Asiakkaan oikeudet oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä Juha-Pekka Konttinen Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri 19.1.2017 Helsinki 17-Jan-17 1
Oikeusasiamiehen tehtävät ja toiminta Oikeusasiamiehen tehtävät on määritelty perustuslaissa ja eduskunnan oikeusasiamiehestä annetussa laissa. Oikeusasiamies valvoo, että kaikki, jotka hoitavat julkisia tehtäviä noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa Kanteluiden tutkinta Tutkimukset omasta aloitteesta Tarkastukset virastoissa ja laitoksissa, erityisesti vankiloissa ja muissa suljetuissa laitoksissa sekä puolustusvoimien yksiköissä Kiinnittää erityistä huomiota perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen salaisen tiedonhankinnan valvontaan lasten ja vammaisten oikeuksien toteutumiseen kidutuksen vastaisen kansallisen toimielimen tehtäviin 17-Jan-17 2
Ihmisoikeussopimuksiin perustuvat oikeusasiamiehen erityistehtävät YK:n vammaissopimuksen (CRPD) ratifioinnin 10.6.2016 myötä oikeusasiamiehestä tuli osa yleissopimuksen 33 artiklan 2 kohdan mukaista rakennetta, jonka tehtävänä on edistää, suojella ja seurata vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista Suomessa. Ensimmäinen vastaava oikeusasiamiehen erityistehtävä (7.11.2014) perustuu YK:n kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaiseen pöytäkirjaan (OPCAT). 17-Jan-17 3
YK:n vammaissopimuksen kansallinen täytäntöönpano ja seuranta 1. Yhteystaho (Focal point artikla 33.1) UM ja STM (+vammaisedustaja koordinaatiojärjestelmästä) 2. Koordinaatiojärjestelmä (artikla 33.1) STM:n yhteydessä toimiva vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta (asetus voimaan 1.1.2017) 3. Riippumaton rakenne (valvontajärjestelmä artikla 33.2) Suomen kansallinen ihmisoikeusinstituutio (Eduskunnan oikeusasiamies, Ihmisoikeuskeskus ja sen ihmisoikeusvaltuuskunta) 17-Jan-17 4
Kansallisen ihmisoikeusinstituution tehtävistä Tehtävä, jonka toteuttamiseen tarvitaan instituution kaikkia osia, joiden erilaiset tehtävät tukevat toinen toisiaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vammaisten henkilöiden oikeuksien tehokas toteuttaminen edellyttää mahdollisuutta tutkia yksittäistapauksia ja tehdä tarkastuksia, mitkä kuuluvat oikeusasiamiehen tehtäviin. Toiseksi tehtävä edellyttää myös ihmisoikeuskasvatusta, -koulutusta, -tutkimusta ja -tiedotusta, neuvontaa (tietoisuuden lisääminen/asenteet), jotka taas kuuluvat Ihmisoikeuskeskuksen tehtäviin. Kolmanneksi tarvitaan eri perus- ja ihmisoikeustoimijoiden yhteistyötä ja vammaisten henkilöiden osallistamista. Näihin puolestaan ihmisoikeusvaltuuskunta ja sen vammaisjaosto (VIOK) tarjoavat hyvän foorumin. 17-Jan-17 5
Oikeusasiamiehestä vammaisten henkilöiden oikeuksien valvoja (OA Petri Jääskeläisen puheenvuoro 2015 toimintakertomuksessa) Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen ongelmia: Ongelmat perusoikeuksien rajoittamisessa kehitysvammaisten erityishuollossa Puutteet palvelusuunnitelmien ja erityishuolto-ohjelmien laatimisessa Palvelujen järjestämisen puutteet Viivästykset ja menettelyvirheet päätöksenteossa ja asian käsittelyssä Puutteet esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumisessa 17-Jan-17 6
Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaaminen Takeet vammaisten henkilöiden palvelujen laadun ja yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi Välttämätön huolenpito ja toimeentulo (perustuslaki 19 ) Asian asianmukainen käsittely ja oikeusturva (perustuslaki 21 ) Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen (perustuslaki 22 ) Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista (perustuslaki 109 ). 17-Jan-17 7
Ongelmat perusoikeuksien rajoittamisessa kehitysvammaisten erityishuollossa Useissa kanteluratkaisuissa ja tarkastushavainnoissa on kiinnitetty huomiota puutteisiin, jotka liittyvät kehitysvammaisten henkilöiden kohteluun ja itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen, yksityisyyden suojaan sekä erilaisiin toimintakäytäntöihin asumisyksiköissä ja laitoksissa (mm. EOA Dnro 4626/4/10 ja 4576/4/14 ja 3585/4/14) Kehitysvammain muutokset voimaan 10.6.2016: Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytykset sekä viimesijaisuus erityishuollossa Tarkastelun kohteena oikeusturvakysymykset: rajoitustoimenpiteitä koskeva päätöksenteko, tiedoksiantomenettelyt, muutoksenhaku jne. 17-Jan-17 8
Puutteet palvelusuunnitelmien ja erityishuoltoohjelmien laatimisessa OA:n laillisuusvalvontakäytännössä on havaittu, että lainmukaisia suunnitelmia ei aina laadita, ne laaditaan puutteellisesti tai niiden laatiminen viivästyy aiheettomasti. Tämä voi johtaa siihen, että myös asiakkaan kuuleminen ja omien näkemysten ja elämäntilanteen huomioon ottaminen laiminlyödään. Palvelusuunnitelman laatiminen ilman aiheetonta viivytystä (mm. Dnro 4132/4/12 ja 2855/4/10 ja 1267/4/10 ja 1707/4/11). Erityishuolto-ohjelman laatiminen ja tarkistaminen kehitysvammalain 34 :n mukaisella tavalla (mm. Dnro 2807/4/14, 5215/4/15 ja 107/4/16). 17-Jan-17 9
Kohtuullinen mukautus palvelusuunnitelman laatimisessa (AOAS 27.7.2016 Dnro 233/4/16) Kantelija arvosteli palvelusuunnitelman laatimistapaa (oli laadittu käsin kirjoittamalla) ja sitä, ettei palvelusuunnitelmaa oltu laadittu hänen vammansa ja sairautensa (näkövamma) huomioon ottavalla tavalla. AOAS totesi, että sosiaali- ja terveystoimen työtapa kirjoittaa asiakkaan palvelusuunnitelma käsin on tässä tapauksessa saattanut vaarantaa kantelijan oikeuden saada tietoja häntä koskevista merkityksellisistä palvelusuunnitelmaan merkityistä seikoista. Asiakkaan oikeuksia paremmin toteuttava tapa olisi ollut antaa kantelijalle palvelusuunnitelma luettavaksi ja tarkastettavaksi muulla hänen vammaisuutensa huomioivalla tavalla. Selvityksessä mainittu tietotekninen peruste, mobiilikäytön toimimattomuus, ei ole mitenkään ylittämätön jo ennen kaavailtuja parannuksia ohjelmistoon. Ottaen huomioon nykyään helposti saatavilla olevat erilaiset kannettavat tietokoneet ja päätelaitteet, mukautuksesta ei koituisi kohtuutonta taloudellista tai muunlaista haittaa. AOAS totesi vielä yleisesti, että YK:n vammaissopimuksen tarkoittama velvollisuus kohtuullisten mukautusten tekoon saattaa joissain tapauksissa merkitä vammaisen henkilön tiedonsaantioikeuksien turvaamista esimerkiksi arvioimalla yksilöllisesti vammaisen henkilön kohdalla käytettäviä työtapoja sekä tässä tarkoituksessa tiedon saatavuutta. Juha-Pekka Konttinen 10
