Kulttuuri- ja taidealat Creative Producer Ajatusten herättelyä ansaintalogiikasta ja kustannusten muodostumisesta Kirsi-Mari Vihermaa Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Paljon myyttejä perinteisimmillään luova toiminta ja liiketoiminta nähdään vastakkaisina ja niiden välinen ristiriita sovittamattomana. Perusteellinenkaan markkinatutkimus ei kykene selvittämään kaikkia kysyntään vaikuttavia seikkoja, koska luovan toiminnan seurauksena syntyvät tuotteet ja palvelut ovat usein uusia ja poikkeuksellisia. Ei edes kulttuuritoiminnan kentällä tulla koskaan pääsemään yksimielisyyteen siitä, mikä on taidetta, mikä viihdettä, mikä informaatiota ja mikä itseisarvoa, mikä on perustellusti liiketoimintaa (kannattavaa tai kannattamatonta) mikä kulttuuriperintöä ja mikä molempia. 2 Luova tuotanto ja ansaintalogiikka Yrityksen ja markkinan kohtaaminen mahdollistajien avulla toimintaympäristössä Liiketoimintamalli = se kokonaisuus ja tapa, jolla liiketoimintaa harjoitetaan. Ansaintalogiikka eli ansaintamalli = kuvaus siitä, kuka maksaa, mistä ja miksi. Tuote voidaan erilaistaa useisiin kanaviin, jolloin tähdätään brändin hyödyntämiseen ja usein saman konseptin tuotteita markkinoidaan toisistaan riippumatta. Sisällöt voidaan monistaa uusiin medioihin ja ne ovat usein samankaltaisia kaikissa medioissa. Ansaintalogiikka on kuitenkin mediakohtainen. Sisältökokonaisuus voidaan myös alun perin suunnitella monimediaympäristöön. Menestyvien sisältötuotteiden kohdalla trendinä on monimediamahdollisuuksien hyödyntäminen. (Koivunen 2004) 3 4 Leikola Leroux 2006
Kulttuurituotteesta ja brändistä Liiketoimintamalli brändi: palvelun tai tuotteen sielu, ne ominaispiirteet, jotka erottavat sen muista kilpailevista brändeistä, ja joiden vuoksi asiakas on valmis maksamaan siitä enemmän kuin vastaavasta brändäämättömästä tai toisenbrändisestä tuotteesta tai palvelusta. Brändi ei tarkoita tuotemerkkiä, vaikka tuotemerkki voikin olla yksi brändistrategian toteutustavoista, Brändi on huolella mietitty ja toteutettu yritysstrategian markkinoinnillinen ilmentymä. tuote- ja palvelukokonaisuuden käyttöarvolupaus eli se, millaisia hyötyjä asiakkaille tuotetaan tarjooma eli, millaisina asiakkaille tarjottavina tuotteiden ja palvelujen kokonaisuuksina ja millaisen tuottajan ja asiakkaan työnjaon ja yhteistyön avulla asiakkaat voivat saada tarjotun hyödyn toimintojen arkkitehtuuri - miten ja millaisen toimintojen järjestelmän avulla hyöty asiakkaalle tuotetaan ansaintalogiikka - millä tavalla yritys saa toiminnasta voittoa 5 6 Reaali- ja rahaprosessi Kustannuslaskennan tehtävät PANOS raha raaka-aineet, energia Henkilökunnan työpanos YRITYS tuotantoprosessi TUOTOS raha Tuotantoprosessin suorite Suoritekohtaisten kustannusten selvittäminen (esim. projekti, asiakas, tuote/palvelutyyppi jne.) Kustannustiedon käyttäminen suunnittelussa Varastossa olevien suoritteiden arvon määrittäminen Valvonta (toiminnan tehokkuus) Yrityksen kustannusrakenteen ymmärtäminen KORVAUS KASSA KORVAUS Pääoma Korvaus 7 RAHOITTAJAT 8
Kustannus/voittolaskennnan hyödyt Tuotannontekijäryhmät ja kustannuslajit Tiedetään kustannusten/voittojen jakautuminen asiakkaiden/tuotteiden/projektien kesken Voidaan asettaa hintoja niin, että katetaan ja saadaan voittoa Voidaan suunnitella investointeja kannattaviin tuotelinjoihin tai palvelukonsepteihin Tuotannontekijäryhmät Raaka-aineet Työsuoritukset Lyhytvaikutteiset tuotannontekijät Pitkävaikutteiset tuotannontekijät Kustannukset, esim. Aine Palkat, henkilösivu, eläkemaksut Tarvike, tila- ja laitevuokrat, energia- ja kuljetus Poistot, korot, vakuutukset 9 10 Kustannusten luokittelua Vaihtoehtoiskustannus ja erilliskustannus Erillis Yhteis- Muuttuvat Kiinteät Välittömät Välilliset Kokonais Vaihtoehtoiskustannus = parhaan menetetyn vaihtoehdon tuotto Vain niukalla resurssilla on vaihtoehtoiskustannus Erillis vs. yhteis Poistuvat, jos toiminta-vaihtoehdosta luovutaan, muuttuvat & kiinteät Kustannukset jäävät voimaan, vaikka toimintavaihtoehdosta luovutaan, kiinteät Lähestymistavat: kunkin vaihtoehdon kaikki tuotot/ vaihtoehtoja erottavat tuotot/ 11 12
