KIRJALLINEN KYSYMYS 11/2009 vp Maatalousyrittäjän sijaisapumaksun korottaminen Eduskunnan puhemiehelle Maatalouslomituspalveluista vuosiloma on maatalousyrittäjille maksutonta, mutta sijaisavusta peritään maksu. Sijaisapumaksu lasketaan maatalousyrittäjän MYEL-työtulon perusteella. Normaalia sijaisapumaksua korotetaan 50 prosentilla, jos sijaisavun saaja on sijaisavun alkaessa oikeutettu palkkaetuuksiin työ- tai virkasuhteen perusteella tai kun hänellä on voimassa oleva YEL- eli yrittäjien eläkelain mukainen vakuutus (lomituspalvelulain 27 a ). Sijaisapumaksua korotetaan riippumatta palkkatyön tai muun yrittäjätoiminnan laajuudesta. Vastaavasti sijaisapumaksua ei koroteta esimerkiksi sijaisavun saajalle maksettavien pelkkien kokouspalkkioiden perusteella. Korotettua sijaisapumaksua perusteltiin 1990- luvun puolivälissä lomituspalvelujärjestelmään kohdistettujen säästötoimenpiteiden yhteydessä sillä, että maatalousyrityksen ulkopuolella työskentelevät tai yritystoimintaa harjoittavat ovat maksukykyisempiä kuin pelkästään maatalousyrityksessään työskentelevät yrittäjät. Nykyisin yhä useammilla maatalousyrittäjillä on taloudellisista syistä tarve kehittää maatalousyrityksen liitännäisyritystoimintaa tai hankkia lisätuloja tilan ulkopuolelta. Tärkeä järjestökenttä tarvitsee myös paljon vapaaehtoisia, joista osa on voitu palkata yhdistyksiin myös työntekijöiksi. Näissä tilanteissa maksettu palkka on kuitenkin usein nimellinen ja käytännössä tehtävän hoitaminen perustuu vapaaehtoistyöhön muun työn tai yritystoiminnan ohella. Todellinen esimerkkitapaus todistaa osaltaan lain nurinkurisuuden ja käytännön vaikutukset: Maatalousyrittäjä toimii MYEL-työtulon piiriin kuuluvan yrittäjätoimen ohessa erään yhdistyksen toiminnanohjaajana. Toimenkuva painottuu tärkeään nuorisotyöhön, metsästäjätutkintoihin, metsästäjäammuntoihin yms. yhdistyksen hallituksen määräämiin tehtäviin. Toiminnanohjaajan tehtävästä maksetaan nimellistä palkkaa (200 euroa/kk). Palkkatyön pienuudesta huolimatta ko. maatalousyrittäjältä peritään toiminnanohjaajan työn vuoksi 50 prosentin korotus sijaisapumaksusta. Maatalouslomituksen kehittämismahdollisuuksia selvittänyt työryhmä esitti jo heinäkuussa 2006 sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan mietinnössä, että sijaisapumaksun korottamisesta palkkatulon ja muun yrittäjätoiminnan perusteella tulisi luopua. Työryhmä perusteli kantaansa maatalousyritystoiminnan tulorakenteessa tapahtuneilla muutoksilla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus esittää ratkaisuksi tilanteisiin, joissa maatalousyrittäjä joutuu maksamaan korotettua sijaisapumaksua MYEL-työtulon piiriin kuuluvan yrittäjätoimen ohessa tekemänsä palk- Versio 2.0
katyön tai muun yrittäjätoiminnan laajuudesta riippumatta ja mitä hallitus aikoo tehdä, että sijaisapumaksun korottamisesta palkkatulon ja muun yrittäjätoiminnan perusteella voidaan jatkossa luopua ja siten osaltaan tukea sekä edesauttaa maaseudulla yrittämistä ja maatalouden monimuotoistumista? Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2009 Hannakaisa Heikkinen /kesk 2
Ministerin vastaus KK 11/2009 vp Hannakaisa Heikkinen /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 11/2009 vp: Mitä hallitus esittää ratkaisuksi tilanteisiin, joissa maatalousyrittäjä joutuu maksamaan korotettua sijaisapumaksua MYEL-työtulon piiriin kuuluvan yrittäjätoimen ohessa tekemänsä palkkatyön tai muun yrittäjätoiminnan laajuudesta riippumatta ja Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: mitä hallitus aikoo tehdä, että sijaisapumaksun korottamisesta palkkatulon ja muun yrittäjätoiminnan perusteella voidaan jatkossa luopua ja siten osaltaan tukea sekä edesauttaa maaseudulla yrittämistä ja maatalouden monimuotoistumista? Maatalouslomituksen kehittämismahdollisuuksia selvittäneen työryhmän yhtenä tehtävänä oli selvittää sijaisapuperusteiden laajentamistarpeet ja -mahdollisuudet sekä sijaisapumaksujen tarkistamistarpeet. Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain (1231/1996) 27 a :n mukaan säännönmukainen sijaisapumaksu peritään 50 prosentilla korotettuna seuraavissa tapauksissa: 1) kun sijaisavun saaja on oikeutettu palkkaetuuksiin työ- tai virkasuhteen perusteella tai kun hänellä on voimassa oleva yrittäjien eläkevakuutus, 2) kun sijaisapua annetaan alle kolmevuotiaan lapsen hoitoa varten, jolloin sijaisavun saajalle maksetaan lasten kotihoidon tukea sekä 3) kun sijaisapua annetaan aikuiskoulutukseen osallistumista varten ja kun sijaisavun saajalla on oikeus opintorahaan tai aikuiskoulutustukeen. Työryhmä ehdotti muistiossaan (STM 2006:40), että sijaisapumaksun korottamisesta 50 prosentilla luovuttaisiin sekä silloin, kun korotus perustuu maatalousyrityksen ulkopuolelta saatuihin palkka- tai yrittäjätuloihin, että silloin, kun sijaisapua annetaan alle kolmevuotiaan lapsen hoitoa varten. Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kehittämään lomitusjärjestelmää monin tavoin. Hallitusohjelman mukaisesti maatalousyrittäjien vuosilomaa on lisätty yhdellä päivällä vuoden 2008 alusta ja lisätään edelleen toisella päivällä vuoden 2010 alusta. Hallitusohjelmassa todetaan lisäksi, että hallitus ryhtyy asteittain toteuttamaan maatalouslomituksen kehittämistyöryhmän muita ehdotuksia. Tähän on myös varauduttu hallituskaudella tehdyissä valtiontalouden kehyspäätöksissä. Hallitus ei ole vielä arvioinut, mitkä työryhmän ehdottamista kehittämistoimista on valtiontalouden liikkumavara huomioon ottaen mahdollista ja perusteltua toteuttaa hallituskauden loppuun mennessä. Sijaisapumaksujen tarkistamiseen näyttäisi olevan tarvetta kysymyksen perusteluissa mainituista syistä, mutta uudistuksia suunniteltaessa mak- 3
Ministerin vastaus sujärjestelmää on perusteltua tarkastella laajemmin kuin kysymyksessä on esitetty. Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko 4
Ministerns svar KK 11/2009 vp Hannakaisa Heikkinen /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 11/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Hannakaisa Heikkinen /cent: Vilken lösning föreslår regeringen för sådana situationer där en lantbruksföretagare oberoende av omfattningen av utfört lönearbete vid sidan av den företagarverksamhet som omfattas av LFöPLarbetsinkomst eller annan företagarverksamhet är tvungen att betala förhöjd avgift för vikariehjälp och vad avser regeringen att göra för att man i fortsättningen ska kunna frångå förhöjningen av avgiften för vikariehjälp på basis av löneinkomst och övrig företagarverksamhet och på så sätt för sin del stödja samt främja företagsamheten på landsbygden och en mångsidigare lanthushållning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den arbetsgrupp som utredde möjligheterna att utveckla avbytarservicen för lantbrukare hade bland annat i uppdrag att reda ut utvidgningsbehoven och -möjligheterna för grunderna för vikariehjälpen samt justeringsbehoven för avgiften för vikariehjälpen. Enligt 27 a i lagen om avbytarservice för lantbruksföretagare (1231/1996) uppbärs normal avgift för vikariehjälp förhöjd med 50 procent i följande fall: 1) om den som får vikariehjälp då vikariehjälpen inleds är berättigad till löneförmåner på grundval av arbetsavtals- eller tjänsteförhållande eller har en gällande pensionsförsäkring för företagare, 2) då vikariehjälp ges för vård av under treårigt barn hemma då den som erhåller vikariehjälp får hemvårdsstöd för barn samt 3) då vikariehjälp ges för deltagande i vuxenutbildning och den som får vikariehjälp har rätt till studiepenning eller vuxenutbildningsstöd. Arbetsgruppen föreslog i sitt PM (STM 2006:40) att man ska frångå den förhöjda avgiften på 50 procent för vikariehjälp såväl i de fall då förhöjningen baserar sig på löne- eller företagarinkomster som erhållits vid sidan av lantbruksföretaget som i de fall då vikariehjälp ges för vård av barn under tre år. Statsminister Matti Vanhanens andra regering har i sitt program förbundit sig att utveckla avbytarsystemet på många sätt. Enligt regeringsprogrammet har lantbruksföretagarnas semester utökats med en dag från början av år 2008 och utökas med ytterligare en dag från början av år 2010. I regeringsprogrammet konstateras dessutom att regeringen stegvis börjar verkställa de övriga förslagen som arbetsgruppen för utveckling av avbytarservice ställde. Detta har man också berett sig på i de rambeslut som fattats om statsfinanserna. Regeringen har ännu inte gjort någon bedömning av vilka av arbetsgruppens utveck- 5
Ministerns svar lingsåtgärder är möjliga och motiverade att genomföra före slutet av regeringsperioden med beaktande av rörelsemånen i statsfinanserna. Det ser ut som om det fanns behov av att justera avgiften för vikariehjälp på grund av orsaker som nämns i spörsmålet men då reformer planeras är det motiverat att granska betalningssystemet på ett mer omfattande vis än det som framställts i spörsmålet. Helsingfors den 27 februari 2009 Omsorgsminister Paula Risikko 6