Eläinlääkäripäivystys Pohjois-Karjalassa Kehittämissuunnitelma / Eläinlääkintähuolto 2.1.2017
Sivu 1/16 Sisällys 1. TAUSTA... 2 2. TYÖRYHMÄ... 2 3. LÄHTÖTILANNE (KEVÄT 2015)... 3 4. TYÖRYHMÄN TUNNISTAMAT KEHITTÄMISKOHTEET LÄHTÖTILANTEESSA... 6 Kehittämiskohteet... 6 Kehittämisessä huomioitava myös:... 6 Nykyisen järjestelmän vahvuudet:... 7 5. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 7 Maatalouden rakennemuutos... 7 Muutokset yksityisten eläinlääkäripalvelujen tarjonnassa... 8 Muutokset hallinnossa ja lainsäädännössä... 8 Muutokset lemmikkieläinten hoidon vaatimuksissa... 8 6. TAVOITETILA... 8 7. KEHITTÄMISSUUNNITELMA... 9 Kehittämissuunnitelma 2016-2018... 10 Valmistautuminen eläinlääkäripäivystyksen kehittämiseen pidemmällä tähtäimellä maakuntahallinnossa... 15 8. Loppusanat... 16
Sivu 2/16 1. TAUSTA Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) mukaan kunnan tulee järjestää kiireellistä eläinlääkäriapua alueellaan olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokauden aikoina. Kunnan on järjestettävä päivystyspalvelu virka-ajan ulkopuolella tarvittavaa kiireellistä eläinlääkärinapua varten yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa yhtä tai useampaa seutu- tai maakuntaa vastaavalla päivystysalueella. Eläinlääkintähuoltolain mukaan päivystyksessä pieneläimiä ja suureläimiä tulee hoitaa pääasiassa eri henkilökunta. Tästä vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa päivystysalueella, jonka eläintiheys on pieni tai jossa pieneläinten osuus kaikista päivystysalueella pidettävistä kotieläimistä on vähäinen tai se on muusta erityisestä syystä perusteltua. Lain mukaan päivystysaluetta varten on järjestettävä keskitetty palvelu yhteydenottoja varten. Kunnallisen eläinlääkintähuollon koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueella järjesti yhteistoimintasopimuksen perusteella Joensuun kaupunki / 31.12.2016 saakka. Tästä syystä eläinlääkäripäivystystä ja sen kehittämistä eläinlääkintähuoltolain mukaisesti on tarkasteltu maakunnallisena kokonaisuutena jo ennen Siun sotea. Tätä tarkoitusta varten laadittiin tämä selvitys ja kehittämissuunnitelma, joka on laadittu vuosina 2015-2016 yksikön toimiessa Joensuun kaupungin organisaatiossa. Osa suunnitelman toimenpiteistä on toteutettu Joensuun kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaoston päätöksellä jo vuonna 2016 (keskitetty yhteydenottopalvelu). siirtyi sellaisenaan Siun soteen 1.1.2017 lähtien. Tämän vuoksi kehittämissuunnitelma on tarpeen käsitellä Siun soten ympäristöterveydenhuollon jaostossa. Muutoksella ei ole suoraa vaikutusta eläinlääkäripäivystyksen järjestämiseen, koska palvelu tuotetaan maakunnallisena jo nykyisellään. Suunnitteilla olevassa maakuntauudistuksessa alueeseen tulee mukaan uutena Heinävesi 1.1.2019. Maakuntauudistuksen yhteydessä myös lainsäädäntöön tulee muutoksia. 2. TYÖRYHMÄ Selvityksen ja kehittämissuunnitelman tekemiseksi muodostettiin päivystystyöryhmä. Työryhmän puheenjohtajana ja sihteerinä toimi ympäristöterveydenhuollon johtaja Elina Felin. Työryhmän jäsenet olivat kaupungineläinlääkärit Pia Hjerppe, Jonna Kuronen, Anna Malinen, Marja-Leena Ratilainen ja Heikki Silvennoinen. Työryhmää täydentämään kutsuttiin Minna Tirkkonen lokakuussa 2015. Työryhmä kokoontui toukokuussa 2015, lokakuussa 2015 ja kahdesti marraskuussa 2016. Koko eläinlääkintähuollon henkilökunnalle työryhmä esitteli tekemäänsä työtä lokakuussa 2015 ja myös lopulliseen raporttiin pyydettiin henkilökunnalta kommentteja.
