saada että jakaa uusia näkemyksiä muiden maiden asevoimien kanssa. Asevelvolliset pärjäävät tässä vertailussa erinomaisesti. Asevelvollisuudesta kannattaa pitää kiinni.
Hyvät kuulijat, Jalkaväki suurimpana aselajina muodostaa myös tulevaisuudessa maavoimien rungon. Jalkaväkijoukoilla on aiempaa suurempi rooli valmiuden ylläpidossa ja aluevalvonnassa sekä ennalta ehkäisevän pidäkekyvyn luonnissa. Taistelussa jalkaväen tehtävänä on yhteistoiminnassa edelleen muiden aselajien kanssa torjua ja lyödä vihollinen. Toiminnan nopeus on kaikessa menestyksen saavuttamisen edellytys. Suomalainen jalkaväki on aina ammentanut voimansa kunniakkaista perinteistään. Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Jalkaväen Säätiö toimii merkittävänä tekijänä Jalkaväen henkilöstön toiminnan tukemisessa sekä ennen kaikkea jalkaväen, pääaselajimme, perinteiden ylläpitäjänä ja vaalijana. Vuosien 2016 2017 aikana on jalkaväkisäätiön tukemana saatettu loppuun Jalkaväen perinteiden päivitys ja toimintamuotojen kartoitus. Jalkaväkisäätiö on myös mahdollistanut jalkaväkimuseon toiminnan ja perinteiden siirron tuleville sukupolville. Jalkaväkikoulun ja Panssarikoulun toiminta osana Maasotakoulua on vakiintunut ja koulujen perinteet on huomioitu. Jalkaväkikoulu on saanut oman perinnelippunsa vuoden 2017 aikana. Haluankin Maavoimien puolesta kiittää tässä yhteydessä Jalkaväen Säätiötä, sen piirissä työtä tekeviä, Säätiön toimintaa tukevia tahoja sekä Jalkaväkimuseon henkilökuntaa merkittävästä panoksesta jalkaväen hyväksi. Välitän samalla maavoimien johdon kiitokset jalkaväen parissa työskentelevälle henkilöstölle. Olette tehneet hienoa työtä Suomen itsenäisyyden takeena olevan puolustuskyvyn ylläpitämiseksi ja rakentamiseksi. Lainaan lopuksi Puolustusvoimain komentajan tervehdystä uusimpaan Jalkaväen vuosikirjaan 2017-18. Kehittämisen painopiste on nyt Maavoimissa. Huolehtikaamme kaikki yhdessä, että hyödynnämme tämän tilaisuuden täysimääräisesti. Jalkaväen osuus on tässä työssä merkittävä hankkeiden kohdistuessa uusien sodan ajan joukkojen kehittämiseen ja varustamiseen sekä muun muassa maavoimien liikkuvuuden ja iskukyvyn parantamiseen. Maavoimien valmiuden perusta nopeisiin tilanteisiin vastaamiseksi luodaan pääosin jalkaväkiyksiköistä muodostetuilla valmiusosastoilla ja -yksiköillä. Päätän juhlapuheeni toteamukseen: Liehukoon jalkaväen vihreä lippu kärjessä myös tulevaisuudessa.