Metsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa Lauri Karvonen 13.3.2012
Toiminnan ohjeistuksen runkona Ympäristö- ja laatujärjestelmä (YLJ) Metsähallituksen YLJ perustuu ISO 14001- ja ISO 9001- standardeihin määrittävät järjestelmän rakenteen ja vaatimukset varmistetaan ympäristövaikutusten hyvä hallinta kaikessa toiminnassa varmistetaan asiakkaalle toimitettavan tuotteen ja siihen liittyvän palvelun laatu standardissa oma vaatimus seurannalle ja niihin liittyvien tallenteiden hallinnalle YLJ ja sen sisältö on kuvattu käsikirjassa asetettu toiminnalle laadulliset ja määrälliset vaatimukset auditointien lisäksi käsikirjassa kuvattu myös muut tarpeelliset seurantamenetelmät Ympäristöjärjestelmä on sertifioitu 1998 ISO-standardin sertifikaatti Laatujärjestelmää ei ole ulkoisen osapuolen puolesta sertifioitu YLJ varmistaa toiminnan laadun ja sen seurannan systemaattisuuden
Merkittävät ympäristövaikutukset ja niiden tunnistaminen Jos toiminnoilla saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia, niin tulee olla tarkkailuja mittausmenetelmät, joilla seurataan säännöllisesti näitä toimintoja. Esim. tiedostot tarkkailu ja mittaukset hallintaohjelmat tavoitteet päämäärät toimintojen ohjaus merkittävät ympäristönäkökohdat Merkittävä ympäristönäkökohta Luonnon monimuotoisuus Puuntuotannon kestävyys Toiminto/toiminnot (sisältää toimenpidesuunnittelun), joihin näkökohta liittyy Koneellinen uudistushakkuu, tienrakennus, paikkatietojen hallinta, luonnonvarasuunnittelu, kunnostusojitus, hakkuutähteiden korjuu Luonnonvarasuunnittelu, paikkatietojen hallinta, istutus, kylvö, luontainen uudistaminen, koneellinen harvennushakkuu, puutavaran varastointi
Merkittävien ympäristönäkökohtien hallinta esim. koneellinen uudistushakkuu toiminnan ohjaus: Etenkin metsänhoito-ohje, ympäristöopas (sis. lainsäädännön vaatimukset), mutta myös ko. toimenpiteen toteutusohjeet seurantamenetelmä: 1) korjuun ympäristöseuranta (sis. metsälakikohteet) 2) korjuun laatuseuranta (sis. mm. jäävä puusto, ajouraväli, -leveys) 3) auditoinnit 4) metsäkeskusten tarkastukset 5). (esim. erillisinventoinnit) tiedostot: 1) seurantatulokset, laatumittausraportit 2) auditointiraportit 3)
Ympäristöjärjestelmän rakenne ISO 14001 - toiminnan seuranta Sisäinen ja ulkoinen auditointi Seurantainventoinnit Työaikainen tarkkailu ja mittaukset Sidosryhmien palautteet Asiakaspalautteet Ympäristötiedostot Korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet Seurannat voidaan jakaa karkeasti tavoitteen mukaan ovatko ohjeet ajantasaiset ja riittävät? (toiminnan taso) noudatetaanko annettuja ohjeita? (työjäljen, työn laadun taso)
Ympäristö- ja laatukäsikirja / seurantamenetelmät 6
Korjuun ympäristöseuranta, uudistushakkuut Esim. seurantatuloksista - Luontokohteista voidaan erotella metsälakikohteet - Tuloksia hyödynnetään myös metsäsertifioinnissa
Korjuun laatuseuranta Laatuseurannan tavoitteena on puutavaran, korjuujäljen ja ympäristön laadun varmistaminen ja parantaminen. Laatuseuranta on nähtävä osana koulutusta ja työnopastusta. Työn laatu määritetään aina vertaamalla valmistetun puutavaran mittoja, laatua ja lajittelua sekä hakkuun ja metsäkuljetuksen (korjuuketju) työjälkeä työn suorittajalle annettuihin ohjeisiin. Tarkastuksen tekee korjuuesimies ja siihen osallistuu myös työn suorittaja. Tarkastuksia tehdään keskimäärin 4 kertaa vuodessa hakkuukonetta tai korjuuketjua kohti. Lisäksi tarkastuksia kohdistetaan uusiin työn tekijöihin sekä epätasaista laatua tekeviin. Tarkastuksen tuloksen laskee mittasaksilla oleva ohjelma välittömästi tarkastuksen päätyttyä ja tulokset taltioidaan myöhempää käyttöä varten. Tarkastuksen tulokset pisteytetään ( max. 100). Konekuskille/työntekijälle annetaan aina palaute tehdystä tarkastuksesta. Menetelmää ollaan juuri päivittämässä ja päivitetty ohje otettaneen käyttöön kesällä 2012. 8