Sivu 3/16 3. LÄHTÖTILANNE (KEVÄT 2015) Eläinlääkäripäivystys Pohjois-Karjalan maakunnassa hoidetaan kokonaan Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden omana toimintana. Jokaisen praktisoivan kaupungineläinlääkärin virkaan kuuluu päivystysvelvollisuus. Päivystykseen osallistuu maakunnassa 19 eläinlääkäriä (17,5 htv). Pohjois- Karjalan Ympäristöterveyden palveluksessa ei ole eläinlääkäreitä avustavaa henkilökuntaa. Osa eläinlääkäreistä on itse palkannut avustajan/avustajia. Klinikkamaksu ei ole käytössä. Maakunta on jaettu neljään eläinlääkäripäivystyspiiriin ja jokaisessa päivystyspiirissä päivystää virkaajan ulkopuolella yksi eläinlääkäri: Päivystyspiiri Alueen kunnat Päivystysringissä eläinlääkäreitä, kpl Päivystysringissä eläinlääkäreitä, htv Joensuun seutu Ilomantsi, Kontiolahti, 5 5 Itäinen Joensuu Joensuun seutu Outokumpu, Polvijärvi, 5 4,5 Läntinen Liperi Keski-Karjala Tohmajärvi, Rääkkylä, 5 4,5 Kitee Pielisen Karjala Lieksa, Nurmes, Valtimo, Juuka 4 3,5 Kaupungineläinlääkärin päivystysvuoro on arki-öisin 16 h (kl 16-08) ja viikonlopun päivystysvuoro on 64 h (pe kl 16-ma kl 8). Tämän lisäksi kaupungineläinlääkäri tekee normaalin päivätyön virka-aikaan päivystysvuoron molemmin puolin. Viikonlopun päivystyksestä kertyy kaksi päivystysvapaata myöhemmin pidettäväksi. Arki-öistä ei kerry päivystysvapaita. Arkipyhästä kertyy yksi päivystysvapaa. Jokaisen alueen päivystäjät hoitavat sekä pieneläimiä että suureläimiä. On sovittu, että Joensuun Itäisen päivystyspiirin päivystäjälle voivat muiden päivystyspiirien eläinlääkärit lähettää vaativampaa hoitoa tarvitsevat pieneläimet tarvittaessa.
