VAMPO ja YK:n vammaisten oikeuksia koskeva sopimus. Eveliina Pöyhönen

Samankaltaiset tiedostot
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI

YK:n vammaissopimus ja hankintalaki

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. marraskuuta 2012 (15.11) (OR. en) 16273/12 TRANS 397 SAATE

Ajankohtaiskatsaus Imatran vammaisneuvostolle. Leena Luukka

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Selkokieli saavutettavuuden edistäjänä. Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät Klaara-työpaja

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin Invalidiliitto

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Kuinka tunnistaa syrjintä?

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

1. Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä asukkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Kiviniitty, puh

Asiakkaan asema ja oikeudet

Esteetön matkustajainformaatio Kimmo Turunen

Artikloista arkitodellisuuteen

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Katsaus itsemääräämisoikeuteen ja YK:n sopimukseen opetuksen näkökulmasta

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

U 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Hengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos

Siltoja saavutettavuuteen

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta

Yhyres me päriätähän. - Kurikan vammaispoliittinen ohjelma

Vammaisohjelma Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Lainsäädännössä tapahtuu Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus

Neuvostoa pyydetään hyväksymään liitteenä oleva päätelmäehdotus istunnossaan 7. maaliskuuta /1/16 REV 1 sj/tih/kkr 1 DG B 3A

YK:n vammaissopimus (CRPD) ja sen valinnainen pöytäkirja

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere

Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén

HALLITUKSEN ESITYS LIIKENNEKAAREKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI (HE 161/2016 VP)

6941/08 VHK/phk DG G II

----~ eksote. Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan?

Vammaiskortin mahdollisuudet

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Syrjintäolettama, kohtuulliset mukautukset, postipalvelu, pakettiautomaatti

Katsaus yhdenvertaisuuslakiin soveltavan liikunnan näkökulmasta

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä

Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09)

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Vammaisen ja liikuntarajoitteisen matkustajan oikeudet merija sisävesiliikenteessä

Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM

Artikloista arkitodellisuuteen. - YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

Dnro 306/5/14. Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Esittelijä: Esittelijäneuvos Tapio Räty

Invalidiliitto ry Järjestöpäivät Kuntavaalit Sote-uudistus

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE v04-00)

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa

SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSIKSI

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Työ kuuluu kaikille!

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Espoon kaupunki Pöytäkirja 122. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Lapsiystävällinen toimintakulttuuri. Suunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi (projektisuunnitelma)

YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

YKSITYISYYDEN SUOJA LABORATORIOSSA JA SISÄÄNKÄYNNIN ESTEETTÖMYYS

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A

Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (22.06) (OR. en) 11843/11 SOC 585 COHOM 174 MI 317

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

Saavutettavuus esittävissä taiteissa

YYT-C2004 Kestävä liikennejärjestelmä Sosiaalinen kestävyys ja esteettömyys

VAMNEU ) Valtakunnanllisen vammaisneuvoston tiedote 1/2015

Transkriptio:

VAMPO ja YK:n vammaisten oikeuksia koskeva sopimus Eveliina Pöyhönen

Suomen vammaispoliittinen ohjelma Suomen vammaispoliittinen ohjelma (VAMPO) "Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle 2010 2015 julkistettiin elokuussa 2010. Lähtökohtana perus- ja ihmisoikeudet ja yhteiskunnan kehittäminen valtavirtaistamisen periaatteen mukaisesti (YK:n vammaisten oikeuksia koskeva sopimus ja Valtioneuvoston selonteko Suomen vammaispolitiikasta 2006). Tavoitteena turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen yhteiskunnallinen asema ja linjata seuraavien vuosien vammaispolitiikan keskeiset toimenpiteet. 2 2.7.2015