Palvelujen järjestämisen puutteet OA:n ratkaisukäytännössä on havaittu, että kuntien vammaispalveluja koskevat soveltamiskäytännöt ovat epäyhtenäisiä ja soveltamisohjeet saattavat rajoittaa lakisääteisten palvelujen saamista. Yksittäiset ongelmat ovat liittyneet vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelujen sekä muiden palvelujen järjestämistapoihin, sekä perittäviin asiakasmaksuihin. Esimerkiksi: Henkilökohtaisen avun järjestäminen ostopalveluna (Dnro 3425/4/12) Määräaikaiset päätökset (Dnro 74/4/15) HA kustannusten korvaaminen (Dnro 3060/4/11, 5122/4/14 ja 5658/4/15) Työehtosopimuksen soveltaminen (Dnro 462/4/11) Salassapitovelvollisuuden rikkominen (Dnro 1608/4/11) Kuljetuspalvelujen soveltamisohjeet (Dnro 2177/4/14 ja 2550/4/12). Asiakasmaksut (Dnro 3307/4/15, 454/4/14 ja 1050/4/11) 17-Jan-17 11
EOA:n ratkaisu 1.7.2013 (Dnro 3425/4/12) Mikäli kunta järjestää lakisääteisiä tehtäviään ostamalla palvelujen järjestämisen yksityiseltä palveluntuottajalta on kunnan valvottava ostamiensa palvelujen järjestämistä ja niiden laatua. Kunnan on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Vammaisen henkilön yksilölliset näkemykset, hänen elämäntilanteensa ja yksilölliset palvelun järjestämiseen vaikuttavat avun tarpeet tulee ottaa huomioon kunnan ja palveluntuottajan välistä sopimusta tehtäessä tai sitä toimeenpantaessa. Jos palveluja järjestetään ostopalveluna, on kunnan puututtava yksityisen ostopalvelun tuottajan toimintaan, mikäli toiminta vaarantaa asiakkaan oikeuksien ja etujen toteutumisen. 17-Jan-17 12
Viivästykset ja menettelyvirheet päätöksenteossa ja asian käsittelyssä Yleisimpiä puutteita ovat vammaisille henkilöille myönnettäviä etuuksia tai palveluita koskevien hakemusten käsittelyn viivästyminen ja viranomaisen päätöksentekovelvollisuuden laiminlyönti. Oikeusturvaongelmia aiheuttavat myös oikaisuvaatimusten ja muutoksenhakujen käsittelyjen viivästymiset sekä menettelyvirheet. Esimerkiksi: Oikeus saada muutoksenhakukelpoinen päätös (Dnro 1956/4/13 ja 3328/4/13 ja 1397/4/14) Vammaispalveluhakemuksen käsittelyn asianmukaisuus ja päätöksenteon viivästyminen (Dnro 5449/4/15 ja 5061/4/13 ja 2931/4/11). Päätöksen täytäntöönpanon viivästyminen (Dnro 4296/4/13) Tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanon viivästyminen (mm. Dnro 2178/4/10 ja 2514/4/14) Oikaisuvaatimuksen käsittely ja viivästykset (Dnro 4096/4/15 ja 3264/4/14) 17-Jan-17 13
Puutteet esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumisessa Oikeusasiamiehen tarkastuskäynneillä on havaittu puutteita toimitilojen esteettömyydessä sekä asioinnin saavutettavuudessa ja mukautustoimien toteuttamisessa. Liikuntavammaisille henkilöille vaikeuksia aiheuttavat esimerkiksi tasoerot ja kapeat kulkuväylät, kun taas aistivammaiset henkilöt kohtaavat kommunikaation ja tiedon saannin esteitä. Esimerkiksi OA:n määräämä yllätystarkastus ennakkoäänestyspaikoille 14.4.2015: Esteettömyydessä ja vaalisalaisuuden turvaamisessa löytyi puutteita. 17-Jan-17 14
YK:n vammaissopimus ja valinnainen pöytäkirja tulivat voimaan 10.6.2016 sanoista teoiksi 17-Jan-17 15