Sivu 4/16 Päivystyspiirien välillä on selkeitä eroja työmäärässä sekä töiden jakautumisessa suur- ja pienläimiin: Alueen kunnat Asukasluku 1 Lypsylehmien ja hevosten yhteismäärä 2 Eläinlääkintähuollon vertailuluku, pyöristetty 3 Joensuun Itäinen Joensuun Läntinen Keski-Karjala Pielisen Karjala seutu seutu Ilomantsi, Kontiolahti, Joensuu Outokumpu, Polvijärvi, Liperi Tohmajärvi, Rääkkylä, Kitee Lieksa, Nurmes, Valtimo, Juuka 94 507 3 579 26300 24 322 4 978 9800 18 540 5 214 8500 28 076 6 469 11900 Yhteensä 165 445 20 240 Luvut ovat 2014 lukuja. 1 Asukasluku kuvaa pieneläinten lukumäärää. Lemmikkien määrän arvioina pidetään yleisesti 1/8 asukasta. 2 Lypsylehmien ja hevosten yhteismäärä kuvaa sairasmatkojen määrää päivystyksessä. 3 Eläinlääkintähuolloin vertailuluku on kehitetty tätä selvitystä varten ja vastaa kustannusten jakomallia. Vertailuluvussa asukasluvun painoarvo on 25 % ja lehmien ja hevosten yhteismäärän painoarvo on 75 %. Luku huomioi sen, että eläinlääkärillä kuluu sairasmatkaan pidempi aika kuin pieneläimen käyntiin vastaanotolla. Luvun on tarkoitus vertailla suuntaa antavasti työmäärää eri päivystyspiireissä. Joensuun seudun Itäisellä alueella on selkeästi suurin asukasluku ja myös runsaasti hevosia, mikä tekee tästä päivystyspiiristä työmäärältään suurimman. Muut päivystyspiirit ovat keskenään melko tasavertaisia työmäärän suhteen. Päivystyspiirien väliset erot näkyvät selkeästi myös päivystysajan puhelutilastoissa: Joensuun seudun itäisellä alueella päivystäville eläinlääkäreille kertyy palvelunumeron kautta noin kolminkertainen määrä puheluminuutteja verrattuna muihin alueisiin. Muilla alueilla puheluminuuttien määrät ovat keskenään samaa luokkaa. Käyntimäärien tilastoinnissa päivystysaikaan on nähtävillä vastaava tilanne: Päivystysaikaisia pieneläinvastaanottokäyntejä on Joensuun seudun Itäisessä päivystyspiirissä vuositasolla noin kolminkertainen määrä verrattuna muihin alueisiin. Muilla alueilla pieneläinkäyntimäärät ovat keskenään samaa luokkaa. Päivystysaikaisia sairasmatkoja on Joensuun Itäisellä alueella vähiten ja Pielisen Karjalassa eniten. Pielisen Karjalan eläinlääkäreille tulee arvion mukaan myös eniten päivystysaikaisia ajokilometrejä. Käyntimääriä ei tässä ole esitetty alueittain, koska käynnit on tilastoitu eläinlääkäreittäin ja osa eläinlääkäreistä on päivystänyt usealla alueella, mikä vääristää tilastoja.
Sivu 5/16 Vuonna 2016 on otettu käyttöön uusi raportointimalli (Provet Yhtymäraportti), mikä mahdollistaa erilaisia tilastoraportteja jatkossa. Päivystysaikaiset käyntimäärät yhteensä, 2015: Sairaskäynnit (lkm) 1422 Pieneläinvastaanottokäynnit (lkm) 1522 Ryhmän yhteinen näkemys yllä olevista eläinlääkärien raportoimista käyntimääristä on se, että nämä vuosi yhteensä luvut ovat liian alhaiset. Raportointiin on otettu käyttöön uusi työkalu 2016 raportoinnin kehittämiseksi. Eläinlääkintähuoltolain vaatimuksen mukaista keskitettyä yhteydenottopalvelua ei ollut käytössä tätä työtä aloitettaessa. Kaupungineläinlääkärit lukivat päivittäin puhelinvastaajaan päivystävän eläinlääkärin puhelinnumeron. Asiakkaat saivat päivystävän eläinlääkärin numeron tietoonsa soittamalla oman kaupungineläinlääkärin vastaajaan. Palvelunumero otettiin käyttöön maaliskuussa 2016. Eläinlääkäripäivystyksen järjestämisen kustannukset ovat noin 280 000 vuodessa koko maakunnassa. Kustannus kattaa päivystyskorvaukset sivukuluineen. Summalla pyöritetään eläinlääkäripäivystys koko maakunnassa virka-ajan ulkopuolella ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Tilat, työvälineet ja henkilöstö ovat samat kuin virka-aikaan, joten niistä ei tule muuta erillistä kulua päivystykseen. Päiväsaikaisen palvelutarpeen vuoksi virkojen määrää ei voitaisi nykytilanteessa vähentää, vaikka päivystystä ei hoidettaisi omana työnä. Eläinlääkäripäivystys on toiminut pääsääntöisesti hyvin. Viranhaltijat ovat osaavia, motivoituneita ja työhön sitoutuneita. Asiakaspalautetta johdolle asti tulee vähän. Yksittäisiä asiakaspalautteita, sekä positiivisia että negatiivisia, on tullut eläinlääkäripäivystykseen liittyen eläinlääkärin tavoitettavuuteen ja annettuun hoitoon. Kuva Päivystyspiirit kartalla Heinävesi ei kuulu tällä hetkellä alueeseen, mutta maakuntauudistuksessa liittyy Pohjois-Karjalaan 2019.