VAMPOn kärjet / erityisteemat 1. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioinnin edellyttämien säädösmuutosten valmistelu ja voimaansaattaminen 2. Vammaisten henkilöiden sosioekonomisen aseman parantaminen ja köyhyyden torjunta (2012) 3. Erityispalvelujen ja tukitoimien saatavuuden ja laadun varmistaminen maan eri puolilla (2013) 4. Yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen vahvistaminen ja lisääminen (2014) 5. Vammaistutkimuksen vahvistaminen, tietopohjan lisääminen sekä laadukkaiden ja monipuolisten menetelmien kehittäminen vammaispolitiikan toteuttamisen ja seurannan tueksi (2015) 3 2.7.2015

VAMPO-toimenpiteiden lukumäärät sisältöalueittain 4 2.7.2015

Liikennepalveluiden tavoitteet VAMPO:ssa Yhdenvertaiset ja turvalliset liikennepalvelut Vammaiset henkilöt suoriutuvat muiden tavoin turvallisesti päivittäisistä liikkumistarpeistaan Vammaisten henkilöiden on yhä useammin mahdollista valita liikkumismuodoksi eri kulkumuotoja, myös joukkoliikenne liikennevälineiden ja niiden ympäristöjen esteettömyyden tehostaminen liikennevälineissä tai niiden vaihdossa tarpeellisen avun organisointi ja vakiinnuttaminen koko liikenneketju toimivaksi samanaikaisesti saatavana olevaa ääni-, teksti- ja kuvamuotoista tiedotusta eri liikennemuotojen yhteensopivuuden edistämistä yhtenäisiä reitistöjä, selkeitä väyliä ja riittävästi tilaa liikkua 5 2.7.2015

Toimenpiteet VAMPO:ssa Toimenpide 49: Edistetään joukkoliikennevälineiden teknistä esteettömyyttä panemalla täytäntöön yhteisölainsäädännössä määritellyt tekniset määräykset sekä huomioidaan kansallisista tarpeista lähtevät kehittämis- ja valvontatoimenpiteet rautatie- ja linja-autoliikenteessä. Vastuuministeriö: LVM/Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Toimenpide 50: Kehitetään kaikkien liikennevälineiden esteettömyyden ja saavutettavuuden varmistamiseksi joukkoliikenneinformaation esteettömyyttä ja monimuotoisuutta siten kuin yhteisölainsäädäntö edellyttää (muun muassa kuulutukset, näyttötaulut, reittiopasteet) sekä huomioidaan kansallisista tarpeista lähtevät kehitys- ja valvontatarpeet. Vastuuministeriö: LVM/hallinnonala 6 2.7.2015

Toimenpiteet VAMPO:ssa Toimenpide 51: Varmistetaan lentoliikennettä koskevien oikeuksien ja avunsaannin toimivuus kansallisesti; vammaisten lentomatkustajien oikeuksia koskevan asetuksen toimeenpano ja koordinaatio. Avunsaannin toteutumista käytännössä seurataan myös kansallisesti. Vastuuministeriö: LVM (Trafi, Kuluttajavirasto) Toimenpide 52: Varmistetaan linjaautoliikennepalveluita koskevien oikeuksien ja avunsaannin toimivuus kansallisesti. Matkustajien oikeuksia linja-autoliikenteessä koskevan asetuksen toteutumista seurataan myös kansallisesti. Vastuuministeriö: LVM ja OM 7 2.7.2015

Toimenpiteet VAMPO:ssa Toimenpide 53: Varmistetaan, että vammaiset ja liikuntarajoitteiset henkilöt voivat käyttää rautateiden matkustajaliikennepalveluja EY:n rautatievastuuasetuksen mukaisesti. Asetuksen toteutumista seurataan myös kansallisesti, ja tavoitteena on asetuksen mukaisten oikeuksien toteutumisen lisäksi, että ennen sen voimaantuloa noudatettuja parempia käytänteitä ei heikennetä. Vastuuministeriö: OM Toimenpide 54: Varmistetaan vesiliikennepalveluita koskevien oikeuksien ja avunsaannin toimivuus kansallisesti; asetuksen toimeenpano ja koordinaatio (komission ehdotus EU:n parlamentin ja neuvoston asetukseksi matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä). Asetuksen toteutumista seurataan myös kansallisesti. Vastuuministeriö: LVM 8 2.7.2015