Korjuun laatuseuranta - hakkuujäljen laatu Mittausmenetelmänä pyritään käyttämään ns. Tapion mallia niin pitkälle kuin mahdollista Mitattavat asiat harvennushakkuissa Jäävän puuston määrä ja vaurioiden osuus (ensi- ja muu harvennushakkuu) ajouraväli (ensiharvennus) urapainaumat (ensi- ja muu harvennus) ajourien leveys (ensiharvennus) 9
Korjuun laatuseuranta - raportointi Laatumittaustiedot talletetaan Sampo-järjestelmään, josta saadaan yhteenvetoraportteja 10
Uudistamistuloksen seuranta Tarkastuskehotus kirjataan kuviotietoihin Sutigis-järjestelmään uudistamisen jälkeisen toimenpide- ja puustopäivityksen yhteydessä. Kuviotiedoista voidaan tulostaa myös raportteja taimikon tarkastusta ja uudistamisen onnistumisen seurantaa varten (toimenpiteen toteutusvuoden perusteella). Taimikontarkastukset toteutetaan viljelyaloilla 2-5 vuoden kuluttua viljelystä. Luontaisesti uudistettaessa 1. tarkastus tehdään E-Suomessa 2 v., P-Pohjanmaalla ja Kainuussa 5 v. sekä Lapissa viimeistään 7 vuoden kuluttua maan käsittelystä. 2. tarkastus tarvittaessa 10-12 v uudistamisesta/ taimikonhoidon jälkeen päivitetään puustotiedot Taimikon tarkastuksen tulokset toimenpide-ehdotuksineen ja mahdollinen uusintatarkastuskehoitus kirjataan paikkatietoihin (kuviotietojen päivitys). Tehty tarkastus kirjataan historiatietoihin. Tarkastuksen päätavoitteena on varmistaa, että uudistamistoimenpiteet johtavat hyvään tulokseen ja tarvittavat hoitotoimenpiteet tulevat oikeaan aikaan tehdyiksi. 11
Uudistamistuloksen seuranta Tarkastusmenetelmä Systemaattisesti suoritettuna taimikon tarkastukset vaativat suuren työmäärän varsinkin silloin, kun niihin liitetään koealamittauksia. Taimikon tarkastuksen laajuutta harkittaessa on otettava huomioon metsänuudistamisen onnistuminen yleensä ko. vuonna. Tarkastuksessa arvioidaan taimikon tila ja hoitotöiden tarve pääsääntöisesti silmävaraiseen arvioon perustuen. Luotettavan kuvan saaminen koko alueesta edellyttää kuitenkin yleensä uudistusalan läpikäyntiä laiteet mukaan lukien. Epäselvissä kohteissa taimikon tila selvitetään koealamittauksin. Viimeisessä tarkastuksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että kerättävillä tiedoilla päivitetään kuvion puustotiedot Lisäksi uudistamisen onnistumisesta voidaan tehdä erillisselvityksiä. 12
Puustotieto ja sen päivitysajankohta Istutusala Toimenpiteet eriteltynä toteutusvuosittain 13
Huomattavaa nykyisellään em. seurantojen järjestäminen ovat vapaaehtoista oman toiminnan laadun arviointia seurantojen otantamäärät voivat olla pienet ja kaikissa tapauksissa ne eivät ole satunnaisesti valittuja tuloksen toteaminen ei aina perustu (systemaattiseen) mittaukseen, voi olla silmävaraista varsinaista mittausta ei voida kontrolloida jälkikäteen jos mitataan, voi olla, että mittauslomakkeita (-aineistoja) ei talleteta, vaan ainoastaan lasketut yhteenveto- tai keskiarvotunnukset mittaajana ei ole aina ulkopuolinen, vaan se voi olla myös joissakin tapauksissa toimenpiteen vastuuhenkilö tai työn suorittaja (oman työn kontrollointi) 14