Sivu 6/16 4. TYÖRYHMÄN TUNNISTAMAT KEHITTÄMISKOHTEET LÄHTÖTILANTEESSA Kehittämiskohteet - eläinlääkintähuoltolain mukainen keskitetty yhteydenottopalvelu asiakkaille tulee järjestää - pieneläin- ja suureläinpäivystyksen eriyttämisessä kehitettävää (remissi tai eriyttäminen) - työn kuormittavuus on suuri o päivystystiheys on suuri, vain Itäisessä päivystyspiirissä on suosituksen mukainen 5 htv o kiireettömät puhelut yöaikaan kuormittavat o työmäärän vaihtelu suurta päivystyksessä o kyseessä on varallaolopäivystys, joten päivystysvuorot ovat pitkiä, mikä kuormittaa silloin kun töitä on paljon, jolloin nukkumiselle ei jää riittävästi aikaa Kehittämisessä huomioitava myös: - palvelun saavutettavuustavoitteet (Eläinlääkintähuollon valtakunnallinen ohjelma 2015-2019): o Kiireellisen eläinlääkäriavun resurssit on mitoitettava siten, että apua on kaikkina vuorokaudenaikoina saatavissa kolmen tunnin sisällä tilauksesta 90 % tapauksista. o Päivystysalueet on mitoitettava niin, että 90 % tapauksista päivystävän eläinlääkärin matka eläintenpitopaikkaan tai eläimen omistajan matka pieneläinvastaanotolle on alle 100 km. Remissioklinikalle matka voi olla pidempikin, mikäli välitöntä ensiapua on saatavilla kohtuullisella etäisyydellä - palvelun kustannukset o Kuntien antama talousraami toiminnalle on tiukka, joten kuntien kustannukset eivät saa kasvaa o Kustannus eläimen omistajalle ei saa olla kohtuuton o Tuotantoeläinten osalta kuntien subventio tulisi olla käytössä jatkossakin (tuottajien yhdenvertaisuus peruspalvelujen käyttäjinä, eläinsuojelulliset syyt) - palvelutaso, kiireellinen eläinlääkäriapu: o Eläimen eläinlääketieteellinen yleistutkimus tai kliininen tutkimus sekä ensiavunluonteiset hoitotoimenpiteet tilanteissa, jossa eläinlääkärinavulle on välitöntä tarvetta eläimen yllättävän ja äkillisen sairastumisen tai loukkaantumisen vuoksi. Yllättävään sairastumiseen rinnastuvat tilanteet, joissa eläimen tiedetty sairaus etenee äkillisesti vakavammaksi ja vaatii nopeaa eläinlääkärinapua. Esimerkiksi: haavan ompeleminen, shokin hoito, synnytysapu, vakavien tulehdusten hoito sekä kivunlievitys esimerkiksi murtumien ja muiden kivuliaiden tilojen yhteydessä sekä loukkaantuneen eläimen valmistelu jatkohoitoon kuljettamista varten. Eläimen lopettaminen eläinsuojelullisin perustein.