Toimenpiteet VAMPO:ssa Toimenpide 55: Kehitetään edelleen taksipalveluiden saavutettavuutta ja turvallisuutta niin, että ne soveltuvat myös vammaisille henkilöille: (a) ohjataan lupaviranomaisia taksiliikennelain tavoitteiden saavuttamisessa (b) pannaan täytäntöön uusi taksinkuljettajakoulutusta koskeva laki (c) seurataan uuden taksikaluston esteettömyyttä koskevan asetuksen turvallisuusvaikutuksia pyörätuolissa matkustavalle henkilölle. Vastuuministeriö: LVM (koulutuksen osalta lain täytäntöönpano Trafilla)

VAMPO-toimenpiteiden toteutumisen seuranta Sosiaali- ja terveysministeriö toimii seurannan vastuuministeriönä seurantatiedon keräämisestä vastaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtakunnallinen vammaisneuvosto koordinoi poikkihallinnollisesti seurantaa THL:n kysely ministeriöille vuoden 2014 tilanteesta vastaukset maaliskuun 2015 loppuun mennessä THL: VAMPO:n liikennepalveluita koskevat em. toimenpiteet ovat kaikki toteutuneet tai käynnistyneet jollain tasolla 10 2.7.2015

YK:n vammaisten oikeuksia koskeva sopimus YK:n yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan täysistunnossaan 13.12.2006 tuli kansainvälisesti voimaan 3.5.2008 Suomi allekirjoitti yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan 30.3.2007 Eduskunta hyväksyi yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan täysistunnossaan 3.3.2015, ja tasavallan presidentti päätti ratifioimisesta 10.4.2015. Eduskunta edellytti, että ennen kuin Suomi voi saattaa loppuun ratifioinnin, tulee ratifioinnin edellytysten täyttyä kansallisessa lainsäädännössä vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeudesta on asianmukaisesti lailla säädettävä EU ratifioi sopimuksen 23.12.2010 11 2.7.2015

Vammainen henkilö sopimuksessa Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. 12 2.7.2015

Yleissopimuksen keskeinen sisältö Vammaisyleissopimus täydentää jo voimassaolevia YK:n ihmisoikeussopimuksia - ei luo uusia oikeuksia Sopimuksella vahvistetaan kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kuuluminen myös vammaisille henkilöille Oikeuksien edistämisessä keskeistä on laaja-alainen vammaisuuden perusteella tapahtuvan syrjinnän kielto sekä yhdenvertaisen kohtelun periaate syrjinnän kieltoa täydentävät monipuoliset toimet syrjinnän poistamiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Sopimus on myös tärkeä muutoksen väline: sen kautta asenteet ja lähestymistavat vammaisia henkilöitä kohtaan muuttuvat 13 2.7.2015

Yleissopimuksen yleiset periaatteet Henkilöiden synnynnäisen arvon, yksilöllisen itsemääräämisoikeuden, mukaan lukien vapaus tehdä omat valintansa, ja riippumattomuuden kunnioittaminen Syrjimättömyys Täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan Erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisten henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten moninaisuutta ja ihmiskuntaa Mahdollisuuksien yhdenvertaisuus Esteettömyys ja saavutettavuus Miesten ja naisten välinen tasa-arvo Vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja sen kunnioittaminen, että heillä on oikeus säilyttää identiteettinsä 14 2.7.2015

Sopimusosapuolten yleisiä velvollisuuksia Toteutetaan kaikki asianmukaiset lainsäädännölliset, hallinnolliset ja muut toimet yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien täytäntöönpanemiseksi Vammaisia henkilöitä syrjivät säädökset, määräykset, tavat ja käytännöt on muutettava tai poistettava Toteutetaan ja edistetään kaikille sopivaksi suunniteltujen tavaroiden, palvelujen, välineiden ja tilojen tutkimusta ja kehittämistä Edistetään vammaisille henkilöille soveltuvan uuden teknologian (mm. liikkumisen apuvälineet, laitteet ja apuvälineteknologia) tutkimusta ja kehittämistä ja edistetään niiden saatavuutta ja käyttöä kohtuuhintaisuus tiedon jakaminen vammaisille henkilöille Edistetään ammattihenkilöstön koulutusta palvelujen ja avun antamiseksi vammaisille henkilöille 15 2.7.2015