Muuttuvat ja kiinteät Hinnoittelu Jako muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin perustuu kustannusten riippuvuuteen toiminta-asteesta eli suoritemäärästä Muuttuvat eli määrä riippuvat toiminta-asteesta eli suoritemäärästä Muuttuvat = Yksikkökustannus x Suoritemäärä Kiinteät eli aika ovat määrätyllä tarkastelujaksolla riippumattomia toiminta-asteesta Sen sijaan ne riippuvat yleensä ajan kulumisesta kuten esim. poisto, korko,vakuutusmaksu Ilmoitetaan usein!/aikayksikkö: esim. kuukausivuokra, vuosipoisto, vuosikorko Hinnoittelun lähtökohtana ovat yrityksen päämäärät ja tavoitteet Toiminnan on tuotettava voittoa, joten hinnanasetannalla ja yrityksen menestyksellä on selkeä yhteys Hinta määrää pitkälle menekin ja samalla yhtiön liikevaihdon ja kannattavuuden Nykyään yritys voi ottaa hinnoittelun avulla kantaakseen myös sosiaalista, yhteiskunnallista ja ekologista vastuuta 13 14 Hinnoittelu Palvelun hinnoittelu Hinnoittelulla voidaan vaikuttaa tuotteen tai palvelun kilpailuun markkinoilla, liian korkea hinta saattaa laskea myynnin volyymia, matala voi estää kilpailijoiden tuloa markkinoille Hinnoittelun täytyy perustua kustannustietoisuuteen: sekä lyhyen että pitkän aikavälin kannattavuus riippuu pitkälti hinnoittelusta Palvelu on aineeton tuote, ja siihen liittyvällä mielikuvalla on suuri merkitys Palvelua hinnoitellessaan yrittäjän on tunnettava oman tuotteensa menekin hintajousto, on pyrittävä ennakoimaan hintamuutosten vaikutukset tuotteen kannattavuuteen Tuotteesta tulisi, ainakin pitkällä tähtäimellä saada voittoa niin paljon, että se riittää yrityksen kaikkien kustannusten kattamiseen ja asetetun voittotavoitteen saavuttamiseen Voittolisälaskennassa omakustannushintaan lisätään etukäteen määritelty voittotavoite 15 16
Palvelun hinnanasetannan rajoitteet Palvelun hinnoittelu Kilpailutekijät Hintakatto (ostajan arvostus) Todellinen päätöksentekoalue Yrityksen tavoitteet, sääntely Hintalattia (välittömät ) Teoreettinen päätöksentekoalue Uuden palvelun hinnoittelussa on huomioitava: Arvioi palvelun kysyntä realistisesti; käytettävissä oleva aika, asiakasmäärät, hintatasot Määrittele alin ja ylin hinta, jonka asiakas on valmis maksamaan Aseta valitsemasi hintataso kiinteäksi, muista, että tulovirrasta pitää kattaa yrittäjän toimeentulo ja yritystoiminnan kehittämiskulut Mieti ostajan valinnan mahdollisuudet miksi joku valitsee sinun tuotteesi? 17 18 Palvelun hinnoittelu Uuden palvelun hinnoittelussa on huomioitava: Hinnoittele ylivoimatekijät Muista ottaa huomioon kaikki Arvioi hinnan ja menekin suhde: Sen on oltava tasapainossa, jotta palvelun virta olisi tasaista Asiakas äänestää jaloillaan. Tämä näkyy yrityksen kannattavuudessa. Tuotteen Katetuotto- Täyskatteinen kustannusrakenne hinnoittelu hinnoittelu Muuttuvat Kiinteät Muuttuvat Katetarve Muuttuvat ja kiinteät (Ohjeet: Juha Siikavuo : Pienyrityksen taloushallinto, Talentum 2003) Voitto Voittolisä 19 20
Yritystoiminnan/projektin rahoitus Pääoman tarve I selvitettävä, mitä yritystoiminnan aloittaminen maksaa eli pääoman tarve samoin selvitettävä, miten aiot maksaa toiminnan eli rahoitus Mietittävä tarkkaan, mitkä ovat toiminnan kannalta järkeviä hankintoja Mietittävä, paljonko itsellä ja osakkaalla on sijoittaa rahaa ja muuta omaisuutta yritykseen Yritystoiminnan voi aloittaa vasta, kun pääoman tarve = rahoitus Investoinnit aineettomat hyödykkeet maa-alueet rakennukset, toimitilat koneet, laitteet, kalusteet, liikeirtaimisto asennukset, muutostyöt ja muut investointiluonteiset kulut 21 22 Pääoman tarve II Pääoman tarve III Käyttöpääoma kulut ennen toiminnan aloittamista ensimmäisten toimintakuukausien kulut (ennen kuin omaa tulorahoitusta syntyy) vuokrat palkat yrittäjän oma toimeentulo käteisvarat saatavat varautuminen ennustettujen kustannusten ylittämiseen (kustannusylitysvaraus) Lyhytaikaiset velat Vaihto- ja rahoitusomaisuus Alkuvarasto Kassa 23 24
Toiminnan rahoitus Luentotehtävä: Oma proggis Oma pääoma osakepääoma oma rahasijoitus oma apporttiomaisuus Vieras Pääoma lainat Toiminnan käynnistyessä Juoksevasti joka kuukausi/vuosi pankkilaina lainat tavarantoimittajilta muut (Finnvera, Te-keskus, Sitra ) KYSYMYS 2: Miten toiminta rahoitetaan? KYSYMYS 3: Selvitä, mitä kaikkea proggigsessasi voisit myydä. Laske oman tuotteesi. KYSYMYS 4: Mieti proggigsesi kustannusrakennetta. Listaa tärkeimmät muuttuvat ja kiinteät. Mieti, mikä on kapasiteetti. avustukset 25 27 KYSYMYS 1: Mihin kaikkeen rahaa tarvitaan? Ideointi omien proggisten perusteella 26