Sivu 7/16 Tavalliset, eläimen hengen pelastamiseksi välttämättömät leikkaukset, niiltä osin kun niitä pystytään suorittamaan peruseläinlääkärikoulutuksella tavallisissa vastaanottotiloissa tai eläinsuojissa ilman erityisvälineitä. Keisarinleikkaus täytyy pystyä suorittamaan koirille, kissoille ja märehtijöille. Pieneläinten luunmurtumissa suoritettava immobilisaatio o Ensiaputyyppinen toiminta, jossa pyritään hoitamaan eläimen henkeä ja hyvinvointia uhkaavat tapaukset ja varmistamaan, että potilaan tila ei kohtuuttomasti heikkene sen odottaessa virka-aikana annettavia palveluja o Kunnan järjestämisvastuulle ei kuulu sellaiset hoitotoimenpiteet, jotka ovat vaativampia kuin peruseläinlääkäripalveluihin kuuluvat hoitotoimenpiteet, mukaan lukien ne toimenpiteet, joiden asianmukainen hoitaminen edellyttäisi avustavaa henkilökuntaa tai erityisiä välineitä. Nykyisen järjestelmän vahvuudet: - palvelujen saatavuus- ja palvelutasotavoitteet täyttyvät - päivystäjät ovat virkaeläinlääkäreitä, joten kiireelliset virkatehtävät voidaan hoitaa myös virka-ajan ulkopuolella - kustannukset ovat kohtuulliset sekä kunnille että eläinten omistajille - nykyinen järjestelmä koetaan pääosin toimivaksi 5. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Maatalouden rakennemuutos Lypsykarjatilojen määrän laskun ennakoidaan jatkuvan tulevina vuosia. Tilojen määrän vähentyessä tilakoot kuitenkin kasvavat, joten eläinten lukumäärä ei laske vastaavassa suhteessa. Tuotetun maidon määrä on laskenut vain vähän, koska myös lehmien keskituotos on noussut. Eläinlääkärin työ on muuttunut yksittäisten tuotantoeläinten hoitamisesta karjojen terveyden- ja sairaudenhoitoon. Tuotantotilojen terveydenhuoltojärjestelmä (Naseva) laajentunee edelleen yhä useammille nautatiloille. Päivystysaikaan kuitenkin hoidetaan edelleen yksittäisiä eläimiä, joten päivystysaikaisten sairasmatkojen määrä on viime vuosina laskenut vain vähän. Laadukkaiden eläinlääkäripalvelujen saatavuus kohtuuhinnalla on tärkeää eläintuotantotiloille. Päivystysaikaisten sairaskäyntien määrä voi kuitenkin laskea merkittävästi tulevina vuosina johtuen mm. tilojen määrän laskusta, tilojen taloudellisesta tilanteesta ja tilallisten korkeasta ammattitaidosta.
Sivu 8/16 Muutokset yksityisten eläinlääkäripalvelujen tarjonnassa Yksityisten eläinlääkäripalvelujen tarjonta Suomessa on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Etelä- Suomessa on jo 24/7 päivystäviä yksityisiä eläinsairaaloita. Myös tuotantoeläinten sairauden ja terveydenhoitoon on tullut yksityistä palveluntarjontaa. Muutos ei ole vielä juuri näkynyt Pohjois- Karjalassa, mutta sen odotetaan näkyvän yksityisen palveluntarjonnan lisääntymisenä myös Pohjois- Karjalassa tulevina vuosina. Muutokset hallinnossa ja lainsäädännössä Eläinlääkintähuolto on mukana maakuntauudistuksessa ja asiaa koskeva lainsäädäntö on parhaillaan valmisteilla. Lakiesitysten mukaan eläinlääkäripalvelujen järjestäminen siirtyy maakunnan vastuulle 1.1.2019 