Vammaiset henkilöt mukaan päätöksentekoon Vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa on neuvoteltava tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistettava heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta 16 2.7.2015

5. Artikla: Tasa-arvo ja syrjimättömyys Kielletään kaikki syrjintä vammaisuuden perusteella ja taataan vammaisille henkilöille yhdenvertainen ja tehokas oikeussuoja syrjintää Yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän poistamiseksi toteutetaan kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen kohtuullisten mukautusten tekemisen Erityistoimia, jotka ovat tarpeen vammaisten henkilöiden tosiasiallisen yhdenvertaisuuden jouduttamiseksi tai saavuttamiseksi, ei katsota syrjinnäksi 17 2.7.2015

9. artikla: Esteettömyys ja saavutettavuus Vammaisille henkilöille on varmistettava muiden kanssa yhdenvertainen pääsy fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupunki- että maaseutualueilla saavutettavuuden esteiden tunnistamin ja poistaminen Sovelletaan muun muassa teihin ja kuljetukseen, tiedottamiseen, viestintään ja muihin palveluihin 18 2.7.2015

Toteutettavia toimia Varmistetaan, että yksityiset tahot, jotka tarjoavat yleisölle avoimia tai tarjottavia tiloja ja palveluja, ottavat huomioon kaikki esteettömyyden ja saavutettavuuden osatekijät vammaisten henkilöiden kannalta Annetaan sidosryhmille koulutusta vammaisten henkilöiden kohtaamista esteettömyys- ja saavutettavuuskysymyksistä Tuotetaan yleisölle avoimien rakennusten ja muiden tilojen opastetekstit pistekirjoituksella sekä helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa Järjestetään avustajia ja muuta apua, mukaan lukien oppaat, lukijat ja koulutetut viittomakielen tulkit, helpottamaan yleisölle avoimien rakennusten ja muiden tilojen esteettömyyttä Edistetään muita asianmukaisia vammaisten henkilöiden avustamisen ja tukemisen muotoja tarkoituksena varmistaa heille tiedon saavutettavuus Edistetään uusien tieto- ja viestintäteknologioiden ja - järjestelmien, myös Internetin, saavutettavuutta vammaisille henkilöille 19

20. artikla: Liikkumisen ja kansalaisuuden vapaus Vammaisille henkilöille on varmistettava mahdollisimman itsenäinen henkilökohtainen liikkuminen A. helpotetaan vammaisten henkilöiden henkilökohtaista liikkumista sillä tavalla ja silloin kun he haluavat sekä kohtuulliseen hintaan B. helpotetaan hyvälaatuisten liikkumisen apuvälineiden, laitteiden, apuvälineteknologian sekä erilaisten avustajien ja välittäjien saatavuutta vammaisille henkilöille, muun muassa tarjoamalla niitä kohtuulliseen hintaan C. annetaan vammaisille henkilöille ja heidän parissaan työskentelevälle asiantuntijahenkilöstölle liikkumistaitoihin liittyvää koulutusta D. kannustetaan liikkumisen apuvälineitä, laitteita ja apuvälineteknologiaa tuottavia tahoja ottamaan huomioon kaikki vammaisten henkilöiden liikkumisen näkökohdat 20 2.7.2015

Raportointi Suomi antaa YK:n vammaisten oikeuksien komitealle raportin niistä toimista, joihin se on ryhtynyt täyttääkseen yleissopimuksen mukaiset velvoitteensa kahden vuoden kuluessa yleissopimuksen voimaantulosta tämän jälkeen seuraavat raportit vähintään neljän vuoden välein ja komitean pyynnöstä Komitea käsittelee raportin ja esittää niistä ehdotukset ja yleiset suositukset Raportti laajasti yleisön saataville 21 2.7.2015

KIITOS eveliina.poyhonen@stm.fi