alkaen. Meneillään on myös Valtioneuvoston kanslian tilaama valtakunnallinen Luonnonvarakeskuksen selvitys eläinlääkäripalveluiden saatavuudesta ja kustannuksista, jonka tuloksia on tarkoitus hyödyntää valtakunnan tasolla, kun mietitään eläinlääkäripalvelujen järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä tulevaisuudessa. Tämän hetken tietojen mukaan eläinlääkäripalveluja koskeva lainsäädäntö noudattelisi pitkälti nykyistä lainsäädäntöä sisällöltään, mutta myös muutoksia voi tulla (vrt. ministeriön selvitys pieneläinpäivystyksen siirtämisestä yksityisen sektorin vastuulle). Muutokset lemmikkieläinten hoidon vaatimuksissa Lemmikkieläimet ovat ihmisille hyvin tärkeitä ja myös niiden hoitoon ollaan valmiita panostamaan enemmän. Lemmikkieläinten omistajat odottavat korkeatasoisia palveluja. Osa lemmikkien omistajista on valmiita lähtemään kauaksikin esim. vaativien kirurgisten operaatioiden suorittamiseksi ja ovat myös valmiit panostamaan hoitoon suuria summia. Eläinten vakuuttaminen myös yleistyy. Toisaalta kohtuuhintaiset peruspalvelut tulee olla kaikkien saatavilla. 6. TAVOITETILA Eläinlääkäripäivystys Pohjois-Karjalassa on järjestetty lakisääteiset vaatimukset täyttäen, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Palvelua on saatavilla kohtuullisessa ajassa sekä tuotantoeläimille että lemmikkieläimille. Päivystys järjestetään niin, että yksittäisen eläinlääkärin työkuormitus ei muodostu kohtuuttomaksi
Sivu 9/16 7. KEHITTÄMISSUUNNITELMA Nykyinen järjestelmä koetaan pääosin toimivaksi. Toimintaympäristössä tapahtuu kuitenkin merkittäviä muutoksia lähivuosina ja myös eläinlääkäripalvelujen järjestämistä koskeva lainsäädäntö muuttuu 1.1.2019 maakuntauudistuksen yhteydessä. Tästä johtuen työryhmä päätyi tekemään kehittämissuunnitelman nykyisen järjestelmän kehittämiseksi vuosina 2016-2018. Suurimpia muutoksia ovat maksullisen päivystyksen palvelunumeron käyttöön ottaminen, ulkopuolisten päivystäjien käytön lisääminen ja vapautuvien virkojen mahdollinen muuttaminen päivystävän eläinlääkärin viroiksi. Muut toimenpiteet ovat pääasiassa olemassa olevien hyvien käytänteiden vahvistamista ja levittämistä. Lisäksi on kirjattu toimenpiteitä, jotka luovat pohjaa eläinlääkäripäivystyksen kehittämiseen pidemmällä tähtäimellä maakuntahallinnossa.
Sivu 10/16 Kehittämissuunnitelma 2016-2018 Kehittämiskohde Toimenpide Vaikutukset palvelutasoon Vaikutukset talouteen Aikataulu Keskitetty yhteydenottopalvelu (lakisääteinen) Palvelunumerot otetaan käyttöön päivystykseen, jokaiselle päivystyspiirille on oma numero Asiakas voi soittaa aina samaan päivystysnumeroon ja puhelu yhdistyy automaattisesti kulloinkin päivystävälle eläinlääkärille. Maksullisuuden toivotaan ohjaavan kiireettömät soitot virka-aikaan, minkä ansiosta eläinlääkäri pystyisi vastaamaan puhelimeen nopeammin ja toisaalta keskittymään potilaiden hoitoon vähemmin keskeytyksin. Asiakkaalle kustannukset nousevat hieman, koska palvelunumero on maksullinen. Tuotto ohjataan eläinlääkintähuoltoon, mikä mahdollistaa palvelujen kehittämisen ja alentaa kustannusten nousupainetta kunnille Otettu käyttöön maaliskussa 2016 Pieneläin- ja suureläinpäivystyksen eriyttämisen kehittäminen Remissityyppisen järjestelmän kehittäminen: Joensuun itäisen alueen päivystäjälle voivat muut päivystyspiirit lähettää vaativampia pieneläinpotilaita. Remissiin laaditaan pelisäännöt, huomioiden myös asiakasnäkökulma. Joensuun seudun Itäisen alueen sijaisrekrytoinneissa huolehditaan riittävä osaaminen. Asiakkaat saavat ensiavun ja peruspalvelun läheltä. Vaativimmissa pieneläintapauksissa (esim. torsio) asiakas saa laadukkaan hoidon Joensuun Itäisellä alueen päivystyspiiristä. Ei vaikutusta talouteen. Näin on pitkälti jo toimittukin. Hyviä käytäntöjä jatketaan ja laajennetaan 2017
Sivu 11/16 Kehittämissuunnitelma 2016-2018 Kehittämiskohde Toimenpide Vaikutukset palvelutasoon Vaikutukset talouteen Aikataulu Selvitetään Joensuun seudun Itäisen ja Läntisen päivystyspiirin yhdistämistä, jolloin alueella olisi kaksi päivystäjää, joista toinen hoitaisi pieneläimiä ja toinen tuotantoeläimiä Matkat pitenisivät. Pieneläinpotilaiden odotusajat saattaisivat hieman lyhentyä, koska pieneläimiä hoitava eläinlääkäri voisi keskittyä pieneläimiin, eikä joutuisi lähtemään sairasmatkalle kesken pieneläinvastaanoton. Toisaalta pieneläinpotilaita olisi jonossa enemmän. Kuntien maksamien subventioiden määrä jonkin verran kasvaa, koska sairasmatkat pitenevät Maakuntauudistuken valmistelun yhteydessä. Mikäli Heinävesi otetaan mukaan läntiseen päivystyspiiriin, ei yhdistäminen enää välttämättä ole tarkoituksenmukaista Työn kuormittavuuden vähentäminen Joustava yhteistyö päivystäjien kesken: Puhelut ohjataan aluejaon mukaisesti, mutta töitä voidaan jakaa joustavasti. Esim. läntisen päivystäjä voi tulla apuun pieneläinkirurgiaan Itäisellä alueella tai hoitaa Itäisen alueen sairasmatkoja; Pyhäselän sairasmatkoja voi ohjata Keski- Karjalan päivystäjälle ja Eno- Uimaharjun sairasmatkoja Pielisen Karjalan päivystäjälle. Asiakkaat saavat palvelun nopeammin, kun ruuhkatilanteissa joustetaan Ei vaikutusta. Joissain tapauksissa subventioiden määrä voi kasvaa, jos matka pitenee, mutta alueiden rajoilla matka voi olla lyhempikin toisesta piiristä. Näin on usein toimittu oma-aloitteisesti jo aiemminkin; hyvää käytäntöä jatketaan ja laajennetaan.
Sivu 12/16 Kehittämissuunnitelma 2016-2018 Kehittämiskohde Toimenpide Vaikutukset palvelutasoon Vaikutukset talouteen Aikataulu Päivystyspuhelimen maksullisuus ohjaa kiireettömiä puheluita virka-aikaan ks. yllä ks. yllä Otettu käyttöön 3/2016 Päivystysringissä tulisi olla 5 eläinlääkäriä / päivystyspiiri: Virkojen vapautuessa harkitaan joitakin virkoja muutettavaksi päivystävän eläinlääkärin viraksi, mikäli päivätöiden määrä tai yksityinen palvelutarjonta virkaaikaan mahdollistaa muutoksen. Ei vaikutusta. Muutos toteutetaan vain, jos virka-aikainen palveluntarve vähenee. Ei vaikutusta Virkojen vapautuessa.
Sivu 13/16 Kehittämissuunnitelma 2016-2018 Kehittämiskohde Toimenpide Vaikutukset palvelutasoon Vaikutukset talouteen Aikataulu Pielisen Karjalassa täytetään siellä olevat 4 virkaa (nyt vain 3,5 htv täytetty) Palvelun saatavuus paranee hieman. Lisäkulu 0,5 htv noin 30 000 (sis. palkka, sivukulut, eläkemaksu, puhelin, tietokone yms.). Lisäys on mahdollinen vain, jos vastaava summa pystytään löytämään muualta toiminnasta. Talousarvio 2018 Ulkopuolisia päivystäjiä käytetään enemmän (=vain päivystykseen osallistuva eläinlääkäri) Päivystäjinä enemmän sijaisia. Virka-aikaista palvelua hieman enemmän saatavilla, kun vakituisille kertyy vähemmän päivystysvapaita. Nykyinen tilanne 3,5 htv / päivystysrinki on työn kuormittavuuden kannalta pidemmän päälle kestämätön ja voi johtaa kustannuksiin. Ei vaikutusta. Yksinomaan eläinlääkäripäivystykseen osallistuvalle ulkopuoliselle eläinlääkärille maksetaan virkaehtosopimuksen mukaisesti päivystyskorvaus, eli tämä ei aiheuta lisäkuluja verrattuna vakituisen henkilöstön päivystämiseen. 2017
Sivu 14/16 Kehittämissuunnitelma 2016-2018 Kehittämiskohde Toimenpide Vaikutukset palvelutasoon Vaikutukset talouteen Aikataulu Ulkopuolisen päivystäjän käyttäminen lisää eläkemaksuja noin 27 /päivystysvuorokausi. Vastaavasti vakituisille ei kerry näistä vuorokausista päivystysvapaita, jolloin vakituiset ovat enemmän päivätöissä ja sijaistarve vähenee.
Sivu 15/16 Valmistautuminen eläinlääkäripäivystyksen kehittämiseen pidemmällä tähtäimellä maakuntahallinnossa Kehittämiskohde Toimenpide Tavoite Kustannus Aikataulu Asiakasnäkökulman huomioiminen Teetetään asiakaskysely tai vastaava, jolla kartoitetaan kattavasti asiakkaiden näkemyksiä eläinlääkäripäivystyksestä Pohjois-Karjalassa Kartoittaa asiakkaiden näkemykset ja toiveet eläinlääkäripäivystyksen suhteen Kustannusneutraali (oma resurssi ja mahd. harjoittelija) 2017 tai 2018 Sidosryhmien huomioiminen Käydään keskustelua alueen yksityisten eläinlääkärien kanssa heidän näkemyksistään alueen eläinlääkäripäivystyksestä Saada tietoa yksityisten palveluntarjoajien näkemyksistä ja kehittää yhteistyötä Kustannusneutraali 2017 tai 2018 Toimintaympäristön muutoksen huomioiminen Seurataan päivystyspiirien työmäärää toimintaympäristön muuttuessa (eläinten lukumäärää, puheluminuuttien määrä, käyntitilastot, eläinlääkärien kokemukset). Selkeä kuva toimintaympäristöstä ja sen muutoksista Kustannusneutraali 2017-2018
Sivu 16/16 Valmistautuminen eläinlääkäripäivystyksen kehittämiseen pidemmällä tähtäimellä maakuntahallinnossa Kehittämiskohde Toimenpide Tavoite Kustannus Aikataulu Osallistutaan aktiivisesti maakuntauudistuksen valmisteluun sekä valtakunnallisesti että maakunnassa Viedä valtakunnalliseen valmisteluun eläinlääkäripäivystyksen järjestäjän näkökulmaa Pohjois-Karjalassa, jotta maakuntien väliset erot palvelujen tarpeessa tulevat huomioitua lainsäädännössä. Kustannusneutraali, osana virkatehtäviä hoidetaan 2017-2018 Järjestää tavoitetilan mukainen, Pohjois- Karjalan asukkaiden tarpeet huomioiva eläinlääkäripäivystys jatkossakin 8. Loppusanat Jatkuvan parantamisen periaatetta noudattaen kehittämistyö jatkuu maakuntauudistuksen jälkeenkin. Tämän suunnitelman tarkoitus on kehittää nykyisiä palveluja lyhyellä tähtäimellä sekä toimia tiekarttana kohti maakuntauudistusta.